Exeterin yliopistossa haalittiin kasaan 80 hengen ryhmä, joka jaettiin kahteen osaan. Toinen puolisko sai epämääräisten kipujen hoidoon akupunktiota 12 kertaa. Toinen puolisko jäi kipuineen ilman akupunktiota.
Laitoksen lehdistötiedote ilmoittaa, että tulokset ovat selkeästi akupunktion toimimisen puolella.
Dr. Charlotte Paterson, who managed the randomised control trial and the longitudinal study of patients’ experiences, commented: “Our research indicates that the addition of up to 12 five-element acupuncture consultations to the usual care experienced by the patients in the trial was feasible and acceptable and resulted in improved overall well-being that was sustained for up to a year.
Akupunktiota saaneet ihmiset voivat paremmin kokeen jälkeen kuin ennen sen aloittamista. Tutkimusta ei tehty turhaan. Akupunktio toimii!
Vai toimiiko?
Laadukkaimman lääketieteellisen tutkimuksen kriteereitä ovat mm.
1) Potilasryhmät on satunnaistettu ja mukana on luotettava plaseboryhmä.
2) Tutkimuksessa on vähintään 50 potilasta per ryhmä.
3) Tutkimus ei menetä yli 25 % osallistujistaan sen aikana.
4) Tutkimus julkaistu arvostetussa, korkealaatuisessa ja vertaisarvioidussa julkaisussa.
Aina nämä eivät pääse toteutumaan, ihan hoitomuodon aiheuttamien rajoitusten takia, tai tarvittavia potilaita ei vain ole olemassa tarpeeksi, tai rahat eivät riitä, jne. Patersonin ja kump. tutkimuksessa potilaita oli 40 per ryhmä. Ryhmät oli satunnaistettu, which was nice. Sokkouttamista ei tehty. Eikä plaseboryhmää ollut. Eli potilaat, lääkärit ja tutkijat tiesivät kuka saa akupunktiota ja kuka ei saa. Samoin tutkimusta tehneet henkilöt olivat jollakin tapaa sitoutuneet akupunktion edistämiseen. Yksi on London Institute of Five-Element Acupuncture -laitoksen johtaja.
Pelkästään nämä puutteet takaavat, että loppulaskelmiin pääsee sujahtamaan lumevaikutusta melko reippaalla otteella (kuten tahtoo käydä kaikissa tutkimuksissa). Joten käyrissä näkyi melko varmasti akupunktion kannalta suotuisampia lukuja.
Ei näkynyt.
Kaikista tutkimuksen heikkouksista huolimatta akupunktio pääsi parissa kohtaa parhaimmillaan juuri ja juuri tilastollisesti merkittävälle tasolla. Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että akupunktion teho on - miten sen sanoisi kiltisti - olematonta. Miten tutkimusryhmä sitten päätyi akupunktion toimimiseen? Se ei ole vielä selvinnyt. Toisaalta, onko sillä väliä? Lehdistössä toistetaan otsikon ja ensimmäisten lauseiden pääpointit. Kukapa sitä jaksaa lukea pitkiä lurituksia loppuun asti. Ennustan, että lähipäivinä jossain Suomen uutispalveluissa kehutaan tätä samaa tutkimusta.
jiarrggg....
ReplyDeletePeruskauran hömpän hyvä debunkkaus...
Voi piru kuinka osuitkaan taas hermoon tuolla ironisella kommentillasi "Tutkimusta ei tehty turhaan.".
Tämän kaltaisia tutkimuksia on tosiaan kaukoitä täynnä, ja mikään ei voisi olla tutkimusmielessä turhempaa kuin tehdä samanlainen surkea tutkimus, joita on jo tuhansia sysätty sivuun täysin turhina metodiensa takia. Ellei sitten tosiaan ole jokin muu tausta-ajatus kuin tieteellisen tiedon edistäminen.
Tiedän niin sieluni silmin kuinka olet oikeassa, että tätä juhlitaan suomalaisessakin keltaisessa lehdistössä tätä juhlitaan.
Ja nuo tulokset ovat todella heikkoja kun ottaa huomioon, ettei tutkimusryhmä tehnyt mitään satunnaistamisen lisäksi estääkseen väärän positiivisen tuloksen. Puolessa välissä tutkimusta kontrolliryhmäkin siirrettiin akupunktioryhmäksi.
