Iltalehti tappoi Aleksi-vauvan rokotteella - Katso kuvat!
Maaliskuussa Iltalehti esitti repäisevällä otsikolla Aleksi-vauvan kuolemasta. Jopa minä joudun pysähtymään lehtipisteelle ja ostamaan itselleni irtonumeron, joten otsikko toimi myyntitarkoituksessa. Lyhyesti tarina meni näin. Lehti ilmoitti vauvan kuolleen pneumokokkirokotteeseen. Itse artikkelia lukiessa - yllätys yllätys - ei kuitenkaan löytynyt aivan näin selkeää yhteyttä. Olin jo siinä vaiheessa tottunut Iltalööpistön tapaan otsikoida asioita, joten en välittänyt sen enempää otsikon ja uutisen välisestä erosta.
Julkisen sanan neuvosta oli toista mieltä välittämisestä. Heiltä tuli 18.9.2013 langettava päätös Iltalehden uutisoinnista. Koko päätös kannattaa lukea ajatuksella. Tässä pari näytettä:
Itse jutun otsikossa kerrottiin vauvan kuolleen rokotteen jälkeen. Uutisessa haastateltiin vauvan äitiä, joka kertoi vauvan rokottamisesta, kuolemasta ja kuolinsyytutkimuksen tulosten aiheuttamasta "pommista vasten kasvoja". Toimitus puolestaan kertoi saaneensa rokotteesta "järkyttäviä tietoja". Synflorix-rokotekokeilussa olleita lapsia oli lehden mukaan sairastunut esimerkiksi vakaviin neurologisiin ongelmiin.
Ja:
Lööpissä ja kannessa esitettiin rokote yksioikoisesti syylliseksi vauvan kuolemaan. Edes vauvan äiti ei esittänyt jutussa tällaista väitettä vaan kysyi, oliko se syynä hänen lapsensa kuolemaan. Neuvosto ymmärtää äidin surua ja pyrkimystä saada selville kuolemaan johtaneet syyt. Jutussa ei kuitenkaan julkaistu näyttöä siitä, että pneumokokkirokote olisi ollut vauvan kuolinsyy. Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtaja kertoi uutisessa tietävänsä vauvasta, joka oli kuollut BCG-tuberkuloosirokotteen aiheuttamaan yleisinfektioon. Kysymys ei ollut samasta rokotteesta, jota Aleksina esitelty vauva oli saanut. Rokotusinfon esiin nostamat, yhdistyksen mukaan Argentiinassa jo vuonna 2008 esitetyt epäilyt Synflorixin mahdollisesta yhteydestä kuolemantapauksiin eivät myöskään saaneet jutussa lainkaan vahvistusta.
Sekä se kohta joka näytti toteutuvan, kun ostin paperisen version lehdestä:
Päätoimittaja perustelee lööpin ja kannen rajua viestiä rokotusohjelman yleisillä puutteilla. Tällainen selitys on kestämätön. Yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta.Tämä bloggaus ei sisällä kuvia. Päätoimittajamme pahoittelee.
Kiitos vinkistä herra Linja-aholle.
10 comments:
Tämä hyvä.
...Joo. Lööpit ja muu sensaatiohakuinen uutisointi on mennyt aivan "överiksi". Onhan tuolla roskalla sellainen viihdearvo, että jos vertaa lööppiä/otsikkoa siihen, mitä todellisuudessa on tapahtunut.
Ikävää, että nämä lööpit ovat juuri lasten silmien korkeudella, kun jonotetaan kassalle. Niistä kun välittyy suotta aika ankea kuva yhteiskunnastamme. =(
Entäs jos nostettaisiin kansanliike jossa pakotetaan (paitsi kansanmurha-Raamatut niin myös) Iltikset korkealle ylähyllylle lasten silmien ja sormien ulottumattomiin ?
Hyvä että otsikon ja tekstin väliseen selvään ristiriitaan puututaan. JSN tekee niin valitettavan harvoin. Julkisen sanan neuvoston (JSN) puuttuminen tähän näyttää myös olevan erittäin valikoivaa.
