Harva asia pystyy enää yllättämään minut. Koronapandemian aikana sosiaalinen media näytti pursuavan mitä erikoisemmista salaliittoteorioista. Siinä samalla henkiinherätyksen koki HIV/AIDS-denialismista tuttu virusdenialismi. Kaikki aikuiset ihmiset eivät nimittäin usko, että viruksia on olemassa.
Kaipaan niitä aikoja, joilloin somessani pyöri väitteitä Rockefellerin patentoimista viruksista. Nyt ei edes uskota viruksiin. Toisaalta on helppo ymmärtää miksi tällainen denialismi uppoaa lukijoihin. Virukset ovat liian pieniä nähtäväksi mikroskoopeilla. Eikä niitä voi kasvattaa viljelmissä yhtä helposti kuin bakteereja. Virusten käsittely vaatii erikoistaitoja ja -välineitä. On helpompaa havaita virusten aiheuttamia muutoksia soluissa kuin itse viruksia. Vasta-aineet, virusten proteiinit, tautioireet ja muut biokemialliset aktiivisuudet luovat sen kokonaisuuden joilla lääketieteessä tutkitaan viruksia.
Kaikkiin noihin virusdenialismi vastaa yksittäisten siivujen kieltämisellä. Kokonaisuutta ei saa ottaa huomioon, sillä se kumoaisi denialismin. Esim. virusten aiheuttamat vasta-aineet kyllä myönnetään havaituiksi. Niiden aiheuttajaksi kuitenkin ehdotetaan mm. rokotteiden sisältämiä myrkkyjä. Jolloin jätetään vastaamatta miksi vasta-aineita havaittiin ennen rokotekampanjoiden aloittamista. Silloin siirrytään äkkiä vain toiseen aiheeseen, ja toivotaan, ettei kukaan huomannut aiheen vaihtamista.
Toinen taktiikka denialismin puolustamisessa on yksinkertaisesti vain olla välittämättä omien väitteiden johdonmukaisuudesta. Esim. HIV-denialismissa voidaan väittää, ettei virusta ole olemassa. Mutta jätetään ihmettelemättä miksi nimenomaan AIDSia vastaan kehitetyt antiretroviraaliset hoidot saivat taudin kuolleisuuden jyrkkään laskuun. Hoidon ei nimittäin pitäisi ollenkaan vaikuttaa, jos viruksia ei ole olemassa. Antiretroviraaleja hoitoja edeltävien hoitojen huonot tulokset kyllä kelpasivat denialisteille todisteeksi denialismin puolesta.
Somessa näkyvä nimi on HIV/AIDS denialismin parissa marinoitunut tohtori Stefan Lanka. Hän on ihan avoimesti puhunut, ettei HI-virusta ole olemassa. Eikä muitakaan viruksia. Lanka ei hyväksy niitä tuhansia erilaisia eristettyjä viruksia viruksiksi, koska ne on eristetty ja sekvensoitu tavoilla joita hän ei hyväksy.
Tuoreimmissa käänteissä toistellaan Lankan hurjaa palkintoa. Lanka lupasi 100 000 euroa sille, joka pystyy todistamaan tuhkarokkoviruksen olevan olemassa. Lanka suojeli palkontorahojaan määrittelemällä hyvin tarkasti miten hän haluaa todistamisen sujuvan. Todistaminen pitäisi tapahtua pelkästään yhdellä tieteellisellä julkaistulla artikkelilla, joka sisältää viruspartikkelin koon mittaamisen sekä viruksen eristämisen että tuhkarokkotautiin yhteyden osoittamisen.
Tällaiset haasteet ovat suosittua PR-tempauksia aina silloin, kun halutaan välttää tieteellisen materiaalin käsittelyä. Juurit tällaisella kikkailulla saadaan luotua illuusio siitä, että haasteen teema on jollakin tapaa mahdotonta tiedemaailmalle. Muistat varmasti, platonisesti rakas lukijani, kuinka monta haastetta kreationistit ovat väsänneet evoluutioteorian todistamisesta vuosikymmenien vieriessä.