Kyseinen lehdistötiedotekin huomauttaa, että kuinka helpottuneita potilaat oli kun akupunktionisteillä oli aikaa kuunnella heidän huoliaan ja tarjota heille henkistä tukea. Lisäksi mainitaan, että potilaat ottivat myös hyvin vastaan akupunktionistien tarjoamat ohjeet muuttaakseen tottumuksiaan ruokavalioon, liikuntaan rentoutumiseen ja sosiaalisiin aktiviteetteihinsa.
ReplyDeleteKaiken tämän päälle lyö vielä tehokkaan lumevaikutuksen joka todistettavasti syntyy akupunktiosta (ainakin vääränlaisesta), eikä tulokset ole tuota vakuuttavampia. Luulisi jonkun olevan pettynyt.
Tällä ei todellakaan ollut mitään tekemistä akupunktion toimivuuden kanssa. Oh the futility!!!
"Toinen puolisko jäi kipuineen ilman akupunktiota."
ReplyDeleteSiis ymmärsinkö oikein, että kontrolliryhmä ei saanut minkäänlaista hoitoa johon akupunktiota olisi voinut verrata? Tutkimuksen tulos siis on se, että akupunktio on lievästi parempi kuin ei mitään, mutta se ei kerro mitään siitä, onko akupunktio parempi kuin plasebo.
ano:
ReplyDeleteIlmeisesti siis kontrolliryhmä oli ilman mitään hoidon lisäystä 6 kuukautta. Sitten sillekin aloitettiin akupunktiohoidot, jonka johdosta myös tuloksia on mahdoton vertailla 12 kk jälkeen.
Molemmat ryhmistä kävi lääkärissä ja veti lääkkeitä säännöllisesti.
Vähintään 12 kappaleen keskimäärin 60 minuutin hoidosta aika heitot tulokset (ja vielä tosiaan ilman lumekontrollia)
Olin tässä taanoin muaan tieteellisessä symposiumissa ja vastaan tuli seuraava tutkimus: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757074/?tool=pubmed
ReplyDeletePähkinän kuoressa porukka oli tutkinut perinteisen akupunktion ja placebo akupunktion (sham) eroja käyttäen PET-kuvantamista. He mittasivat µ-opioidi reseptorien (MOR) sitoutumisalttiutta (kivunlievitykseen liittyvä reseptori) fibromyalgiaa (krooninen kipu tila) sairastavilla potilailla. Tuloksena oli että MOR sitoutumisalttius kasvoi kivun aistimiseen vaikuttavilla aivoalueilla enemmän perinteisellä kuin placebolla eli perinteisellä akupunktiolla oli fysiologisesti parempi kivunlievitys. Potilaat tekivät myös omat arviot kivunlievityksestä, mutta näissä ei pystytty havaitsemaan eroa perinteisen akupunktion ja placebon välillä, vaikka fysiologinen vaste saatiinkin.
Jussin mainitsemasta tutkimuksesta:
ReplyDelete"[kontrolliryhmä] received a non-skin penetrating pricking sensation at 9 non-acupuncture point locations using a previously validated sham procedure [...] The sham locations were within similar body locations as the TA points (akupisteet) however they were not on known acupuncture points or meridians."
Eli käytännössä tutkimus kertoi vain sen, että "nipistys" tuottaa erilaisen vasteen aivoissa kuin neulan työntäminen ihon lävitse. Minusta olisi järkevämpää testata, antaako akupisteeseen työnnetty neula erilaisen vasteen kuin johonkin satunnaiseen paikkaan työnnetty neula. Minusta tämä nimenomainen tutkimus haiskahtaa tarkoitushakuiselta puutteellisen menetelmän takia.
Jussin ja anon keskusteluun lisäksi:
ReplyDeleteAkupunktiopisteitä tuskin on valittu aivan satunnaisesti vaan niiden taustalla on jonkinlaista tietoa ja kokemusta (vaikkakaan ei mitään tieteellistä tietoa) ihmisen anatomiasta. Tämän takia ei olisi mielestäni ihme, vaikka "oikea" akupunktio toimisi paremmin tai ainakin eritavalla kuin "vääriin" pisteisiin tökityt neulat.
