Luomisopin vastaisku

 Pitkään näytti siltä, että suomalaiset luomisopin advokaatit ovat kuihtuneet olemattomiin netin ulkopuolella. Myös internetin sisäpuolella Luominen.fi sivusto ilmoitti lopettaneensa sometyön. Onko kreationismin patikointi vihdoinkin loppunut?

Blogini pelastukseksi saapui uusi "Koulubiologian uudistaminen ja maailmankatsomuksellisesti neutraali tiedeopetus" kansalaisaloite. Kirjoitushetkellä se on kerännyt 644 allekirjoitusta. Lukaisin aloitteen läpi. Voin keräämieni kokemuspisteiden perusteella todeta, että se on toistaiseksi paras kotimaisten kreationistien yritys edistää luomisoppia Suomessa. Argumentteja pinotaan ahkerasti. Ne muovaillaan mahdollisimman neutraaliin sävyyn. Lisäksi on opittu hyödyntämään nykypäivän inklusiivista kielenkäyttöä vedotessa Jumalan livauttamiseen luonnontieteisiin. Aivan! Luomisopin kannattajat osaavat puhua ns. wokea. Tasa-arvon nimessä koulun biologiaan pitäisi myös lisätä puhetta luomisopista. Kreationistien esittämä kritiikki on kehittynyt. 

Ehdotamme, että valtioneuvosto yhdessä opetusviranomaisten kanssa ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntömuutosta, jolla tarkennetaan perusopetuslakia (628/1998) ja lukiolakia (714/2018) siten, että biologian opetuksessa otetaan huomioon tieteenfilosofinen monimuotoisuus, luonnontieteellinen kritiikki, biologian oppikirjojen uudistaminen sekä oppilaiden katsomuksellinen tasapuolisuus ja kriittinen ajattelu. (Tarkennus koskee muun muassa perusopetuslain 14 §:ää ja lukiolain 11 §:ää.)

 Voi juku. Aloitan kansalaisaloitteen läpikäymisen tutulla tyylilläni. Aloitteen tavoitteiksi luetellaan seuraavanlaista kamaa:

Biologian opetuksen tulee perustua reaalibiologiaan, tutkimustietoon, kriittiseen ajatteluun ja avoimeen luonnon tutkimiseen sekä ankkuroitava perusteltuun luonnontieteelliseen moniäänisyyteen (P4–P5). 

Täysin validi tavoite. Joka on jo toteutunut opetuslaissa. Mutta se ei tietenkään kelpaa kreationisteille.

Biologian opetuksen kouluissa tulee tapahtua neutraalista lähtökohdasta huomioiden oppilaiden maailmankatsomukset ja niiden ilmaisuvapaus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus sekä muut lainsäädännölliset periaatteet (L1–L5). 

Nyt päästiin jo lähemmäksi avoimesti myöntämään mitä luomisopin kannattajat haluavat saavuttaa. Luonnontieteistä puhuttaessa kouluissa pitäisi saada mukaan ei-luonnontieteelliset tulkinnat luonnontieteistä.

Biologian opetuksessa on tuotava julki kriittisen avoimesti evoluution ja uusdarvinismin taustalla olevan naturalismin ideologiset tavoitteet sekä niiden perusteettomat valinnat ja sitoumukset. (14, 30) 

Tuo on vaatimus jota mm. professori Tapio Puolimatka yritti saavuttaa evoluutiokritiikillään. Evoluutioteorian sijasta siinä keskitytään teorian ulkopuolisen naturalistisen ideologian sisältöön. Jos naturalistisella ideologialla ei ole kestävyyttä, niin oletetaan evoluutioteorian kaatuvan sen mukana. Kritiikissä täysin unohdetaan, tai teeskennellään unohtavansa, että myös uskonnolliset tutkijat soveltavat ja tutkivat evoluutioteorian kehyksen kautta biologiaa.

Biologian opetukseen on lisättävä evoluution ja uusdarvinismin laaja-alainen luonnontieteellinen kritiikki niiden monista ongelmista ja ristiriidoista, jotka osoittavat, että niillä ei ole empiirisiä todisteita eivätkä sen prosessit ja mekanismit tuota uutta informaatiota eivätkä uusdarvinismin edellyttämiä uusia lajeja (22, 24; P2). 

Sieltä tuli luomisopin maukkain sisältö. Kreationisteilla on varmasti tarjolla laaja valikoima erilaisia väitteitä evoluution puutteista. Luvassa on klassiset väitteet ja määritelmät, jotka perustuvat väärinkäsityksiin evoluutioteoriasta.

Evoluution ja uusdarvinismin opetuksessa käytettävissä oppikirjoissa on suoranaisia virheitä ja perättömiä väittämiä, jopa valheita, jotka tulee korjata mahdollisimman pian ja pyrkiä luonnontieteen kriteerit täyttävään ja laadukkaampaan oppikirjatuotantoon (5, 6). 

Kaikki oppikirjoissa olevat virheet on korjattava. Olkoon aihe mikä tahansa. Jäämme jännittämään millaisia virheitä aloita esittää.

Devoluutio (eliökunnan rappeutuminen, evoluution vastakohta) on havaittava tosiasia, joka tulee huomioida laajemmin biologian opetuksessa. (4, 9, 31) 

Täysin totta. Mutta ei tietenkään tarkoita, etteikö samalla tapahtuisi evoluutiota.

Kaikkiaan kansalaisaloitteen tavoitteiden ja niiden perusteiden arvioinnissa on tärkeää hyödyntää laaja-alaista asiantuntemusta eri tieteenfilosofisista ja maailmankatsomuksellisista taustoista. Arvioinnissa on huomioitava riittävästi vaihtoehtoisia, tieteellisesti ja katsomuksellisesti perusteltuja näkökulmia. Näin varmistetaan avoin, tasapuolinen ja monipuolinen käsittely, joka kunnioittaa tieteen moniäänisyyttä. 

Ei. Nyt aloitteessa siirryttiin löyhkäävän potaskan puolelle. Luonnontieteellissä asioissa on aivan-vitun-sama minkälaista uskonnollista tai maailmankatsomuksellista ajatusta sijaitsee luonnontiedettä kritisoivan pääkopassa. Kreationistit tietävät tämän, joten he joutuvat teeskentelemään tekevänsä "perustellusta näkökulmasta" evoluution kritiikkiä. Näin he päätyivät luomaan ensin ns. tieteellisen kreationismin, jolla yritettiin kammeta evoluutiota pois oppikirjoista Yhdysvalloissa. Tieteellisestä kreationismista luovuttiin sen täydellisen epäonnistumisen takia, koska se oli niin selkeästi uskonnollinen ohjelma. Sitten ilmestyi älykkään suunnitelman idea. Sekään ei onnistunut tavoitteessaan, kun 20 vuotta sitten Kitzmiller v. Doverin koulu kuuluisassa oikeudenkäynnissä todettiin älykkään suunnitelman olevan vain uusi siistitty versio tieteellisestä kreationismistä. Tuon jälkeen luomisopin kannattajat ovat toimineet tyhjäkäynnillä, kun he yrittävät keksiä uutta tapaa heikentää evoluution asemaaa kouluissa.

Siksi modernissa versiossa vedotaan "tasapuoliseen ja monipuoliseen" evoluutioteorian käsittelyyn.

Kansalaisaloite tietää, ettei sillä ole rahkeita oikeasti tieteellisesti haastaa evoluutiota. Sen sijaan yritetään tehdä maailmankatsomuksellista kritiikkiä.

 Keskeisimmät perusteet:
Yhteiskunnassa, jossa vaihtoehdoton naturalistinen tieteenfilosofia hallitsee, merkityksettömyys ja arvottomuus lisäävät psyykkisiä ongelmia. Evoluutioteorian vaikutuksesta ihmisarvo, elämän tarkoitus ja merkitys hämärtyvät aiheuttaen ihmisille ja erityisesti nuorille henkistä ahdinkoa ja voivat johtaa psyykkisiin ongelmiin. (T) 

Annan kiitosta aloitteen tekijöille siitä, että he ovat huolestuneita nuorten henkisestä jaksamisesta ja psyykkisistä ongelmista. Miinusta tulee siitä, että oikeiden ongelmien sijasta he yrittävät mustamaalata evoluutioteoriaa. Koulukiusaaminen, yhteiskunnan välinpitämättömyys, perheen taloudellinen tilanne, jne, jäävät aloitteen tekijöillä pienemmiksi ongelmiksi kuin koululaisen saama pätevä luonnontieteellinen opetus.

Elämän tarkoitukset ja merkitykset eivät kuulu luonnontieteisiin. Niitä varten kouluissa on uskonto ja elämänkatsomus (jota ei ollut olemassa kun minä olin koulussa). Ehkä se oli koulun tarjoama uskonto, joka teki minusta Paholaisen asianajajan!?!

Kreationistit ovat aina halunneet liittää evoluutioteorian ja elämän tarkoituksen toisiinsa. 

Materialismi on osoittautunut epätieteelliseksi eikä huomioi elämän moniulotteista inhimillisyyttä. Ihmisyyden syvin merkitys ei rajoitu vain fysikaalisiin tai biologisiin ilmenemismuotoihin vaan on paljon muutakin – ihmisellä on tietoisuus, tunteet, arvot ja kyky kokea maailmaa tavalla, jota tiede ei kykene selittämään. Tiede ei kykene vastaamaan elämän perimmäisiin kysymyksiin eikä siitä voi johtaa inhimillisiä arvoja. Siksi opetuksessa tulee tarkastella myös inhimillisyyttä, arvoja ja eettisiä teemoja osana kokonaisvaltaista kasvatusta. Jokainen ihminen on itsessään arvokas ja korvaamaton.

Aloite täyin oikeassa siinä, että on useita elämänalueita joihin materialismi ja tiede ei kykene missään muodossa tarjoamaan vastauksia. Ja siksi kouluissa on uskonto ja elämänkatsomustieto. Ja myöhemmin filosofia, jotta ihminen osaa olla sivistyneesti masentunut. 

 Jos evoluution tai uusdarvinismin teorioita ei voi kritisoida, joutuu niiden tieteellisyys kyseenalaiseksi. (P1, P3, P6, P7, P8, T, L2)

Evoluutioteoriaa saa ja pitää kritisoida. Mutta jos se kritiikki on kreationistien toistaiseksi esittämiä väitteitä, niin turha itkeä ja ulista kun heitä ei kuunnella akateemisessa maailmassa.

Seuraavaksi aloitteessa aloitetaan perinpohjaisempi kritiikin esittely. Helppo tapa tarkistaa onko se pätevää vai hevonpaskaa on etsiä roska-DNA. Miten aloite väittää sen olevan ongelma?

 P3) Evoluution ja darvinismin yhteiskunnallisia ja yksilöihin kohdistuvia haittavaikutuksia on vihdoinkin käsiteltävä kriittisen avoimesti. Sosiaalidarvinismin rotuoppien harhoista (mm. pakkosterilisaatiot, vähemmistöjen kohtelu) ja monet tieteen edistymistä haitanneista valinnoista (mm. virheelliset ennakko-oletukset roska-DNAsta, ihmisarvon vähättely, historian vääristely, kritiikittömyys) sekä monista uusdarvinistiseen evoluutioon liittyvistä tiedeväärennöksistä ja aineiston tulkintaa ohjaavista tutkimusongelmista on myös syytä kriittisesti keskustella (mm. Piltdownin ihmisapina, Haeckelin solu- ja sikiöväärennökset, Filippiinien luolaihmiset, hallinnollinen syrjintä, asenteellinen retoriikka). (9, 27, 29)

 Huh huh. Kasaan on heitetty sosiaalidarvinismi, joka taloustieteellisenä ja sosiaalisena ohjelmana ei ole evoluutioteorian osa. Kouluissa pitäisi kyllä historiantunneilla opettaa mistä ja miksi sosiaalidarvinismi ilmestyi. Sekä millaiset tahot sitä käyttivät. Unohdettua historiaa on liian helppo toistaa.

