Huumekeskustelun aloittamista harkitsevien tahojen väliaikatietojen päivittämisen luonnostelun lähentyminen

 Suomalaisen huumekeskustelun labyrinttimäisessä spiraalissa on päästy olemattoman askeleen verran eteenpäin. Kansalaisaloitteen pyörittely eduskunnassa on asettunut laakereilleen, kun lakivaliokunta vihdoista viimein julkaisi loppukaneettinsa kannabiksen laillistamisa ajavalle kansalaisaloitteelle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi lakivaliokunnalle, ettei se kannata lakivalmistelujen aloittamista. Kyseessä on se kansalaisaloite, jota kannatan suuresti ja avoimesti omalla nimelläni. 

Keskiviikkona eduskunnassa äänestettiin huumekeskustelun aloittamisen lopettamisen puolesta. Kansanedustajien ylivoimainen enemmistö haluaa pitää kannabiskaupan verovapaana.

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen kannabiksen laillistamisesta 145–18 

Nykyisessä tilanteessa me veronmaksajat maksamme kaikki kannabiksen käytöstä tulevat kustannukset, mutta kannabiskauppiaat käärivät kaikki voitot taskuihinsa. Päivitetyssä lainsäädännössä kannabis olisi verotettava tuote, jota myydään valvotusti. Aivan kuten alkoholituotteita. Ja tupakkaa. Eli melkein kuten Australia alkoi tekemään viime vuonna. Kannabistuotteita myydään apteekeissa ihan avoimesti tiskin ylitse. Vain reseptillä saa kovempaa kamaa.

Tällä hetkellä kannabista voi ostaa missä  tahansa suomalaisessa kaupungissa ja ihan kivaan hintaan. Jopa kouluissa. Mutta täysin pimeästi, koska valtio haluaa tukea kannabiskauppiaita täysin verovapaalla kaupankäynnillä. Toisaalta ihailen tuollaista pienyrittäjyyden tukemista valtion suunnalta. Toisaalta ihmettelen miksi valtio pelaa täysin eri pakoilla kannabiksen ja alkoholin välillä. Valvomaton myynti tarkoittaa ettei tuotteiden sisältöä ja laatua seurata.

 Kokoomuksen Susanne Päivärinta ilmoitti somessa kantansa ja äänestyksensä perustelut. Teen niistä sellaisen version, joka avaa rakkaalle lukijalleni miten minä aina tulkitsen tuollaisia tekstejä:

Äänestin tänään alkoholin laillistamista ajanutta kansalaisaloitetta vastaan. Tietenkin. Samoin teki eduskunnan enemmistö. Viinojen käyttöä ei pidä normalisoida, saati laillistaa.

Käsittelimme kansalaisaloitteen jo aiemmin lakivaliokunnassa ja esitimme, että lainvalmisteluun ryhtyminen hylätään. Lakivaliokunnassa vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöömme vastalauseen. Alkoholi lailliseksi, säännellyksi ja verolle -aloitteessa esitettiin, että ryhdyttäisiin lainvalmisteluun alkoholin käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin sallimiseksi ikärajoin. 

Tuollaista ei voi kannattaa. Nuoria pitää suojella. Ei ole todennäköistä, että alkoholin saatavuuden lisääminen vähentäisi käyttöä. Päinvastoin. Ei pidä myöskään antaa signaalia siitä, että alkoholin käyttö on harmitonta. Ei ole. 

Erityisesti nuorten käyttäjien kohdalla alkoholi voi laukaista psykoosin jo ensimmäisellä käyttökerralla. Se on vähän kuin pelaisi venäläistä rulettia omalla terveydellään. Koskaan ei voi tietää etukäteen, millaiset seuraukset käytöllä on omalla kohdalla. Lisäksi alkoholin käyttö lisää myös skitsofrenian riskiä ja altistaa mielenterveysongelmille. 

Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja auttaminen irti riippuvuuksista. Ei uusien riippuvuuksien synnyttäminen ja markkinoiden avaaminen. Mitä vähemmän päihteitä, sen parempi.

 Eli tavallaan kansalaisaloitteen vastalauseet ovat aivan oikeassa. Tuotteen käyttö aiheuttaa terveysongelmia. Tuoreimmissa eduskunnan keskusteluissa nostettiin toistuvasti esiin Kanadassa havaitut haittavaikutukset. Viime vuonna julkaistu paperi Changes in Incident Schizophrenia Diagnoses Associated With Cannabis Use Disorder After Cannabis Legalization on lukemisen arvoinen. 17 vuotta kestäneen seurannan aikana skitsofreniatapausten yleisyys riippuvaiseksi tulleiden kannabiskäyttäjien parissa nousi melkein kolminkertaiseksi.

The [population-attributable risk fraction] for [cannabis use disorder] associated with schizophrenia almost tripled from 3.7% (95% CI, 2.7%-4.7%) during the prelegalization period to 10.3% (95% CI, 8.9%-11.7%) during the legalization period. 

Väestötasolla skitsofreniatapausten määrään ei kuitenkaan tullut merkittäviä muutoksia. Terveyshaitta on kuitenkin selkeästi olemassa. Jos joku väittää kannabiksen olevan täysin haitaton aine, niin he ovat väärässä. Tulette  kuulemaan jatkossa tästä kolminkertaiseksi nousseesta mt-ongelmasta kannabiksen vastustajien suusta ja näppäimistöiltä. 

