Huumekeskustelun aloittamista harkitsevien tahojen väliaikatietojen päivittämisen luonnostelun lähentyminen

 Suomalaisen huumekeskustelun labyrinttimäisessä spiraalissa on päästy olemattoman askeleen verran eteenpäin. Kansalaisaloitteen pyörittely eduskunnassa on asettunut laakereilleen, kun lakivaliokunta vihdoista viimein julkaisi loppukaneettinsa kannabiksen laillistamisa ajavalle kansalaisaloitteelle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lakivaliokunnalle, ettei se kannata lakivalmistelujen aloittamista. Kyseessä on se kansalaisaloite, jota kannatan suuresti ja avoimesti omalla nimelläni. 

Keskiviikkona eduskunnassa äänestettiin huumekeskustelun aloittamisen lopettamisen puolesta. Kansanedustajien ylivoimainen enemmistö haluaa pitää kannabiskaupan verovapaana.

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen kannabiksen laillistamisesta 145–18 

Nykyisessä tilanteessa me veronmaksajat maksamme kaikki kannabiksen käytöstä tulevat kustannukset, mutta kannabiskauppiaat käärivät kaikki voitot taskuihinsa. Päivitetyssä lainsäädännössä kannabis olisi verotettava tuote, jota myydään valvotusti. Aivan kuten alkoholituotteita. Ja tupakkaa. Eli melkein kuten Australia alkoi tekemään viime vuonna. Kannabistuotteita myydään apteekeissa ihan avoimesti tiskin ylitse. Vain reseptillä saa kovempaa kamaa.

Tällä hetkellä kannabista voi ostaa missä  tahansa suomalaisessa kaupungissa ja ihan kivaan hintaan. Jopa kouluissa. Mutta täysin pimeästi, koska valtio haluaa tukea kannabiskauppiaita täysin verovapaalla kaupankäynnillä. Toisaalta ihailen tuollaista pienyrittäjyyden tukemista valtion suunnalta. Toisaalta ihmettelen miksi valtio pelaa täysin eri pakoilla kannabiksen ja alkoholin välillä. Valvomaton myynti tarkoittaa ettei tuotteiden sisältöä ja laatua seurata.

 Kokoomuksen Susanne Päivärinta ilmoitti somessa kantansa ja äänestyksensä perustelut. Teen niistä sellaisen version, joka avaa rakkaalle lukijalleni miten minä aina tulkitsen tuollaisia tekstejä:

Äänestin tänään alkoholin laillistamista ajanutta kansalaisaloitetta vastaan. Tietenkin. Samoin teki eduskunnan enemmistö. Viinojen käyttöä ei pidä normalisoida, saati laillistaa.

Käsittelimme kansalaisaloitteen jo aiemmin lakivaliokunnassa ja esitimme, että lainvalmisteluun ryhtyminen hylätään. Lakivaliokunnassa vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöömme vastalauseen. Alkoholi lailliseksi, säännellyksi ja verolle -aloitteessa esitettiin, että ryhdyttäisiin lainvalmisteluun alkoholin käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin sallimiseksi ikärajoin. 

Tuollaista ei voi kannattaa. Nuoria pitää suojella. Ei ole todennäköistä, että alkoholin saatavuuden lisääminen vähentäisi käyttöä. Päinvastoin. Ei pidä myöskään antaa signaalia siitä, että alkoholin käyttö on harmitonta. Ei ole. 

Erityisesti nuorten käyttäjien kohdalla alkoholi voi laukaista psykoosin jo ensimmäisellä käyttökerralla. Se on vähän kuin pelaisi venäläistä rulettia omalla terveydellään. Koskaan ei voi tietää etukäteen, millaiset seuraukset käytöllä on omalla kohdalla. Lisäksi alkoholin käyttö lisää myös skitsofrenian riskiä ja altistaa mielenterveysongelmille. 

Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja auttaminen irti riippuvuuksista. Ei uusien riippuvuuksien synnyttäminen ja markkinoiden avaaminen. Mitä vähemmän päihteitä, sen parempi.

 Eli tavallaan kansalaisaloitteen vastalauseet ovat aivan oikeassa. Tuotteen käyttö aiheuttaa terveysongelmia. Tuoreimmissa eduskunnan keskusteluissa nostettiin toistuvasti esiin Kanadassa havaitut haittavaikutukset. Viime vuonna julkaistu paperi Changes in Incident Schizophrenia Diagnoses Associated With Cannabis Use Disorder After Cannabis Legalization on lukemisen arvoinen. 17 vuotta kestäneen seurannan aikana skitsofreniatapausten yleisyys riippuvaiseksi tulleiden kannabiskäyttäjien parissa nousi melkein kolminkertaiseksi.

The [population-attributable risk fraction] for [cannabis use disorder] associated with schizophrenia almost tripled from 3.7% (95% CI, 2.7%-4.7%) during the prelegalization period to 10.3% (95% CI, 8.9%-11.7%) during the legalization period. 

Väestötasolla skitsofreniatapausten määrään ei kuitenkaan tullut merkittäviä muutoksia. Terveyshaitta on kuitenkin selkeästi olemassa. Jos joku väittää kannabiksen olevan täysin haitaton aine, niin he ovat väärässä. Tulette  kuulemaan jatkossa tästä kolminkertaiseksi nousseesta mt-ongelmasta kannabiksen vastustajien suusta ja näppäimistöiltä. 

Mutta aivan samalla tavalla selkeitä ja havaittuja terveyshaittoja on muillakin laillisesti myytävillä päihteillä. Jos haittavaikutuksista muka oikeasti välitettäisiin, niin samalla perustelulla pitäisi kieltää niidenkin myynti. Kansalaisaloitteen vastustajat tiedostavat kyllä ristiriidan, mutta sitä pyyhitään maton alle toteamalla, että he eivät halua lisää haittavaikutuksia niiden laillisten haittavaikutusten päälle. Aivan kuin niitä haittavaikutuksia ei parhaillaan tapahdu, kun tuotetta myydään ja käytetään laittomasti. 

Lakivaliokunnan vastalauseiden joukosta löytyy tuoreimmassa mietinnössä myös muistutus kansainvälisen lain noudattamisesta. Suomi ei saisi laillistaa kannabista, koska YK:

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huumausaineiksi katsottavien aineiden listat ja kielletyt teot perustuvat vuonna 1961 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimukseen (Single convention on narcotic drugs, 1961, SopS 43/65), jota on muutettu vuonna 1972 tehdyllä pöytäkirjalla (SopS 42/1975). Kansainvälistä yhteistyötä on laajennettu koskemaan psykotrooppisia aineita vuonna 1971 tehdyllä yleissopimuksella (Convention on psychotropic substances, SopS 60/76) sekä yleissopimuksella laitonta huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kauppaa vastaan (SopS 44/1994).

 Myös EU:n sisäinen lainsäädäntö hankaloittaa laillistamista. Mikä onkin ollut omiaan takaamassa, että huumekauppiaat saavat huoletta jatkaa pimeää kaupankäyntiään. Vaikka kannabista saisi pitää hallussaan rajattuina määrinä, niin tuotteen ilmestyminen viihdekäyttöön on vielä lakiteknisesti laitonta. Tällainen puoleksi toteutettu laillistaminen ei tietenkään voi mitenkään poistaa tai merkittävästi vähentää laitonta kauppaa. Näin on käynyt tietyissä Kanadan provinsseissa, Yhdysvaltain osavaltioissa ja Alankomaissa. Laki sallii käyttöä, mutta käyttöön hankittavan tuotteen ostaminen on käytännössä laitonta. Alankomaissa ne kuuluisat kahvilat saavat myydä kannabista (tietyissä rajoissa), mutta kannabiksen hankkiminen myytäväksi on kaikkea muuta kuin helppoa. Juuri näiden puolivalmiiden laillistamisien kautta se valvomaton ja laiton huumekauppa voi mainiosti.

Lakivaliokunta on seurannut tarkkaan miten muissa maissa on otettu askeleita laillistamisen suuntaan. Ja jopa toteaa, etteivät pahimmat uhkakuvat ole toteutuneet.

 Edelleen alaikäiset nuoret Kanadasta, Yhdysvalloista ja Uruguaysta ovat raportoineet, että laillistaminen on helpottanut kannabiksen saantia. Kannabiksen käyttö alaikäisillä ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt näissä maissa. Tämä saattaa selittyä sillä, että kannabiksen saanti ei ole juurikaan muuttunut niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat kiinnostuneita kannabiksen käytöstä. Itse ilmoitettu kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen ei näytä lisääntyneen laillistamisen myötä, mutta on todennäköistä, että kuljettajien, joiden veressä on THC:tä, määrät ovat lisääntyneet laillistamisen jälkeen. Huomionarvoista on, että yksikään artikkeleista ei osoittanut laskua liikennehaittojen indikaattoreissa. 

Kannabikset laittoman myynnin tiedostetaan uhkaavan turvallisuutta ja kansanterveyttä, mutta toistaiseksi se on jätettävä hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi laillistamiselle.

 

Asiantuntijapaneelin mukaan lainsäädännöllä on muun muassa onnistuttu siirtämään kannabiksen kysyntää laittomilta markkinoilta laillisille markkinoille. Laiton markkina ei kuitenkaan ole kadonnut, mutta se on pienentynyt. Asiantuntijapaneeli on huolissaan nuorten kannabiksen käyttöön liittyvistä trendeistä. Vaikka tiedot osoittavat, että nuorten käyttö on pysynyt suhteellisen vakaana laillistamisen jälkeen, Kanadassa kannabiksen käyttömäärät nuorten osalta ovat edelleen maailman korkeimpien joukossa, ja kannabiksen käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on lisääntynyt. Lisäksi paneeli nostaa esiin lisääntyvät tapaukset lapsille aiheutuneista myrkytystapauksista. Nämä myrkytykset liittyvät erityisesti erilaisiin syötäviin kannabistuotteisiin. 

Eduskunnan keskusteluissa sitten voivotellaan, ettei laillistamisella ole onnistuttu kitkemään kokonaan pois laitonta myyntiä, joten laillistaminen ei kannata. Tätä "täydellisen ratkaisun vaatimus"-korttia käytetään sitkeästi, kun vastustetaan kannabiksen laillistamista. Laillistaminen sallittaisiin vain siinä tapauksessa, jos se poistaisi kaikki ongelmat.

 Jäämme seuraamaan miten kotimainen huumekeskustelu ei vieläkään etene. Kannabiksen suhteen tilanne näyttää etenevän nykyisella suunnalla. Eli käyttö jatkaa lisääntymistään ja saatavuus helpottuu nettikaupalla sekä tuotevalikoima laajenee. Vaikka se on laitonta. Kannabiksen laillistamiselle onkin lopulta yhdentekevää tuleeko se todeksi vai ei.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevien tahojen asialistan luonnoslehtiön tilaus melkein alkanut

 Vuosi lähestyy loppuaan. Uusia ennätyksiä rikotaan monella alalla. Yksi niistä on huumekuolemien jatkuva nousu.

Yle uutisoi hälyyttävästä tilanteesta.

