Iltalehti ja kuollut Aleksi-vauva

Iltalehden isona lööppinä oli jotakin jota en voinut ohittaa. Ostin itselleni sen paperisen version, jotta pääsisin käsiksi: Aleksi-vauva kuoli rokotteen jälkeen. Aleksin tragedia ei ole helppoa luettavaa. Kolmen kuukauden ikäinen Aleksi löydettiin kuolleena sängystä perjantaina. Pneumokokkikonjugaatti-rokote (PCV) annettiin maanantaina. Torstaina Aleksille oli noussut 39 asteen kuume. Vanhemmille puhuttiin kätkytkuolemasta. 

Vasta vuosi kuoleman jälkeen äiti sai luettavakseen kuolinsyytutkimuksen. Siitä on otettu valokuvia Iltalehden artikkeliin. Kuolinsyyksi on merkitty "yleistulehdus", jonka todennäköisin aiheuttaja on pneumokokki-bakteeri. Äiti ei voi tehdä muuta kuin kyseenalaistaa päätöksensä Aleksin rokottamisesta.

"En voi olla ajattelematta, olisiko rokote pitänyt jättää antamatta. Onko se syy, miksi pieni poikamme katselee meitä nyt pilven päältä?"

 

Kuolinsyytutkimksessa olennaisin kohta on tämä:

"Todennäköisimmin tämän ikäisen lapsen yleistulehduksen aiheuttaisi pneumokokki-bakteeri, joka on sama bakteeri, joka aiheuttaa muun muassa korvatulehduksia. Siten tällainen yleistulehdus vo tulla periaatteessa aivan kenelle lapselle tahansa, tavallaan on kyseessä eritätin huonoa tuuria, että pääosalle lapsista tämä bakteeri aiheuttaa korvatulehduksen, mutta joillekin harvoille vaikean yleistulehduksen."  

Iltalehti lähti kaivelemaan rokotteen taustoja. "Salatut taustat" otsikon takaa selviää, että kyseisellä PCV-rokotteella on havaittu haittavaikutuksia. Rokotusinfo ja Suomen Luontaisterveyden Liitolle on tehty yhteydenottoja, joissa kerrotaan miten preumokokkirokotekokeilussa olleet lapset ovat sairastuneet vakavasti. Oireina on ollut infektiosta karsastukseen asti. Rokotusten haittavaikutuksia - jotka ovat oikea ilmiö - vähätellään vanhemmille THL:n toimesta, sanoo Rokotusinfon puheenjohtaja Jyrki Kuoppala.

Mukana on myös tietopaketti Argentiinan kuolemantapauksista vuonna 2009. Silloin GlaxoSmithKline suoritti rokotetutkimusta ilman vaadittavia lupia ja muutenkin epärehellisin keinoin. GSK sai sakot epäeettisestä toiminnastaan. Tutkimukseen värvättiin väkeä, joka ei osannut lukea suostumuslomakkeita. Vanhemmille ei myöskään kerrottu, että tutkimuksessa käytettiin myyntiluvatonta rokotetta. Iltalehti kertoo 14 kuolleesta lapsesta, jotka olivat mukana 15 000 hengen koeryhmässä kahden vuoden ajan. Samaa rokotetta testatiin Panamassa ja Chilessä. Testattu rokote sai lopulta hyväksynnän, sillä rokotteen ja kuolemien välille ei onnistuttu löytämään vakuuttavaa yhteyttä. Tässä vinkki siitä miksi. Yli kymmenen tuhannen lapsen joukosta jotkut tulevat pakostakin kuolemaan jostakin syystä.
 
On teoriassa mahdollista, että rokote tappoi Aleksin. Tosin se edellyttäisi sitä, että rokotteen valmistamisprosessissa, säilyttämisessä tai molemmissa oli mennyt jotakin pieleen, eikä Aleksi saanut tavallista PCV-rokotetta. Kyseinen Synflorix-rokote ei sisällä elävien mikrobien osasia. Vaikka valmistusprosessi ja säilyttäminen olisivat menneet oikein, niin (karkeasti yleistäen) jokin rokotteen komponentti voi aiheuttaa joissain harvinaisissa tapauksissa jonkinlaisen allergisen reaktion. Aleksin kuoleman ja rokottamisen välinen yhteys on mahdollinen, mutta äärimmäisen epätodennäköinen selitys. 

Iltalehden tietopalkista:

"Lasten rokotusohjelmassa oleva PCV-rokote annetaan kaikille 1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneille lapsille sekä riskiryhmiin kuuluville alle 5-vuotiaille lapsille."

Tästä voidaan laskea, että rokote annetaan vuosittain yli 60 000 lapselle. Tilastollisesti on selvää, että tuosta joukosta jotkut tulevat kuolemaan (tai sairastumaan vakavasti) ajallisesti pian rokottamisen jälkeen. Lapsikuolleisuus oli 2008 n. 3,5 tuhatta alle 5-vuotiasta kohden. 3,5 x 60 = 210 rokotettujen ryhmässä olevaa kuolemaa vuodessa. Tuo 210 hajautettuna pitkin vuotta, niin melko varmasti jonkun epäonni sattuu myös viikon tai parin sisälle rokottamisen jälkeen.

Siksi rokotteen ja kuoleman välisen yhteyden löytäminen vaatii muutakin kuin kronologiaa. Siihen tarvittaisiin vielä vähintään virus- ja bakteerinäytteet Aleksista. Nettien kommenttiketjuissa tuo yhteys on kuitenkin jo selvästi todistettu johtuvan PCV-rokotteesta, Iltalehden uutiseen vedoten.

Rokottamisen vastapainoksi täytyy punnita onko lapsen kannalta turvallisempaa sairastaa aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys tai korvatulehdus ilman rokotetta. Varsinkin joidenkin listalla olevien tautien antibioottiresistenssin vahvistuessa antibioottien liikakäytön takia. Rokotteiden tehoa arvioitaessa on otettava huomioon eri tautikantojen vaihtelevuus yhdistettynä saatavilla olevien rokotteiden erilaisuuteen.