Jaska:
ReplyDeleteItse asiassa tässä on juuri siitä kyse, ettei niiden pisteiden valinta ole perustunut yhtään mihinkään kuin mutuun. Tästä syystä satunnaiset ja tarkkaan määritellyt pisteet ovat huolella tehdyissä kokeissa käytännössä samalla viivalla.
Toki seassa on pisteitä, joista voisi osua hermoratoihin, ja saada jotain konkreettista aikaisiksi, mutta sillä taas ei ole mitään tekemistä akupunktion kanssa.
Anon huomiot ovat hyvin aiheellisia Jussin mainitsemasta tutkimuksesta, ja tutkimus oli negatiivinen kivunlievityksen suhteen siinä, että lume ja aito akupunktio eroaisi millään tavalla. Ja potilaan tuntemus on valitettavasti se lopullinen tulos, sanoi skannerit mitä tahansa(vaikka se onkin mielenkiintoista). Lisäksi on kuitenkin huomioitava, että tutkimus oli hyvin pieni (20 naista yht.), kuten nämä PET ja vastaavien kuvantamismenetelmien kokeet monesti ovat.
ReplyDeleteHauskana johdannaisena tutkimuksessa oli se, että siinä käytettiin valeakupunktio-menetelmää, joka oli käytössä aikaisemmassa myös negatiivisen tuloksen antaneessa kokeessa 2005. Tuossa kokeessa oli kolme ryhmää, joista kaksi oli lumeryhmiä. Tuloksissa ei merkittävää eroa. Harmikseni kuitenkin tunnustettava, että tuossa kokeessa jokaisessa ryhmässä oli vain 30 jäsentä, joten Bausellinin vaatimus 50 osallistujasta per ryhmä ei täyty.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16131290
Neulapistelytesti voisi olla mielenkiintoinen, mutta tuskin kovin tehokas sekään. Muistelisin joskus nähneeni sellaisen kartan, jossa koko kehon läpi vilisti värikkäitä viivoja. Aika moneen suuntaan menivät, joten hankalaa saattaa olla sen yhden pisteen paikan varmistaminen.
ReplyDeletePikaisen googlauksen perusteella Wikipedia tiesi kertoa:
"Akupunktiopisteitä on vanhoissa kijoituksissa mainittu 365. Myöhempinä aikoina niiden luku on noussut n. 2000:een. Nykyään WHO on virallisesti hyväksynyt 361 näistä. Kiina, Japani ja Korean tasavalta toimivat yhteistyössä WHO:n alaisuudessa projektissa, jolla pyritään yhtenäistämään akupisteiden nimistö, määrittely ja paikantaminen."
&
"Several hundred acupuncture points are considered to be located along meridians (connected points across the anatomy which affect a specific organ or other part of the body). There are also numerous "extra points" not associated with a particular meridian."
Eiköhän noiden pisteiden paikoista siis saa tarvittaessa hyvän syyn mitätöidä kaikki epäuskoisten neulakokeet: "väärä paikka" olikin vaan oikea akupiste. Pitää varmaan käydä lukemassa, miten WHO on ne oikeat pisteet määrittänyt ja hyväksynyt.
Maija ja Sähis, hyviä pointteja.
ReplyDeleteTarkemmin ajateltuna näissä akupunktiotutkimuksissa ei ole hiventäkään järkeä. Niistä saadaan oivaa markkinointimateriaalia akupunktion harjoittajia varten, mutta tieteellinen pohja on todella hatara.
Jos tällaista tutkimusta halutaan tehdä, niin järkevintä olisi unohtaa akupunktio kokonaan ja keskittyä testaamaan esimerkiksi mitä vaikutuksia eri kohtiin kehossa työnnetyillä neuloilla on. Luulenpa ettei kovin merkittäviä tuloksia ole luvassa, joten "tutkimusala" jäänee hörhöjen temmellyskentäksi.
Se, että akupunktio keksittiin ennen tieteellistä menetelmää, ei tarkoita sitä että neulojen pistelyä voisi tarkastella vain akupunktion kannalta.
Uutta tutkimustietoa akupunktion (lue: neulojenpistelyn, ei mitään tekemistä meridiaaniopin kanssa) tehosta: http://www.terve.fi/kipu/akupunktio-tehoaa-vain-joihinkin-kiputiloihin
ReplyDelete