Seikka joka ei JSN:n ratkaisusta ilmene, ja jota JSN näyttää itse asiassa ratkaisussaan pyrkivän peittämään, on, että kantelun, jota JSN poikkeuksellisen vuolaasti ratkaisussaan siteerasi, laati sosiaali- ja terveysministeriön rokotusvirkamies, joka siirtyi STM:öön Iltalehden käsittelemän pneumokokkirokotteen valmistajalta GlaxoSmithKlinelta, työskenneltyään sitä ennen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. JSN:n mukaan kantelija on "lastenlääkärinä työskentelevä", joka luonnehdinta ministeriön rokotus- ja tartuntatautivirkamiehestä on vähintäänkin harhaanjohtavaa.
JSN:n ratkaisussa muuten oli asiavirhe - STM:n virkamies ei kantelussaan väittänyt Rokotusinfolla olleen mahdollisesti vahingoittamistarkoitusta, vaan viittasi vain JSN:n ohjeiden 12 pykälään jossa vaaditaan kriittisyyttä tietolähteiden suhteen.
Sanottakoon lukijoillekin, että minuakin haastateltiin tuohon Iltalehden juttuun, ja BCG-rokotteeseen kuolleen vauvan suhteen viitataan minun kertomaani. Minulle muuten jäi epäselväksi, millä tavalla tuo BCG-rokotteeseen kuollut vauva liittyi JSN:n ratkaisuun, selvisikö sinulle Paholaisen Asianajaja? Toisaalta toki hyvä, että myös JSN tuo rokotteiden riskejäkin esille tiedotusvälineiden kuten nyt Iltalehden kautta ja siten omalta osaltaan edistää potilaan oikeuksien toteutumista.
Lainaanpa vielä kokonaisuudessaan Iltalehden päätoimittajan asiapitoisen ja hyvin perustellun vastineen sosiaali- ja terveysministeriön rokotusvirkamiehen tekemään kanteluun:
"VASTAUS KANTELUUN
Iltalehti on uutisoinut vauvan kuolemasta, joka sattui kolme
vuorokautta sen jälkeen, kun vauva oli saanut
pneumokokkirokotteen. Vuosi kuoleman jälkeen valmistui
kuolinsyytutkimus. Sen mukaan vauvan kuoleman aiheutti
”yleistulehdus”, jonka oli kuolinsyytutkimuksen mukaan
todennäköisemmin aiheuttanut pneumokokkibakteeri. Iltalehti on
tutustunut kuolinsyytutkimukseen. Rokotetta annettaessa lapsen
arvioitiin olleen terve.
Iltalehden jutussa 18.3.2013 käsitellään Synflorix-nimisen
pneumokokkirokotteen käyttöönottoa Suomessa ja siihen liittyviä
epäkohtia. Rokotetta testattiin vuosina 2009-2012 41000 suomalaisella
lapsella. Testaukseen liittyvän tutkimuksen rahoitti lääkeyhtiö
GlaxoSmithKline. Tämän rahoituksen sai Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, THL. GlaxoSmithKline myös voitti THL:n tarjouskilpailun
pneumokokkirokotteesta Synflorix-tuotteella, joka ei kuitenkaan
Yhdysvalloissa ole saanut hyväksyntää. Tiedot siitä, miksei rokotetta
ole Yhdysvalloissa hyväksytty, eivät ole julkisia. Samoin Suomessa
tehdyn Synflorix-tutkimuksen osia on julistettu salaiseksi.
Yksi keskeisimmistä epäkohdista THL:n rokotetutkimuksessa ja
ohjelmassa on laiminlyöty rokotusten haittavaikutusten
seuranta. Iltalehti on 19.3.2013 haastatellut THL:n ylilääkäriä Hanna
Nohynekia 18.3.2013 julkaiseman jutun johdosta. Uutisoidusta vauvan
kuolemasta ja sen yhteydestä neuvolarokotteeseen THL:n edustaja
toteaa: ” En tiedä, mitä näytteitä on otettu kuoleman jälkeen, onko
niistä pystytty tekemään esimerkiksi veriviljelyitä tai onko otettu
kudosnäytteitä, joista olisi voinut osoittaa, mitä siellä on
kasvanut”. Edelleen THL:n edustaja toteaa: ”Koska emme tiedä, oliko
kuolinsyy pneumokokki vai joku muu, on vaikea sanoa, mikä rokotteen
rooli oli”.
