Huuhaa-palkittu Suomen Terveysjärjestö

Tänä vuonna Skepsis ry jakoi Huuhaa-palkinnon Suomen Terveysjärjestölle.  Luethan koko tekstin ja palkitsemisen perustelut ensin Skepsis ry:n sivulla ja tule sitten takaisin.

Luit tekstin? Hyvä. Voimme jatkaa täällä.

Kuten arvata saattaa Suomen Terveysjärjestö reagoi saamaansa palkintoon. Ensin hieman yllättävällä tavalla. Ehkä puheenjohtaja Merja Lindström ei heti ymmärtänyt miksi he saivat Huuhaa-palkinnon? Vastaus on kovin positiivisesti hehkuva. Hän koki järjestönsä herättämän keskustelun itsessään olevan jonkinlaisen palkinnon arvoista.

Yle Puhe-ohjelmassa Lindström puhui rokotehaittojen ilmoittamatta jättämisestä. Se onkin huono juttu ja ehdottomasti korjaamisen arvoista, kuten moni lääketutkimuksen tasoa kritisoiva on todennut. Sitten Lindström väittää, ettei rokotetutkimuksia ole tehty placebona (2 min 18 s). Placebo-piikissä on mukana adjuvantteja ja haitta-aineita, joten vertailu ei kerro meille mitään rokotteen turvallisuudesta, Lindström ilmoittaa kuulijoilleen.

Esim. Gardasil-rokotetta on tutkittu vertaamalla rokotetta suolaliuokseen. Siinä tapauksessa placebo oli tappavampi kuin rokote. Puolihuolimattomalla googlauksella löytyy lisää rokotetutkimuksia joissa kontrollina käytettiin suolaliuosta. ClinicalTrials.orgista löytyy rekisteröityjä tutkimuksia, joissa rokotetta verrataan suolaliuokseen. Näiden löytäminen ei ollut mikään mahdoton tehtävä vain viiden minuutin aikataululla.

Joko Lindström ei ollut tietoinen, että rokotetutkimusta tehdään suolaliuos-placebolla, tai sitten hän valehtelee. Tai on muuten vain epäpätevä kommentoimaan rokotetutkimuksia.

 Toki monta rokotetutkimusta tehdään vertailemalla uutta rokotetta vanhoihin rokotteisiin. Niissä kontrollina on rokote vs rokote. Rokotepanikointia levittävillä sivuilla siteerataankin sitten vain näitä valikoituja tutkimuksia, jotta voidaan väittää ettei Ainoaa Oikeaa Placebotutkimusta ole tehty rokotteiden turvallisuudesta. Nyt osaat tunnistaa tämän rokotepanikoitsijan meemin.

Rokotteita verrataan rokotteisiin, sillä lääketieteen näkökulmasta olisi epäeettistä jättää koehenkilöiltä (ryhmät kun ovat usein niin isoja) rokotteen antama suoja saamatta. Suolaliuosta käytetään placebona vain hyvin rajatuissa tapauksissa. Siksi rokotevastustajien mantrana on ollutkin se Rokotetut vs rokottamattomat tutkimusten vaatiminen.

Kun Lindström toteaa "Me todellakin kriittisesti analysoimme näitä tutkimuksia", hän on oikeassa vain siinä tapauksessa, että heidän tutkimusvalikoimansa on todella suppeasti valittu. Muutenkin kunnostautuminen rokoteasioissa oli tapetilla 2013, kun Suomen Terveysjärjestön STJ ry hallituksen jäsen Nina Bjelogrlic-Laakso varoitti Iltalehteä HPV-rokotteen tappavuudesta.

 Lopussa Lindström toteaa Suomen olevan hieman takapajula, kun emme ota homeopatiaa kunnon hoitomuodoksi. Saksassa ja Sveitsissä homeopatia on kela-korvattava ja WHO jopa suositellut integroida "pehmeitä hoitomuotoja" osaksi lääketiedettä.

Entä puheenjohtaja Lindströmin väite WHO:n ja pehmeiden hoitomuotojen integroimisesta osaksi virallista terveydenhuoltoa? Pieni epäselvyys väitteestä antaa varaa pyöritellä sitä mitä hän oikein tarkoitti. Jos hän väittää, että WHO suosittelee ns. täydentävien ja perinteisten hoitomuotojen tutkimusta ja säännöstelyä, niin kyllä, Lindström on oikeassa. Jos hän väittää, että WHO suosittelee niiden ottamista mukaan viralliseksi lääketieteen hoitomuodoksi tuosta noin vaan, niin Lindström on väärässä. WHO suosittelee vain tutkimustulosten mukaan tehokkaiden hoitomuotojen tukemista. WHO:n tarkoituksena on varjella vanhan kansan tietoa ja kulttuuria. Siksi WHO suosittelee perinteisten hoitomuotojen rekisteröintiä ja tutkimusta. WHO:n tarkoituksena ei ole tunkea enkeliterapioita tai homeopatiaa osaksi terveydenhuoltoa. Siksi painoarvoa annetaan lääketieteelliselle tutkimukselle.