Mutta aivan samalla tavalla selkeitä ja havaittuja terveyshaittoja on muillakin laillisesti myytävillä päihteillä. Jos haittavaikutuksista muka oikeasti välitettäisiin, niin samalla perustelulla pitäisi kieltää niidenkin myynti. Kansalaisaloitteen vastustajat tiedostavat kyllä ristiriidan, mutta sitä pyyhitään maton alle toteamalla, että he eivät halua lisää haittavaikutuksia niiden laillisten haittavaikutusten päälle. Aivan kuin niitä haittavaikutuksia ei parhaillaan tapahdu, kun tuotetta myydään ja käytetään laittomasti. 

Lakivaliokunnan vastalauseiden joukosta löytyy tuoreimmassa mietinnössä myös muistutus kansainvälisen lain noudattamisesta. Suomi ei saisi laillistaa kannabista, koska YK:

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huumausaineiksi katsottavien aineiden listat ja kielletyt teot perustuvat vuonna 1961 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimukseen (Single convention on narcotic drugs, 1961, SopS 43/65), jota on muutettu vuonna 1972 tehdyllä pöytäkirjalla (SopS 42/1975). Kansainvälistä yhteistyötä on laajennettu koskemaan psykotrooppisia aineita vuonna 1971 tehdyllä yleissopimuksella (Convention on psychotropic substances, SopS 60/76) sekä yleissopimuksella laitonta huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kauppaa vastaan (SopS 44/1994).

 Myös EU:n sisäinen lainsäädäntö hankaloittaa laillistamista. Mikä onkin ollut omiaan takaamassa, että huumekauppiaat saavat huoletta jatkaa pimeää kaupankäyntiään. Vaikka kannabista saisi pitää hallussaan rajattuina määrinä, niin tuotteen ilmestyminen viihdekäyttöön on vielä lakiteknisesti laitonta. Tällainen puoleksi toteutettu laillistaminen ei tietenkään voi mitenkään poistaa tai merkittävästi vähentää laitonta kauppaa. Näin on käynyt tietyissä Kanadan provinsseissa, Yhdysvaltain osavaltioissa ja Alankomaissa. Laki sallii käyttöä, mutta käyttöön hankittavan tuotteen ostaminen on käytännössä laitonta. Alankomaissa ne kuuluisat kahvilat saavat myydä kannabista (tietyissä rajoissa), mutta kannabiksen hankkiminen myytäväksi on kaikkea muuta kuin helppoa. Juuri näiden puolivalmiiden laillistamisien kautta se valvomaton ja laiton huumekauppa voi mainiosti.

Lakivaliokunta on seurannut tarkkaan miten muissa maissa on otettu askeleita laillistamisen suuntaan. Ja jopa toteaa, etteivät pahimmat uhkakuvat ole toteutuneet.

 Edelleen alaikäiset nuoret Kanadasta, Yhdysvalloista ja Uruguaysta ovat raportoineet, että laillistaminen on helpottanut kannabiksen saantia. Kannabiksen käyttö alaikäisillä ei kuitenkaan ole merkittävästi lisääntynyt näissä maissa. Tämä saattaa selittyä sillä, että kannabiksen saanti ei ole juurikaan muuttunut niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat kiinnostuneita kannabiksen käytöstä. Itse ilmoitettu kannabiksen vaikutuksen alaisena ajaminen ei näytä lisääntyneen laillistamisen myötä, mutta on todennäköistä, että kuljettajien, joiden veressä on THC:tä, määrät ovat lisääntyneet laillistamisen jälkeen. Huomionarvoista on, että yksikään artikkeleista ei osoittanut laskua liikennehaittojen indikaattoreissa. 

Kannabikset laittoman myynnin tiedostetaan uhkaavan turvallisuutta ja kansanterveyttä, mutta toistaiseksi se on jätettävä hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi laillistamiselle.

 

Asiantuntijapaneelin mukaan lainsäädännöllä on muun muassa onnistuttu siirtämään kannabiksen kysyntää laittomilta markkinoilta laillisille markkinoille. Laiton markkina ei kuitenkaan ole kadonnut, mutta se on pienentynyt. Asiantuntijapaneeli on huolissaan nuorten kannabiksen käyttöön liittyvistä trendeistä. Vaikka tiedot osoittavat, että nuorten käyttö on pysynyt suhteellisen vakaana laillistamisen jälkeen, Kanadassa kannabiksen käyttömäärät nuorten osalta ovat edelleen maailman korkeimpien joukossa, ja kannabiksen käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on lisääntynyt. Lisäksi paneeli nostaa esiin lisääntyvät tapaukset lapsille aiheutuneista myrkytystapauksista. Nämä myrkytykset liittyvät erityisesti erilaisiin syötäviin kannabistuotteisiin. 

Eduskunnan keskusteluissa sitten voivotellaan, ettei laillistamisella ole onnistuttu kitkemään kokonaan pois laitonta myyntiä, joten laillistaminen ei kannata. Tätä "täydellisen ratkaisun vaatimus"-korttia käytetään sitkeästi, kun vastustetaan kannabiksen laillistamista. Laillistaminen sallittaisiin vain siinä tapauksessa, jos se poistaisi kaikki ongelmat.

 Jäämme seuraamaan miten kotimainen huumekeskustelu ei vieläkään etene. Kannabiksen suhteen tilanne näyttää etenevän nykyisella suunnalla. Eli käyttö jatkaa lisääntymistään ja saatavuus helpottuu nettikaupalla sekä tuotevalikoima laajenee. Vaikka se on laitonta. Kannabiksen laillistamiselle onkin lopulta yhdentekevää tuleeko se todeksi vai ei.