MitäVittua-nettisivu nosti Lankan haasteen jälleen pinnalle. Siinä Vesa-Ilkka Laurio esittää tapahtumista kerrassaan erikoisen version:
Vuonna 2011 saksalainen meri- ja molekyylibiologi Stefan Lanka, joka
työssään oli joutunut tekemisiin virusopin kanssa, aloitti ns.
tuhkarokkovirusoikeudenkäynnin, koska hän halusi estää tuhkarokkorokotusten säätämisen pakollisiksi.
Oikeusjuttu päättyi vuoden 2017 alussa, kun Saksan korkein oikeus
vahvisti Stuttgartin hovioikeuden asiassa antaman tuomion eikä syyttäjä
vienyt asiaa enää Saksan perustuslakituomioistuimeen. Stefan Lanka
voitti tämän oikeudenkäynnin, koska oikeus – asettamaansa asiantuntijaa
kuultuaan – totesi, ettei yksikään niistä kuudesta julkaisusta, joihin
syyttäjä vetosi todisteina virusten olemassaolosta, sisällä näyttöä
mistään viruksesta.
Teksti on kovin erikoista luettavaa minun silmissäni. Se saa Lankan näyttämään tutkijalta, joka onnistui oikeudessa todistamaan ettei tuhkarokkoviruksia ole olemassa. Voitto oikeudessa oli kuolinisku virusten faktuaalisuudelle!
Vai oliko?
Mitä oikein tapahtui?
2011 Lanka julkaisi haasteensa tuhkarokkoviruksen koon mittauksesta ja eristämisestä. Virus olisi eristettävä, kuvattava, mitattava ja osoitettava taudin aiheuttajaksi. Näin olisi vihdoinkin todistettu, että kyseinen virus on totta! Haasteen voittaja saisi 100 000 euroa.
2012 Siihen vastasi David Bardens. Hän lähetti Lankalle kuusi tutkimuspaperia. Ne olivat:
- Enders JF, Peebles TC. Propagation in tissue cultures of cytopathogenic agents from patients with measles. Proc Soc Exp Biol Med. 1954 Jun;86(2):277–286.
- Bech V, Magnus Pv. Studies on measles virus in monkey kidney tissue cultures. Acta Pathol Microbiol Scand. 1959; 42(1): 75–85
- Horikami SM, Moyer SA. Structure, Transcription, and Replication of Measles Virus. Curr Top Microbiol Immunol. 1995; 191: 35–50.
- Nakai M, Imagawa DT. Electron microscopy of measels virus replication. J Virol. 1969 Feb; 3(2): 187–97.
- Lund GA, Tyrell, DL, Bradley RD, Scraba DG. The molecular length of measles virus RNA and the structural organization of measles nucleocapsids. J Gen Virol. 1984 Sep;65 (Pt 9):1535–42.
- Daikoku E, Morita C, Kohno T, Sano K. Analysis of Morphology and Infectivity of Measles Virus Particles. Bulletin of the Osaka Medical College. 2007; 53(2): 107–14.
Valitettavasti Bardens ei lukenut haasteen sääntöjä tarkasti. Lanka pyysi todistamiseen vain yhtä tutkimuspaperia. Kuusi eri artikkelia ei täyttänyt haasteen ehtoja. Hän ei suostunut maksamaan 100 000 euron palkkiosummaa. Näitä kuutta tutkimuspaperia ei tarvitse käydä läpi täällä. Eikä niden sisällöllä olekaan mitään väliä, kuten myöhemmin huomaamme. Yksi niistä ei edes ole tutkimuspaperi vaan yhteenvetoartikkeli monista eri tutkimuksista. Anyways.