Iltalehden jutut 18.3 ja 19.3.2013 osoittavat, miten puutteellisesti
uuden Synflorix-rokotteen vaikutusten seuranta on järjestetty. Jutut
osoittavat, ettei rokotteesta vastaava viranomainen saa tietoa
rokotteen saaneiden lapsien terveydentilan vakavista muutoksista,
jotka ajoittuvat rokotushetken jälkeiseen aikaan. Yleisradion A-talk
kertoi 19.4.2013 vakavasta neurologisesta sairastapauksesta, joka
lääkärin diagnoosin mukaan oli aiheutunut samasta
rokotteesta. Ohjelman mukaan rokotevaikutusten seuranta oli
laiminlyöty tässäkin tapauksessa.
Rokotetutkimusten puutteiden vuoksi on syytä kysyä, onko riittävällä
tavalla voitu varmistautua siitä, kenelle rokote oikeastaan voidaan
antaa? Kuolleen vauvan osalta ei pystytä sanomaan, olisiko rokote
pitänyt tässä tapauksessa jättää antamatta? Voidaan kuitenkin herättää
kysymys siitä, olisiko kuolema ollut vältettävissä? Vauva oli saanut
rokotteen neuvolassa, jossa vauvan terveydentilan ei katsottu olleen
esteenä rokotteen antamiselle. Jos Synflorixin vaikutukset ja ongelmat
olisivat olleet avoimemmin tiedossa, olisi voitu paremmin arvioida
rokotteen saajan terveydentilaa ja soveltuvuutta rokottamiseen. Myös
rokotevalmistajan rahoituksella ja ehdoilla tehty tutkimus herättää
perusteltuja epäilyjä siitä, millä vakavuudella tai uskottavuudella
rokotteen haittoja epäillään ja tutkitaan."
.. jatkuu
.. jatkoa
"On mahdotonta sanoa, mikä osuus rokotteella on ollut vauvan
kuolemaan. Tässä valossa voi yhtyä kanteluihin, ettei Iltalehden
juttukaan pysty osoittamaan rokotteen vaikutusta vauvan
kuolemaan. Iltalehti on kuitenkin pyrkinyt asiassa totuudenmukaiseen
tiedonvälitykseen. THL:n edustajaa ei ole tavoitettu viikonlopun
aikana, jolloin juttu vauvan kuolemasta on syntynyt. THL:n edustajan
kommentointi uutisenjohdosta on julkaistu näkyvästi uutista
seuranneena päivänä eli 19.3.2013. Tämä juttu on vastauksen liitteenä.
Iltalehti katsoo, että on sillä on ollut riittävät perusteet kertoa
vauvan olleen rokoteohjelman uhri. Miksi? Koska rokotteen saajan
terveydentilasta ei varmistauduttu riittävästi rokotteen
antohetkellä. On selvää, että rokotteen negatiiviset vaikutukset ovat
suuremmat (rokote ei saanut hyväksyntää Yhdysvalloissa syistä, joita
ei ole tuotu julki) kuin on kerrottu, jolloin rokotteen saajan
terveydentilasta olisi pitänyt varmistautua eri tavoin kuin nyt on
tehty. Toisekseen, jos rokoteohjelmassa olisi seuranta järjestetty
toisin, olisi vauvan kohdalla voitu ryhtyä toimenpiteisiin heti, kun
korkea kuumeilu oli alkanut. Ja kolmanneksi: kuolinsyytutkimus viittaa
yleistulehdukseen ja näkee sen todennäköisenä syynä pneumokokin. Se,
ettei rokote sisällä pneumokokkibakteereja, ei vielä kerro mitään
rokotteen syy-yhteyksistä yleistulehdukseen.