”Tämä on kansallinen hätätila”, sanoo huumetyön ammattilainen nopeasti lisääntyneistä huumekuolemista

Päihteitä on saatavilla entistä helpommin, enemmän ja ympärivuorokautisella aikataululla kotiovelle toimitettuna. Yhteisvaikutuksen takia riskit nousevat. Huumeongelmien parissa kentällä painivat työntekijät (esim. A-Klinikkasäätiö) huutavat apua, mutta eduskunnassa tai hallituksessa ei kuunnella. Suomessa huumeriippuvaisuutte kohdellaan viranomaisten suunnalta vieläkin enemmän rikoksena eikä ongelmana. Apua ei haeta koska pelätään huumekäyttäjän leimaa.

Tilanne ei tietenkään ole vieläkään niin hälyyttävä, että kansanedustajat vaivautuisivat puuttumaan tilanteeseen. Vieläkin on poliittisesti kannattavampaa teeskennellä, ettemme tiedä miten huumekuolemia saataisiin laskusuuntaan. Moraalinärkästys ja otsikkopaniikki pitää poliitikot varovaisina. Toimivat ratkaisut otetaan pöydälle vasta sitten, kun huumekuolemat ovat moninkertaiset nykyiseen verrattuna. 

Kun kuolemia on hieman yli tuhat vuodessa jotkut politiikan kärkinimet uskaltavat avoimesti puhua siitä mitä nyt on useita vuosia puhuttu huumevieroitustyötä tekevien parissa. Huumeiden valvotut käyttötilat ja dekriminalisointi olisivat kaksi tehokasta tapaa muuttaa suuntaa. Niitä ei kuitenkaan oteta käyttöön, koska kansanedustajat pelkäävät menettävänsä ääniä vaaleissa.

Vuosikymmeniä jatkunut junnaus ei-tappavan huumeen kuten kannabikset kohdalla osoittaa, että taival oikeisiin muutostoimiin saa odottaa vielä monta vuotta. Vaikka ongelmia aiheuttavat myös oikeasti tappamiseen kykenevät huumeet. Oikea huumekeskustelu alkaa vasta sitten, kun huumeisiin kuolleita kannetaan päivittäin Turussa Aurajoen rannasta, Tampereella Koskipuistosta ja Helsingissä Esplanadin puskista. Kun parempi kansa joutuu kääntämään päänsä ongelmalta päivittäin, niin ongelmaan puututaan.

Ehkä.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevien tahojen kurkkuröhimiset kaikuvat

Vuosikausia seuraamani huumekeskustelun aloittaminen on melkein päässyt loppusuoralle! Kevään merkkien lisäksi lehtien sivuilla komeilee jälleen kannabikseen liittyviä tekstejä. Viime vuonna eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, joka sittemmin hautautui ilman mitään muutoksia. Tapahtuuko uuden eduskunnan aikakaudella huumepolitiikassa mitään edistystä? Tähän uskallan vastata vain hyvin vahvan "ehkä" tokaisun. Aihe näyttää vieläkin olevan poliitikkojen mittareiden mukaan liian riskialtista rupateltavaa.

Allekirjoituksia kerätään uuteen Kannabis lailliseksi, säännellyksi ja verolle kansalaisaloitteeseen. Ehkä pääsemme sen käsittelyn kautta uuteen ja parempaan huumekeskusteluun eduskunnassa. Ehkä emme.

THL:n ajankohtaisissa aiheissa on jälleen pyörinyt Suomen huumepolitiikkaan liittyviä aiheita. THL teki viime vuonna käyttökyselyn. Sen tulosten perusteella kannabis käryää entistä useammissa kodeissa.

Kannabista kokeilleiden väestöosuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022.

Ja ihmisten ajatusmaailman käytöstä ovat muuttuneet melkeisesti.

Erityisesti kannabikseen liittyvät riskikäsitykset ovat lieventyneet. 57 prosenttia oli sitä mieltä, että 1–2 kerran kannabiskokeilulla on vain vähäinen terveydellinen tai muu riski. 20 prosenttia ajatteli samalla tavoin kannabiksen säännöllisen käytön riskeistä.

Ensimmäisen kerran kyselyn historiassa kannabiksen säännöllisen käytön riskejä korkeintaan vähäisenä pitäviä on enemmän kuin viikoittaisen humalajuomisen riskejä vähäisenä pitäviä.

Kokemusten lisääntyessä pitkin väestöä on täysin johdonmukaista, että kyselyt tuottavat tällaisia lukuja.

Ennen aiheesta keskustelua Suomessa pitää aina selvittää mitä keskustelijat fundeeraavat keskustelun aiheesta. Siksi lehdistössä onkin esillä gallupit ja kyselyt aineen käytöstä. Keskustelu huumausainelakien mahdollisista muutoksista ja muutosten mahdollisista seuraamuksista käydään sitten joskus.

Sitä ennen useammassa Euroopan valtiossa on laillistettu kannabiksen viihdekäyttö. Näin on käymässä Saksassa. Saksassa huomattiin, ettei sen käyttämä kieltoihin perustuva kannabispolitiikka toimi. Siksi sitä ollaan vaiheittain päivittämässä toimivaan suuntaan. Laillista myyntiä avataan rajoitetusti.

Hallituksen lakiesitys on kompromissi, jonka mukaan kannabiksen kotikasvatus ja maksuton jakelu käyttäjäryhmissä on laillista mutta myyntiä ei lähtökohtaisesti sallita. Alle 25 gramman erän hallussapito ei uuden lain mukaan ole rangaistavaa.

Lain perusteella voidaan kuitenkin aloittaa alueellisia kokeiluja, joissa kannabis­tuotteita voitaisiin myydä lisenssin saaneissa kaupoissa. Pilottiprojektien tarkoitus on selvittää myynnin vaikutuksia kansanterveyteen, lastensuojeluun ja laittomiin huume­markkinoihin.

Saksan esimerkkiä tullaan varmasti jäljittelemään toisissa valtioissa. Eurooppa seuraa jalat laahaten Yhdysvaltojen mallia. Suomi heräilee jonon viimeisenä. Kunhan ensin alamme keskustelemaan miten huumepolitiikkaa pitäisi muuttaa.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevan lautakunnan saunavuoron suunnittelu saatiin loppuun

Ihmeiden aika ei ole alkanut. Eduskunnassa käsitellään kannabiksen dekriminalisointia vaativaa kansalaisaloitetta. Valiokunta julkaisi mietintönsä huhtikuussa (pdf). Valiokunta hylkää kansalaisaloitteen. Lakivaliokunnan asiantuntijoiden lausunnoissa otettiin esiin huumausainelain puutteita. Valiokunnan mietinnössä huumepolitiikan linjauksia pidetään suhteellisen onnistuneina, joten muutoksille ei nähty olevan mitään tarvetta. Asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta.

Kansalaisaloite ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Se sentään nosti pinnalla kotimaisen huumausainepolitiikan nykytilan. Sekä sen toimivuuden tarkastelun. Tätä keskustelua käytiin 10.5. eduskunnan salissa. Kuuntelin sitä muistiinpanoja rustaten, jotta sinun ei tarvitsisi tuhlata aikaasi. Minulla ei ole elämää ja kuten kaikki muitamme, bloggaaminen on parasta huumetta!

Valiokunnan enemmistön kantaan esitettiin vastalause. Vihreiden Saara Hyrkkö avaa keskustelun. 

"Yksimielisyyttä ei sen sijaan ollut siitä, mitä suomalaisessa päihdepolitiikassa pitäisi seuraavaksi tapahtua. Viime kädessä erimielisyys kiteytyi nähdäkseni yhteen isoon kysymykseen: pidetäänkö Suomen nykyisiä huumausainepolitiikan linjauksia ja rikoslainsäädäntöä toimivana ja onnistuneena, vai olisiko tarpeen toteuttaa laaja-alainen tutkittuun tietoon perustuva arviointi ja selvitys tarvittavista kehitystoimista? Koetimme valiokunnassa hakea tukea lukuisten asiantuntijoiden kannattamalle näkemykselle, mutta valiokunnan enemmistö päätyi kuitenkin toiselle kannalle. Teen nyt siis vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan myös huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti.”

Vastalause voi johtaa ajankohtaisen huumekeskustelun alkamiseen Suomessa! Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Kokoomuksen Pihla Keto-Vuorinen kertoi miten nykyinen laki toimii koronarajoitusten aikana:

"Korona-aika aiheutti matalan kynnyksen päihdepalveluiden ollessa suljettuina hoitovelkaa ja myöskin monien hoitojaksojen lykkääntymisiä. Samanaikaisesti meidän jätevesitutkimusten mukaan huumausaineiden käyttö kasvoi monissa kaupungeissamme. Koronatilanteen vuoksi asetetuista poikkeustoimista huolimatta — poliisin takavarikoidessa isojakin huumausaine-eriä korona-aikana — näillä toimilla ei juurikaan ollut vaikutusta huumausaineiden saatavuuteen. Esimerkiksi amfetamiinin käytön kasvu jatkui korona-aikana."

Laittomuus ei poista huumeita Suomesta. Tästä kaikki osapuolet ovat samaa mieltä. Samoin kaikki ovat tietoisia siitä, että huumeiden käyttö lisääntyy. Kaikki osapuolet ovat myös täysin tietoisia siitä, että huumeet aiheuttavat kuolemia ja valtavia ongelmia ongelmakäyttäjille. 

Illan kiistaksi tuntui jäävän vain erimielisyys siitä olisiko laittomuuden poisto pahempaa kuin nykyinen kasvavien kuolemien ja käytön todellisuus. Laillistamisen/dekriminalisoinnin vastustajien piirissä sanotaan, että siitä seuraisi käytön lisääntymistä. Lisääntynyt käyttö johtaisi lisääntyneisiin ongelmiin. Joten on parempaa antaa käytön kasvun tapahtua vain nykyisellä tahdilla.

Keto-Vuorisen suosittelema päihdehoitoon lisätty hoitotakuu olisi selkeä keino ratkaista ongelmaa. Mutta toisissa puheenvuoroissa toiset kansanedustajat sanovat miksi se ei vaan toimi. Suomella ei ole tarpeeksi resursseja tarjota sellaista päihdehoitoa. Ja siksi huumeet on vielä pidettävä laittomina päihteinä.

Yleisesti salissa kommentoitiin pariinkin otteeseen päihdepalvelun tilaa. Kynnys päihdepalveluihin pääsemiseen on huono. Hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Ehtona oleva viikon pituinen päihteetön aika ei onnistu, kun elämä on muutenkin retuperällä. Siksi moni kansanedustaja kehoitti helpottamaan päihdehoitoon pääsemistä.

Keskustan Hannu Hoskonen tarjoili illan setämies setit.

"Ensinnäkin jos kannabiksen käyttö vapautettaisiin, se johtaisi välittömästi siihen seuraukseen, että poliisiviranomaisilta menisivät käytännöllisesti katsoen kaikki keinot, millä voidaan huumeiden käytön kieltoa valvoa. Jokainen, joka vaikka pysäytettäisiin ja jota epäiltäisiin huumeiden käytöstä, sanoisi, että minulla on laillisia aineita mukana, ei mitään. Ja sitten se johtaisi semmoiseen oheiskauppaan, joka sitten johtaisi yhä kovempiin huumeisiin."

Luultavasti Hoskonen pitää kaikkia huumeita aivan samanlaisia ja niiden käyttöä tehdään aivan samalla tavalla. Jos kannabis laillisestaan mutta muut huumeet jätetään laittomiksi, niin ne laittomat olisivat erotettavissa laittomista. Näissä Hoskosen visoissa ei myöskään oteta huomioon, että jos sen kaipaamansa kaman saisi ostettua laillisesti ja valvotuista liikkeistä (kuten nyt tapahtuu tietyissä valtoissa ja valtoiden osavaltioissa), niin oheiskauppaa ei pääsisi tapahtumaan.