Mutta takaisin siihen mitä etsin. Kreationistit ovat sitkeästi väittäneet, että roska-DNA muka haittasi tieteen edistymistä. Aloite väittää, että roska-DNA:sta tehtiin virheellisiä ennakko-oletuksia. Ne ovat vääriä väitteitä.

Piltdownin ihmisapinan mainitseminen vielä vuonna 2025 kertoo minulle kreationistien erittäin vähiin huvenneesta vasta-argumenttien valikoimasta. Tarina on mielenkiintoinen ja opettavainen, mutta ei millään tavalla enää olennaista evoluutioteorialle.

Muita poimintoja aloitteesta.

P6) Yksipuolinen ja kritiikitön evolutionismi ja uusdarvinismi haittaavat merkittävästi opiskelijoiden aktiivisuutta, johtavat kritiikittömään ajatteluun ja auktoriteettiuskoon sekä estävät innovaatiotoimintaa. (9, L6) 

 Nautin suunnattomasti siitä ironiasta, kun kreationistit varoittavat auktoriteettiuskon vaaroista. 

Lisäksi jatkuva evolutionistien toimesta tapahtuva toisinajattelijoiden pilkkaaminen ja vähättely ovat aiheuttaneet monenlaista syrjivää ilmapiiriä ja asenteita sekä rasistisia kannanottoja (11, 20, 21; T; L1-L5). 

Kuka kumma on mennyt pilkkaamaan ja vähättelemään kreationisteja?

 

Ai niin. Minä.

Loppuun vielä kohta joka on sitä uutta wokea.

Lisäksi tuomme esiin tutkimustuloksia siitä, miten katsomuksen sivuuttaminen koulussa vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Syrjinnän kokeminen on yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen, fyysisiin oireisiin sekä käytösongelmiin. Tämän vuoksi opetuksessa on tärkeää huomioida oppilaan katsomus ja tukea hänen identiteettiään osana kokonaisvaltaista hyvinvointia.  

Tarkasteltuani keitä aloite käyttää viitteissään (Puolimatka) ja vastuuhenkilöissä (Reinikainen) uskallan machomiehenä väittää, etteivät aloitteen tekijät oikeasti välitä tippakaan oppilaan identiteetistä ja hyvinvoinnista. Perustelen tätä sillä, että kokeilkaa löytyykö heiltä hyväksyntää ei-hetero tai ei-cis oppilaan elämään koulussa. Vastaukset varmasti arvasitte jo edellistä lausetta lukiessanne.

En toistaiseksi jaksa enempää aloitteen käsittelyä. Annan sille pienen mainontaboostauksen blogissani. Elättelen pientä toivetta aloitteen päätymisestä eduskuntaan, jotta saan lisää materiaalia. 

Tämän kirjoituksen aihe EI OLE SUVIVIRSI - Joulujuhla Edition

Jouluihme tapahtui etuajassa! On nimittäin uutisoitu koulujen uskonnolisuus/sekulaarisuus kiistasta, eikä uutisissa mainita sanallakaan suvivirttä! Aikaisemmin se oli toisinpäin, eli koululaisten uskonvapaus jäi aina suvivirrestä itkemisen peittoon.

Mistä on tällä kertaa kyse?

Kouvolan Sanomat kuvailee tapahtumien kulkua.

Kiistan ytimessä on koululaisten uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus. Tai oikeastaan niiden puute.
Kouvolaiskoulun käytäntö joulukirkkoon menemisestä poiki valituksen. Sen teki Uskonnottomat Suomessa ry. Perinteiseen tyyliin koulu järjesti joulujuhlansa kirkossa. Kirkkoon kuulumattomille tai tilaisuuteen muuten haluttomille järjestettiin korvaavaa ohjelmaa muualla. Koulujen tapa jakaa koululaisia heidän uskontonsa tai uskonnottomuutensa mukaan on ns. maan tapa ympäri Suomea.

Isoin ongelma ja valituksen tulos on vetää huomio joulujuhlan ja joulukirkon eroihin. Koulujen joulujuhlien on oltava vakaumuksellisesti neutraaleja. Koulujen joulukirkkoreissut on oltava vapaaehtoista aktiviteettia, jolloin siihen haluamattomille järjestetään korvaavaa ajanvietettä. Kouvolan kouluissa nämä ovat menneet jollain tapaa sekaisin.

Koulujen joulujuhla on osa opetusta, joten sitä säätelevät koulua koskevat lait. Siksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen päätti, ettei joulujuhlaa (HUOM! Ei joulukirkkoa) voi järjestää "uskonnollisesti tunnustuksellisena siinäkään tapauksessa, että järjestetään vaihtoehtoinen tilaisuus oppilaille, jotka eivät halua osallistua uskonnolliseen tilaisuuteen."

Kouvolan kaupunki joutuu päättämään miten se muuttaa käytäntöjään. Koulun joulujuhlaa on vietetty uskonnollisena tilaisuutena. Miten ihmeessä koulu muka pystyy kohtelemaan koululaisia tasa-arvoisesti? Lopettamalla tilaisuudet joissa koululaiset jaotellaan eri ryhmiin. Onko se mahdollista? Tekemällä tilaisuuden, jossa juhla on uskontojen suhteen neutraali. Teoriassa se on mahdollista, mutta omaan uskontoonsa keskittyneet eivät tietenkään tykkää sellaisesta. Ratkaisun löytäminen ei ole helppoa.

Pölösen mukaan sijainti on ratkaisevassa asemassa.

"Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan koulun päättäjäisjuhlaa ei kuitenkaan saa järjestää kirkkosalissa, vaan kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiset juhlat järjestetään siten, ettei kukaan joudu vasten tahtoaan osallistumaan itselleen vieraan uskonnon harjoittamiseen."

 Perinteisesti uutisten somekommenteissa ei ymmärretä tällaisia päätöksiä. Moni näyttää luulevan, etteivät uskovaiset koululaiset enää pääse joulukirkkoon. Kyllä pääsevät. Kouluajan ulkopuolella vaikka kuinka monessa eri kirkossa. Kunhan ei enää osana koulun virallista ohjelmaa. Moni myös luulee joulun olevan pelkästään kristillinen juhla.

Yle sai luettavakseen tuon Pölösen ratkaisun. Kommentointi on ihan hienoa, mutta huomioni ja virnuiluni vei kansanedustaja Markus Lohi (kesk.). Lohi ui vastavirtaan päätöstä. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä hänellä on toisenlainen tulkinta. Perustuslakivaliokunnalta on mietintö vuodelta 2014, jossa kirkkojen todetaan olevan soveliaita myös uskonnottomiin tilaisuuksiin.

Lohi ilmoittaa, ettei sentään mennä liiallisuuksiin vähemmistöjen oikeuksien kanssa. Kristittyjen oikeus omiin koulujuhliinsa koulun ajalla on liian tärkeä.

"Vähemmistöjen asema on päätöksenteossa huomioitava, mutta joskus tulee tilanne, jolloin on selvästi sanottava, että nyt mennään liian pitkälle. Tämä on niitä tilanteita."

Lohi toistaa myös yleisen väärinkäsityken joulun taustoista. Hän ei näytä tiedostavan, että joulua pystyy viettämään myös ilman kristinuskoa.

"Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa. Näin on voitava olla myös tulevaisuudessa."

Kouluilla on mahdollisuus uskontoneutraaliin joulujuhlaan. Kristityt voivat halutessaan mennä joulukirkkoon vaikka jokaisena joulukuun päivänä. Se, etteivät he tee näin, kertoo jotain kristityistä.

Britanniassa uskonnollista närästystä kouluja vastaan, osa 3

Draama tuntuu vain lisääntyvän, kun Birminghamin koulujen edessä jatkuvat mielenosoitukset jatkuvat. Kaiken lisäksi on selvinnyt, ettei mielenosoittajilla edes ole omia lapsia niissä koulussa. Ovat muuten vaan järjestäytyneet vastustamaan sitä, että koululaisille kerrotaan erilaisista perhemuodoista ja siitä miten heitä ei saa syrjiä. Seksuaalivähemmistöt ovat vain yksi alue No Outsiders ohjelmassa. Materaalit oli hyväksytty koululautakunnissa.

Birmingham kaupunki nimitti lakimies Nazir Afzalin selvittämään tilannetta. Afzalin (itsekin muslimi) perehtyi siihen mitä mielenosoittajat väittivät kouluissa opetettavan. Vastustaminen kohdistui materiaaliin, jota ei koskaan esitetty kouluissa. Mielenosoittajat olivat levittäneet lainauksia materiaaleista, jotka eivät kuulu kohua kohteena olleeseen No Outsiders ohjelmaan. Mielenosoittajat väittivät, että lapsille näytetään homoseksiä tai ohjelma yrittää värvätä lapsista uhreja homoseksuaaleille. Virallisia materiaaleja lukenut Afzali totesi, että mielenosoittajat valehtelevat. Koulujen materiaaleissa ei mainita mitään seksuaalista.

Afzalin mielestä mielenosoittajilla on selkeä tavoite, joka on perua edellisestä islamistien operaatiosta Birminghamissa. Sitä kutsutaan Troijan puuhevosen tapahtumaksi kaupungissa. Birmingham Mail lehti paljasti miten koulujen henkilökuntaan yritettiin ujuttaa likaisilla tempuilla muslimeita. Koulujen johtoasemia yritettiin käytännössä vallata, jotta islamistien jyrkät tulkinnat saataisiin sujautettua osaksi muslimienemmistöisiä koululuokkia. Valtion sekulaareihin kouluihin yritettiin saada islamin mukaisia opetuksia. Tytöt määrättiin istumaan luokan perällä. Samoin heitä ohjeistettiin peittämään hiuksensa. 15 kouluun jouduttiin tekemään tarkistuksia. Tämän kohun takia kaupungin koko muslimiväestö menetti maineensa koko maan silmissä, vaikka asialla olivat islamistit.

Kun tuo operaatio paljastui ja epäonnistui, niin koulujen opetukseen yritetään vaikuttaa uudella tavalla. Mielenosoittajien harmiksi kaupungin poliisi ja valtuusto ovat yhdessä kieltämässä koulujen läheisyydessä tapahtuvat mielenosoitukset. Opettajia on uhkailtu ja vastamielenosoituksen päälle on heitelty kananmunia. Koulujen opetusta vastustavat mielenosoittajat ovat jälleen viemässä Birminghamin muslimien maineen ojaan.

Britanniassa uskonnollista närästystä kouluja vastaan, osa 2

Birminghamin kaduilla on protestoitu kaduilla asti sitä mitä kouluissa opetetaan.  Ihmissuhde ja sukupuolivalistus sai kouluissa uuden No Outsiders ohjelman. Siinä keskustelun aiheina ovat sukupuoleen, rotuun, ikään, uskontoon sekä invaliditeettiin liittyvät syrjinnän muodot. Koululaisille kerrotaan miksi ihmisiä ei saa syrjiä. Monipuolinen ja suvaitsevaisuuttasekä tasa-arvoa tukeva projekti on saanut kiitosta valtiossa. Mutta Birminghamissa se herätti vastalauseita. Koulujen yhteisöt kun ovat pääosin muslimien yhteisöjä, joten uskonnollisuus on vahvasti läsnä koululaisten elämässä.

Näiden vastalauseiden joukossa oli myös sitä suvaitsemattomuutta, jota vastaan kouluissa on yritetty valistaa. BirminghamLive kertoo paikallispoliitikkojen olleen pöyristyneitä siitä mitä vastustajat olivat päästäneet suustaan koulun edessä.