 Itse WHO:n papereissa tehdään selväksi mitä sivistysmaan pitäisi tehdä. WHO Traditional Medicine Strategy 2014 - 2023, s. 46:

While there is a growing interest in T&CM, there are still many questions about the quality and quantity of evidence which supports its utilization. T&CM research should use methods which are generally accepted in the evaluation of health services, including comparative effectiveness studies and mixed- method designs. There is also a dearth of research and innovation into the various forms of T&CM. In order for T&CM to be considered an integral part of health care, it must be supported by evidence. This can be achieved by greater research and innovation accompanied by a focus on knowledge management, including intellectual property protection rights. This, in turn, is likely to encourage innovation and protect traditional knowledge. Although T&CM is now a popular global phenomenon, there is still a risk that the traditional knowledge for maintaining health and providing health care to people in some countries might be lost. This should be brought to the attention of the appropriate intellectual property agencies.

WHO on myös tietoinen puoskareiden vaaroista. Sivulta 47.

Once the basic data has been acquired, Member States need to encourage research into forms of T&CM which may benefit their populations and focus their attention and limited resources on the products, practices and practitioners most likely to be of benefit. At the same time, Member States should be better placed to identify types of T&CM that make exaggerated claims or pose an actual health risk.

Lyhyesti: Hoitomuotojen laatu ja turvallisuus on tiedettävä. WHO suosittelee tutkitun tiedon valossa tepsiväksi osoittautuneen hoitomuodon tukemista. Jos tutkimustuloksia ei löydy, ei löydy myöskään tukea.  Tervetuloa lääketieteeseen!

Jos maan terveydenhuolto on erittäin alkeellista tai huonossa jamassa, ovat myös perinteiset hoitomuodot harkitsemisen arvoisia lisäyksiä. Ymmärtääkseni Suomi ei lukeudu näihin maihin.

Tutkitun tiedon valossa esim. homeopatia jää lumevaikutuksen tasolle. Siksi väitteet WHO:n haluista integroida homeopatia osaksi Suomen terveydenhuoltoa saavat vastaukseksi minulta: Nope.

Noh, lopulta Suomen Terveysjärjestöltä tuli oikein vastalauseen muotoinen vastaus. Se julkaistiin Verkkomedian blogikirjoituksessa: Huuhaa Skeptikot ajavat Suomeen sensuuria ja puheoikeuden kaventamista.

Skeptikot sulkevat silmänsä (kuten usein myös media) lääketeollisuuden miljardiluokan sakoilta harhaanjohtavasta markkinoinnista, lääketutkimusten manipuloinnista ja vaarallisten sivuvaikutusten peittelyistä jotka Tanskalainen Professori, tutkija Peter Gøtzsche paljastaa kirjassaan - Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Gøtzsche paljastaa myös, että lääkkeet tappavat kolmanneksi eniten ihmisiä maailmassa sydäntautien ja syövän jälkeen.

Ja kuin tilauksesta kirjoitin tuoreimpaan joulukuussa julkaistuun Skeptikko-lehteen kehuvan arvostelun tuosta kirjasta. Katsos, kun lääketeollisuuden ongelmien korjaaminen on jopa skeptikoiden asialistalla. Olen myös kirjoittanut aiheesta Paha lääketeollisuus-bloggauksissani. Skeptikot eivät sulje silmiään siltä mitä Suomen Terveysjärjestö väittää. Siihen on syynsä miksi niin moni meistä fanittaa esim. tohtori Ben Goldacrea. Ja tuossa oli vasta heidän kirjoituksensa aloitus.

Skepsiksen toimintatapoihin kuuluvat omien yksipuolisten näkemysten ylikorostaminen, pilkkaaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen. Skeptikot ovat ajaneet ”palkitsemiaan” yrityksiä jopa konkurssin partaalle.

Tunnustan, että en toistaiseksi tiedä mitkä yritykset ovat päätyneeet konkurssiin Huuhaa-palkinnon ansiosta. Täytyy kysäistä Lindströmiltä jos joskus tapaamme.

Tämän vuoden palkinnonsaajiksi ehdolla olivat Suomen Terveysjärjestön lisäksi mm. MTV3:n ja YLE:n ohjelmat, silti YLE ja MTV3 uutisoivat näyttävästi palkitsemisen.

 MTV3:n ja YLE:n ohjelmat ehdolla? Lukaisin uudelleen läpi Huuhaa-palkinnon, enkä onnistunut löytämään tuollaista sieltä.

Suomen Terveysjärjestöllä on sama kanta luontaishoitoihin, kuin Maailman Terveysjärjestöllä (WHO). WHO suosittelee luontaishoitojen integroimista osaksi kansallista terveydenhuoltoa eli luontaishoitojen asettamista rinnakkain länsimaisen lääketieteen kanssa.

 Siis vain jos sille kertyy näyttöä tutkimuksista. Automaattisesti rinnastaminen lääketieteen kanssahan olisi äärimmäistä typeryyttä. Toivottavasti Suomen Terveysjärjestö ei ole liikkeellä sellaisella tulkinnalla. Huomaan, ettei Suomen Terveysjärjestö laita mitään viitettä siitä missä ja miten WHO muka suosittelee heidän tulkintaansa.