Bardens haastoi Lankan oikeuteen. Ensimmäinen päätös oli Bardensin puolella. Lankan pitäisi maksaa palkkiosumma. Lanka valitti päätöksestä. Käsittelyä jatkettiin oikeudessa. Mukaan otettiin tuomarin päätöksellä asiantuntijaksi virologi ja professori Andreas Podbielsky. Arvioinnin jälkeen päätettiin Bardensin esittämien papereiden todistavan, että tuhkarokkovirus on totta. Ei mikään yllätys.
2015 Lanka valitti oikeuden päätöksestä vielä viimeisen kerran. Stuttgartin hovioikeus käsitteli uudelleen ensimmäisen oikeuden päätöksen.
2016 Uusi päätös oli Lankan puolella, joten hänen ei tarvinnutkaan maksaa palkkiosummaa. Kuusi eri tutkimuspaperia kertoivat kyllä tuhkarokkoviruksista. Ne eivät kuitenkaan täyttäneet Lankan haasteen ehtoa vain yhdestä tutkimuspaperista. Asiantuntijana käytetty Podbielsky totesi Lankan voittaneen vain lakiteknisellä väännöllä, sillä kuusi tutkimuspaperia ovat kokonaisuutena enemmän kuin tarpeeksi osoittamaan tuhkarokkovirusten todellisuuden. Podbielsky sanoi myös, että Bardens olisi voinut käyttää muita tutkimuspapereita tämän osoittamiseen. Bardens joutui maksamaan koko oikeuskäsittelyn laskut.
Oikeuden päätös on tarpeellista luettavaa. Se on onneksi netissä kaikkien luettavissa.
Die Beweiswürdigung des Landgerichts dahingehend, dass aufgrund des
eingeholten Sachverständigengutachtens bewiesen sei, dass die vom Kläger
vorgelegten Publikationen in ihrer Gesamtheit den Nachweis für die
Existenz und die Erregereigenschaft des Masernvirus belegten und auch
die Bestimmung des Durchmessers in der vom Beklagten verlangten Form
gelungen sei, ist im Ergebnis nicht zu beanstanden.
Siinä hovioikeus kertoo, että ensimmäisessä oikeudenkäynnissä käytetyt asiantuntilausunnot sekä Bardensin lähettämät tutkimuspaperit riittävät tuhkarokkoviruksen havaitsemiseksi ja patogeenisyyden osoittamiseksi. Oikeus ei hylännyt näitä papereita. Sen sijaan oikeus päätti, että Lankan haaste pyysi vain yhtä tutkimuspaperia, jossa olisi kaikki nämä asiat. Bardens ei esittänyt sellaista.
Nach dem klaren und eindeutigen Wortlaut ist hiernach eine Publikation vorzulegen, in der der Nachweis nach diesen Vorgaben zu erfüllen ist.
Oikeus alleviivasi olennaisen kohdan. Haaste pyytää yhtä tutkimuspaperia. Ja tuon yhden tutkimuspaperin on täytettävä Lankan asettamat ehdot. Näin ei tapahtunut, joten Lankan haastetta ei voitettu. Tai tarkemmin kirjoitettuna, oikeis määritteli Lankan haasteen 100 000 euroa palkonnoksi. Laki oli selkeä. Palkintojen kohdalla palkinnonjakajalla on kaikki oikeus määritellä millä kriteereillä palkinnon voittaa.
Tämän takia hovioikeus ilmoitti päätöksensä koskevan pelkästään Lankan haasteen laillisuutta. Eikä sitä onko tuhkarokkoviruksia olemassa. Ja tuonkin kohdalla oikeus totesi viruksen olevan olemassa.
Lankan haaste ei liity siihen onko viruksia olemassa vai ei. Näitä asioita ei todistella oikeussaleissa tai lakimiesten papereissa. Ne käsitellään tieteellisissä julkaisuissa. Juuri siksi virusdenialistit turvautuvatkin Lankan kaltaisiin PR-tempauksiin.