Vanhempien huutojen perusteella he tietävät, ettei homoseksuaalisuuden olemassaoloa saa tiedostaa kouluissa. Samoin homoseksuaalisuuden hyväksymistä pidetään heidän uskontonsa vastaisena. Heidän mukaansa ei voi olla sekä muslimi että homo. Vaikka sellaisia asukkaita asuu Birminghamissa. Väkijoukko saadaan huutamaan "Häpeä" sanaa.

Väkijoukko ja useat vanhemmat eivät halua opettaa lapsilleen, että ei-heterona eläminen olisi hyväksyttävää. Valistuksen vastustajat ilmoittivat myös aloittaneensa kampanjoinnin No Outsiders ohjelman lopettamiseksi koko maassa.

Koululaisista jopa 80 % jäi pois Parkfieldin koulusta, koska heidän ei haluttu kuuntelevan suvaitsevaisuuden vaarallista sanomaa Vanhemmat väittävät, että lapset ovat liian nuoria oppimaan sellaisista asioista.

On tässä episodissa myös jotain positiivista. Uskontojen välinen ekumenia yleistyi. Vanhoilliset kristityt liittyivät muslimien joukkoon vastustamaan No Outsiders ohjelmaa. Sekä tietenkin ortodoksijuutalaiset ovat ilmoittaneet vastustavansa opetusta. Jos tasa-arvon ja hyväksynnän opetus ei lopu, niin haredijuutalaiset ovat valmiita muuttamaan pois maasta. Myös he ajattelevat, että on homoseksuaalisuuden tyrkyttämistä, jos koululaisille kerrotaan seksuaalivähemmistöjen syrjinnän olevan väärin.

Parkfieldin koulu tapui tilapäisesti vanhempien vaatimuksiin. Ohjelma on tauolla pääsiäiseen asti. Koulu yrittää keskustella vanhempien kanssa siitä miten valistusta annetaan jatkossa. Koulun kanssa vuoropuheluun suostuneet vanhemmat ovatkin onneksi osoittautuneet asialliseksi väeksi.

Koulutuksesta vastaavan Excelsior Multi Academy Trustin johtaja kertoi joidenkin Parkfieldin koululaisten vanhempien osalistuneen tunneille. He olivat päässeet itse näkemään mitä No Outsiders ohjelma sisältää ja miten sitä annetaan koululaisille. Kun tieto siitä levisi eteenpäin, niin vastalauseet vähentyivät. Mikä ei tietenkään vielä vaikuta mitenkään niihin, jotka ovat kaduilla vastustaneet ohjelmaa tietämättä mitä se sisältää. Heitä ei kiinnosta mitä No Outsiders sisältää.

Kangasalan koulun joulukirkko ja Somen sauhuaminen

Kangasalan koulun joulujuhla herättää suuria tunteita ja liekkejä. Kangasalan sanomien kuvailu tapahtumista on lukemisen arvoinen.

 Kirkossa vietetty Ruutanan koulun joulujuhla johti kanteluun  Uskonnottomat Suomessa ry:n on tehnyt kantelun Ruutanan koulun joulujuhlasta. Juhla pidettiin kirkossa ja siellä laulettiin kristillisiä joululauluja. Nyt aluehallintovirasto selvittää, onko koulun joulujuhlassa loukattu uskonnonvapautta. 

Tästä voisi jatkaa kertomalla uskonnonvapauslain ja koulutoimen yhteiselosta, tai aluehallintovirastojen edellisistä päätöksistä, tai miten kirkoissa järjestettävä tilaisuudet koulupäivien aikana nykyään sopivat Suomen perustuslakiin, tai miksi yleensä koulujen vapaaehtoinen joulukirkko vaatii niin paljon suunnittelua opettajilta yhä enemmän maallistuvan kansan parissa. Tai miten Suomeen saataisiin Reykjavikin kaupungin kaltainen ohje kouluille. Tai onko kouluissa enää asiallista erotella kouluaisia eri ryhmiin heidän uskontonsa tai uskonnottomuutensa perusteella.

TYLSÄÄÄÄÄ!

Aihetta mielenkiintoisempaa (ainakin minulle) on seurata miten suomalaiset ovat reagoineen uutiseen kantelusta ja koulun rehtorin päätöksistä. Aikaisemmin olen kirjoitellut näistä koulujen uskontojutuista ihan aiheeseen keskittyen. Oikeastaan olen kirjoitellut useamman kerran aiheesta. Tällä kertaa keskityn aiheesta seuranneeseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Virheelliset käsitykset ovatkin yleisiä, sillä moni kommentoija näyttää olettavan
Nostan pari yleistä väärinkäsitystä esiin, jotta näette mistä on kyse. Aamulehden uutisen facebook-sivulla poimittuja huolestumisia ovat mm. nämä:

"Ainut mitä tällaisella kantelulla saadaan aikaiseksi on että koulussa ei järjestetä mitään."

Ei. Vaan koulut voisivat järjestää ohjelmaa joka sopii kaikille. Se on täysin eri asia kuin lopettaa jopa ei-uskonnolliset tilaisuudet kouluissa.

"Sanon että todella harmillista että suomalaisten kulttuuria ja uskontoa pyritään pikkuhiljaa pyyhkimään kokonaan pois. Se on sivistävää ja avarakatseisuutta, että tutustuu kristinuskoon, kirkkoon ym. Se ei ole uskontoon pakottamista"

Suomalaiset lapset saavat käydä kirkossa. He saavat laulaa virsiä. He saavat rukoilla. He saavat viettää kristillistä versiosta joulusta.

Se mistä ihmiset jostain syystä vääntävät verbaalista kättä on miksi koulut laittaisivat koululaisia tekemään tuollaisia asioita koulupäivän aikana.on. 

"Sanon vain, että maassa pitää elää maan tavalla, ei maahanmuuttajien tavalla."

"Olen joskus kuullut sellaisen sanonnan: maassa maan tavalla. Jos ei kelpaa, lupa lähteä pois."

"Maassa maan tavalla ja kultturimme perinteitä kunnioittaen!"

 Jälleen teeskennellään, ettei meitä uskonnottomia suomalaisia ole ollenkaan Suomessa. Jälleen teeskennellään, ettei sekularismia ole yritetty ajaa eteenpäin kotimaisin hartiavoimin. Jälleen yritetään tyrkätä maahanmuuttajien harteille ongelmia, joita he eivät ole aiheuttamassa. Ehkä on helpompaa ajatella, ettei ateisteja asu Suomessa.

Jouluhan on Jeesuksen syntymäjuhla. Siksi sitä vietetään. Aikalailla kirkkoon sidottu tietysti. Jos ei halua uskoa vapahtajaan niin olkoot viettämättä joulua.

Ei. Ateistina olen viettänyt ihan jumalatonta joulua jo monta vuotta. Joulukuustani kyllä koristaa Lentävä spagettihirviö. Joulua voi viettää myös kristillisellä perinteellä. Täällä Suomessa me suomalaiset voimme viettää ihan pakanallista joulua ilman mitään Lähi-idästä tuotuja messiaspalvomisia. Kutsummehan joulua jouluksi eikä anglismin mukaisesti kristusmessuksi.

 Kaikesta pitää purnata ja vain siksi, että itse vaikuttaisi jotenkin muita fiksummalta.

Britanniassa uskonnollista närästystä kouluja vastaan

Sumuisen saarivaltion kouluissa on ongelmia uskonnon kanssa. Uskonnolliset vanhemmat eivät tykkää siitä mitä modernin maailman koululaiset saavat kuulla kouluissa.

Charles Darwin on vieläkin joillekin itse suuri saatana. Hartford Manorin koulussa piti esittää Darwin Rocks musikaali. Se peruttiin, koska jotkut vanhemmat ilmaisivat huolensa epäsopivan materiaalin esittämisestä. Musikaali on kristityn kirjoittama, mutta sanoituksen sisältö johti vanhempien huolestumiseen. Kristinuskon yhteensopivuus koulutukseen on musikaalissa liian karikatyyrimäinen. Se sai yhden äidin huolestumaan uskon ja tieteen esittämisestä yhteensopimattomina. Päätös esityksen perumisesta tehtiin kyseisestä koulusta riippumatta. Paikalliseen koululautakuntaan kuuluva paikallinen pappi antoi ratkaisevan äänen.

Birminghamissa on oltu enemmän huolestuneita ala-asteelaisille opetettavasta suvaitsevaisuudesta. Koulun edessä on järjestetty mielenosoituksia. He eivät hyväksy sitä, että koululaisille kerrotaan homoseksuaalisuuden olevan hyväksyttyä Britanniassa, eikä seksuaalivähemmistöjä saa syrjiä. Opetus on osa No Outsiders projektia, jolla pyritään valistamaan hyväksynnän arvo. Projektissa keskustelun aiheina ovat sukupuoleen, rotuun, ikään, uskontoon sekä invaliditeettiin liittyvät syrjinnän muodot. Sitä annetaan monessa koulussa.

Tuollaista opetusta vastustavat koulun muslimit. Enemmistö koululaisista on muslimien perheistä.
Useat ovat sanoneet, etteivät periaatteessa vastusta tuollaisia arvoja. Kunhan niistä ei kerrota liian nuorille koululaisille. Tieto samaa sukupuolta olevien parien olemassaolosta kun voi hämmentää lapsia. Tyttärensä koulusta pois vienyt äiti Fatima Shah kertoi tiedotusvälineille miksi päätyi sellaiseen tekoon.

"Lapsille opetetaan että on OK olla homo vaikka 98 prosenttia koulun lapsista on muslimeita. Tämä on muslimien yhteisö."

 Shahille ja muille protestoijille valtion lait ja ihmisoikeudet ei ole itsestäänselvää. Lisäksi kaikista projektin aiheista nimenomaan homoseksuaalisuuteen liittyvät aiheet nostavat tunteet pintaan.  He teeskentelevät, ettei yhteisössä asu homoja tai lesboja jotka ovat myös muslimeita.

Keskimäärin kristillinen yhteisö on saatu enemmistönä hyväksymään homoseksuaalisuuden olemassaolo. Aina löytyy niitä Päivi Räsäsiä, Tapsa Puolimatkoja, James Hirvisaaria ja muita kumppaneita, jotka nielevät pyhän kirjansa liian vakavasti. Samoin heitä löytyy muslien yhteisöistä. He ovat sitä samaa porukkaa, joka aina pyrkii yleistämään oman tulkintansa uskonnosta kaikkien yhteisön muslimien tulkinnaksi milloin mistäkin aiheesta. Taktiikkana on teeskennellä suurta kannatusta oman sanoman tueksi, vaikka kukin äänitorvi on vain osa kokonaisuuden torvisoittoa.

Suvaitsevaisuutta vastustavat mielenosoittajat nostivat heti heitä vastustavat muslimit kommentoimaan aihetta. Esim. muslimi Masuma Rahim torui No Outsiders projektia vastustavia vanhempia. Lisäksi Birminghamin lehdissä paikalliset muslimit ovat kertoneet, etteivät halunneet allekirjoittaa mielenosoittajien vetoomusta. Heidän silmissään Fatima Shah ja kumppanit tuovat vain nolostuttavaa huomiota yhteisön ylle. Juuri heidän sanomaansa pitäisi saada enemmän esille.

Koulu on onneksi ilmoittanut jatkavansa No Outsiders projektia. He ovat saaneet myös tukevia osoittavia viestejä vanhemmilta. Suurin ongelma näyttääkin olevan koululaisten vanhempien valistaminen.

Aito avioliitto ry on vielä olemassa?

Jouduin hieman nostelemaan kulmakarvojani kun luin uutisia Educa-messujen osallistujista. Opetusalan messuille oli tulossa myös vanha ja simultaanisesti vanhoillinen tuttumme Aito avioliitto yhdistys. Miksi sellainen epätasa-arvoa ajanut yhdistys haluaisi messuille?