Yritän seurata tarkemmin miten Suomen Terveysjärjestö toimii tulevana vuonna. 

Y-kromosomi kumosi yhteisen polveutumisen?

 Kreationisti Mikael Torppa juhli joulukuun alkupuolella ihmisten ja simpanssien sukulaisuuden tuhoa. Kirjoituksessaan Torppa kertoo miten moderni geenitiede löysi vallankumouksellista kamaa y-kromosomeista:

Massachusettsissa sijaitsevan Cambridgen Whitehead Institude for Biomedical Research:n (Whiteheadin instituutti biolääketieteelliselle tutkimukselle) David Page sanoi: "Y on täynnä yllätyksiä". Dr Page ja hänen työryhmänsä olivat juuri saaneet selville että simpanssin ja ihmisen Y-kromosomit ovat "kauhistuttavan erilaisia toisistaan".

Miksi Dr Page käytti sanaa "kauhistuttavan"? Koska hän uskoo evoluutioon - siihen että simpanssit ovat meidän lähimpiä kehitysopillisia sukulaisiamme. Mutta Pagen työryhmä huomasi että simpanssin Y-kromosomissa oli vain kaksi kolmasosaa erilaisten geenien tai geeniperheiden määrästä verrattuna ihmisen Y-kromosomiin ja vain 47% proteiineja koodaavia osia ihmiseen verrattuna. Lisäksi yli 30%:lta simpanssin Y-kromosomista puuttuu vastaava osa ihmisen Y-kromosomissa ja toisinpäin.

Nähtyään nämä ja muut jyrkät eroavuudet Y-kromosomien välillä - Page sanookin nyt: "sukulaisuussuhde ihmisen ja simpanssin Y-kromosomien välillä on hajonnut käsiin."

Sitten Torppa turvautuu geenitutkija Robert Carterin tulkintoihin tuosta y-kromosomi löydöksestä.

"Puolella simpanssin amplioninic-sekvenssistä ja 30%:lla koko MSY:stä ei ole vastinetta ihmisen MSY:ssä ja päinvastoin. Nämä erot ovat suuria.

30%:n ero ihmisen ja simpanssin MSY-alueiden välillä oli shokki (evolutionisteille). Tämän kokoista eroa odotettiin ihmisen autosomien ja suunnilleen kanan tms. vastaavan autosomien välillä; ja kana ei edes ole nisäkäs. Näin suuri ero sukukromosomeissa oli valtavaa. 

Kyseinen "geenitutkija" Tohtori Carter on Creation Ministries Internationalin ilosanomaa levittävä kreationisti. Hän sai tohtorin paperit meribiologiasta. Varmasti mies on perehtynyt myös asiantuntevasti geenien tutkimiseen, mutta evoluutioteorian kannalta kumoamista ei pääse tapahtumaan.

Carter ja kumppanit CMI:ssa tarvitsisivat vertailua ihmisten, simpanssien, gorillojen ja vaikkapa orankien y-kromosomien välillä. Ei siis pelkästään ihmisen ja simpanssin välillä. Tietenkään kreationisteilla ei ole mahdollisuuksia tehdä tämän tason tieteellistä tutkimusta, joten he turvautuvat oikeiden tiedemiesten tutkimuksiin. Sellaista vertailua ei ole toistaiseksi tehty, joten tyydyn katsastamaan läpi muun relevantin kaman.

Y-kromosomien kohdalla Torppa itseasiassa iloitsee The fickle Y chromosome -uutisesta Nature-lehdessä vuodelta 2010. Alkuperäinen Chimpanzee and human Y chromosomes are remarkably divergent in structure and gene content tutkimus Hughesilta ja kumppaneilta on samalta vuodelta.

Melkein neljä vuotta myöhemmin en ole vieläkään onnistunut havaitsemaan ihmisten ja simpanssien yhteisen polveutumisen romahtamista tieteellisessä kirjallisuudessa. Onko tämä maailmanlaajuinen tiedemiesten salaliitto? Eikä kukaan valtamediassa huomannut äärimmäisen merkittävää tieteellistä skandaalia? Vai sattuisiko kreationistien tulkinta olemaan potaskaa?

Ihmisten ja simpanssien kromosomi 21 ovat käytännössä identtiset. Mutta y-kromosomeissa on hurjia eroja. Miten näin on päässyt käymään? Tämä isältä perittävä sukupuolikromosomi on erilainen muihin kromosomeihin verrattuna. Sen valintapaineet ja toiminta ovat erilaisia muihin verrattuna.

Mistä Torppa repi huiman lainauksen: "sukulaisuussuhde ihmisen ja simpanssin Y-kromosomien välillä on hajonnut käsiin"?

David Page käytti vertausta Naturen haastattelussa, kun hän havainnollisti 21- ja y-kromosomin eroja.

Even the portions that do line up have undergone erratic relocation. In the only other chromosome to have been sequenced to the same degree of completeness in both species, chromosome 21, the authors found much less rearrangement.

