TL;DR Tekoäly tekee tiiviit yhteenvedot tutkimuspapereista.
Tiedemaailmassa julkaistaan valtava määrä tutkimuspapereita joka vuosi. Se on upeaa. Samalla se on ongelma niille, jotka metsästävät paperien joukosta niitä papeita jotka auttaisivat oman paperin tekemisessä. Sekä niille jotka etsivät tutkimuspapeita milloin minkäkin salaliittoteorian tai huuhaa-väitteen debunkkaamiseen. Pahimmillaan olennaisten hakusanojen käytöllä tulee vastaan tuhansia papereita. Niiden sisällön selaamiseen menisi nopeimmiltakin lukijoilta satoja tunteja.
TLDR on työkalu kaikille, jotka joutuvat penkomaan tällaisia pinoja tutkimuspapereita. Toistaiseksi Semantic Scholar hakukoneen sisällä toimivana prototyyppinä TLDR on jo toiminut tyydyttävästi.
TLDR rakennettiin neuroverkkojen varaan. Materiaalina käytettiin kymmeniä tuhansia tutkimuspapereita. Tekoälyyn ohjelmoidut ohjenuorat muodostivat alkeellisia yhteenvetoja. Näitä tarkennettiin niihin sopivilla uusilla muutaman tuhannen tutkimuspaperin aineistoilla. Näistä TLDR kirjoittaa paremman yhteenvedon. Ja vieläpä ihan ymmärrettävän yhteenvedon. Olkoon aiheena jokin 16 eri tieteenalan paperi. Aikaisemmat vastaavat yritykset ovat vain poimineet avainsanoja papereista. TLDR:n muuttuessa yhä paremmaksi se tulee varmasti oivaksi apuriksi akateemikoiden työkalupakkiin.
Nature tl;dr: this AI sums up research papers in a sentence
Tämä kehityskulku vie meitä aina vain lähemmäksi sitä hetkeä, jolloin lähes kaikki näppäimistöllä tehtävät työt ovat keinoälyjen suorittamia. Ei aiheesta sen enempää tällä erää.
Joo joo, mutta ei 'oman paperin' tekeminen vain muiden tutkijoiden paperien avulla nyt ole kovin kummoista tiedettä. Ehkä se riittää Suomessa, jossa muutenkin pidetään saavutuksena sitä, että osataan kopioida suuren maailman tutkijoiden ideoita hiukan soveltaen omiin rahoitushakemuksiin. Rahoituksesta päättäville taas riittää hakemuksen laadun takeeksi se, että hankkeen aihetta sivuava tutkimus on julkaistu jossain alan keskeisessä lehdessä. Omaperäinen, uusia uria aukova hanke, jossa tutkimustuloksia tai niiden ties mitä "vaikuttavuutta" ei osata määritellä vakuuttavasti etukäteen: hui kauhistus!
ReplyDeleteItse asiassa tieteessä ns. metatutkimuksia, eli yhteenvetoja muiden tutkimuksista, voidaan pitää tiedon kultakiteyminä. Ei ehkä glooriaa tule kun ei "keksi omia ajatuksia". Mutta vaatii se jotain taitoakin katsoa esimerkiksi sitä, miten samassa aiheessa on käytetty eri tutkimusmetodeja ja miten ne vaikuttavat tuloksiin jne.
ReplyDeleteToki maallikoilla on outojakin käsityksiä siitä mitä tieteen pitää olla. Osa tieteeseen luottamisestakin nojaa joskus tälläisiin ajatuksiin. Ja tälläiset luulot ovat usein kiitotie pseudotieteeseen. Niistä moni kun vaan "kyseenalaistaa" vaatimalla täydellisyyttä ja usein tässä isketään esimerkiksi induktiiviseen perusteluun tavalla joka käytännössä, jos pitäisi paikkaansa sillä vakavuudella kuin asia esitetään, tuhoaisi kaiken empirian.
Milloin tulee se päivä, kun keinoäly tekee metatutkimusta paremmin kuin mihin tutkijat pystyisivät. Nopeudessa se tietenkin voittaa tutkijat, mutta ei varmaan mene pitkään, kun myös analyysit ja yhteenvedot suuresta materiaalista ovat tieteellisesti luotettavia.
ReplyDeleteJoo joo, mutta ei 'oman paperin' tekeminen vain muiden tutkijoiden paperien avulla nyt ole kovin kummoista tiedettä.
ReplyDeleteEihän tässä ollut kyse kokonaisen paperin kirjoittamisesta.
Ei, sitä tekee GPT-3.
Deletehttps://en.m.wikipedia.org/wiki/GPT-3