Kritiikkiä sateli Educa-messujen järjestäjä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n suuntaa. Pian he tekivät päätöksen AA:n poistamisesta osallistujalistalta. Ja hyvä niin. Puheenjohtaja Olli Luukkanen kommentoi päätöstä:

Opettajan ammattiin ja tapahtuman arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja yksilön oikeuksien sekä valinnanvapauden kunnioittaminen. Nämä arvot huomioidaan erityisesti tapahtuman virallisissa ohjelmaosuuksissa ja tapahtuman tarjoamissa puheenvuoroissa. Aito Avioliitto ry oli osallistumassa messuille näytteilleasettajana, mutta he eivät olleet missään vaiheessa mukana virallisessa ohjelmasisällössä.

Päätös voi tulla yllätyksenä vain jos tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulet Aito avioliitto yhdistyksestä. Onneksi internet muistaa kaiken sen mitä yhdistyksen väki on sanonut ja kirjoittanut seksuaalisista vähemmistöistä ja samaa sukupuolta olevista vanhemmista. Sukupuolineutraalin avioliittolain läpiajamisen ja sitä seuranneen vastatoimena perustetun kansalaisaloitteen vuosina käytiin läpi useaan otteeseen yhdistyksen argumentit, kannanotot ja jopa

Itse koin myös pienen yllätyksen uutisen tiimoilta. Aito avioliitto ry on vieläkin aktiivinen? Kaikkien niiden omiin jalkoihin kompastumisien ja tappiosarjojen jälkeen porukka yrittää sillä samalla setillä kuin edellisinä vuosina.

Nykyisen avioliittolain aikakautena yhdistyksen ajamat asiat tulisivat konkreettisesti rajoittamaan suomalaisten tasa-arvoa. Menestys ei näillä näkymin ole saavuttamassa yhdistystä. Edellisten tappioiden jälkeen vuorossa on entistä suurempien lakiteknisten vaiheiden yli hyppiminen, jotta he pääsisivät muuttamaan avioliittolakia entiseen muotoonsa.

Ironia-mittarit joutuvat äärimmäisen rasituksen alaiseksi, kun yhdistys valitti OAJ:n päätöksen olevan epätasa-arvoinen. Aito avioliitto yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Koivula kirjoitti:

Emme pidä tällaista ratkaisua tasa-arvoisena, yhdenvertaisena emmekä suvaitsevaisena.

Ai NYT tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olisivat asioita joita te haluatte? Sepä mukava kuulla.

On hyvin valitettavaa, että perhemyönteiset arvot katsotaan messuille sopimattomaksi.

Väärin. Tuo on kuin sanoisi, että on valitettavaa, että työsuhdemyönteiset arvot katsotaan messuille sopimattomiksi, kun orjatyön kannattajayhdistys haluaisi ammattiliittojen messuille.

 Aito avioliitto ry jatkaa työtään lapsen oikeuksien ja sananvapauden toteutumiseksi. 

Se on hienoa. Myös minä kannatan noita molempia arvoja. Tosin toimillaan Seta ry on osoittanut ajavansa sitä lain edellyttämää kansalaisten tasa-arvoa, mutta Aito avioliitto ry on ollut rajoittamassa sitä tasa-arvoa.  Voimme vain kuvitella miten paljon yhdistyksen jäsenet hurraavat esim. Egyptistä kantautuviin uutisiin.

Ongelmia hasidien kouluissa

Maailmasta löytyy monenlaisia kouluja. Päivän aiheena on uskonnollisten koulujen mahdolliset ongelmat. Periaatteessa suurin ongelmien aiheuttaja on tällaisten koulujen löysempi valvonta. Opetuksen taso päästetään ala-arvoiseksi, kun pääpaino on vakaumuksellisen jumalaopin pänttääminen.

Tämän päivän esimerkki kertoo selkeällä tavalla siitä miksi uskonnollisten koulujen opetussuunitelmat täytyy säännöllisesti tarkistaa. Tapaus liittyy siihen hasidijuutalaisten yhteisöön New Yorkissa, josta kerrottiin mm. Yksi meistä dokumenttielokuvassa. Ortodoksijuutalaiset ovat perustaneet maallisesta yhteiskunnasta täysin eristäytyneen yhteisön Brooklyniin. Eristäytymiseen kuuluu myös omien koulujen pyörittäminen. Näissä kouluissa annetaan opetusta, joka ei auta yhteisön ulkopuolella elämisessä.

 Lyhyesti: Kouluissa ei anneta lähellekään pätevää opetusta pojille. Samaan perinteeseen perustuen tytöt saavat parempaa opetusta. Naisten ei ole sallittua opiskella Talmudia, joten tyttöjen tunnit voidaan täyttää luonnontieteellä ja kielten opiskelulla.

Kautta linjan yhteisön kouluissa on kuitenkin nöyryyttävällä tavalla puutteellinen opetus. Matematiikka, historia ja englannin opiskelu ovat tuntimääriltään puutteellisia. Enemmistö koululaisten ajasta menee uskonnollisten oppien pänttäämiseen ja juutalaisten pyhien tekstien lukemiseen.

Osavaltion suorittamissa mittauksissa hasidijuutalaisten omissa kouluissa (joita kutsutaan ješiva kouluiksi) koululaisten tietotaso on puutteellista. Yhteisön ulkopuolisille puhuneet nuoret ovatkin huomanneet, ettei heillä ole keinoja päästä kunnollisiin työpaikkoihin. Jotkut heistä eivät pysty jatkokoulutuksessa määrittelemään mitä ovat kemian perusteet tai mitä sana molekyyli tarkoittaa. Toiset eivät edes osaa selittää lääkäreille mikä heitä vaivaa, koska eivät tiedä oikeita sanoja ihmisen anatomiasta.

Siksi heillä on edessään poikkeuksellisen paha ylämäki, jos he aikovat elää yhteisönsä ulkopuolella. Uskonnollinen koulu ei antanut heille niitä taitoja, joita kaikki muut saivat peruskoulun jälkeen. Valikoima mahdollisista työpaikoista jää erittäin rajalliseksi. Huonopalkkaiset työt takaavat myös sen, että tukea jäädään hakemaan ortodoksijuutalaisten parista.

Tällainen tiedon puute on yksi tapa hallita ja raja yhteisön lapsien elämää. He pysyvät varmemmin oman yhteisönsä sisällä, jos keinot elää yhteisön ulkopuolelle tehdään hankalaksi huonolla koulutuksella.

Kun viranomaiset haluavat parempaa opetusta kouluihin, niin he kohtaavat vastalauseita. New Yorkin kaupunki lupasi joitain vuosia sitten tutkia paremmin yeshivojen tasoa. Mitään ei näyttänyt kuitenkaan tapahtuvan. New York Times uutisoi siitä miten yhden senaattorin huoli uskonnonvapaudesta riittää pitämään uskonnolliset koulut pätevien vaatimusten ulkopuolella. Senaattori Simcha Felder piti käsittelyn alaisena ollutta budjettia panttivankinaan kuukauden vaihtuessa. Hän vaati osavaltiota suostumuksen siitä, ettei ješiva koulujen opetussuunnitelmiin puututtaisi.

Senaattori Felderin vaatimukseen suostuttiin. Tavallaan. Yeshivan kaltaisille kouluille säädettiin erilliset standardit. Joten niitä arvioidaan eri periaatteilla kuin valtion rahoittamia julkisia kouluja. Edes uskonnollisten koulujen opetussuunnitelman sisällön suhteen ei laadittu rajuja vaatimuksia.

Pienenä parannuksena osavaltion opetusviranomaisille suotiin ensimmäistä kertaa valtuudet edes arvioida uskonnollisten koulujen tasoa. Mikä on ihan kiva lisäys vuosia jatkuneiden vaatimusten jälkeen.  Toistaiseksi yksityiset uskonnolliset koulut ovat saaneet tukirahoja toimintaansa veronmaksajilta, kunhan kouluissa annettava opetus on "merkittävästi samantasoista" kuin julkisissa kouluissa.

Ješivassa opiskelleet entiset oppilaat ovat vaatineet osavaltiota puuttumaan puutteelliseen opetukseen. Uskaltavatko poliitikot joskus vihdoinkin puuttua asiaan? Ehkä sellainen ihme tapahtuu joku vuosi. Kunhan viranomaiset lopettavat pelkäämisen ja välittävät enemmän lasten oikeuksista ja elämän parantamisesti. Ja välittävät vähemmän siitä mahtaako hasidien yhteisö loukkaantua koulujen tason parantamisesta. Poliitikot jarruttavat prosessia, sillä he pelkäävät menettävänsä yhteisön äänet vaaleissa.

Rehtori Pasanen ja Katsomusten tasa-arvon arvoitus

Vaihteeksi kotimaisten koulujen sisältä kuuluu sekularismin kannalta kauniita virsiä. Yle uutisoisi Oulunsalon Pitkäkankaan koulun saamasta moitteesta. Koululaisille on annettu uskonnollisia päivänavauksia. Eikä uskonnottomille ole tarjottu vaihtoehtoa keskusradiosta raikuvalle uskonnolliselle selostukselle. Kouluille saneltujen määräysten mukaan tämä vaihtoehto olisi pitänyt tarjota. Mutta ei tarjottu. Ja siksi kantelu ja siitä seurannut huomautus koululle.

Yleensäkin ongelmana on koululaisten jakaminen heidän vakaumusten ja uskontojen mukaan eri klaaneihin jopa kouluopetukseen liittymättömissä aktiviteeteista. Mutta siitä lisää myöhemmin.

 Pitkäkankaan koulu vastaa saamaansa nuhteluun. Rehtori Seppo Pasanen kommentoi näin:

– Hyvin paljon ihmetellään sitä, että eikö meillä ole tässä maassa suurempia asioita huolehdittavana kuin tällainen asia. 

 Meillä on oikeasti isompia ja tärkeämpiä ongelmia. Siksi onkin ihmettelyn paikka miksei kouluissa osata noudattaa näinkin yksinkertaista ja helppoa asiaa. Onneksi rehtorin puheiden perusteella näyttää vain siltä, ettei koulussa oltu tietoisia määräyksistä. Valitusta ei tehty koululle vaan sen henkilökunnan ohitse. Hyvä kanava tällaisille valituksille on Kantelupukki.

Rehtori Pasanen jatkaa:

Jos joku huoltaja olisi ottanut yhteyttä, olisimme tietenkin ottaneet huomioon sen mahdollisuuden, ettei oppilaan tarvitse osallistua päivänavaukseen. Hyviin tapoihin kuuluu, että huoltaja, joka on vastuussa oppilaan asioista, olisi yhteydessä koululle tällaisissa asioissa.

Todellakin. Olen usean opettajan suusta kuullut, miten oppilaiden vanhemmat ovat yhteydessä mitä pienemmistä asioista ja opettajan kännykkä piippaa sekä Vilma höyryää vanhempien kysymysten ja palautteen takia. Jos Pitkäkankaan koulun rehtorille tai opettajille ei ole puhuttu päivänavausten ongelmista, niin väittäisin valituksen tekevän perheen joutuvan yhteisössä uskonnollisen kansanosan silmätikuksi. Heistä tulisi "se ongelmaperhe" joka vihaa kristittyjä ja vainoaa uskovia. Näin ainakin tapahtuu nettikansan kirjoitteluissa ja suljettujen sosiaalisten medioiden keskustelupalstojen sisällä.

Itse olen aistivinani rehtorin puheista vähättelyä. Kaikkien koululaisten oikeudet eivät ole tärkeitä, jos välittää vain ns. omistaan. Toivottavasti olen kuitenkin täysin väärässä tässä kohtaa. Toivottavasti rehtori Pasanen oli pelkästään huolimaton.

Varmasti oli myös pelkästään kokemuksen puutetta, ettei koulu aluksi antanut selvityspyyntöihin kunnollisia vastauksia.

Apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisussaan moitteita myös siitä, että koulun rehtori ei ollut kunnolla vastannut selvityspyyntöön. Selvityspyynnön antoi ensin vain Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja, ja rehtorilta tuli vain lyhyt osuus. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan sekin oli ylimalkainen, eikä siinä vastattu tai otettu kantaa konkreettisiin tilanteisiin tai väitteisiin.

Rehtori Pasasen sanomisissa on kuitenkin pientä epäselvyyttä. Kantelupukki-palvelun väki nimittäin kertoo tällaista Ylen uutiseen liittyen:

Rehtori Seppo Pasanen: "Joku huoltaja on ilmeisesti ollut tekemisissä valituksen kanssa, mutta meihin kukaan ei ole ollut yhteydessä. Se aiheuttaakin eniten ihmetystä, kun on lähdetty niin sanotusti isolla vaihteella liikkeelle, ilman koulun kanssa keskustelua."

Kantelupukin edustaja keskusteli asiasta rehtorin kanssa puhelimessa 10.10.2017. Kantelu tehtiin 10.11.2017, kun meille oli kerrottu että perinnettä aiotaan jatkaa.

Koulu oli siis tietoinen valituksen aiheesta. Rehtorille oli kerrottu ongelmasta. Ja koulu oli ilmoittanut, ettei muuta käytäntöään. Ja sitten valitus päätyi apulaisoikeusasiamiehen pöydälle asti. Eli väittäisin koulun saaman virallisen huomauksen olevan [vetää henkeä] Ihan oma syy!

Tai ehkä rehtori ei välittänyt ongelmasta, koska se ei tullut suoralla puhelulla tai tapaamisella koulussa käyvän lapsen huoltajan kanssa. Vaikea tietää mitä liikkui tai ei liikkunut rehtorin päässä.

Uskonnottomien koululaisten oikeudet on erittäin helppo unohtaa, jos olettaa kaikkien olevan kristittyjä. Tai jos ei vaan välitä kaikkien koululaisten oikeuksista. Onneksi Pitkäkankaan koulun kaltaiset tapaukset jäävät harvinaisemmaksi mitä yleisempään tietoon uskonnottomien olemassaolo tulee.

Koulu jatkaa uskonnollisia päivänavauksia. Niiden rinnalle tarjotaan korvaavaa toimintaa. Ja rehtori lupaa tiedottaa uskonnollisesta sisällöstä tarkemmin. Pitkäkankaan koulu on siis vihdoinkin tietoinen koululaisten oikeuksista.

Tämän kirjoituksen aihe ei ole suvivirsi, 2017 Edition

Suomen kouluissa on vielä sitkeästi jumissa paha väärinkäsitys. Niissä työskentelee opettajia, jotka eivät ole tutustuneet Suomen perustuslakiin. Tai mikä on vielä pahempaa, he ovat perehtyneet siihen, mutta eivät välitä oppilaiden oikeuksista.

Koululaisten rukoukset eivät ole mikään ongelma. Oppilaat saavat rukoilla niin paljon kuin haluavat ja kerkiävät koulupäivän aikana (häiritsemättä opetusta). Jopa minä olen täysin tuota mieltä. Ongelma on nimittäin aivan jotain muuta. Kirjoitan sen tuohon alle yksinkertaistetussa muodossa:

KOULU EI SAA PAKOTTAA OPPILAITA RUKOILEMAAN.

Koulun olisi sääntöjen mukaan ilmoitettava koteihin, jos koulu järjestää uskonnollisen tapahtuman tai tarjoaa sellaista sisältää materiaalia. Uskonnollisille tilaisuuksille on tarjottava uskonnoton vaihtoehto. Joulukirkon sijaan siis jotain muuta oheistoimintaa koulussa, jne. Jos opettajat rukoilevat ruokatunnilla, niin muilla ei ole mitään velvollisuutta osallistua siihen. Säännöt ovat teoriassa yksinkertaisia. Kunhan koulut ja rehtorit vain vaivautuvat noudattamaan niitä.

Viime vuonna tapahtui pientä edistystä, kun Uskonnottomat Suomessa ry ajoi uskonnottomien koululaisten oikeuksia. Perustettiin Kantelupukki palvelu. Nyt oppilailla ja heidän vanhemmillaan on mahdollisuus ilmoittaa asiantuntevalle taholle, jos koulussa ei kunnioiteta suomalaisten uskonnonvapautta.

Sanomalehdissä yritetään pyöritellä tätä aihetta. Toistuvasti kuitenkin huomio viedään virsien veisuuseen tai johonkin pienempään asiaan. Varsinaiset valitusten aiheet tuntuvat jäävät vähemmälle huomiolle. Kuten ei paperille paineta kunnollista tietoa perustuslakivaliokunnan esille nostamista ongelmakohdista. Sen sijaan voidaan uutisoida suvivirren sopivuudesta juhlatilaisuuksiin. Oppilaiden oikeudet koulussa jäävät vähemmälle huomiolle.

Ilkka lehti kertoi Seinäjoen Hyllykallion koulusta kantautuvista ongelmista. Koulusta tehdyn kantelun mukaan uskonnottomia oppilaita on pakotettu osallistumaan uskonnolliseen toimintaan. Uskonnonvapautta olisi loukattu. Koulu olisi jopa jakanut jokaiselle oppilaalle uudet testamentit. Elämänkatsomustiedon tuntien järjestämisessä olisi ollut ongelmia. Kanteluja on tehty useampi.

Seuraavana päivänä Ilkka jatkoi samasta aiheesta. Tai melkein samasta aiheesta. Koululaisten oikeuksien puolustamisen sijaan lehti näki tarpeelliseksi kirjoittaa siitä minkälaisia reaktioita lukijat saivat edellisen päivän uutisesta.

 Ei liene mikään yllätys, että sieltä löytyy hauskaa kamaa. Jotkut Ilkkalaiset ovat aivan ihmeissään mitä uskonnottomat ihmiset tekevät Suomessa.

– Kaikesta joutavasta vouhotetaan. Luulis, että olis pikkuusen tärkiämpiä asioita mihin puututtas! Samaten vois kantelun tehdä siitä kuinka kristityn mieli järkkyy katsellessa jumalattomia
– Ihanaa kun ihmisillä on näin pienet murheet
– Hienoa, että pohjanmaalla vielä uskalletaan olla kristittyjä.
– Kyllä ollahan pikkusieluisia nykyään joka asias!
– Kielletään kaikki opetus varmuuden vuoksi!
– Kyllä on taas kamalaa!
– Ei enää tiedetä mistä oikein valitettaisiin, voi hyvän tähden!
– Eikö nyt muuta valittamista löydy, todella lapsellista.
– Näille täytyy varmaan järjestää myös koulupäiviä joulun aikaan, pääsiäisen aikaan jne.

Sekä.

Olen surullinen, että tällä paikkakunnalla on koteja, joista nousee julkisuuteen niin kammottavia ajatuksia, että on päädytty kantelemaan kristinuskon esilläpitämisestä koulussa. Toivon, että opettajat eivät väsy, uuvu tai ryhdy pelkäämään uskonnottomat ry:n nimettömänä julkaistussa painostuksessa.

Lukijat eivät näytä välittävän siitä, että kantelujen mukaan koulu rikkoo lakia. He ottavat kristinuskon aseman koulussa itsestäänselvyytenä. Uskonnottomia lapsia ei ole heidän ajatusmaailmassaan. Uskonnonvapaus ei ole puolustettavan arvoinen asia heille.

Toisaalla Iltalehti kertoo asiaankuuluvista ongelmakohdista. Hyllykallion koulun rehtori Irene Turenius ilmoitti vastineen jo lähteneen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Haastattelussa rehtori antaa kaikki oikeat vastaukset. Hän toteaa aivan oikein, että jokaisella oppilaalla pitää olla oikeus kieltäytyä osallistumasta uskonnolliseen toimintaan.

"Meidän koulussamme näin on toteutunut. Kukaan ei ole pakolla ollut aamunavauksessa, eikä ketään ole pakotettu virsiä laulamaan tai rukoilemaan, rehtori sanoo ja jatkaa:
- Nyt odotamme aluehallintoviraston vastausta. Koulussa käydään käytäntöjä läpi kyllä ilman viraston mahdollista huomautusta tai kannanottoakin.

En missään nimessä väitä, että rehtori valehtelee. Totean vain sen olevan teoriassa mahdollista. Eli ehkä vasta asian noustua julkisuuteen koulu reagoi ja muuttaa käytäntöjään. Tietenkin tulen olemaan mitä onnellisin veronmaksaja, jos aluehallinto toteaa koulusta tehdyt useat kantelut aiheettomiksi.

 Myös Iltasanomat uutisoi Hyllykallion koulusta. Ja yhtä asiallisesti. Kerrankin olen ihan nyökkäilevällä tuulella kun luen uskonnonvapauteen liittyvää kotimaista uutisointia.

Kansasissa tapeltiin evoluutiosta kouluissa

Kreationistit ovat hiljalleen vaipuneet unille sinne yhdentekeväisyyden rajamaille. Akateemisessa maailmassa he ovat olleet menneen maailman merkintöjä jo pitkään. Sen sijaan kehitysopin kauheuksia on pyritty vähentämään kiistelemällä tuomareiden edessä siitä saako evoluutio opettaa viattomille lapsille kouluissa. Merkittävät taistelut oikeussaleissa ovat jääneet vähemmälle, sillä kerta toisensa jälkeen luomisoppi on kokenut tappioita. Ennakkotapauksia on kertynyt niin paljon luomisopin advokaatteja vastaan, että he joutuvat valitsemaan areenansa erittäin tarkkaan.

Ehkä viimeinen vakava yritys tapahtui Kansasin osavaltiossa. Taistelu päättyi käytännössä ajat sitten, mutta on mielestäni tarpeen laittaa blogiini muistiin mitä tapahtui.

Kansasissa jotkut kreationistit eivät tykänneet uudesta opetussuunnitelmasta. Se piti evoluution koulukirjoissa. Vuonna 2012 perustettiin Citizens for Objective Public Education, eli COPE. Se on yhdistys, joka kuvailee itseään näin:

Citizens for Objective Public Education, Inc. (COPE) is a not-for-profit 501(c)(3) corporation.  Our mission is to promote objectivity in public school curricula that address religious questions and issues so that the educational effect of the teaching is religiously neutral.

Paperilla he siis haluavat pitää opetuksen uskontoneutraalina. Sehän on hienoa! Mutta käytännössä he nostivat syytteen Kansasin osavaltion koululaitosta vastaan. Minkä takia? Koska heidän mielestään evoluution opettaminen on ateismin pakollista opettamista. Se loukkaa joidenkin vanhempien oikeuksia ja koululaisten uskonnonvapautta. Opettamalla evoluutiosta koulu pakottaa vaikutuksille alttiit lapset ajattelemaan liian tärkeitä asioita alkuperästään. Mutta oppitunneilla käsitellään pelkästään materialistisia mahdollisuuksia metodologisen naturalismin opeilla, joten se on uskonnollista syrjintää. Näin asiaa ainakin perusteltiin valituksessa. Tuo on hauskaa luettavaa. Vanhemmat ovat huolestuneita siitä, ettei biologian tunneilla opeteta lasten olevan Luojan luomia olentoja.

COPE ei halunnut kieltää kehitysoppia kouluista. Sen sijaan he halusivat objektiivista opetusta. Eli rinnalle olisi pitänyt ottaa kreationistien tulkinnat siitä mitä tiede kertoo alkuperästämme. Jopa COPE on tietoinen siitä, ettei kreationismin suora ruiskutus kouluihin mene enää missään muodossa läpi. Siksi kreationistit ovat kampanjoineet "teach the controversy" taktiikoilla. Pienempinä sivuhuomautuksina COPE sanoo tällaisen objektiivisuuden olevan tarpeen myös ilmastonmuutoksesta, uusiutuvista energiavaroista sekä muista ympäristöaiheista puhuttaessa.