Hoskonen esitti myös vertauksen laittomien aseiden aiheuttamista ongelmista.

 "En jaksa ymmärtää sitä perustelua, että tällä voitaisiin ongelmia hoitaa, kun se huume itsessään on ongelma, että vapauttamalla sen huumeen markkina, siitä ongelmasta vapauduttaisiin. Vähän samanlainen periaate, että jos Suomessa liikkuu markkinoilla laittomia aseita ja todettaisiin, että nämä laittomat aseethan ovat Suomessa ongelma, niin sitten poistettaisiin niiden aseiden laittomuus, niitä annettaisiin sen jälkeen vapaasti hankkia mistä vaan. Poistuisiko se ongelma? Tuskinpa vain."

 

Siinäpä paha arvoitus dekriminalisointia ajaville tahoille. Olisi mielenkiintoista kuulla millä tavalla Hoskonen tulkitsee alkoholin kohdalla kieltolain historiaa ja kieltolain lopettamiseen käytettyjä argumentteja. Vaikuttaa nimittäin siltä, ettei hän ole tietoinen tästä vaiheesta historiaamme.

Hoskonen oli myös aivan ihmeissään siitä, että Keskustan nuorisojärjestö oli ilmoittanut kannattavansa kannabiksen dekriminalisointia.

"Olin ihmeissäni, kun erilaiset nuorisojärjestöt ovat olleet tällä asialla. Omankin puolueen nuorisojärjestö esitti kokouksessa, että tämä kannabiksen käyttö pitäisi vapauttaa. Ymmärrän sen, että nuoruuteen kuuluu intoja erilaisten rajujenkin esitysten tekemiseen, mutta kyllä jossakin pitää raja mennä. Pitää ainakin kansanedustajan tietää, mikä on laitonta ja mikä on laillista. Jos sitä ei tiedä, niin eipä siinä sitten paljon ole enää lisättävää tuollaiseen kommenttiin."

Hän ei kommentoi itse ehdotuksen sisältöä. Olen itse aivan samaa mieltä nuorisojärjestön kanssa.

Kokoomuksen Marko Kilpi puhuu ns. kompromissiratkaisujen, tai puoleksi tehtyjen, lainmuutosten tyhmyydestä:

Nyt jos meillä hallussapitoa ei rangaista, mutta esimerkiksi välittäminen on rangaistavaa, niin tämmöisen tilanteen valvominen tosiasiallisesti on hyvin haastavaa, että yhdessä kädessä se on laitonta, ja kun se siirtyy toiseen käteen, se muuttuu kuin taikaiskusta sitten lailliseksi, niin eihän tätä voi millään tavalla käytännössä valvoa. Ja kun me ei voida mitään tämmöistä asiaa valvoa, niin sitä ei kannata silloin myöskään säädellä, koska se vie pohjan pois koko järjestelmältä ja ihmisten uskolta sitten tähän järjestelmään ja oikeuden toteutumiseen.

Todellakin! Tämän ongelman takia laillistaminen on toiminut parhaiten niissä valtioissa, joissa ei jätetä turhia välivaiheita. Jättämällä markkinarakoa auki laittomille kauppiaille, jätetään laittoman huumekaupan ongelmat pyörimään. Siksi laillinen ja valvottu myynti omissa kannabiskaupoissa onkin ollut se kannattavin ratkaisu.

Kilpi on erittäin hyvin perillä siitä, ettei nykyinen huumausainepolitiikka ole sieltä parhaimmasta päästä:

Se on myönnettävä, että huumauspolitiikkahan meillä ei ole toimivaa. Meillä esimerkiksi ei ole päihdeohjelmaa lapsille ja nuorille edelleenkään, mikä on aika selkeä osoitus siitä, että tämä meidän päihdeohjelma ei todellakaan toimi. Ja toisaalta sitten rangaistuksistakinhan luovutaan tälläkin hetkellä, että kun poliisi tarjoaa hoitoonohjausta, niin jos ihminen siihen suostuu, niin ei rangaistusta, alaikäiselle ei rangaistusta ja niin poispäin.

Seppo Eskelinen (Sd) kommentoi huumeiden lisääntyneen käytön jälkiä.

Ovathan nämä aika huikeita lukuja, että liikennevalvonnassa lähes puolet on jo rattijuopumuksissa tai puhalluksissa huumeidenkäyttäjiä. Se luku on kolminkertaistunut kymmeneen vuoteen. Tämä kertoo, mikä tilanne tällä hetkellä on, siis ihan arjen käytössäkin.

40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä se on toiseksi suurin tällä hetkellä — 40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä.

 

Hurjia lukuja.

Lisäpuheenvuoroillaan Hoskonen vielä esitti esimerkin siitä miksi huumelaki voi olla vaarallisempaa käyttäjälleen kuin kannabis. Hyvin luultavasti hän ei itse tajunnut minkälaisen argumentin meni sanomaan ääneen:

Semmoinen asia, että kun näillä huumausaineilla tällä keinoin kevytmielisesti leikitään ja heitellään asioita ilmaan, niin sehän käytännössä tarkoittaa esimerkiksi nuorelle ihmiselle, joka jää huumausaineiden käytöstä kiinni, että hän sulkee itseltään silloin elämästään pois monta, monta asiaa. Ei varmasti pääse sen jälkeen mihinkään valtion virkaan tai kunnan tehtäviin. Ja sitten, jos on työssäkäyvä ihminen, niin välittömästi tulee lopputili. Jos on valtion tehtävissä tai kunnan tehtävissä taikka sosiaalihuollon tehtävissä tai terveydenhuollon tehtävissä, niin välittömästi tuli lähtö työpaikalta. Sen jälkeen hänestä tulee työtön silmänräpäyksessä.

Eikös ongelma tuollaisessa tapauksessa ole potkuihin johtava laki?

Keskustan Anne Kalmari puhui Kanadaan tekemästään tutustumisreissustaan. Kanadassa käyttö on vapautettu. Siellä hän oppi, että koronavuosien aikana maan suurimmaksi kuolinsyyksi nousi porttiteorian varoittama asia!

Ja kaiken hyvän päälle suurin kuolinsyy esimerkiksi joissakin osavaltioissa, missä tämä on nyt entistäkin yleisempää, ei ollut korona-ajasta huolimatta korona, vaan suurin syy kuolevuuteen oli opiaattiriippuvaisten räjähdysmäinen nousu. Eli jos porttiteoriaa joku ei usko, niin kannattaa mennä Kanadaan keskustelemaan paikallisten kanssa, mihin tämä heidän vapauttamisensa on johtanut.

 

Aihe on varmasti mielenkiintoinen tutkijoille. Nimittäin Yhdysvalloissa ne laillistetut myyntipaikat näyttivät johtaneen opioidiriippuvaisten kuolemien vähentymiseen. Toki luvut ovat ajalta ennen koronapandemiaa. Vertailu Kanadaan ja tuoreisiin lukuun on varmasti meneillään jossain tutkijaryhmässä.

Association between county level cannabis dispensary counts and opioid related mortality rates in the United States: panel data study

Juuri tällaista tutkimusta valiokunnan mietintöön vastalauseen tehneet kansanedustajat haluavat.

En jaksa kirjoitella sen enempää tuosta illasta. Väittäisin, ettei salissa kuultu yhtään mitään mitä ei olisi aikaisemmin sanottu. Kaikki ovat siis tietoisia, että käyttö lisääntyy. Samoin kansanedustajat puhuivat kaikilta laidoilta siitä, että päihdehoito on vajaata. Joten millaisilla toimenpiteillä sivistysvaltion sitten pitäisi reagoida käyttäjäjien määrän kasvuun?

Jatko ei siis lupaa hyvää Suomelle. Huumekeskustelu on uriutumassa ennen starttia niille ennustettaville urille. Lainsäädäntöä ei haluta muuttaa. Joten eduskunta on valinnut huumekuolemien kasvun ja käytön lisääntymisen. Ehkä tästä 10.5. pidetystä keskustelusta edes jotakin kautta saadaan se ajankohtainen selvitys tutkimusperusteisen huumepolitiikan pohjaksi.

Tai sitten se samat jutut kiertää ja kaikuu vielä seuraavankin eduskuntavaalin jälkeen. Ja huumelakiin ollaan valmiita tekemään muutoksia vasta sitten, kun ne ongelmakäyttäjien ongelmat ovat liian näkyvästi katukuvassa ja huumeisiin liittyvä omaisuusrikollisuus haittaa jossain paremmissa lähiöissä elävien elämää. Eli tilanne päästetään tarkoituksella erittäin huonoksi ennen tilanteen korjaamista. Väitän, että pahimmillaan Suomi toistaa Sveitsin huumepolitiikan tekemät virheet, eikä ota käyttöön sitä Sveitsin löytämää ratkaisua, jolla ongelmia supisteen ratkaisevalla tavalla.

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevan lautakunnan saunavuoron suunnittelu lisätty kalenteriin

Uusi vuosi ja samat vanhat kujeet. Sekä kehänä kiertävät höpinät. Kotimaisen keskustelukulttuurin sisällöksi on kuitenkin ehkä nousemassa huumekeskustelu. Aihe on tunnetusti ollut lähes mahdoton käsiteltäväksi median parissa. Juuri ennen vuoden vaihtumista tapahtui myöhäis-joulun ihme. Helsingin sanomat julkaisi Huumeiden käyttöhuoneet voisivat viedä narkomaanit pois kaduilta  Huumehaittojen kasvu on jo otettava vakavasti pääkirjoituksen.

Siinä kerrotaan niistä asioista joita ei ole pyörinyt poliitikkojen puheissa. Ongelmakäyttäjien määrä jatkaa kasvuaan. Huumekuolemat lisääntyvät. Nykyistä käytäntöä voi siis varmalla mielellä kuvailla ei-niin-hyvin toimivaksi.

Pääkirjoitus huomauttaa Suomen tilanteesta ja toteaa sen jälkeen:

Monessa maassa huumeiden käytön rangaistavuutta on lievennetty, jotta itse ongelmaan kyettäisiin puuttumaan paremmin. Suomessa yleinen ilmapiiri ei ole tähän valmis.

Ongelmista on helppo olla puhumatta, koska eniten nykytilanteessa kärsivät ne yhteiskunnan pohjalla olevat. Nistit, narkkarit, narkomaanit ja piripäät saavat kuolla nykyisen järjestelmän aikana, koska yhteiskuntana me emme halua vaihtaa nykyistä järjestelmää paremmaksi.

Ongelmiin haetaan toimivia ratkaisuja. Joista yksi maailmalla testattu ja toimiva on ollut huumeneulojen jakelupisteet sekä huumeiden käyttöhuoneet. Jälkimmäisessä paikalla olisi aina valvonta ja varmistetaan käyttäjän turvallisuus. Sellaiselle on haettu lupaa Helsingissä.

Euroopassa käyttöhuoneita on jo yhdeksässä maassa. Ne estävät ennen kaikkea huumekuolemia maissa, joissa heroiinia käytetään enemmän kuin Suomessa. Suomessa käyttöhuoneet voisivat parantaa yleisten tilojen turvallisuutta ja mahdollisuuksia kontrolloida huumeiden käyttöä.