"If you're marching along the human chromosome 21, you might as well be marching along the chimp chromosome 21. It's like an unbroken piece of glass," says Page. "But the relationship between the human and chimp Y chromosomes has been blown to pieces."

Puheessa käytetään rajua kieltä, jotta sanoma löydöksestä uppoaa lukijaan. Ja olihan löytö tärkeä. Eroja oli huomattavasti enemmän kuin odotettiin. Y-kromosomit ovat erikokoisia. Niiden sisältöä ei saada samalla riville kauniiseen homologiaan yhtä hyvin kuin muissa ihmisten ja simpanssien kromosomeissa. Melkein kolmannes kamasta on erijärjestyksessä simpansseilla verrattuna meihin. Muissa kromosomeissa tämä ero on about kaksi prosenttia. Simpansseilla on y-kromosomeissa vain kaksi kolmannesta ihmisten y-kromosomien geeneistä. Ja alle puolet proteiinia koodaavia pätkiä verrattuna ihmisiin.

Toisaalta eroja odotettiin olevan enemmän kuin muissa kromosomeissa. Juuri y-kromosomin erilaisuus tekee siitä herkemmän muuntelulle. Solujakautumisessa sillä ei ole vastaavaa paria kuten muilla kromosomeilla, joten muutoksia karsiva mekanismi ei päde yhtä hyvin y-kromosomin kohdalla. Vain radikaali toimintaan vaikuttava muutos johtaisi muutoksen karsiutumiseen. Suom: muutoksia kertyy enemmän ja nopeammin y-kromosomiin kuin muihin kromosomeihin. Simpanssien y-kromosomissa oli tapahtunut geenisekvenssien deletointia. Ihmisten kromosomissa oli sekvenssien monistumista. Melko tylsänä faktana tutkijat totesivat, että suurimmat erot sekvensseistä löytyivätkin juuri sieltä missä aikaisemmin tiedettiin olevan suurin geneettisen polymorfismin aktiivisuus y-kromosomissa.


Loppupuoliskolla Torppa melkein törmää oikeaan pointtiin, mutta onnistuu ohittamaan sen hienosti.

Ihmisen ja simpanssin y-kromosomit eroavat 30% toisistaan. Tämä on valtava ero jollaista odotettiin esimerkiksi ihmisen ja kanan välillä. Mikäli ihmisillä ja simpansseilla olisi ollut yhteinen esi-isä tarkoittaisi se y-kromosomi datan perusteella sitä että y-kromosomeissa olisi täytynyt tapahtua muutoksia (mutaatioita) valtavalla nopeudella.

Jos y-kromosomien erot olisivat ongelma yhteiselle polveutumiselle, niin ihmisen ja gorillojen y-kromosomien erojen pitäisi olla pienempi kuin ihmisen ja simpanssien y-kromosomien. Yhteinen polveutuminen murentuisi itsestään, jos kanan ja ihmisen y-kromosomit olisivat lähempänä toisiaan kuin simpanssien ja ihmisten. Evouution tarkistamisen kannalta ratkaisevaa on erojen suhde toisiin lajeihin. Ei pelkkä vertailu kahden lajin välilä. Nykyisellä tiedolla ihmisen ja simpanssien y-kromosomeista ei (vielä) voida päätellä ettei niillä ole yhteistä kantaisää. Kokonaisuuden kannalta y-kromosomien erot ovat vielä luokkaa alle 1 % koko perimästä. Simpanssien y-kromosomin kooksi saatiin Hughesin paperissa n. 25,8 Mb. Ihmisen perimän kooksi on saatu 3 234,83 Mb.

Torpan torppaus on torpattu.

Raamatusta löytyi terminaattori

Vanhan testamentin sankareista löytyy yksi sankari, jonka urotekoja on selitetty Jumalan taikavoimilla. Hän on Simson, tuo juudean muskelimies ja filistealaisten vastustaja. Simson repi palasiksi paljain käsin leijonan. Ei mikään yleinen temppu tuohon aikaan. Hän murhasi suuren joukon filistealaisia Timnan kaupungissa kostoksi naisen polttamisesta. Tilanne ns. eskaloitui, kun juutalaiset luovuttivat köytetyn Simsonin filistealaisille. Äijä riuhtoi köydet poikki ja aloitti oikean terminoinnin. About tuhat Simsonin kuolemaa halunnut filistealaista koki surmansa hänen käsissään. Se jos mikä on merkki yliluonnollisesta uroteosta.

 Mielestäni ilmiölle on kuitenkin tarjolla toinen paljon todennäköisempi selitys. Simson oli tulevaisuudessa rakennettu terminaattori, joka päätyi ehkä aikamatkustuksen epätarkkuuden takia liian kauaksi menneisyyteen. Todennäköisesti hän oli Cyberdyne Systemsin T-800 mallia. Miehen alkuperä on raamatullisesti poikkea. Vanhemmiksi väitetty pariskunta tarinoi jotain enkelin vierailusta ja tiukan ruokavalion noudattamista, jotta lapsen syntymä olisi poikkeuksellista. Tämä oli ennen gluteenittomia dieettejä. Jumala määräsi äidin olemaan juomatta viiniä ja olutta. Enkelien ja epämääräisten tarinoiden tarkoituksena oli kait toimia peitetarinana Simsonin ilmestymiselle.