Mutta tuomarit eivät nielleet väitteitä. Luonnontieteiden asiallinen opettaminen ei ole uskonnonvastaista tai ateismin edistämistä. Vaikka jotkut ateistit ehkä haluaisivat opetuksen olevan sellaista. Valitusta ei otettu edes käsittelyyn, sillä tuomareiden mielestä COPE ei kyennyt osoittamaan syrjintää tai vanhempien sekä koululaisten oikeuksien loukkaamista. Käsittelyissä on väännetty kättä mm. siitä ovatko oikeutta hakevat ihmiset kokeneet "stigmaattista psykologista vahinkoa". COPE kompasteli valituksiensa kanssa aina ylempiin oikeusasteisiin asti.

Vuosia jatkuneen valituskierteen päätös on onneksi COPEn kannalta huono. Muutama päivä sitten Korkein oikeus ei vaivautunut edes ottamaan valitusta käsittelyynsä. Tuomarit eivät nähneet mitään COPEn perusteluja hyvänä. COPE ei pystynyt osoittamaan, että he tai oppilaat olisivat kokeneet haittoja opetuksesta. Ei haittoja = ei syitä käsitellä asiaa oikeudessa.

Älykkään suunnitelman kannattajat eivät ole saaneet aikaan muutoksia osavaltioiden opetussuunnitelmiin. Eivätkä valitukset ole tuottaneet tuloksia. Tässähän joutuu oikein etsimällä etsimään mitään missä kreationistit ovat enää relevantteja yhteiskunnassa.

SETA-kielto on täällä!

Kotimaamme konservatiivisen puluparven parissa on lyöty viisaita päitä yhteen. Ongelma on kauhea. Lapset altistuvat kouluissamme modernin maailman suvaitsevaisille ajatuksille. Pahimpana mörkönä ovat SETA:n tuottamat materiaalit kouluissa ja mahdolliset tilatut kouluvierailut. Ratkaisuna on Jenkkilästä tuttu tapa kieltää lapsien altistuminen näille ajatuksille.

Apuna on SETA-kielto. Eli rehtorille, opettajalle tai terveydenhoitajalle lähetetään lappu, jolla perustellaan miksi lapsi ei osallistu opetukseen tai tilaisuuksiin joissa käytetään SETA:n materiaalia.

Kiellon tarkoituksena on suojella oppilaita politisoituneelta, vääristelevältä tai muuten kyseenalaiselta kodin arvojen ja vakaumuksen vastaiselta vaikuttamiselta.

Eikä siinäkään vielä kaikki!

Kieltäytyminen koskee myös opetusta, johon käytetään vääristelevää tietoa sisältävää Opetushallituksen opasta ”Tasa-arvotyö on taitolaji”, joka esimerkiksi virheellisesti väittää ihmisen sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi (”sukupuolen moninaisuus”) ja sisältää SETA-pohjaista materiaalia.

Kaikkea tätä perustellaan perustuslailla ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen tekstillä. Oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sisältää myös oikeuden siihen, ettei kukaan ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Se tulkitaan SETA-kielto sivulla oikeudeksi kieltäytyä koululuokassa annetusta opetuksesta, jos aihe ei miellytä koululaisen vanhempia. En ole aivan varma toimiiko perustelu rehtorien tulkitsemana.

Olisi kiva oppia miten laajalti tällaisia kieltoja on yritetty aikaisemmin saada läpi Suomen kouluissa. Minua viisaammat saavat valistaa minua kommenteissa. Kuten aina tahtoo tapahtua.

Tämän kirjoituksen aihe EI TÄLLÄKÄÄN KERTAA ole suvivirsi

Kaksi vuotta sitten Suomessa melkein päästiin keskustelemaan uskonnottomien kansalaisten oikeuksista ja elämästä. Melkein. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki kaikkensa, jotta kouluissamme tapahtuva koululaisten jako uskontojen ja uskonnottumuuden kesken ja joissain kouluissa käytännössä kaikille pakolliset uskonnolliset aamunavaukset päätyisi lehtien sivuille. Valitettavasti tiedotusvälineet näyttivät kuulevan pelkästään suvivirren laulua. Aivan kuin apulaisoikeisministerin lausunnossa ei olisi muita murheita kuin suvivirsi.

Onneksi Suomeen ilmestyi vuosi sitten Kantelupukki. Tärkeä palvelu tarjoaa mahdollisuuden ilmiantaa koulujen, päiväkotien tai iltapäiväkerhojen mokia. Eli niitä tapauksia joissa lasten tai oppilaiden uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta on tallottu.

Yle uutisoi juuri tällaisesta tapauksesta, joka päätyi julkisuuteen Kantelupukin ansiosta. Joensuun lyseon lukiosta kantautui kummia, sillä uskonnottomat joutuvat kuuntelemaan uskonnollista ohjelmaa.

Kantelu on tehty lukiosta tulleen oppilasyhteydenoton perusteella. Kantelun mukaan uskonnollinen aamunavaus kuuluu keskusradion kautta kerran viikossa kaikkiin luokkiin ja käytäville, eikä uskonnotonta vaihtoehtoa olisi järjestetty.

Uskonnottomat Suomessa ry ajaa asiaa. Yhdistys on tehnyt viimeisen vuoden aikana parisen kymmentä kantelua. Tässä tuoreimmassa tapauksessa viranomaiset eivät näe Joensuussa tapahtuneen mitään epäsopivaa.

Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta torjuu aluehallintovirastoon osoittamassaan  lausunnossaan kantelun syytökset. Lautakunnan mielestä Joensuun kaupungissa eikä Joensuun lyseon lukiossa ole loukattu uskonnonvapautta, syrjitty vakaumukseltaan vähemmistöön kuuluvia tai suosittu enemmistön uskontoa.

No sitten asia on ihan jees! Kantelun lähteenä ollut lukiolainen on varmaan vain ymmärtänyt aamunavaukset väärin.

Ehkä tänä vuonna kansa pääsee kuin vahingossa keskustelemaan uskonnottomien oikeuksista. Ja uskonnottomat koululaiset uskaltavat nostaa kirkonrotan pöydälle. Siksi suosittelen seuraakaan Kantelupukin julkaisuja vaikkapa Facebookissa.

Tämän kirjoituksen aihe EI VIELÄKÄÄN OLE suvivirsi

Melkein kuukausi siinä meni, mutta vihdoinkin lehdistössä osataan kirjoittaa apulaisoikeuskansleri Puumalaisen päätöksestä. Viimeksi ihmettelin miksei oikea aihe suostu millään ilmestymään lehtien sivuille. Suvivirsi näytti olevan ainoa huolenaihe valtakunnassamme. Se miten uskonnottomia koululaisia kohdellaan uskonnollisen ohjelman aikana ei näyttänyt kiinnostavan mediaa. Vaikka siitä olisi saanut repäistyä hienosti liioiteltuja uhri-lööppejä. Ehkä on parempi ettei lööpistön huomio mennyt sillä tavalla metsään.

Jännitysnäytelmä on loppusuoralla, sillä perustuslakivaliokunta antoi virallisen lausunnon koulujen uskollisten tilaisuuksien toteuttamisesta.

Perustuslakivaliokunta ei katso perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista johtuvan tarvetta muuttaa aiempaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta. Tällaisia juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Valiokunnan mielestä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulun perinteisiin juhliin.

Perinne on merkitsevämpää jatkuvuudelle kuin perinteen uskonnollisuus. Melko yleinen näkökanta aiheeseen, sillä onhan kirkon jäsenistä suuri osa maallistuneista kristittyjä.  Entäpä se käytäntö, jossa koululaisia marssitetaan jumalanpalveluksiin vuosittain perinteen nimessä?

 Uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisia eivät perustuslakivaliokunnan mielestä ole myöskään vuotuiset, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.

Ei syytä muuttaa nykyistä käytäntöä. Uskonnottomille perheille pitää vain ilmoittaa milloin muut koululaiset kävelevät kirkkoon. Se mitä muut tekevät sillä aikaa onkin kiinni opettajien innosta ja mielikuvituksesta. Tästä löytyy melko *kröhöm* erilaisia kertomuksia, mutta jätetään ne muiden anekdooteiksi. Kommentit ovat tervetulleita tuonne alas.

Valiokunta näkee sentään joitain ongelmia nykyisessä tilanteessa.

Osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa järjestettävät uskonnon harjoittamisena pidettävät tilaisuudet voivat sen sijaan olla perustuslakivaliokunnan mukaan etenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön valossa ongelmallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset. Jos koulussa järjestetään uskonnollisia päivänavauksia, on niiden ajankohdista tiedotettava etukäteen ja samalla huolehdittava siitä, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus olla osallistumatta niihin.

Juuri näissä tapauksissa tapahtuu se lasten jako uskonnolliseen ja uskonnottomaan kastiin. Ymmärrän, jos niitä uskonnollisia tilaisuuksia järjestetään esim. kristillisissä kouluissa. En ymmärrä miksi niitä järjestetään tavallisissa kouluissa. Joissain kouluissa ruokarukouksien tilalla on hiljentyminen. Toisaalla on tahoja, jotka ovat valmiita evankelioimaan kouluissa ja pyrkivät perustamaan kouluihin rukouspiirejä.

Valiokunta esittää suosituksia koulujen käytäntöihin.

Perustuslakivaliokunta painottaa mietinnössään tarvetta huolehtia siitä, että oppilaalle tai hänen huoltajalleen jää todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoinen toiminta on mielekästä. Tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä ei saa aiheuta oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seurauksia.

Pitäisikö uskonnottoman kouluaiset kerätä johonkin tiettyyn luokkaan aamuhartauden ajaksi vai riittääkö jos käytävälle järjestetään tarpeeksi mielenkiintoista aktiviteettiä sen ajaksi? Leimautuminen ja haitalliset seuraukset ovat riippuvaisia siitä minkä tasoisella paikkakunnalla oppilas sattuu asumaan. Lausunto tiedostaa ongelman, mutta ratkaisuksi on tarjolla toivetta siitä, ettei ongelmia enää olisi. Ympäripyöreä tuotos johtunee siitä, että ongelma on monimutkainen erilaisten käytäntöjen takia. Onko kaikissa kouluissa ruokarukousta? Onko niitä enää edes uskovaisten kodeissa?

Lausunnossa mainitaan nimeltä mainitsematon virsi vain ohimennen. Kokonaisuutena lausunto keskittyy juuri siihen mistä apulaisoikeuskansleri Puumalainen alunperin kirjoitti. Suvivirttä ei edes oltu kieltämässä Puumalaisen kirjoituksessa ja lautakunnan kanta ei tuo muutosta pari vuotta vanhaan päätökseen. Miten lehdistö otsikoi aiheen?

Iltalehti: Suvivirttä saa laulaa kouluissa myös jatkossa

Iltasanomat: Perustuslakivaliokunta: Suvivirsi saa raikua kouluissa

No niinpä tietenkin. Kuvissa jopa virren sanoitusta, mutta itse artikkeleissa käsitellään lausunnon relevanttia sisältöä. Sentään paremmin kuin kuukausi sitten. 

Paremmin uutinen otsikoidaan muualla. Voidaan puhua lööpistön ja lehdistön selkeästä erosta.