 Saadaanko tällaisia huoneita koskaan toimintaan Suomessa? Huoneet toimivat ja tuottavat tuloksia mm. Sveitsissä, mutta toimisivatko ne Suomessa? Jos Helsingin sanomien linja on tällaisen huumepolitiikan puolella, niin ehkä joskus lähitulevaisuudessa näemme aiheesta keskustelua mediassa. Sekä poliitikkojen puheissa.

Sitä odotellassa kannattaa vilkaista pääkirjoituksen saamiin kommentteihin. Suureksi ilokseni se ei ole tuskatustuttava kokemus. Täysin ennakoitavat NIMBY-kommentit ovat aina paikalla, oli aiheena tuulivoimalat tai parantolat, joten ne voimme ohittaa.

Esim. ehdotusta ihmettelevä kommentti:

"Huumausaineiden käyttö ja siihen kytkeytyvät ongelmat, kuten rikollisuus, ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina."
Ja sitten sanotaan, ettei käyttö ole kasvanut neulojen jakelupisteiden tai käyttöhuoneiden myötä. Minkä takia käyttö sitten on kasvanut?
Eikö yhteiskunnan velvollisuus ole auttaa huumeiden käyttäjiä irti huumeista eikä vain parantaa olosuhteita niiden käyttämiseen?

Joka sai vastaukseksi:

Ajatus, että käyttöhuoneet lisäisivät huumeiden käyttöä yhteiskunnassa on suunnilleen yhtä looginen kuin ajatus, että nuoret innostuvat käyttämään enemmän alkoholia siksi, että vapaaehtoisjärjestöt ovat jakaneet lämpimiä vaatteita asunnottomille rappioalkoholisteille, jolloin näiden on ollut helpompi jatkaa ryypiskelyä siltojen alla.

Ehkä Suomi on vihdoinkin valmis aloittamaan huumekeskustelun?

Huumekeskustelun aloittamista harkitsevan kokouksen kahvipullat on tilattu!

 Suomessa ei keskustella aiheesta, vaan enemmänkin siitä miten aiheesta kuuluisi keskustella. Vanha viisaus suomalaisesta keskustelukulttuurista tuntuu pitävän hyvin paikkansa. Huumekeskustelu on vihdoinkin edennyt siihen vaiheeseen, jossa aletaan pohtimaan miten huumekeskustelua pitäisi käydä.

Vihreiden puoluekokouksesta startannut uutisointi tuotti ne ennakoivat ensimmäisen kierroksen vastalauseet. Niihin esitettiin tutut vastalauseiden vastalauseet. Ja viikko puoluekokouksen jälkeen kannabiskeskustelu näytti haihtuneen savuna ilmaan.

Yle seurasi Vihreiden puoluekokouksesta herännyttä kannabiskeskustelua. Uutisointi aiheesta on hieman parempaa kuin vuosikymmenen sitten, mutta vieläkin sitä yritetään vetää harhapoluille. Toimittajien pitäisi olla tarkkoina.

Anton Vanha-Majamaa kaipaisi tiukempaa faktantarkistusta etenkin päättäjien kannabispuheisiin.

– Jos meillä on poliitikko, joka sanoo jotain tyhmää kannabiksesta, toimittajan tehtävä on silloin kontekstoida se niin, että se uutisarvo on se, että tämä päättäjä ei tiedä hirveästi tästä aiheesta, eikä se, että hänellä on joku tuttu, jonka poika on sairastunut psykoosiin kannabista käytettyään.

Faktoihin keskittyvä uutisointi olisi erittäin hienoa. Hienoa muutoksena edellisiin vuosiin, tällä kertaa keskustelussa osataan keskittyä kannabikseen. Eikä heti yhdistetä kaikkia huumeita samaan soppaan.

Sieltä huonommasta päästä kommentaattoreiden tuotoksia oli Sanna Ukkolan kirjoitus Iltalehdessä. Se osoittaa anekdoottien voiman. Kun jollekin tutulle tapahtuu jotakin kamalaa kannabiksen takia, niin koko huumekeskustelu on lyöty lukkoon. Ukkolan tuntema ihminen sai kannabispsykoosin hänen silmiensä edessä. Ja täten kannabis on nyt ja ikuisesti vaarallinen aine Ukkolan maailmassa. Näkökulma on ymmärrettävä. Kannabis nimittäin voi ihan oikeasti laukaista psykoosioireita. Ongelma onkin siinä onko kyseessä itsenäinen psykoottinen häiriö vai päihdepsykoosi. Ilmiöön ei ole yksinkertaisia vastauksia: 

"Psykoosioireiden ilmaantumiseen vaikuttavat useat tekijät: käytetty aine, aineen pitoisuus ja annoksen suuruus, käytön kesto, tiheys ja käyttötapa. Yleensä päihtymyksen aiheuttamat ei-toivotut psykoosioireet liittyvät pitkäkestoiseen ja suuriannoksiseen käyttöön tai yliannostuksiin. Yksilöllisen herkkyyden, kuten aikaisemman psyykkisen oirehdinnan, traumahistorian tai sukutaustan vuoksi psykoosioireita voi esiintyä satunnaisessa käytössä ja tavanomaisillakin annoksilla."

Kaikesta kannabispsykoosikeskustelusta ei näytä pulpahtavan pinnalle se fakta, että aivan samalla tavalla päihdepsykooseja laukaisee alkoholi. Mutta alkoholia myydään laillisesti valvottuna päihteenä kaupoissa.

Ukkolan moka oli kuitenkin siinä miten hän esitteli Coloradon osavaltion lukuja kirjoituksessaan:

En oikein tiedä, miten talous elpyisi, kun rahaa menee helposti paljon enemmän laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon.

Keskustelu käy kuumana suuntaan ja toiseen, ihmiset argumentoivat tunteella ja intohimolla. Vaikka kyseessä on varsin pieni asia, jokaisella tuntuu olevan aiheesta vakaa näkemys. Mutta entäs jos katsottaisiin tilastoja?

Yhdysvaltain Coloradossa marihuanan käyttö lisääntyi 94 prosenttia laillistamisen jälkeen. Marihuanaan liittyvien sairaaloiden päivystyskäyntien määrä kasvoi 54 prosentilla.

Laillistamisen jälkeen liikennekuolemat, joissa kuljettaja oli nauttinut marihuanaa, nousivat 109 prosenttia, kun kaikki Coloradon liikennekuolemat lisääntyivät vain 31 prosenttia.

Jos luvut vaikuttivat tutulta, niin olet oikeassa! Ukkola siteeraa sitä samaa The Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area (RMHIDTA) laitoksen tuotosta, jota Raittiuden Ystävät ry:n professori Martti Vastamäki on selaillut. Luvuista ei selviä ovatko marihuanaan liittyvien sairaalakäyntien aiheuttajana marihuona. Samaa syy-yhteyden puutetta toistetaan useamman kerran Ukkolan kirjoituksessa. Sekä toistetaan

Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,5 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon.

Miksi Ukkola ei katsonut osavaltion virastojen omia tilastoja vaan päätyi anti-marihuanalaitoksen raporttien ääreen? Emme tiedä vastausta.

Lyhyesti virsi kaunis, eli RMHIDTA on enimmäkseen tunnettu äärimmilleen viedyistä johtopäätöksistä ja tilastojen kekseliäästä tulkinnasta. Tilanne on sama kuin menisi tiedustelemaan Pekka Reinikaiselta evoluutioteorian nykytilaa. Jopa Coloradon omat poliitikot ovat oppineet välttämään sen materiaaleja. Coloradon osavaltion liikenneviraston omien liikenneonnettomuustilastojen mukaan kolarien määrät eivät muuttuneet merkittävästi. Kuolettava kolarit lähtivät nousuun vuotta ennen marihuanan vapauttamista. Varsinaiset kolarit näyttäisivät pysyvän vuosittaisen vaihtelun sisällä. Kolareita oli vuonna 2007 111871 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 119373 kappaletta. Kuolonkolareita oli vuonna 2007 509 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 600 kappaletta. Kokonaisuutena osavaltion kasvava väestö sekä lisääntynyt liikenne tulevat lisäämään kolareiden määrää pitkällä aikavälillä.

Päihdehuollon ongelmat pääsivät silloin tällöin uutiisin asti. Resurssipula on järkyttävä. On ollut jo vuosikausia. Pula ei kuitenkaan ole niin paha poliittinen ongelma, että siihen olisi panostettu hoitoja antavien toiveiden mukaisesti. A-klinikan lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki muistutti asiasta Ei kannabiksen laillistamiselle, kyllä rangaistavuuden poistolle artikkelissa Potilaan Lääkäri-lehdessä:

Simojoki tutkaili asiaa taannoin Sotkanetistä. Vuoteen 2010 verrattuna nyt hoidetaan 30 prosenttia vähemmän päihdepotilaita julkisella sektorilla tai julkisen sektorin ostamissa palveluissa. Koronavuonna 2020 päihdehoitoa avohoidossa saavien potilaiden määrä tippui peräti 6 000:lla.

– He tulevat varmasti takaisin tänä tai ensi vuonna, mutta onko meillä palveluita?

Simojoki toivoo muutoksia päihdediagnoosista koituviin seurauksiin. Jos esimerkiksi masentunut saa lisäksi päihdediagnoosin, hän voi menettää kuntoutusrahan.

Hoitoa antavien suhtautuminen päihteisiin hidastuttaa ja haittaa hoidon edistymistä.

Huolet resurssien puutteesta perustuvat oikeisiin puutteisiin. Verorahat eivät tunnu venyvän joka suuntaan. Johon vastaisin johdattelevasti kysymyksellä. Miksi me veronmaksajat olemme pelkästään laskujen maksajia? Eihän samaa toisteta alkoholin kohdalla, jossa sen käyttäjät ostavat päihteen kaupasta, ja verottaja poimii matkan varrella omansa.

Vasemmistoliiton Anna Kontula oli myös toivomassa huumekeskustelun aloittamista eduskunnassa. Hän kirjoitti:

On selvää, että lähivuosina Suomessa keskustellaan päihteistä. Yhteiskunnan eri toimijat haastavat politiikan ottamaan kantaa ainakin käytön rikosoikeudelliseen sääntelyyn, huumaavia ominaisuuksia sisältävien aineiden lääkekäytön sääntelyyn, päihdehoidon saatavuuteen, ainetestaukseen, huumekuolemien kasvutrendiin ja niin edelleen. Myös hallitus ilmoittaa ohjelmassaan mm. päivittävänsä päihteisiin liittyviä palveluja ja lainsäädäntöä sekä pyrkivänsä vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta.

Suotavaa olisi, että tämä kaikki tapahtuisi osana päihdepoliittisen linjan yleistä hahmottelua, ja että myös eduskunta ottaisi paikkansa tässä keskustelussa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kansallisen päihdepolitiikan suunnasta.

Erinomainen ehdotus! Valitettavasti Kontula kirjoitti sen Suomen eduskunnalle, joten saamme vielä odottaa parisen vuotta. Kontulan ehdotus tehtiin nimittäin vuoden 2020 helmikuussa. Se ei nostanut isoja otsikoita, toisin kuin Vihreiden reipas aloitus. Ehkä keskustelu alkaa ensi vuonna.