Timnassa tapahtunut joukkosurma oli alkusoittoa soluttautumiseen kykenemättömän terminaattorin teoista. Simson ymmärtää eristäytyä luolaan odottamaan John Connorin syntymää. Kunnes juutalaiset joutuvat filistealaisten painostuksen kohteeksi. He pyytävät Simsonia antautumaan filistealaisille. Ohjelmoinnin orjuuttamana jokin pykälä kai sai hänet tottelmaan tässä tilanteessa. Kunnes köytetty (kaksi kappaletta vastapunottuja köysiä) mies tuodaan filistealaisten luokse, jotka haluavat surmata hänet. Silloin köydet eivät enää pidättele Simsonia. Lihan alta paljastuu väsymätön kone, joka teloittaa tuhat miestä. Tuhat. Ei sen enempää. Ei sen vähempää. Täsmällinen määrä kertoo meille Simsonin laskeneen urakkaansa. Kuin kone. Surmatyö lopettettiin, kun ohjelmointi laski kuolleita kertyneen tarvittava määrä.

Toki voimme ihmetellä mikseivät filistealaiset lähteneen juoksemaan karkuun eri suuntiin, kun Simsonin ympärillä oli kymmenen kaatuneen miehen raadot. He kävivät sankarin kimppuun, vaikka pinoon kertyi sata miestä. Teurastusta jatkettiin vaikka kentällä vuosi verta kaksi sataa miestä. Luita murtui ja niskoja vääntyi vaikka viisi sataa kuollutta vyöryi pitkin tannerta. Toiset viisi sataa miestä kävi Simsonin kimppuun, tajuamatta ettei heillä ole sen enempää menestystä kuin edeltävillä viidellä sadalla. Varmasti joukossa oli miekoin, seipäin tai kirvein aseistautuneita. Mutta metalliset aseet eivät tietenkään toimineen sisältä metallista miestä vastaan.

Eikä pelkästään Simsonin väsymättömyys ja kestävyys tuhatta miestä vastaan kerro meille hänen terminaattorisuudestaan. Miehen sosiaalinen autistisuus on yksi yhteen T-800 mallien toiminnan kanssa. Simson tapaa Delilan, joka on filistealaisten ovela keino selvittää miehen heikkous. Delila utelee Simsonilta miten miehen voimat saisi poistettua. Itsesuojeluohjelmointi laittaa Simsonin valehtelemaan. Hänet pidettäisiin kurissa muka sitomalla seitsemällä tuoreella jänteellä. Yöllä Delila sitookin miehen tällä tavalla. Filistealaiset teloittajat ovat valmiina, mutta Simson repäisee vaivatta jänteet poikki.

Delila suuttuu miehelleen siitä, ettei tämä paljastanut heikkouttaan naiselle. Jostain syystä Simson ei ymmärrä mitä on meneillään, vaan tyytyy valehtelemaan toisen kerran. Sama yritys kahlita sankarimme toistuu. Ja toistuu kolmannenkin kerran. Ja triplaantuu. Ja lisää. Simson ei näytä ymmärtävän, että hänen vaimonsa on yhteistyössä filistealaisten kanssa. Tappokoneeseen asennettu keinoäly ei yhdistä monimutkaisia sosiaalisia suhteita ja juonittelua.

Lopulta Simson paljastaa salaisuutensa. Joukkotuhoon verrattava voima piilee miehen pesemättömissä hiuksissa. Jos ne leikataan pois katoaisi myös miehen uskomattomat voimat. Näin tarinan mukaan pääsi käymään. Tukan katoamisen selittää kuitenkin se miten terminaattorit on rakennettu. Pääkoppaan on asennettu toimintoja säätelevät mikropiirit. Niihin pääse käsiksi, kun kallossa oleva luukku avataan. Tätä varten hiukset leikattiin, jotta kriittinen heikkopiste löydettäisiin. Mutta korkeamman teknologian selittäminen silloiselle sivilisaatiolle oli tietenkin puhdasta hepreaa. Tai jotain muuta outoa kieltä jota Lähi-idässä ei ymmärretty siihen aikaan. Delila ja kumppanit osasivat vahingoittaa jollakin tavalla Simsonin rakenteita. Mies vangittiin vihdosta viimein. Silmät puhkaistiin ja ranteisiin pronssikahleet. Kontrollin puuttuessa Simson jäi virumaan vankilaan. Kunnes filistealaiset järjestivät julkisen nöyryytyksen heitä niin paljon surmanneelle miehelle. Simson pyytää tukea pylväistä. Maksimaalisessa tuhossa rakennus romahtaa, kun hän kaataa tukipylväät. Mahdoton teko puhtaasti biologiselle ihmiselle. Mahdollista teknologiselle humanoidille. Yli 3000 ihmistä kuolee.