Aamulehti: Valiokunta: Uskonnollisesta päivänavauksesta pois jäävä oppilas ei saa leimautua

Turun Sanomat: Valiokunta: Uskonnolliset päivänavaukset osin ongelmallisia

MTV3: Koulun perinteisiin juhliin ei puututa – oppilaan voitava kieltäytyä uskonnollisesta toiminnasta

 YLE: Suvivirren laulamiselle lopullinen hyväksyntä

Tästä joukosta vain Yle tuotti pettymyksen otsikollaan. Kaikissa uutisissa oli onneksi perustuslakivaliokunnan lausunnon perussanoma selkeästi esillä. Ehkä keskustelu pääsee vihdoinkin kohti niitä ongelmakohtia joita uskonnottomat perheet ovat kohdanneet.  Toistaiseksi keskustelu kun on ollut aivan hakoteillä. Helsingin sanomat kävi lukemassa millaista palautetta Puumalainen sai kansalaisilta lausuntonsa jälkeen. Esillä on ollut toistuvasti väärinkäsitys siitä, että lausuntoa on pyydetty muslimien toimesta tai muslimien miellyttämiseksi. Aivan kuin meitä uskonnottomia ei olisi olemassa!

Edes koulujen uskonnollisista tilaisuuksista alun perin kannellut kansalainen ei kantelussaan viitannut muslimeihin. Hän oli pitänyt epäasianmukaisena sitä, että koulu järjestää yhden uskonnon harjoittamista kouluaikana, usein seurakunnan työntekijän ohjaamana ja joskus jopa koulun tiloissa.

Eikä ollenkaan yllättäen käynyt ilmi, että yleisin väärinkäsitys liittyi siihen virteen. Moni luuli suvivirren veisuun olevan kiellettävien asioiden listalla. Palautepostin sisältö selvittääkin miksi niin moni kansalainen oli huolestunut turhaan:

"Luin Iltiksestä kantanne Suvivirteen. Kielletään sitten koko siniristilippu, koska se symboloi Jeesusta."

Iltis! *nyrkin heristelyä*

Helsingin sanomat osaa kertoa miksi palautteessa oltiin niin sekaisin tosiasioista.

Kansan sekaannus on ymmärrettävä. Valtaosa mediasta nosti suvivirren esille uutisoinnissaan, vaikka Puumalaisen päätöksessä ei millään tavalla arvioitu sen asemaa.

Toivottavasti vuoden loppuun mennessä on käyty asiallinen keskustelu itse asiasta.

Pakkouskontoa ateistien lapsille?

Aamulehden uudessa Ihmiset-liitteessä jatkettiin suvivirsivoivottelun jälkilöylyjä. Sivuilla on vatvottu suvivirren syvintä olemusta päivästä toiseen. 

Tänään paperisen version sivuilla jatkettiin keskustelua. Kansalaiskeskustelija Jaana Uolamo nosti esiin ateistien vaikeudet moraalin suhteen. En muuten vaivautuisi kommentoimaan hänen kirjoitustaan, mutta se sisältää valitettavan yleisen harhakäsityksen siitä miten uskonnot ja moraali liittyvät toisiinsa. Tylsän illan takia käyn lävitse koko pläjäyksen kohta kerrallaan.

Tunnustava uskonto kuuluu elämään - myös kouluun ja sen tilaisuuksiin. Kyse on arvoista.

Kiista koskeekin enää sitä kuinka paljon ja missä koulujen tilaisuuksissa tunnustavaa uskontoa pitäisi olla. Tai saisiko koulu ylipäätään järjestää tilaisuuksia joissa koululaisten erottelu uskontojen tai uskonnottomuuden perusteella tulee ilmi. Koululaisilla on tietenkin oikeus tunnustaa uskontoaan miten haluavat välitunneilla tai uskaliaasti jopa rukoilla äänettömästi kesken oppitunnin.

Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu uskonnonvapaus, joka tarkoittaa vapautta uskontoon - ei vapautta uskonnosta. Lapsella on siis oikeus valita uskontonsa. Valinta tapahtuu yleensä nuoruusiässä. Uskonto antaa pohjan arvoille, moraalille ja ihmisarvolle.

Uolamon harmiksi se ei nyt vaan ole joko/tai tilanne uskonnonvapauden suhteen. Tämä ei ole niin vaikea aihe. Uskonnonvapaus sattuu sisältämään molemmat vaihtoehdot. Ainakin niin asia ilmaistaan Suomen perustuslaissa, joka lienee olennainen dokumentti tässä kiistassa. Käsite meni häneltä tärkeällä tavalla väärin heti alussa, joten loput kirjoituksesta eivät lupaa hyvää.

Olennainen osa tässä on, että vanhemmilla on vapaus opettaa lapselle oma uskontonsa ja perustelut tälle uskonnolle. Näin lapsi oppii hyvin yhden uskonnon ja hän pystyy ymmärtämään paremmin myös muita uskontoja ja maailmankatsomuksia.

Jos uskonnonvapaus ei muka sisällä vapautta uskonnosta, niin mitä uskontoa (tai uskontoja) uskonnottomien vanhempien on pakko opettaa lapsilleen? Taidan aavistaa minkälaista ansaa Uolamo rakentaa tekstissään.

Käsitys, jonka mukaan lapsen pitäisi saada vapaus uskonnosta, vie harhaan.

Nyt se taitaa tulla. Nimittäin väite siitä, ettei lapsen hyvä elämä onnistu ilman uskontoa! Minua jännittää.

Silloin lapsi kasvaa eräänlaisessa arvotyhjiössä, josta puuttuvat tieto oikeasta ja väärästä.

Kappas vain. Vanha tuttu idea siitä, että pelkästään uskonnollinen auktoriteetti kykenee kertomaan meille mikä on oikein tai väärin. Tässä ideassa mitkään sekulaarit opit eivät kykene millään esittelemään mitään kestäviä arvoja. Se on se sama idea, joka lopulta johtaa moraalisesti hyviin kansanmurhiin. Se idea, jonka mukaan moraalifilosofiassa ei pärjää ilman pappien aamenia (tai pärjää kunhan välillä vinkataan silmää Jumalalle).

On parempi, että lapselle ollaan tässä asiassa avoimia. Uskonnollinen käsitys on aina valinta, joka pohjautuu arvoihin. Valtauskontojen opettaminen on yleissivistystä, vaikka henkilökohtainen näkemys poikkeaisi niistä.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että lapsille pitää kertoa miten valtauskontojen suuntaukset suhtautuvat maailman ilmiöihin. Kivipesun kestävänä ateistina olen ihan vapaaehtoisestikin perehtynyt maailman uskontoihin. Se on yleissivistystä, että koululainen tietää miten maailman uskovaiset ihmiset uskovat. Pelkästään moraaliasioissa löytyy runsaasti variaatioita. Jotkut tuomitsevat abortin oikeaksi murhaksi, toiset pitävät sitä välttämättömänä pahana, jotkut ovat ok sen suhteen. Jotkut hyväksyvät avioerot ja jopa naiset auton ratissa, toiset kivittävät ihmisiä kuoliaaksi sellaisen takia. Ihmiskunnan uskomukset ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Ne kuuluvat ehdottomasti oppikirjoihin.

Tiedon uskonnosta ja sen perustelujen opettamatta jättäminen on itsessään valtava uskonnollinen arvovalinta. Vanhempien tulee joka tapauksessa opettaa lastaan erottamaan oikea väärästä. Myös useat ateistit opettavat lapsilleen sellaisia moraalikäsityksiä ihmisarvosta ja oikeasta ja väärästä, jotka ovat perusteltavissa lähinnä kristinuskon avulla.

Siinähän se tuli. Pienen kierron kautta jopa ateistit voivat kasvattaa moraalisesti hyviä lapsia, kunhan kunnia oikean ja väärän käsityksistä annetaan kristinuskolle (tai sille valtauskonnolle joka vanhempien maassa sattuu olemaan se enemmistön uskonto). Tosin tässäkään kohtaa Uolamo ei tunnu välittävän siitä, että pelkästään kristinuskon sisällä on erilaisia käsityksiä siitä mikä on oikein tai väärin ihmisten arkielämän ongelmissa. Uolamo antaisi myös ymmärtää, että uskonnoton kasvatus olisi väärä arvovalinta vanhemmilta, koska hänen määritelmänsä mukaan pelkästään uskonto olisi se mikä mahdollistaa oikean ja väärän tunnistamisen. Ateistit joutuisivat turvautumaan jonkin satunnaisen uskonnon määrittelemiin moraalioppeihin.

Kasvatus ottaa aina kantaa uskontoon, joko tukemalla lasta uskonnon löytämisessä tai kieltämällä uskon. Niin sanottu uskonnollisesti neutraali kasvatus on käytännössä mahdoton. Avoin keskustelu uskonnosta antaa lapselle ja nuorelle avaimet löytää oman tiensä.

No niin, te uskonnottomat vanhemmat. Mitä uskontoa opetatte lapsenne uskomaan?

Valitettavasti Uolamo ei kerro mitä koulujen pitäisi tehdä ET-opetukselle.

Tämän kirjoituksen aihe EI OLE suvivirsi

Kylläpä uutissyöte oli tänään tulvillaan suvivirttä. Suvivirttä ei saa poistaa! Suvivirsi pois kouluista! Suvivirsi on perinne! Suvivirsi on uskonnollista aktiviteettiä! Suvivirsi sitä! Suvivirsi tätä!

Ilta-Sanomien Ulla Appelsin näytti kääntyneen maximum overdrive-vaihteelle. Persu Vesa-Matti Saarakkala laati lakialoitteen kulttuurikristillisten perinteiden suojelemiseksi. Eurokansanedustaja Hannu Takkula pelkäsi jo kulttuurimme itsetuhoa. Uutisten kommenttiketjuissa on tuhansia ja taas tuhansia viestejä aiheesta.

Mitä oikein tapahtui?

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen julkaisi päätöksen siitä miten uskonnonvapauslakia sovelletaan kouluissa. Puumalainen laati päätöksen oikeuskanslerille tehnyn kantelun takia. Oli tarvetta selvittää miten uskonnon harjoittaminen toimii kouluissamme ja miten se on linjassa tuon uskonnonvapauslain kanssa.

Kantelussa katsotaan, että koulujen tapa sisällyttää uskonnon harjoituttamista toimintaansa johtaa käytännössä siihen, että oppilaat jaetaan kahteen ryhmään vakauuksen perusteella. Jos uskonnon harjoittamiseen osallistumattomia oppilaita on vähän, he erottuvat selvästi joukosta. Tällöin tilanne saattaa myös tuntua painostukselta osallistumaan enemmistön toimintaan. 

Erityisesti uskonnolliset keskusradioaamunavaukset korostavat kantelun mukaan  vähemmistöön kuulumista, kun enemmistö istuu luokkahuoneissa ja vähemmistö odottaa koulun käytävällä. Koulut tekevät säännöllistä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Yksi vakaumus on täten etuoikeutetussa asemassa kouluissa ja pääsee vaikuttamaan lasten kasvatukseen myös uskonnon oppituntien ulkopuolella.

Tätä tilannetta haluttiin selvittää. Mutta päivän uutisten mukaan aiheena on SUVIVIIIIIRRRRRRRRSI, PERKELE!

Lausunnon päällimmäisenä kysymyksenä oli:

Edellyttääkö uskonnonvapaus oikeutta harjoittaa uskontoa kouluaikana opettajien ja  seurakunnan työntekijöiden johdolla muulloinkin kuin uskonnontuntien aikana, vaikka se johtaisi oppilaiden jakamiseen eri ryhmiin?

Toisena:

Onko oppilaiden jakaminen ryhmiin heidän uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa perusteella segregaatiota ja siten syrjintää? Onko uskonnon harjoittamisen järjestäminen kouluissa edellä kuvatuilla tavoilla uskonnottomia oppilaita syrjivää?

Kolmantena:

Onko se, että oppilaiden on julkisissa kouluissa paljastettava uskonnollisen vakaumuksen puuttuminen tai enemmistön vakaumuksesta poikkeava uskonnollisen  vakaumus negatiivisen uskonnonvapauden loukkaamista?

