Kerrassaan järkyttävää tietoa lukijoiden verkkokalvoille heijasti Iltalehti tällaisella otsikolla:
Tämän otsikon perusteella testattava rokote on äärimmäisen uhkaavan oloinen piikki. Välittömästi tätä uutista levitettiin rokotepelottelijoiden toimesta. He varoittivat, ettei tulevaa koronarokotetta kannata ottaa, koska se on tämän uutisen perusteella vaarallinen.
Otsikon takaa kuitenkin selviää jotain aivan muunlaista menoa. Brasiliassa tehdyssä rokotetutkimuksessa kuolleen tiedot eivät tietenkään ole julkisia. Se tiedetään, että Oxfordin yliopiston järjestämän tutkimuksen kolmannessa vaiheessa vertaillaan uutta Covid-19 rokotetta. Kontrolliryhmälle annetaan aivokalvontulehdukseen tarkoitettua rokotetta. Kokeesta riippumaton komitea tarkastelee niiden turvallisuutta. Kävi ilmi, ettei kuollut ihminen ollut saanut Covid-19 rokotetta. Yleensä kolmannen vaiheen testeissä osallistujia on useita tuhansia.
Huomauttelun jälkeen Iltalehti täydensi uutistaan. Nykyään sen otsikkoa hieman parempi.
Eikä tuo yksi kuolema ole ollut ainoa hidaste. Britanniassa suoritettavassa kokeessa ilmeni huoli mahdollisesta yhteydestä neurologiseen sairauteen. Yksi kokeeseen osallistuneista sairastui sellaiseen syyskuun aikana. Terveysviranomaiset olivat tarkkana. Rokotekoe keskeytettiin ja kaikki tiedot käytiin läpi. AstraZeneca sai selvityksen jälkeen luvan jatkaa rokotteen testaamista.
Jos et ole täysin hurahtanut rokotepelottelijoiden meemimaailmaan, niin näet nämä uutiset ihan rationaalisessa valossa. Rokotetutkimusta valvotaan tarkasti. Rokotteiden turvallisuutta valvotaan tarkasti. Valitettavasti tietyt lehdet haluavat enemmän lukijoita. Eikä niitä saada, jos otsikoinnissa painotetaan rokotetutkimuksen toimivan kuten sen pitäisi toimia.
Iltalehden halu repiä mahdollisimman hurjia otsikoita rokotteista ei ole poikkeuksellinen. Asetelma on sama vuonna 2013, kun Iltalehti tappoi Aleksi-vauvan. Silloin Iltalehden otsikointi oli niin huonoa, että Julkisen sanan neuvosto antoi langettavat tuomion.
On aivan totta, että rokotteiden kehittämisen aikana kuolee kokeisiin osallistuvia ihmisiä. Osallistujia on yhden vuoden aikana niin paljon, että olisi ihme, jos siitä määrästä ei lopulta kuolisi ihmisiä johonkin syyhyn. Olennaisinta on seurata osallistujien kuolleisuutta. Onko se sama, parempi, vai huonompi, kuin keskimääräinen kuolleisuus kansalaisten parissa.
Tälläisen vertailun hyöty selvisi, kun tarkastelimme HPV-rokotteesta nostettuja kohuja. Silloin peloteltiin rokotteen olevan mahdollisesti tappava. Tuoteselosteessa luki ihan valmistajan omien tietojen mukaan, että tutkimukseen osallistuneita oli KUOLLUT! Tieto piti paikkansa. Se mitä rokotepelottelijat unohtivat kertoa oli tärkeää. Rokotetutkimukseen osallistuneita on kuollut niin koeryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Heitä kuoli mm. autokolareissa, itsemurhissa ja murhattuna. Yhdysvalloissa oli tietenkin myös luoteihin kuolleita osallistujia. Yhteys rokotteeseen oli erittäin vaikeasti perusteltavissa.
No juu, lehdenmyyntibizneksien takia kun on (ilmeisesti) hyödyllistä sekoittaa väestötason ja yksilötason asiat, niin annetaan vaan palaa! Kun koe- ja verrokkiryhmissä on jo tuhansia ihmisiä, niin yhden yksilön reaktioilla on kovin vaatimaton evidenssiarvo (paitsi tietysti yksilölle itselleen). Vastaava ilmiö, josta lööppimaakarit myös mielellään revittelevät, on että ei mikään rokote suojaa sataprosenttisesti kaikkia rokotettuja. Stop the press, Big Pharman salaliitto taas, ...tana soikoon!
ReplyDeleteLuin jostain (Skeptikko?), miten kertomalla sama asia eri sanoin, luodaan mielikuvia.
ReplyDeleteJos kerrotaan ennen 100% tappavaan tautiin kehitetystä lääkkeestä, asia voidaan uutisoida niin, että ennen varmuudella tappavaan tautiin kehitetty uusi lääke pelastaa puolet potilaista. Sama asian voidaan kertoa myös niin, että uudsta lääkkeestä huolimatta puolet potilaista kuolee yhä.
Toimittajan vastuulla on, kumpaa esitystapaa hän käyttää.