Huumekeskustelun starttipistostoolin lataus on melkein harkinnassa Suomessa!

Kerrassaan ihmeellisenä ja tervetulleena yllätyksenä huumekeskustelu näyttää melkein alkavan tässä lähiaikoina Suomessa. Vihreät ovat tehneet puoluekokouksessaan aloitteen, joka ravisuttaa pölyjä pois kotimaisen huumekeskustelun päältä. Yle uutisoi:

Vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin Suomessa.

Vihreät on ensimmäinen eduskuntapuolue, joka laillistamista ajaa.

Aiemmmin samankaltasia avauksia on tehnyt esimerkiksi Kokoomusnuoret. Järjestö on kannattanut kannabiksen kasvatuksen, myynnin ja hallussapidon laillistamista itsehoitolääkkeenä viime syksystä lähtien.

Käyttö, valmistaminen ja myynti tehtäisiin lailliseksi. Äänestys meni puolueen sisällä erittäin tiukaksi: 183-181. On kuitenkin hienoa nähdä, että Suomesta löytyi vihdoinkin yksi puolue, joka tietää WHO:n ja THL:n suosittelevan kannabikseen liittyvän huumelain päivittämistä. Muualla maailmassa näitä siirtymisiä on jo tehty. Suomessa aihe on kuitenkin toistuvasti tyssännyt kansalaiskeskustelun olemattomuuteen yhtä uutispäivää pitemmälle.

Vihreät on tällä päätöksellä puolueena pääsemässä sille listalle, jossa ovat ne puolueet joita edes harkitsen äänestäväni vaaleissa. Seuraavana perässä voi olla Kokoomus. Nimittäin Kokoomusnuoret ovat aikaisemmin ilmoittaneet olevansa samoilla huumepolitiikan-spåralinjoilla Vihreiden kanssa.

Lyhyt katsaus päivän Twitteriin paljastaa, että vastareaktoissa vedotaan mm. Coloradon osavaltion kokemiin muutoksiin kannabiksen käytön sallimisen jälkeen. Esim. Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen nosti aiheen esille:

Vihreiden mukaan kannabiksen hallussapito, valmistus, käyttö ja myynti pitäisi laillistaa.Coloradossa johti siihen,että kannabiksen vaikutuksen alaisena tapahtuneiden onnettomuuksien määrä lähes tuplaantui.Jälleen osoitus,että Vihreät ovat ulkona realismista! #kannabis #vihreät

 

 Näyttäisi siltä, että vanha ystävämme Raittiuden Ystävät Ry:stä on saanut kirjoituksensa esiin useissa läppäreissä. Aivan, professori Vastamäki on se henkilö, jonka avustuksella Suomeen rantautui Colorado-varoittelu. Osa Kaksi. Ennustan, että Vastamäen kirjoituksia laitetaan tulevalla viikolla jälleen kiertoon somessa.

Toinen somekansan uusi huolenaihe laillistamisesta on, että silloin me poltamme metsät höpöheinäsavuina ilmoihin, kun kansa käärii marisätkiä kilometrikaupalla. 

 

Aivan kuin he olettaisivat, että sauhuttelu alkaa vasta laillistamisen myötä, eikä sitä tapahdu tällä he- Ei. Ei. EI! Minun ei pitäisi edes vaivautua kommentoimaan näin tyhmää argumenttia.

Aikaisemmin kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimisesta päätyi eduskuntaan asti, jossa se sitten lakaistiin maton alle. Vuosi siitä niin Yle haastatteli rikosoikeuden professori Heini Kanulaista, joka suositteli huumelain päivittämistä toimivampaan suuntaan. Viime vuonna YK poisti kannabiksen vaarallisten huumeiden listalta.

Jääme jännittyynenä ja hartiahieronnan tarpeessa odottamaan miten huumekeskustelu melkein alkaa.

Raittiuden ystävä Vastamäki ja kannabiksen vastainen sota

 Vanha tuttumme emerituskirurgiylilääkäri Martti Vastamäki on vieläkin Raittiuden ystävät ry:n puheenjohtaja. Sieltä hän jatkaa kamppailua huumelain päivittämistä vastaan. Jos miehen argumentointi on uusi juttu sinulle, niin käyn nopeasti läpi mitä edellisillä kerroilla tapahtui.

Vuonna 2018 Vastamäki ei vielä argumentoinut. Hän vihjaili silloisen huumepolitiikan olevan toimiva, eikä missään nimessä muuttamisen tarpeessa. Vaikka nykyisen huumepolitiikan aikana huumekuolemat lisääntyvät. Vaikka moni relevantin kentän asiantuntijat olivat jo kansainväliselläkin tasolla suosittelemassa rangaistavuudesta luopumisen puolesta. THL on varmaan merkittävin kotimainen taho, joka suosittelee huumepolitiikan muuttamista.  Lisääntyneet kuolemat eivät tuntuneet haittaavan Vastamäkeä. Tuolloin Vastamäen kirjoitukset saivat minut närkästymään. Tuollainen epäsuora vihjailu ilman varsinaista väitettä meni silmissäni ei-niin-rehellisen venkiloinnin puolelle. Varsinkin näin vakavan aiheen suhteen.

Vuonna 2020 Vastamäki siirtyi vääristelyn puolelle. Kyllä, esitän noin väkevän kuvauksen miehen mielipidekirjoituksista. Hän lähetti niitä useampaan sanomalehteen. Tällä kertaa vihjailut jätettiin vähemmälle. Tilalle tuli numeroita ja tilastoja. Sitä kautta aloin perehtymään Vastamäen esittämiin lukuihin ja väitteisiin. Pitivätkö ne paikkansa?

Eivät.

Kopioin tähän vain yhtenä esimerkkinä sen miten hän esitti marihuanan laillistamisen taloudelliset kustannukset Coloradon osavaltiossa:

Laillistetun marihuanan taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset olivat järkyttävät. Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,5 dollaria laillistamisen negatiivisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyvistä kustannuksista.

Tuo luku 4,5 dollaria oli perseestä. Jäljitin sen alkuperäksi kristillisen ajatushautomon julkaiseman paperin. Kirjoitin:

Kannabiksen haitoiksi lasketaan kaikki mahdollinen, sekä ylimääräiset venytetyt olettamuksen siihen päälle. Sanoisin, että jopa epärehellisyyteen asti venytettynä. Kustannuksiin lisätään ilmöitä, joita ei edes yritetä perustella pössyttelyn aiheuttamiksi kustannuksiksi. 

Lukiolainen jättää lukion kesken ja on pössytellyt? Se tarkoittaa ihmisen tuotteliaisuuden laskua jossain tulevaisuudessa. Keskeytyksen KAIKKI kustannukset ($423,362,337) lasketaan johtuneen marihuanan käytöstä. Eikä mistään muusta. Näin saadaan epämääräisessä tulevaisuudessa ehkä tapahtuvien kulujen summat laskettua vuoden 2017 kuluihin. Laskelmissa ei ole vuonna 2017 tapahtuneita kuluja, vaan arvioidut tulevaisuuden tulonmenetykset huonompien koulumenestyksien (esim. matalapalkkainen työ) takia. Kerrassaan nerokas tapa pumpata haittojen kustannuksia ylöspäin.

Kaiken huippuna (tai pohjanoteerauksena) kyseinen paperi itsekin kertoo, etteivät he voi vetää syy-yhteyttä. Lisäksi paperi myönsi huumelakien aiheuttavan suuria ongelmia, jotka sitten laskettiin marihuanan kustannuksiksi.

Tuon lisäksi Vastamäki liittää marihuanan moneen negatiiviseen ilmiöön yhteiskunnassa. Silloin hän viittasi Rocky Mountain HIDTA Marihuana Impact Report: volume 6 paperiin. Luin sen läpi ja naamapalmutin itseäni. Jos sairaalaan joutunut potilas antaa positiivisen huumenäytteen, niin Vastamäki laskee hänen joutuneen sairaalaan huumeen takia. Jos autokolariin joutuneen verinäytteestä löytyy huumeita, niin Vastamäki laskee hänen joutuneen autokolariin huumekäytön takia. Toivottavasti sinulla, rakas lukija, on tarpeeksi synapsien räiskymistä, jotta ymmärrät minkä virheen hän teki. 

Eli lyhyesti sanottuna: en pidä Vastamäkeä enää luotettavana tahona näissä asioissa. Minä en ole ainoa, joka huomasi hänen kompastelunsa ja lähdekritiikin puutteet.

Eduskunnassa järjestettiin lakivaliokunnan tilaisuus, jossa käytiin läpi kansalaisaloitteen kohtia. Herranen ja rouvanen aika! Onko Suomessa vihdoinkin oikeasti alkamassa huumekeskustelua vallan käytävillä? 

 Yle Uutiset kertoi myös tästä lakivaliokunnan taipaleesta: Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Suosittelen lukemaan.

 Kansalaisaloitteen aihe oli kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen. Silloin kuultiin asiantuntijoita. Heidän joukoissa seisoi rikosylikomisario Jari Kinnunen. Antti Laine huomasi Kinnuselta lipsahtaneen ei-niin-totuudenmukaisia lausahduksia. Laine suoritti faktantarkistuksen Kinnusesta. Yksi räikeimmistä valheista oli 

"Kannabis on liitetty noin 70 %:n itsemurhaepäilyistä tapauksissa, joissa päihteiden käyttö on voitu osoittaa yhtenä kuolemaan johtaneena syynä."

 Johon Laine vastaa:

Itsemurhakuolemat Suomessa 2016–2018 -raportin mukaan kannabista löytyi 5,3 %:sta itsemurhakuolemista. Huumausaineita ylipäätään löytyi verestä 222:lta itsemurhan tehneeltä henkilöltä, joista kannabiksen osuus olisi 57 %. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kannabis olisi ollut osatekijä tapahtuneessa, kyseessä on vain oikeuskemian löydös. Yliannostusta kannabiksella ei pysty ottamaan.

 

Toden totta. THL:n raportin taulukko nro 4 osoittaa, että ylikomisario Kinnunen on soveltanut matematiikkaansa psykedeelisellä otteella. Kannabiksen käytöllä ei pysty tappamaan itseään, mutta varmasti moni itsemurhan tehneistä on sellaista voinut käyttää. Mutta syy-yhteys jää jälleen osoittamatta. Aivan samalla tavalla voitaisiin todeta mobiilipelien pelaaminen on liitetty 70 % itsemurhaepäilyistä tapauksissa, joissa kännykän käyttö on voitu osoittaa yhtenä kuolemaan johtaneena syynä. Kinnunen on täysin ohittanut miten alkoholin käyttö liittyy hänen käyttämällään logiikalla myös itsemurhiin, mutta sitä myydään valvotusti ja laillisesti.

Nostin rikosylikomisario Kinnusen esille sen takia, että professori Vastamäki käytti hänen asiantuntijalausuntojaan uusimmassa mielipidetekstissään. Sain tekstin kouriini, kun selailin Aamulehteä. Kirjoituksen otsikko on: Huumelainsäädäntöä ei pidä lieventää Suomessa

Kappas vain. Hän toistaa ihan samoja asioita Coloradon käänteistä. Kuten myös ylikomisario Kinnusen väitteitä. Kinnuseen liittyvät väitteet on viipaloitu tuolla Laineen sivulla, joten en tartu niihin tässä. Sen sijaan tarkistan onko Vastamäki löytänyt jotain uutta Coloradosta.