Kaikki nämä tekijät yhdessä osoittavat, että Vanhan testamentin sivuilla seikkailee myös terminaattori tulevaisuudesta.

37 miljoonaa kuollutta mehiläistä ja GMO-vihjailu!

Somessa kohta kuukauden kiertänyt uutinen sai jopa minut kirjoitustuulelle. Kyseinen uutinen on herättänyt kommentteja tyyliin "Tästä ei Suomessa uutisoida mutta Monsantoa mainostetaan" jne.

        37 Million Bees Found Dead In Ontario, Canada After Planting Large GMO Corn Field


Otsikon perusteella moni varmasti teki sen yhden ja ainoan tulkinnan tapahtumista. Jos vaivautui klikkaamaan uutista ja lukemaan ensimmäisen infon sai ihastella tätä:

Millions of bees dropped dead after GMO corn was planted few weeks ago in Ontario, Canada. The local bee keeper, Dave Schuit who produces honey in Elmwood lost about 37 million bees which are about 600 hives.

Vain pari viikkoa gm-maissin istuttamisen jälkeen miljoonat ja miljoonat mehiläiset kuolivat Dave Schuitin hunajafarmilla. Jos lukija jätti selailun tähän ja alkoi varoittamaan ystäviään geenimanipulaation vaaroista, oli lukija aivan liian hätäinen.

Uutinen ei esitä gm-viljelyä mehiläisten murhaajana. En rohkene spekuloida miksi aloitus on noin vahvasti geenimanipulaation suuntaan osoittava, kun itse asiaan liittyvien mielipiteissä syylliseksi nostetaan viljelyssä käytetyt neonikotinoidit. Ei gm-maissi. Kyseessä on nikotiinin synteettinen johdannainen, jolla yritetään estää hyönteisiä syömästä viljaa. Käytetyn hyönteismyrkyn haitoista on kertynyt näyttöä ja niiden käyttöä on rajoitettu. Gm-maissin ja hyönteisten joukkokuolemien välille ei ole kertynyt näyttöä.

Uutisessa mainittu mehiläishoitaja Dave Schuit on mukana joukkohaasteessa, jossa syylliseksi joukkokuolemiin on nostettu neonikotioidit. Ei gm-maissi. Alkuperäisissä uutisissa vuodelta 2013 syylliseksi joukkokuolemiin epäillään myös hyönteismyrkkyä. Ei gm-maissia.

Geenimanipulaation vaaroista vihjailu ilmestyi uutiskiertoon vasta jälkeenpäin, vaikka se on selkeästi ristiriidassa itse uutisten kanssa.

Friends don't let friends share bullshit on Facebook.

Homosaation vastainen vastarinta nousee

Tulihan se sieltä, mutta hieman myöhässä kansalaisaloitteen kannalta. Lainsäädäntöön asti näillä näkymin pääsevä tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole kaikkien mieleen. Perinteisiä arvoja puolustavat tahot haluavat suojella perhekäsitystään. Siinä käsityksessä ei anneta avioliitto-termiä samaa sukupuolta oleville pareille. Sopuisasti haetaan jo rinnakkaista systeemiä aivan samoilla oikeuksilla, eli sitä kuuluissaa separate but equal käytäntöä rotuerottelun menneisyydestä.

Noh, vastarinta on täällä. Tai ainakin järjestäytymässä yhdistykseksi. 14.12.2014 Helsingissä kokoontui 13 henkilöä pohtimaan miten avioliittokäsitys pysyisi muuttumattomana Suomessa. Tai saadaan vaihdettua takaisin perinteiseen. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitoja on valittu valmiiksi. Virallinen organisoituminen on vasta tapahtumassa. Mallia toiminnalle haetaan Ranskasta. Siellä la manif pour tous sai miljoonia kansalaisia marssimaan heteroparien puolesta, kun maahan astui voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki. Uutta avioliittolakia ei ole kumottu, joten kampanjointi ei sinällään ole ollut merkittävää. Sanoma ei missään nimessä ole homofobinen tai uskonnollisuuteen sitoutunut, vaan perusarvoja puolustava liike jopa sekulaareille ihmisille. Siihen liittyy ymmärrettävistä syistä runsaasti ja näkyvästi ihmisiä sieltä uskonnollisuuden vanhoillisesta päästä. Uusi liika ja uusi sanoma voivat upota Suomessa paremmin kuin nyt nähdyt puheet. Ehkä tämä uusi ote saa eduskuntatalon edelle saman verran tasa-arvoisen avioliittolain vastustajia kuin kansalaistorilla oli sen kannattajia 28.11.2014.

Yhdistyksen rekisteröityminen ei ole vielä tapahtunut. Eikä nimikään ole varmistunut. Joulutonttu seuraa tilanteen etenemistä ja raportoi sitten minulle.

