Antti Heikkilä HPV-rokotteiden kimpussa

Kaikkien rakastamana ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä karppausguru Antti Heikkilä on jälleen kirjoittanut rokotteista. Suomessa alkava HPV-piikittely nostatti Heikkilän tunnemittaria, sillä hänen mielestään kyseinen homma on lopulta *SPOILERS* salaliitto väestön vähentämiseen! Rokotteella halutaan viedä nuorten tyttöjen hedelmällisyys. Se onnistuu rokotteeseen piilotetun polysorbaatti 80 avulla. Eläinkokeissa sitä on ruiskutettu rottiin ja rottien hedelmällisyys on laskenut. Ihmiset altistuvat sille mm. E 433 koodilla varustettujen elintarvikkeiden kautta ja influenssarokotteista.

Kuten baarireissulla myös tässä kohtaa joudumme pohtimaan annostelun roolia. Rokotteessa oleva määrä on suhteessa olematon siihen miten paljon me nielemme sitä päivittäin ravinnon mukana. Eläinkokeiden vertailu nuorille annettujen rokotteiden seuraamuksiin on teoriassa ihan hyvä idea, mutta käytännössä syy-yhteys onkin lähes mahdotonta, sillä rokotettujen määrä ja seuranta-aika vaatii todella laajan tutkimuksen. Pelottelulle altiiden ihmisten onneksi vertailu lähestyisi realistista silloin, jos ruiskuttaisimme noin viikon ajan joka päivä nuoriin tyttöihin polysorbaatti-piikkejä. Näin ei kuitenkaan tapahdu HPV-rokotteiden kanssa. Moni kuitenkin tulkitsee rottakokeet suorana esimerkkinä siitä mitä ihmisille tapahtuu polysorbaatti 80 altistumisessa.

Salaliittohäröilyn unohdettuani pääsen kiinni siihen asiallisempaan sisältöön. Heikkilä iskee kiinni HPV-rokotteen tarkoituksenmukaisuuteen. Rokote kun ei sisällä kaikkia HPV-tyyppejä.

Tosiasia on, että rokote tehoaa vain 4:ään eri HPV-virukseen, joita tunnetaan tällä hetkellä 100 ja joista tiedetään ainakin 15 eri viruksen voivan aiheuttaa syöpää. Joten, jos huomioidaan riskit, niin rokotteella voi vaikuttaa vain osaan virusten aiheuttamasta riskistä.

 Varmasti aivan totta. Samalla täytyy muistaa, että rokotteessa käytettävät HPV-tyypit 16 ja 18 vastaavat n. 70 % kohdunkaulan syöpätapauksista löydettyjä HPV-tyyppejä. Joskus tulevaisuudessa meillä voi olla HPV-rokote joka sisältää useampaa HPV-tyyppiä. Heikkilä näyttäisi vaativan tälläisen täydellisen rokotteen olemassaoloa, jotta papilloomavirusta vastaan kannattaisi kamppailla rokotteilla. Jokainen voi pohtia onko se realistinen vaatimus.

Kansantaloudellisesti kannattavan rokoteohjelman sisältöä Heikkilä olisi voinut käsitellä enemmänkin, mutta hän hyppää Paha lääketeollisuus-kelkkaan. Sitä ennen tarjotaan linkki maksulliseen artikkeliin Journal of the American Medical Associationin sivulle. Se on tohtori Charlotte Haugin kirjoittama The Risks and Benefits of HPV Vaccination. Se on erinomainen artikkeli. Muistaakseni maksoin siitä kerta maksun kaksi vuotta sitten ja luin sen suurella mielenkiinnolla (samassa JAMA numerossa taisi olla pari muutakin kirjoitusta samasta aiheesta). Jos sen saisi suomennettuna ja yleiseen jakoon, niin HPV-keskustelu voisi päästä tuotteliaimmille urille myös täällä Suomessa. En muista yksityiskohtia, mutta artikkeli on yhtä mehukasta luettavaa kuin tohtori Ben Goldacren Bad Pharma-kirja. Ihan vinkkinä, jos joku kotimainen toimittaja ottaa HPV-rokotteen asiallisen ja lääketieteeseen perustuvan kritiikin aiheekseen.

Perstuntumalta arvio tuosta artikkelista lyhyesti: HPV-rokotteen antaminen liian nuorille vie koko idean hyöty/haitta suhteen näkökulmasta. 11- 12-vuotiailla rokotteen teho haihtuu juuri silloin kuin ns. seksuaalisesti aktiivinen aikakausi tuo ne papilloomaviruksen riskit. Rokote pitäisi kohdistaa juuri oikean ikäisille.

Lisää aiheesta löytyy PubMedin kautta: Human papillomavirus (HPV) vaccines as an option for preventing cervical malignancies: (how) effective and safe?

Puheet syövän ehkäisystä perustuvat heikolle tutkimukselle. Yhteys rokotteen ja syöpätapausten estämisestä ei ole lääketieteellisesti varmennettu.