"Coloradon osavaltio Yhdysvalloissa on vakuuttava esimerkki siitä, mitä kannabiksen vapauttamisesta seuraa."

Olen aivan samaa mieltä. Mielestäni on osavaltio on loistava esimerkki siitä miksi vapauttaminen kannattaa tehdä. Vastamäki näkee asian kuitenkin aivan toisinpäin. Vuonna 2014 tehty vapauttaminen aiheutti karmeat seuraamukset, jos uskomme häntä.

"Liikennekuolemat, joissa kuljettajien huumetesti oli positiivinen marihuanan osalta, nousivat 109 prosenttia ja marihuanan käyttö lisääntyi aikuisilla 94 prosenttia."

Aivan samat sanat ja luvut hän kirjoitti viime vuonna. Kyllä, mutta tuo ei vielä kerro aiheuttiko marihuanan käyttö liikennekuolemat. Ne ovat täysin eri asiat, sillä verinäytteestä saadaan positiivinen marihuanatulos vielä sen jälkeen kun huume ei vaikuta. Lähteenä näille prosenteille on tuo ylempänä mainittu Rocky Mountain HIDTA raportti, jonka luin. Vastamäki esittää asiat aivan kuin olisi levittänyt pöydälle syy-yhteiden kolareihin ja marihuanaan. Käyttö on varmasti lisääntynyt. 

Coloradon liikenneonnettomuustilastojen mukaan kolarit eivät muuttuneet merkittävästi. Kuolettava kolarit lähtivät nousuun vuotta ennen marihuanan vapauttamista. Varsinaiset kolarit näyttäisivät pysyvän vuosittaisen vaihtelun sisällä. Kolareita oli vuonna 2007 111871 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 119373 kappaletta. Kuolonkolareita oli vuonna 2007 509 kappaletta ja vuonna 2017 niitä oli 600 kappaletta. 

Ottamalla vertailukohdaksi vuoden 2002 luvut (677 kuolonkolaria), saataisiin pitkän aikavälin laskeva käyrä, mutta pidän sellaista hieman vilpilisenä. Vaikka saisikin käyrän näyttämään paremmalta marihuanan vapauttamisen kannalta. Pelkästään osavaltion asukasluvun nousu riittää nostamaan näitä lukuja.

Liikenneonnettomuuksien määrää on vertailtu myös useamman osavaltion välillä. Kontrollina tietenkin ne osavaltiot joissa ei ole vielä tehty marihuanan vapauttamista. Lopputulos: ei merkittäviä eroja.

We found no significant association between recreational marijuana legalization in Washington and Colorado and subsequent changes in motor vehicle crash fatality rates in the first 3 years after recreational marijuana legalization. The difference-in-differences coefficient we observed, 0.2 fatalities per billion vehicle miles traveled, would equate to approximately 77 excess crash fatalities (of 2890 total) over nearly 38 million person-years of exposure in the 3 years since legalization. We do not view that as a clinically significant effect, but others might disagree.

 Tämän takia Vastamäki toistaa "marihuanaan liittyviä" tapauksia. Eikä kirjoita marihuanan aiheuttamista tapauksista. Raportissa kerrotaan marihuanaan liittyvien tapausten noususta, mutta jätetään (JOSTAIN SYYSTÄ) mainitsematta muuttuvatko tapausten kokonaismäärät (liittyvät + liittymättömät) ylös vai alaspäin. Vapauttaminen on varmasti lisännyt käyttöä. Raportti ja Vastamäki jättivät osoittamatta, että käyttö on lisännyt ongelmia. Valpas lukija huomaa eron. Helposti höynäytettävä ei huomaa eroa.

"Marihuanaan liittyvien sairaalahoitojen määrä nousi. Niiden itsemurhatapausten prosenttiosuus, joissa toksikologiset tulokset olivat positiivisia marihuanalle nousi. Marihuanaa käyttävien raskaana olevien naisten määrä nousi 67 prosenttia. Marihuanan vapauttamisen jälkeen pikkulasten myrkytykset lisääntyivät 27 prosenttia."

Sanasta sanaan samaa kirjoitusta kuin viime vuonna. Mainittakoon, että tuo viimeinen kohta tarkoitti huonojen huoltajien huolimattomuutta. Alle kolmevuotiaat lapset olivat saaneet kouraansa marihuanaa jossain muodossa, joka sitten laitettiin tietenkin suoraan suuhuun.

 En jaksa enempää. Lähden ryyppäämään Pepsi-Colaa. Vastamäki toistaa tuon jälkeen lisää samaa kamaa viime vuodelta. Toivottavasti kansanedustajat ovat paremmin perillä tosiasioista kuin Raittiuden ystävät ry. 

Muista olla valppaana, kun näet jonkun lukevan tai jakavan Vastamäen kirjoituksia! Interventio voi olla paikallaan. Yksikin virheargumentti on liikaa!

Huumekeskustelu melkein alkoi eduskunnassa (Head-desk varoitus)

 Maailmalta kantautuu toistuvasti kannabiksen laillistamista kertovia uutisia. Suhtautuminen tähän tiettyyn aineeseen näyttää vihdoinkin muuttuvan tutkimukseen ja faktoihin perustuvaksi. Äskettäin YK:n sisällä ainetta luokiteltiin uusiksi.

YK:n alainen huumausainetoimikunta CND on äänestyksen jälkeen poistanut kannabiksen ja kannabispihkan kansainvälisen huumausaineyleissopimuksen vaarallisimpien huumeiden listasta.

IV-listalla ovat olleet esimerkiksi heroiinin kaltaiset, haitallisimmiksi todetut huumeet, joilla ei ole ollut lääketieteellistä käyttöä.

Maailman terveysjärjestö WHO esitti viime vuonna, että kannabiksen sijoitusta huumausaineiden listauksissa tulisi muuttaa siten, että samaan aikaan kun kannabiksen väärinkäytön haittoja voitaisiin hallita, aineen luokittelu ei olisi esteenä kannabiksen lääketieteellisten käyttömahdollisuuksien tutkimiselle ja hyödyntämiselle.

WHO:n mukaan toisin kuin muut IV-listan aineet, kannabis ei mainittavasti lisännyt kuolemanriskiä. Sen sijaan kannabiksesta on todettu olevan hyötyä esimerkiksi kivun ja epilepsian hoidossa.

Yhdysvalloissa yhdysvaltoin kongressin edustajainhuoneessa esitettiin ja hyväksyttiin kannabiksen dekriminalisaatio. 

Laki poistaisi kannabiksen liittovaltion valvottujen huumausaineiden listalta, jossa se on kirjattu muun muassa heroiinin rinnalle vaaralliseksi huumausaineeksi, jonka käytöstä voi saada kovia rangaistuksia. 

 Prosessi etenee senaattiin, jossa republikaanien enemmistö luultavasti tyssää esityksen. Näin dekriminalisaatio ei astuisi voimaan liittovaltion tasolla. Republikaani senaattorit voivat äänestää vastaan, vaikka enemmistö kansalaisista ja jopa republikaaneista ovat laillistamisen puolella. Se, että tällainen aloite edes otettiin sille ja äänestettiin jatkoon edustajainhuoneessa kertoo miten paljon valtion ilmapiiri on tuulettunut. Vastustajat yhdistävät kannabiksen vahvojen huumeiden joukkoon (mm. opioidit), jolloin laillistamisen seurauksina nähdään kaikkien huumeiden laillistamisen olevan ihan kulman takana. Useista huumekuolemista ja raa'asta huumeisiin liittyvästä rikollisuudesta ei helposti päästä yhteisymmärrykseen erilaisen huumepolitiikan käyttöönotosta.

USA:n presidentinvaalien aikana äänestettiin useassa osavaltiossa samalla myös kannabiksen laillistamisen puolesta. Viihdekäyttö sallittiin Arizonan, Montanan, New Jerseyn ja Etelä-Dakotan osavaltioissa. Niiden edellisten sallivien osavaltioiden (esim. Colorado ja Washington) lisäksi. Nyt kieltämisen ylläpitäjät ovat vähemmistössä 15 osavaltion joukolla.

Joe Biden käytti vaaliohjelmassaan kannabiksen dekriminalisointia esimerkkinä huumepolitiikastaan. 

 Kieltolain aikana huumekuolemat jatkavat nousuaan, huumeliigat rikastumistaan ja yhteiskunnan osuudeksi jää vain maksaa laskut. Tämän epäonnistumisen julkinen toteaminen on vaan vielä monelle poliitikolle liian vaikeaa. He pelkäävät menettävänsä äänestäjiä. Siksi toimittajien pitäisi alkaa kysymään useammin, miksi poliitikko kannattaa epäonnistunutta huumepolitiikka.

 Maailma näyttää siis muuttuvan hiljalleen toimivamman huumepolitiikan suuntaan. Valtiot ovat avoimesti hyväksyneet sen minkä kaikki muut jo tiesivät. Sota huumeita vastaan hävittiin vuosia sitten.

Paitsi Suomen eduskunnassa. Siellä tuota sotaa käydään naamat vakavina. Heitä ei haittaa, että huumekuolemat jatkavat kasvuaan, tai THL ja WHO suosittelevat huumepolitiikan päivittämistä. Heille on tärkeämpää, ettei anneta periksi. Tämä huumekeskustelun ilmapiiri tuli julki täysistunnossa menneen viikon aikana.

 Käsittelyyn tuli se kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi(pdf). Eli ei aineen laillistamista. Kansalaisaloitteen perusteluissa on useita kohtia ja sillä on hyvät viitteet. Itse olisin ihan kunnon laillistamisen ja tuotteen kauppahyllyihin tuomisen puolella. Aivan kuten alkoholi ja tupakka tällä hetkellä, vaikka ne ovat terveydelle vaarallisempia aineita kuin kannabis. Mutta tyytykäämme näin aloituksena tällaiseen mietoon kansalaisaloitteeseen. Siirrytään tulevaisuudessa sitä kovempien kansalaisaloitteiden pariin.

 Se miten kansalaisaloitetta käsiteltiin eduskunnassa jätti arvet hermoratoihini. Hyppään suoraan näiden kansanedustajien puheenvuorojen kimppuun. Ensimmäisenä on Hanna-Leena Mattilan (Kesk) vuoro.

"Huumausaineet, ovatpa ne sitten mietoja tai kovia, ovat terveydelle haitallisia ja vaarallisia. Kielto pohjautuu siihen, että elämää ja terveyttä halutaan suojella, ja ne, jotka vaarantavat tämän, toimivat rikollisesti."

 

Kyllä, mutta jotkut huumeet ovat vaarallisempia kuin toiset huumeet. Samoin terveydelle haitallisempia aineita on tällä hetkellä ostettavissa kaupasta. Ikärajoitusten puitteissa.

 

"Huume-elämää läheltä nähneenä pidän surullisina ja sinisilmäisinä niitä puheita, jotka vähättelevät kannabiksen käyttöä pitäen sitä harmittomana puuhana."

Eihän näin ole väitetty, vaan todettu nykyisen käytännön olevan huonompi tapa ratkaista huume-elämästä aiheutuvia ongelmia.