Rukous VS Eduskunta

Eduskunta äänesti viimeistelynä tasa-arvoisen avioliittolain puolesta 101 - 90. Näin asia hiljalleen etenee käytäntöön asti. Taival on vielä kesken, vaikka matka on ollut pitkä. Jokaisen askeleen kohdalla joku on rukoillut kansalaisaloitteen kompastumista. Tietyissä ryhmässä on järjestetty rukouspiirejä ja hartaita hetkiä perinteisen avioliittokäsityksen puolesta. Kun eduskunnassa on äänestetty kansalaisaloitteesta oli mukana jopa paastoamista. Nämä aloitteen vastustajat ovat varmasti uskossaan vahvoja. He rukoilevat rystyset valkoisina, polvet punaisina, asiansa puolesta. Tällä kommunikaatiolla heidän palvomansa jumalolennon suuntaan pyritään muuttamaan maailmaa. Tarkoituksena olisi säätää äänestystulosta, jotta kansalaisaloite tyssäisi. Toivona on kai ollut se, että ihmismielet muuttuvat, kun jumalolento jotenkin puuttuu heidän tietoisuuteensa. Teorioita vaikutuksesta on varmasti monia. Olennaisinta on rukoilun lopputulos. Onko siitä mitään hyötyä?

Lakivaliokunnassa niukka enemmistö äänesti kansalaisaloitetta vastaan. Tulosta ylistettiin rukousporukoissa. Sen nähtiin vahvistavan rukouksen tarpeellisuutta. Sitten eduskunnan täysistunnossa äänet menivät kansalaisaloitteen puolelle 105 - 92. Ja lopulta tänään vielä puolesta 101 - 90.

Lopulta näyttäisi siltä, etteivät rukoukset auttaneet. Tilanteesta voidaan johtaa vaihtoehtoisia selityksiä.

A) Rukoukset eivät kantaudu jumalolennon korviin asti. Jumala ei tiedä mitä Suomessa tapahtuu.

B) Rukoukset kantautuvat perille, mutta niistä ei välitetä. Jumala haluaa tasa-arvoisen avioliittolain Suomeen.

C) Rukoukset lähtevät tyhjyyteen, jossa kukaan ei kuuntele. Rukoilijat vain viihdyttävät itseään.

D) Rukoukset kantautuvat perille. Jumala kuulee ne. Jumala ei halua tasa-arvoista avioliittolakia, mutta tietää sen olevan tarpeellinen hinta jostain muusta tulevaisuuden käänteestä. Siksi se sallitaan vastentahtoisesti.

Lukija päättäköön itse olisiko tarjolla muita vaihtoehtoja.

Ark Encounter pulassa

Answers in Genesis-firman uskonnollinen luomisopin levittäminen on kohdannut uuden haasteen. Ark Encounter-teemapuiston rakentaminen Kentuckyn osavaltion tiloille on ollut ylämäessä jo parisen vuotta. Hanketta taputeltiin kasaan kannattavuusarviolla, joka taisi mennä pahasti yliarvioivan positiivisuuden piikkiin. Vedenpaisumuksesta kertovan puiston arvioitiin vetävän enemmän väkeä kuin suositun vesipuiston.

Betonia on jo valettu perustuksiin. Rakentamisen kesto ja lopullisen puiston laajuus tulevat kuitenkin muuttumaan ensimmäisistä arvioista. Nähtävyyksien monipuolisuutta on karsittu. Ark Encounterin virallisen dollarilaskurin mukaan kassakaappiin on kertynyt vasta yli 15 miljoonaa dollaria. Tavoitteesta puuttuu vielä puolet.

Kentuckyn osavaltio päätti myös perua 18 miljoonan verokannustimen, jolla piti tukea projektin kannattavuutta ja sen tuomaa turismilisää kaupankäynnissä. Summa oli laskettu kymmenen vuoden ajalta annetun helpotuksen kautta. Myyntiverotuksesta jäisi siltä ajalta AiG:n kassaan 25 %. Verokannustin oli haettu ja saatu osavaltion turismin edistämiskampanjasta. Veronmaksajien rahoja ei laitettaisi siis itse puiston rakentamiseen.

Perumisen syy löytyi AiG:n syrjintäkäytännöstä. AiG-firman fundamentalistinen näkökulma työntekijöidensä uskonnollisuuteen nostatti otsikoita. Palkkalistoille huolittaisiin puhtaasti juutalais-kristillisiä ihmisiä, jotka vielä sattuivat uskomaan AiG:n tulkitsemaan luomisoppiin.

Turismipuolen raha-asioista päättävä Bob Stewart tutustui siihen miten AiG on puhunut projektistaan. Työntekijäpuolen palkkaamisessa, sijoittajien houkuttelemisessa ja omissa kirjoituksissaan AiG:n ja Ark Encounterin verkkosivulla on tehty erittäin selväksi, että projektilla on tarkoitus evankelisoida kävijöitä. Sellainen ei sovi yhteen sekulaarin rahan kanssa.

AiG on luonnollisesti huolissaan mahdollisten tukien menettämisestä. Siksi nykyisillä verkkosivuilla ei enää näy tätä tekstiä avointen työpaikkojen kohdalla:

"All job applicants for the non-profit ministry of AiG/Creation Museum need to supply a written statement of their testimony, a statement of what they believe regarding creation, and a statement that they have read and can support the AiG Statement of Faith"

Ark Encounter-projektiin ei tällä hetkellä haeta työntekijöitä. Näistä tarpeista ilmoitetaan vasta sitten kun huvipuisto on valmis.