Suomessa selvisi vuonna 2011 Pandemix-rokotteen yhteys
narkolepsiaan. Kansallinen narkolepsia työryhmä päätyi siihen, että
”todennäköisemmin rokote on lisännyt narkolepsiaa yhteisvaikutuksessa
jonkun muun tekijän kanssa”. Rokotteiden yhteisvaikutukset muiden
tekijöiden kanssa ovat vaikeasti tutkittava alue. Tapa, jolla THL on
organisoinut Synflorix-tutkimuksen, ei edistä yhteisvaikutusten
selvittämistä. Synflorix- rokotteen ongelmista ovat kertoneet
Iltalehden jälkeen MTV3:n 45 minuuttia ja Ylen A-Talk. Esille näissä
ohjelmissa ovat nousseet neurologiset vammat ja niiden ilmenemisen
ajallinen yhteys Synflorix-rokotteen antamiseen.
Rokotusinfo-niminen yhdistys ei ole vaikuttanut jutun
syntyyn. Rokoteninfoa ei ole edes haastateltu uutisoidun vauvan
kuolemaan johtaneista syistä. Rokoteinfo on arvostellut yhtenä tahona
THL:n Synflorix- tutkimusta ja sen julkisuusperiaatteita, minkä
johdosta Rokoteninfoa on jutussa kuultu.
Väestön mahdollisesti lisääntyvä kielteinen suhtautuminen rokotteisiin
on kansanterveydellinen uhka. Iltalehden uutisointi voi toki
vaikuttaa kielteisesti halukkuuteen rokottaa pieniä lapsia. On syytä
kuitenkin muistaa, että Iltalehti on nostanut esille vakavan tapauksen
ja osoittanut epäkohdat rokoteohjelmassa – ja niiden
hankinnassa. Näihin epäkohtiin puuttuminen vähentäisi
rokotuskielteisyyttä ja lisäisi luottamusta terveysviranomaisiin.
Iltalehti katsoo, ettei se ole toiminut vastoin hyvää lehtimiestapaa.
Helsingissä 24.4.2013
Kari Kivelä, vastaava päätoimittaja"
Valitettavasti huomiohuoraaminen on leviämässä pikkihiljaa aivan asiallisiinkin lehtiin.
Surullinen tapaus.
JSN:n roolista olen muuten sitä mieltä, että se ei ole lainkaan ongelmaton.
Pukki kaalimaan vartijana.
Tämä kyseinen kannanotto tietysti oli rohkaiseva.
Vastineessa väitetään että Synflorix ei ole saanut hyväkstyntää Yhdysvalloissa, ja että syitä tähän ei ole tuotu julki. Olisikohan näille väittelle jotain katetta? Siis sille, että rokotteelle on ylipäänsä haettu lisenssiä jenkkilään, ja sitä ei ole myönnetty?
Löydän vuodelta 2009 jutun, jonka mukaan GSK ei todennäköisesti edes hae lisenssiä kyseiselle rokotteelle Jenkkilään (http://www.reuters.com/article/2009/02/05/glaxo-synflorix-idUSL577085220090205), mm. markkinatilanne -syistä. Onko tämä muuttunut? Varmaankin olisi mahdollista osoittaa, että GSK on lisenssiä hakenut, mutta sitä ei ole myönnetty, jos näin oikeasti on?
Kyseinen rokote on tämän mukaan (http://www.zacks.com/stock/news/83187/Glaxo-Aims-to-Expand-Synflorix-Label) hyväksytty EU:n lisäksi 90 maassa. Vastineesta tulee kuva että se olisi markkinoilla suunnilleen vain Suomessa, ja että sitä on tutkittukin vain Suomessa. Käynti Pubmedissä saattaa yllättää.
Tuossa vastineessa kanteluun on lukuisia pointteja, jotka eivät oikein kestä tarkempaa tarkastelua, hieman sellainen "paljon sanoja peräkkäin mutta punainen lanka puuttuu", mutta iltapäivälehtien tason huomioiden tämä lienee ihan odotettavaakin.
Influenssarokotus kannattaa
mainosti Ilta-sanomat 2011
http://www.iltasanomat.fi/flunssa/art-1288418685000.html
Olemme IS:n kanssa samaa mieltä :D
Post a Comment