"On tietyllä tapaa ymmärrettävääkin, että laiton toiminta halutaan saada lailliseksi. Kansalaisaloitetta on perusteltu sillä, että kannabiksen käytöstä saadut rikosmerkinnät vaikeuttavat nuorten elämää. Pidän käytön rangaistavuuden säilymistä kuitenkin hyvänä, koska uskon sen nostavan kokeilemisen kynnystä. Jollekin kannabiksen kokeilijalle voi juuri poliisin väliintulo olla käytön pysäyttävä kokemus."

Mattilan uskon sijasta voimme tarkastella miten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat muuttuneet huumepolitiikan muutosten myötä. Tutkimustiedon mukaan tällaisesta lisääntyneestä käytöstä nuorten parissa laillistamisen seuraamuksena ei ole selkeää näyttöä. On muistettava, että esim. Euroopassa nuorten kannabiskäyttö on lisääntynyt maissa, joissa käyttö on laitonta tai depenalisoitua. Jotkut kommentaattorit voivat sekoittaa tarkoituksella näitä käsitteitä puheissaan.

Association of State Recreational Marijuana Laws With Adolescent Marijuana Use

Medical marijuana laws and adolescent use of marijuana and other substances: Alcohol, cigarettes, prescription drugs, and other illicit drugs

Prevalence of marijuana use does not differentially increase among youth after states pass medical marijuana laws: Commentary on and reanalysis of US National Survey on Drug Use in Households data 2002-2011

Ja niin edelleen.

Aikuiset myöntävät entistä useammin olevansa käyttäjiä ja käyttö on todetusti lisääntynyt aikuisten parissa, kuten Kanadassa on mitattu käyneen.

Number of new cannabis users increasing

More Canadians began to use cannabis in the first quarter of 2019. Some of these new cannabis consumers werefirst-time users, while others were former cannabis users who tried cannabis again post-legalization. During the first quarter, 646,000 cannabis users reported trying cannabis for the very first time in the past three months. This number of first-time users was nearly double the corresponding estimate of 327,000 people one year earlier, when non-medical cannabis use was not yet legal. Results suggest that first-time users in the post-legalization period are older. Half of new users were aged 45 or older, while in the same period in 2018, this age group represented about one-third of new users.

Kanadalaiset siirtyivät enemmän myös ostamaan kannabiksensa sitä laillisesti myyviltä kaupoilta. Näin kynnys kovien huumeiden käytölle on entistä korkeampi. Rikollisjengit jäivät nuolemaan näppejään, tosin vain joillakin alueilla. Kanadassa on vielä nimittäin kaupunkeja joissa kannabiksen laillinen myynti on tehty mahdottomaksi. Tämä jättää ovet auki huumeliigojen toiminnalle. Jolloin siinä kannabiksen ohella tarjotaan vaarallisia huumeita.

Initial data indicate that Canadians are changing the source from which they obtain cannabis. In the first threemonths of 2019, a greater proportion of users reported obtaining cannabis from legal sources compared with thefirst quarter of 2018. An estimated 47% of cannabis users or 2.5 million Canadians obtained cannabis from legalsources in the first three months of 2019, compared with 23% or 954,000 people over the same period in 2018,when non-medical cannabis use was not yet legal. Examples of legal sources of cannabis include authorizedretailers and online licensed producers.

Kanada on hyvin todennäköisti jatkossa päivittämässä huumelakejaan myös muiden aineiden kohdalla.

Mattila jatkaa:

"Jos kannabiksen käyttö vapautetaan, käyttäminen ja sitä myöten terveyshaitat lisääntyvät, kotimainen huumerikollisuus ja myös kansainvälinen huumerikollisuus valtaavat voimallisesti suomalaiset huumemarkkinat. Kannabiksen käytön vapauttaminen johtaa myös muiden huumeiden lisääntyvään käyttöön."

Tutkimustiedon mukaan näin ei ole käynyt. Jos näin on jossain käynyt, niin olisi hekumallisen ihanaa nähdä lähteitä. Hetkinen? Eikös nykyinen huumemarkkina ole jo tällä hetkellä kotimaisten ja ulkomaisten huumerikollisten hallussa?

"Huumeiden ja muiden päihteitten käyttäjät ovat riippuvuutensa uhreja, ja heitä pitää auttaa pääsemään eroon päihderiippuvuudestaan heti, kun heillä on tahto päästä hoitoon. Nykyinen hoitojärjestelmä ei ole riittävä. On myös suuria paikkakuntakohtaisia eroja hoitoon pääsylle."

Tässä olen kansanedustan kanssa täysin samaa mieltä. Ratkaisutavoista olemme erimielisiä. Yhteiskunta voisi ohjata enemmän resurssejaan hoitamiseen rankaisemisen ja huumesodan pyörittämisen sijasta.

 Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (Kok) oli myös aloitetta vastaan. Hän osaa sentään esittää esimerkkejä nykyisen käytännön todellisuudesta.

"Siitä asiasta olen samaa mieltä, ettei yksittäinen käyttörikos toki kohtuuttomasti saa vaikeuttaa ihmisen tulevaisuutta, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi kuitenkaan kannabis laillistaa tai dekriminalisoida. Se olisi mielestäni täysin väärä signaali. Pidän perusteltuna sitä, että eräisiin ammatteihin kysytään myös poliisin rekistereistä tiedot ja että merkinnät rajoittavat henkilön työllistymismahdollisuuksia tiettyihin ammatteihin rajoitetun ajan, ei loppuelämää. En usko, että kovinkaan moni toivoo täällä, että esimerkiksi poliisi tai lentäjä hoitaisi työtään pössyteltyään pilveä. Rattijuopumuksessa huumerattien osuus on lähes kaksinkertaistunut. Tällä on selkeä vaikutus meidän jokaisen tielläliikkujan turvallisuuteen, mikä ei myöskään mielestäni ole toivottavaa kehitystä."

 Eli Keto-Huovinen on soveltamassa samaa perustelua kuin alkoholin kohdalla voisimme soveltaa. Kännissä ei saa ajaa autoa tai lentää lentokonetta. Ja kuitenkin alkoholia myydään kaupoissa. Jos huumelaki aiheuttaa käyttäjälle enemmän ongelmia kuin käytettävä aine, niin ongelma on huumelaissa.

"Dekriminalisointia on perusteltu myös sillä, että poliisilta vapautuisi resursseja muiden rikosten tutkintaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Käyttörikokset tulevat ilmi yleensä poliisin muiden tehtävien, muun muassa turvallisuusselvitysten, yhteydessä, joten käytön dekriminalisointi ei vapauta lisäresursseja muihin tehtäviin."

 

Tässä kohtaa tehdään pieni ajatusvirhe, sillä samalla periaatteella poliisi huomaisi esim. minkä tahansa laittoman tuotteen käyttäjät siinä samalla tehdyn poliisityön ohella. Se, että tästä huomaamisesta lähtisi lisää paperisotaa syyttäjien suuntaan on itsessään sitä resurssien haaskausta.

"Rikoslaki ei toki yksin kysymystä ratkaise ja estä kannabiksen käyttöä, vaan tarvitaan myös viranomaisyhteistyötä, valistusta ja hoitoa. Mutta minä en ainakaan tahdo joutua selittämään yhdellekään vanhemmalle, joka on menettänyt lapsensa huumeille, miksi me sallimme sen, en yhdellekään syrjäytyneelle tai opiskelunsa keskeyttäneelle nuorelle, miksi me emme asettaneet rajoja ja olleet tukemassa, en yhdellekään elämänsä hukkaan heittäneelle narkomaanille tai huostaanotetuille lapsille, miksi meidän yhteiskuntamme ei pysäyttänyt ja tuominnut väärin tehneitä."

Huolestuminen tuollaisesta surusta on aiheellista. Mutta samalla heidän pitäisi pohtia miksi nämä tragediat vähentyivät niissä maissa joissa otettiin sallivampi huumelaki käyttöön. Kuten Sveitsi teki heroiinin kohdalla, käytännössä poistaen koviin huumeisiin liittyvän katurikollisuuden ja huumekuolemat maastaan.

Myös Päivi "EI" Räsänen (KD) puhui aloitetta vastaan. Yllättäen se oli ihan ok puheenvuoro ilman suuria väittämiä.

  "Aloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi antaisi kyllä toteutuessaan väärän viestin kansalaisille ja madaltaisi kannabiksen käytön kynnystä. Täällä edellisen kerran, kun tästä ennen asian käsittelyn keskeyttämistä keskusteltiin, perusteltiin tätä aloitetta ja aloitteen tarvetta sillä, että näin voitaisiin tukea huumeidenkäyttäjien pääsyä terveydenhoidon palvelujen piiriin paremmin. Sehän on tärkeä tavoite, mutta en usko, että tämä aloite toteutuessaan millään tavalla sitä edistäisi."

 Jälleen puhutaan kansanedustajan uskosta lakimuutoksen mahdollisiin seurauksiin. Puheenvuoroon ei otettu esimerkkejä lakimuutosen seuraamuksista niistä maista, jossa dekriminalisaatiota ja vastaavia toimia on tehty. Mistä mahtaa johtua tämän puutteen toistuminen?

Sitten pönttöön marssi Markku Eestilä (Kok). Siitä seurasi lystiä. Eestilä otti puheeksi huumekuolemat, vaikka kansalaisaloite liittyy kannabikseen, joka ei ole tappava aine.

"Enemmänkin pitäisi ehkä tuoda esille koulussa ja valistuksessa sitä, että meillä toissa vuonna kuoli 261 ihmistä huumeisiin, enemmän kuin liikenteessä, ja se on vaan jäävuoren huippu. Voi vain kuvitella — ja meidän kansanedustajien pitää oivaltaa — kuinka paljon kärsimystä on näille perheille, läheisille ja koko suvulle tullut, kun he ovat nähneet, mitä huumeittenkäyttäjille tapahtuu ja kuinka ikävä se tie on silloin, kun ajaudutaan täysin huumeitten valtaan."

 

Mutta miten tuo liittyy kannabikseen, kun tappavammat aineet (alkoholi) ovat laillisesti myynnissä? Ei liity suoraan, mutta Eestilä on huolissaan yleisestä asenteesta huumeisin.

"Eikä tässä vielä tarpeeksi. Tämän nykykuvan maalaaminen on aika helppoa maallikollekin. Ei tarvitse kuin lukea lehtiä, joihin minä kuitenkin luotan, niin kyllähän me tiedämme, että järjestäytynyt rikollisuus ottaa entistä enemmän otettaan. Siihen liittyy valitettavasti etnisen rikollisuuden kasvu, vaikka se joillekin on vaikea myöntää, ja siihen sisältyy myös se, että entistä nuorempia lapsia käytetään kuriirina. Meillä on tietty lainsäädäntö, joka ei alaikäisiin siinä määrin pääse rangaistavuuden kautta käsiksi kuin se pääsee täysi-ikäisiin."

Todellakin. Huumekuolemat lisääntyvät ja rikollisliigat kahmivat entistä enemmän massia taskuihinsa. Veronmaksajat maksavat laskut. Meno lähestyy alkoholikieltolain aikoja. Siihen liittyvistä historiikeistä kannattaa lukea miten yhteiskunta kärsi lainsäädännön aiheuttamista ongelmista. Kuitenkin Suomessa ollaan jostain syystä tarkoituksella ja määräpäisesti toistamassa kieltolain virheet. Vaikka ollaan Eestilän tavoin täysin tietoisia ja itsekin toteamassa, ettei nykyinen systeemi toimi. Kerrassaan kiehtovaa.