Neljäntenä:

Onko enemmistöuskonnon suosiminen julkisissa kouluissa perustuslain mukaista? Koskeeko julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia ja maailmankatsomuksellisia suuntauksia myös julkisia kouluja?

Ja viimeisenä:

Onko perusoikeudet huomioon ottaen ylipäätään olemassa hyväksyttävää perustetta järjestää kouluissa uskonnon harjoittamista kouluaikana?

Väittäisin kysymysten olevan erittäin tärkeitä. Näihin aiheisiin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on kirjoittanut monen sivun verran vastauksia. Siksi lausunto on lukemisen arvoinen. Mutta nähtävästi se ei kiinnostanut toimittajia. Ehkä tilanne on huomenna erilainen, jos jotkut kolumnistit ovat uskaltaneet ja vihdoinkin kerinneet lukemaan tuon lausunnon. Onhan siinä vain kymmenen sivua. Ja kyllä, siellä mainitaan suvivirsi.

Tätä ihmettä odotellessa menen nukkumaan. Näen unta huomisesta, jossa käydään asiallista keskustelua uskonnottomien koululaisten oikeuksista koko lukuvuoden aikana, eikä pelkästään yhden juhlan yhden virren kohtalosta. Eli kouluissa ei enää jaettaisi oppilaita eri ryhmiin heidän uskontonsa tai uskonnottomuutensa perusteella.

Tai ehkä uskonnottomien koululaisten käytännön elämä kouluissa on liian vaikea pala toimittajille. Jos näen huomenna vielä yhdenkin suvivirteen liittyvän uutisen, niin en lue sitä.

Antti Roine strikes back with a vengeance

Mielipidekirjailija Antti Roine iskee jälleen. Vuosittain uskonnosta jotakin kirjoittava herra Roine on aikaisemmin ylistänyt Älykkään suunnitelman ideaa, hieman kompastellen. Sitä ennen havaitsin hänen pohtivat elämän tarkoitusta, joka onnistuu mielekkäästi tietenkin vain Jumalaan uskomalla. Tänä vuonna Roine esittelee tasapuolisen tavan opettaa uskontoa kouluissa. Kuinkas ollakaan, se onnistuisi tuomalla tunnustuksellinen uskonnonopetus takaisin kouluihin.

Otsikkona on leikikkään filosofisesti:

Pakkouskonto merkitsee valinnanvapautta

Monilla vanhemmilla on halu tehdä päätöksiä lasten puolesta pimittämällä tietoa. Tämä on uskontojen vaikutuksen aliarviointia, uskonnot ovat vaikuttaneet ja tulevat aina vaikuttamaan ihmiskunnan historiankulkuun ja ihmisten käyttäytymiseen. Tosiasioiden pimittäminen on edesvastuutonta lasten oman ja koko yhteiskunnan kehityksen kannalta.

Todellakin. Tosiasioita ei kannata pelätä, vaan ne on kohdattava rohkean analyyttisesti koululaitoksissamme. Uskontojen historia ihmiskunnan historian lomassa on erittäin merkittävä. Kuten on sen vaikutus vielä tänäkin vuonna. Ja varmasti uskonnot ovat sitä myös tulevaisuudessa. Lupaava alku Roineelta.

Vaatimus puolueettomasta uskonnon opetuksesta on itsepetosta, koska opettajan oma elämänkatsomus heijastuu aina opetuksen sisältöön. Tästä johtuen kouluissa tarvitaan avoimen tunnustuksellista uskonnonopetusta. Opetuksen painopiste tulee olla sen uskontokunnan näkemyksissä, mihin enemmistö koulun oppilaita kuuluu, mutta tämän lisäksi myös muiden uskontokuntien edustajille tulee antaa oikeus kertoa avoimesti oma näkemyksensä.

Käytännössä tuo tarkoittaisi kristinuskon ev.lut. suuntauksen opettamista kouluissaimme tunnustuksellisesti. Sitä joutuisi opiskelemaan niin muslimit, wiccat kuin ateistit. Roine ei mainitse miten vähemmistöryhmien uskontoja opetetaan. Käydäänkö muita uskontoja läpi parin oppitunnin verran lukukaudella? Paluu menneisyyteen on polku kohti tulevaisuutta. Entäpä tämän modernin maailman tuleva tosiasia siitä, ettei kristinusko enää välttämättä ole se valtauskonto oppilaiden parissa. Miten näissä enemmistöissä opetettaisiin tunnustuksellista sekulaari humanismia, tai apateismia?

Tieteen ja teknologian nopea kehitys on luonut harhan, jonka mukaan todellisuus voidaan selittää vain tieteen avulla, eikä uskonnoille jää sijaa. Ikävä kyllä tieteen luomasta maailmankuvasta puuttuu ydin, koska jokainen tieteellinen päättelyketju päättyy tyhjyyteen, jolle ateisti on keksinyt nimen alkuräjähdys. Tiede kuvaa fysikaalista todellisuutta, mutta se ei pysty mitenkään selittämään todellisuuden henkistä ulottuvuutta, koska sitä ei voida todentaa fysikaalisten mittalaitteiden avulla.

Tieteellä on rajansa, se on selvä. Tiede on erittäin erinomainen työkalu, jos haluamme selvittää miten maailma toimii. Toki olisin erittäin kiinnostunut oppimaan siitä miten kilpailevien uskontojen selitykset todellisuudesta osataan asettaa tarkkuusjärjestykseen. Toisaalta, minulle on kerrottu että on tärkeämpää vain uskoa kuin miettiä uskon tarkkuutta näissä asioissa.

 Miten Roine perustelee tätä uskon tärkeyttä?

Henkisen todellisuuden suurin todiste on usko, joka syntyy vain henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Usko voi syntyä vähitellen tai nopeasti, mutta usein se on niin voimakas kokemus, että ihminen liittää sen automaattisesti vaikutuspiirissään olevaan uskontoon. Usein uskovien suurin ongelma on, että he eivät osaa erottaa uskoa ja uskontoa toisistaan. Usko tekee meistä veljiä keskenämme, mutta uskonnot piilottavat tämän tosiasian erilaisten rituaalien taakse ja käyttämällä samasta Jumalasta eri nimeä.

 Koska Roine uskoo, on henkinen todellisuus totta. En voi väittää vastaan, sillä tiedämme ihmisten uskovan mitä erikoisimpiin asioihin. Vaihtelevalla varmuudella. Roine selittää myös melko hyvin sen miksi lapset yleensä alkavat uskomaan juuri niihin uskontoihin joihin hänen vanhempansa uskovat. Ihmiselle tekee hyvää sosiaalisesti uskoa johonkin ympärillä olevaan valtauskontoon.

Sitten Roine kirjoittaa ateismista. Naama, saanko esitellä Palmun?

Myös ateismi on uskonto, koska ateisti ei voi tieteellisesti todistaa, että henkinen todellisuus on harhaa. Ateisti ei voi käsittää mitä usko on, koska hän ei ole sitä vielä kokenut. Meidän on kuitenkin syytä kunnioittaa hänenkin uskontoaan, jos se perustuu aitoon tunteeseen ja vakaumukseen.

 Ateismi on uskonto, todistustaakan heivaaminen, ex-uskovaisten nykyinen ateismi. Hienosti Roine sai yhdistettyä epäloogisuudet tiiviiseen pakettiin. Ehkä olisi tarkempaa sanoa, että ateismi on filosofia, josta voidaan lähteä rakentelemaan erilaisia maailmankatsomuksia, mutta uskonnoksi sitä on vaikea muotoilla. Ehkä kinastelu tästä aiheesta menee liiaksi semantiikkaan. Se miten olen aina nähnyt, tulkinnut ja mieltänyt ateismin näin ateistina, on ettei epäusko jumalolentoihin ole tarpeeksi kattava uskonnoksi. Eri asia ovat sitten nämä sekulaari humanismit ja muut hienoudet.
 Toinen kohta menee todistustaakan heittämiseksi vastapuolen harteille. Suosittu tekniikka ja aloittelija ei ehkä heti näe mitä Roine teki. Hän voi uskoa vapaasti henkiseen todellisuuteensa. Tietyllä tavalla hän onkin aivan oikeassa (henkinen todellisuus ei ole harhaa), sillä ihmisten uskomuksia voidaan tarkkailla empiirisesti (heiltä kysytään mitä he uskovat). Eri asia onkin väittää, että ne asiat joihin ihmiset uskovat ovat totta.
 Kolmas kohta ohittaa täysin erään tosiasian. Tosiasiat olivat niitä joita Roinen mielestä ei saanut pimittää, joten illuminoidaan hieman mistä kiikastaa. Useimmat ihmiset ovat uskovaisia, mutta joskus jotkut heistä menettävät uskonsa. Heistä tulee ateisteja. Tämän takia ateisteissa on ihmisiä, jotka oikeasti tietävät mitä usko on. He ovat eläneet ja kokeneet sen. Valitettavasti minä en ole tuollainen ateisti. Haluasin olla, jotta tietäisin mikä siinä uskonnossa on niin hienoa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Roineen käsitykset ateisteista ovat hyvin rajallisia.

Uskon todellista olemusta on mahdoton opettaa puolueettomasti, objektiivisesti tai tieteellisesti, koska mikään näistä ei pysty kuvaamaan henkilökohtaista uskon kokemusta. Usko on joko olemassa tai sitten ei – viime kädessä millään välimuodolla ei ole merkitystä.

Se mitä olen lukenut nykyisestä uskonnonopetuksesta ja elämänkatsomustiedosta kertoisi aivan toista. Taitava opettaja osaa kertoa useammasta uskonnosta ja jopa siitä miten eri ihmiset uskovat eri tavoilla. Näin ei tarvitsisi jaotella oppilaita eri ryhmiin heidän uskontonsa perusteella. Jos vanhemmilla tai seurakunnilla ei ole intoa/aikaa opettaa uskontoaan lapsille, niin sen resurssin voisi hoitaa koulujärjestelmämme kautta kaikki huomioon ottavalla tavalla. Syvästi uskonnollinen opettaja osaa varmasti myös kertoa oppilaille mitä ateismi on, jos hän on vaan pätevä opettaja. Roineen mainitsema ongelma uskonnollisesta vakaumuksesta on ongelma, jonka syy on epäpätevä opettaja. Vaatimus tunnustuksellisen opetuksen paluusta on samanlaista logiikka kuin koulukiusaajan uhrin siirtäminen luokalta toiselle.

Kellään ei saa olla oikeutta kieltää, edes omilta lapsiltaan, monipuolista ja tunnuksellista uskonnollista opetusta, koska pakkouskonto parantaa yhteiskunnan turvallisuutta samoin kuin ajokortti. Yhteiskuntamme kestävä kehitys, yhteiskuntarauha ja avoin vuoropuhelu voidaan saavuttaa vain kun tunnemme ja ymmärrämme lähimmäistemme motiiveja, uskontoja ja rituaaleja. Vain sillä tavoin voimme kehittää myös uskontoja, yhdistää niiden parhaita piirteitä ja elämänfilosofiaa; sekä löytää meitä kaikkia yhdistävä usko.

Monipuolinen ja tunnustuksellinen opetus? Siitä olen samaa mieltä, että ihmisten kannattaa perehtyi muiden uskontoihin. Sillä tavalla ymmärtää paremmin miksi nykyisessä poliittisessa keskustelussa ollaan valmiita joustamaan tasa-arvosta mm. avioliittolain suhteen, saako sunnuntaisin pitää kauppoja auki, jne. Hieman epäilyttävästi Roine antaisi ymmärtää, että ilman tunnustuksellista uskonnonopetusta Suomi olisi pulassa. Toisista uskonnoista tunnustuksettomasti oppinut oppilas olisi jotenkin epävakaampi persoona kuin tunnustuksellisesti opetettu oppilas. En ymmärrä tätä Roineen logiikkaa, mutta en ymmärrä monta muutakaan asiaa tässä maailmassa.