We carried out a systematic review of HPV vaccine pre- and post-licensure trials to assess the evidence of their effectiveness and safety. We find that HPV vaccine clinical trials design, and data interpretation of both efficacy and safety outcomes, were largely inadequate. Additionally, we note evidence of selective reporting of results from clinical trials (i.e., exclusion of vaccine efficacy figures related to study subgroups in which efficacy might be lower or even negative from peer-reviewed publications). Given this, the widespread optimism regarding HPV vaccines long-term benefits appears to rest on a number of unproven assumptions (or such which are at odd with factual evidence) and significant misinterpretation of available data. For example, the claim that HPV vaccination will result in approximately 70% reduction of cervical cancers is made despite the fact that the clinical trials data have not demonstrated to date that the vaccines have actually prevented a single case of cervical cancer (let alone cervical cancer death), nor that the current overly optimistic surrogate marker-based extrapolations are justified. Likewise, the notion that HPV vaccines have an impressive safety profile is only supported by highly flawed design of safety trials and is contrary to accumulating evidence from vaccine safety surveillance databases and case reports which continue to link HPV vaccination to serious adverse outcomes (including death and permanent disabilities). We thus conclude that further reduction of cervical cancers might be best achieved by optimizing cervical screening (which carries no such risks) and targeting other factors of the disease rather than by the reliance on vaccines with questionable efficacy and safety profiles.

 Jos Heikkilä olisi keskittynyt pelkästään tähän aiheeseen, niin olisin ollut enemmän jopa hänen loppukaneettinsa puolella. Valitettavasti hän palaa entisistä rokotekirjoituksistaan tutuille urille.

Heikkilä osoittaa olevansa taas ei-niin-huolellinen väitteissään.

Myös muutkin lääketieteen julkaisut ovat huolestuneita rokotteen haitoista, kuten BMJ. Britanniassa on huolestuttu rokotteen haitoista koulutytön kuoltua rokotteeseen.

Kyseinen koulutyttö oli 14-vuotias Natalie Morton. Hän ei kuollut rokotteeseen. Kovin harmillista, että Heikkilä kierrättää näinkin radikaalilla tavalla virheellistä väitettä. Mortonin koulussa oli menossa Cervarix-rokotteiden jako. Aivan kuten täällä Suomessa! Vain kaksi tuntia rokottamisen jälkeen Natalie luhistui maahan. Hän menehtyi pian sairaalassa. Kuoleman ja rokotteen välinen kronologinen läheisyys laittoi tietenkin monet epäilemään aiheuttajaksi rokotetta. Näin ihmismieli toimii. Natalien luokkatoverit eivät kuitenkaan kuolleet tai joutuneet sairalaan, joten todennäköisin syy oli tytössä. Ruumiinavauksessa löytyikin iso kasvain sydämen ja keuhkojen välistä. Tapaus osoittaa miten helposti tämä syy-yhteys muodostuu virheellisesti, kun A ja B ovat tapahtuneet tarpeeksi lähekkäin. Kun rokotetta annetaan sadoille tuhansille ihmisille, niin välttämättä jotkut heistä kokevat rokottamisen jälkeen pahoja oireita, sairastuvat ja jopa kuolevat.


Sitten Heikkilä muistuttaa rokotteisiin liittyvistä haittavaikutuksista, joita on kirjattu VAERS-tietokantaan.

Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan 2012 rokotteisiin liittyviä haittoja on rekisteröity 26.304, joista 118 kuolemantapausta. Näistä sivuvaikutuksia ovat välitön 24 tuntia kestävä tajuttomuus rokotuksen jälkeen, kouristukset, lihaskivut ja heikkous, väsymysoireyhtymä, Guillan Barre-syndrooma, kasvohermohalvaus, aivotulehdus, aivovaurio , nivelreuma, lupus, veritulpat, silmähermon tulehdus, MS, halvaukset, sydänkohtaus, veritulpat ja kuolema. 

Pitkää listaa lukiessa kannattaa muistaa, että VAERS-tietokantaan lisätään kaikki mahdolliset epäilyt haitoista. Lääketieteellinen yhteys ei ole edellytys tietokantaan päätymiselle. Pieninkin epäilys rokotteen ja minkä tahansa haitan välillä on suositeltu syy laittaa ilmoitus tietokantaan. VAERS toimii kyllä hyvänä tietokantana lääkäreille, tutkijoille ja lääkefirmoille, sillä sen kautta on saatu tuoreimpia merkkejä, jos lääkkeessä on ollut ongelmia. Se ei vain ole kaikkien luotettavin tietokanta.

Kaikkien näiden mokien ja foliopipoilun jälkeen voin todeta, ettei kirjoitus ole aivan toivoton. Se asiallisempi sisältö Heikkilän kirjoituksessa onkin HPV-rokotekampanjan kustannustehokkuuden arvointi. Kas näin:

Näin lopuksi tosiasia: ehdottomasti paras HPV-tulehduksen ehkäisymenetelmä on kondomi, jolla on yli 70 %:n teho. Se ylittää selvästi rokotteen tehon.

 
Lopetus onkin tarkinta ja selkeintä Heikkilän kirjoituksessa. Tietysti rokotteen valmistaja suosittelee rokotetta, mutta aivan hyvä vaihtoehto HPV-rokotteelle on kondomien ilmaisjako nuorille juuri tuon kriittisen iän aikana. Rokotuskampanjan hinnalla saisi mukavan tukkualennuksen joltakin luotettavalta kumivalmistajalta. Ja sitten vielä kunnollista valistusta nuorille, jotta he tajuavat miksi se kondomi otetaan esille eikä jätetä penaaliin. Kumilla on monta etua rokotteeseen verrattuna. Sukupuolitaudeilta (joita on siis enemmän kuin papilloomavirus) suojautuu huomattavasti paremmin spärdärillä kuin rokotteilla. Haittana vanhempien nikottelu ja moralisointihikoilu, kun he joutuvat ymmärtämään mihin lapsi sitä kondomia käyttää.