Marko Kilpi (Kok) saapui paikalle kertomaan aloitteen hyväksymisen aiheuttamista ongelmista. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa huumehoitoon hakeutumisen ilman poliisien huomion herättämistä.

"Tarkistin juuri Itä-Suomen poliisilaitokselta, kuinka monta ilmoitusta on terveydenhoidosta tullut poliisille hoitoon hakeutuneista huumausaineiden käyttäjistä. Tuo lukema on pyöreä nolla."

Poliisia ei siis vaivata lääkärien suunnalta, kun ongelmakäyttäjä käy lääkärin puheilla. Se on vain hyvä asia.

Kilpi ilmoittaa myös hyvän suhtautumisensa hoidon tarjoamiseen.

"Kun kansalainen jää kiinni huumausaineen käyttörikoksesta, hänelle tulee tarjota mahdollisuutta hoitoon. Jos hän siihen suostuu, ei rangaistusta saa antaa. Hyvin harva tähän mahdollisuuteen kuitenkaan tarttuu. Selvästi suurin osa satunnaiskäyttäjistä ei koe käyttöä ongelmana, joten hoitoa ei haluta."

 Totta. Tilastojen mukaan Suomessa on kannabiskäyttäjiä n. 200 000 ihmisen verran. Eikä heistä näytä päätyvän päihdehoitoon kuin promillen verran käyttäjiä.

Kilpi huomautti myös, että Suomessa on jo depenalisaation kaltainen tila kannabiksen kohdalla vuodesta 2001 lähtien. Kaiken tämän jälkeen hän kuitenkin kiertää takaisin huumekuolemien pariin, kuin unohtaen, että oli itse toivomassa vähemmän huumekuolemia. 

"Portugalin mallin nimeen vannotaan kovaan ääneen. On totta, että siellä huumekuolemat on saatu laskuun, mutta samalla unohdetaan tehokkaasti mainita, että muutos on vaatinut valtavia panostuksia hoitoon. Hoitoa on saatava heti ja kattavasti. Samalla myös unohdetaan mainita, millaisia sanktioita koituu, jos ohjelmaan ei sitoudu: matkustuskieltoa, sosiaalitukien leikkaamista, hallinnollisia sakkoja ja niin edelleen. Onko meillä olemassa sellaista hoitokapasiteettia, mitä tällainen muutos tulisi vaatimaan?"

 

Kilpi näyttää tässä kohtaa vain hyväksyvänsä sen, että kuolemia aiheuttavat huumeet (eli muut kuin kannabis) saavat jatkossakin aiheuttaa kuolemia Suomessa.

 Hän jatkaa lakimuutoksen tuomilla ongelmilla.

Vaikka laillistettaisiin, dekriminalisoitaisiin tai depenalisoitaisiin, siitä huolimatta käyttöä ja hallussapitoa pitäisi säännellä ja sitä pitäisi valvoa. Kun välittäminen olisi rikos ja hallussapito ei, tapahtuisi taikatemppu. Yhdessä kädessä aine olisi laitonta, ja toiseen käteen siirtyessä se muuttuisikin lailliseksi. Miten tätä käytännössä voidaan valvoa?

Ongelma on tismalleen sama kuin kotona valmistetun kotiviinin ja oluen ojentaminen alaikäiselle. Se on väärin, mutta kuitenkin alkoholi on laillisesti myynnissä. Kilpi näyttää tiedostavan, ettei ilmiötä voi valvoa.

Kilpi ottaa ensimmäisenä aloitteen vastustajana esiin 

"Maailmalta saatujen seuranta- ja tutkimustulosten mukaan niissä maissa, joissa kannabis on laillistettu tai dekriminalisoitu, rikollisuus ei ole laskenut. Ainoastaan omaisuusrikollisuudessa on tapahtunut laskua, mutta muu rikollisuus on kasvanut."

Olisi ollut kiva kuulla mitä maita hän tarkoittaa näissä tapauksissa. Kilpi myöntää omaisuusrikosten vähentyneen, mutta millaiset rikokset sitten lisääntyivät?

"Laiton välittäminen ei ole kadonnut mihinkään, vaan sekin on lisääntynyt. Ja huolestuttavinta näissä tuloksissa on se, että järjestäytynyt rikollisuus on selvästi hyötynyt tästä tilanteesta."

Ei vieläkään mainita mitä maita tarkoitetaan. Tämä on totta niissä maissa, joissa laillistaminen on tehty puolittain. Esim. Alankomaissa ja Kanadassa on jätetty ns. kovat huumeet huumeliigojen valikoimiin. Vaikka kannabista pääsee ostamaan kaupoista, niin epämääräisillä kaduilla myydään vieläkin ne laittomat heroiinit, kokaiinit ja pillerit. Tämä on täysin johdonmukainen seuraamus puolitiehen jätetystä laillistamisesta. Ja kuten edeltä muistamme, niin Kanadassa kansalaiset ovat siirtyneet ostamaan enemmän niistä laillisista liikkeistä. Kunhan sellaisia liikkeitä on naapurustossa. Jos ei ole, niin ostaminen jatkuu syrjäkaduilta ja puistoista.

"Lääkekäyttö on aivan oma asiansa, ja sen takia se pitäisi rajata näistä keskusteluista pois."

Samalla periaatteella olisi pitänyt rajata pois puheet huumekuolemista.

Seppo Eskelinen (Sd) mainitsi havainneensa, että Suomen nykyinen huumepolitiikka ei näytä toimivan.

"THL:n tänä vuonna tehdyssä huumeiden ympärille rakennetussa väestökyselyssä tuli esille muutamia trendejä, mitkä tietysti huolestuttavat entistä enemmänkin. Aikuisten ikäryhmien osalta huumeiden terveysvaikutukset ovat nousseet 10 vuodessa 2 prosentista 5 prosenttiin. Huolestuttavinta on, että huumeiden terveysvaikutuksiin suhtautuminen on myös muuttunut huomattavasti huonompaan suuntaan. Huumeiden saatavuus on helpottunut ja lisääntynyt. Niitä tarjotaan jopa 30 prosentille 15—30‑vuotiaista"

Aivan kuin maamme huumepolitiikka olisi päivittämisen tarpeessa. Ehkä voisimme tarkastella mitä oikeasti on tapahtunut, kun rangaistavuus vaihdetaan päihdehoitoon.

 Onneksi viimeisten puheenvuorojen kohdalla paikalle saapui Veronika Honkasalo (Vas). Hänen puheensa palautti hieman uskoa siihen, että eduskunnassa voidaan keskustella aiheesta ja perustellen kantojaan.

"Kannabis ei ole ongelmaton päihde. Tästä huolimatta päihdepolitiikkaa ei kannata tehdä mustavalkoisesti vaan uusimpaan tutkimus- ja asiantuntijatietoon nojaten ja ihmisoikeudet huomioiden. Nykymuotoisen sanktioperusteisen ja syrjäyttävän päihdepolitiikan jatkaminen on silmien sulkemista ongelmilta eikä auta päihderiippuvaista. Päihderiippuvuus on monesti sairaus, ja mitä muitakaan sairauksia lääkitään sakottamalla ja rankaisemisella? Pitää myös muistaa, etteivät kaikki kannabiksen käyttäjät ole ongelmakäyttäjiä, jolloin ongelmia saatetaan jopa luoda rangaistuksilla ja kontrollilla."

 

Honkasalo jatkoi oikomalla kuusi aiheeseen liittyvää väärinkäsitystä. Virkistävä poikkeus illan aikana kuultuihin puheisiin.

Lopulta kansalaisaloite lähetettiin lakivaliokunnan arvioitavaksi. Hallitus ei edistä kansalaisaloitteen etenemistä. Erittäin todennäköisesti se siis haihtuu ilmaan. Suomi jatkaa nykyisellä linjallaan.

Ai niin! Se pää pöytään hetki! Se tapahtui kun kansalaisaloite oli ensimmäistä kertaa lähetekeskustelussa 26.11.2020. Areenalle asteli Rami Lehto (PS). Hän oli niiden kansanedustajien joukossa, joka luuli kansalaisaloitteen vaativan kannabiksen laillistamista. Hän avasi suunsa kotikasvatuksen yllättävistä vaaroista.

"No, sitten jos saisi kotonakin kasvattaa näitä, niin niitten nuorten aloe vera -kasvit muuttuisivat kannabiskasveiksi äkkiä, kerta se onkin laillista, ja kasvatetaan, ja kun vaikka kaverit tulevat kylään, niin tarjotaan niille ja ehkä sitten itsekin siinä voisi kokeilla. Ja sitten poliisinkin tai naapureiden olisi vaikea saada näitä kasvattajia kiinni. Kun nykypäivänähän useasti hajuhaitoista huomataan rappukäytävässäkin, missä tapahtuu sitä kasvatusta, niin tämän jälkeen ei enää pystyttäisi, vaikka olisi kuinka laajaa se kasvattaminen, kun epäillään, että siellä on vain se yksi kasvi, mistä ne hajuhaitat sitten tulevat. No sitten on paljon ihmisiä, ketkä eivät käyttäisi kannabista. Nämä kannabiksen käyttäjät äkkiä vuokraisivat ikkunalautoja näiltä ei-käyttäjiltä: ”Neljä kasvia sulle, niin mä annan sulle parikymppiä siitä korvausta.” Äkkiä rikollisliigatkin alkaisivat tekemään sitä, vaatia ihmisiltä, että nyt näitä kasveja pitää teidän ikkunalaudoille laittaa, että saadaan niitä sitten myytäväksi."

En heti muista lukeneeni tai kuulleeni mistään maasta, että laillistamisen seurauksena ihmisten ikkunalaudat menivät huumeliigojen omistukseen.

Tuolloin Marko Kilpi (Kok) kertoi tiedostaneensa sodan huumeita vastaan turhaksi. Ei kuitenkaan lopetettavan arvoiseksi sodaksi!

Sota huumausaineita vastaan ei ole tarkoitettu voitettavaksi. Sitä ei voi voittaa. Siinä sodassa ei ole kuin häviäjiä. Kyse ei ole voittamisesta vaan tasapainosta. Yhteiskuntana meidän pitää säilyttää tässä asiassa edes jonkinlainen tasapaino, jotta voimme ylipäätään kutsua tätä uskottavasti ja perustellusti yhteiskunnaksi, jossa on turvallista elää. Rangaistavuuden poistaminen kannabikselta olisi merkittävä askel suuntaan, joka kaataisi tuon tasapainon. 

Kilpi siis tietää, että sotaa ei voi voittaa. Se on hieno asia! Jos nykyisen huumelain aikana huumeisiin liittyvä rikollisuus lisääntyy, ja tiedämme huumeiden olevan läsnä valtioissa joissa niistä jaetaan jopa kuolemantuomioita, niin olisiko mahdollista pohtia toisenlaista ratkaisua kuin toimimaton sota?

Kilpi myös huomasi hämmästyttävän seurauksen laillistamisesta.

Jos rangaistavuus poistettaisiin, se tarkoittaa sitä, että huumausaineiden käyttäjät pääsisivät käsiksi laillisesti aseisiin. Koska kyseessä ei ole rikos, ei olisi syytä evätä aselupia.

 Kyllä! Aivan totta. Aivan kuten tupakoitsijat ja alkoholia juovat kansalaiset saavat ostaa aseita.