AiG:n paras toivo olisi kohdella työntekijöitään tasa-arvoisesti, tai alkaa vääntämään kättä oikeudessa uskonnollisesta oikeudesta syrjiä ihmisiä. Uskonnollisella laitoksella olisi lain suoja syrjiä, mutta samalla se menettäisi verohelpotuksia. AiG haluaa saada molemmat edut itselleen. Siksi Ark Encounteria varten alunperin luotiin oma voittoa tavoitteleva firma, joka on vastuussa rakentamisesta. Sen turvin haettiin verohelpotuksia, ja samalla takaovesta pusketaan se uskonnollinen näkökulma.

Leinis testaa: Valkee

Sain armeliaalta anonyyminä pysyvältä henkilöltä lahjaksi aidot Valkee-kirkasvalokuulokkeet. Suuri kiitos hänelle tästä lahjasta. Pääsin testaamaan kohuttua tuotetta omilla korvillani. Siinä samalla tuli tarkkailtua miten Valkee on ollut esillä kaamos-jutuissa ja muissa syksyn synkkyyttä vastaan taistelevissa artikkeleissa. Eipä ole näkynyt ainakaan niissä lehdissä joita lueskelen melkein säännöllisesti.

Takaisin testiin. Käytin korvavaloja viikon jaksoissa. Kolmen viikon ajan. Valmistaudun skeptisellä asenteella ja muutenkin yleisellä yrmyilyllä. Toisaalta haluaisin kokea sen valaistumisen, jonka niin moni tuotetta kehunut oli maininnut. Toistaalta olin tietoinen niistä haittavaikutuksista, joita oli havaittu Valkeen käyttäjäkokemuskyselyissä. Jotkut saivat päänsärkyä. Joillakin voi ilmetä pahoinvointia. Jos tuotetta mainostetaan jopa jetlagin oireisiin, niin periaatteessa yhden päivän käyttökertakin pitäisi olla jollakin tapaa huomattava parannus.

Ensimmäinen viikkoa vierähti syyskuun alkupuolella. Käytin Valkee-valoa 10 - 15 minuutin sessioissa maanantaista torstaihin työpäivän päätteeksi kotonani. Toinen ja kolmas rykäelmä valoa päätyi korviini marraskuun aikana.

En voi haukkua tuotetta päänsäryn tai pahoinvoinnin aiheuttamisesta. Korvanapit tuntuivat miellyttäviltä. Valkee on kevyt laite. Piuhat eivät ole tiellä sen enempää kuin normaalia mp3-soitinta käytettäessä. And that's about it. Energiataso, vireys tai muu positiivinen ominaisuuteni ei tuntunut muuttuvan tavallisesta. Mahdolliset lumevaikutukset olisivat olleet mahdollisia, mutta entistä epätodennäköisempiä jos koehenkilö ajattelee tuotteen olevan lumevaikutusta. Näin taisi käydä minulle. Ei merkittävää hyötyä. Ei mitään sivuvaikutuksia. Tulipa tästä tylsä testi.

Yleisvaikutelma Valkeesta: onneksi ei tarvinnut maksaa tästä.

Valkeen mainoksissa korvavalon mainitaan myös hillitsevän makeanhimoa. Valitettavasti en päässyt eroon edes herkuttelustani.

Avoimien julkaisujen kompastuskivet

Avoin julkaiseminen on tullut jäädäkseen. Tutkimustiedon laajempi ja nopeampi saatavuus jopa tavallisen pulliaisen luettavana on erittäin hyvä asia. Avoimen julkaisun hyödyt hautaavat alleen haitat. Tarjolla on monipuolista ja tasokasta tieteellistä kirjallisuutta. Samalla tarjolla on arvotonta kuraa, joka on pelkästään julkaisumaksuilla pyörivää huijausta. Tutkijoille mainostetaan mahdollisuutta saada tutkimukselle julkisuutta, kunhan siitä maksetaan. Julkaisuun päätyykin täysin [eufemismi]höttötason potaskaa[/eufemismi], jolle ei tehdä minkäänlaista vertaisarviointia. Joillain pseudojulkaisuilla on pelkät dollarinkuvat silmissään. Joillakin on mielessään pelkän poliittisen agendan yksipuolinen ajaminen. Nämä pseudojulkaisut ovat suuri haaste tieteen luotettavuudelle. Huoli siitä, että nämä haittapuolet kaivautuvat esiin hyötyjen alta on oikea.

Avoin julkaisu on lopulta yhtä hyvää kuin siihen käytetty vertaisarviointi. Vox.comissa Joseph Stromberg kertoo minkälaista kamaa pääsi kahteen tieteelliseen julkaisuus (tai ainakin tieteellisinä julkaisuna esiintyviin julkaisuihin). Fuzzy, Homogeneous Configurations niminen paperi ei sisältänyt mitään mainitsemisen arvoista. Se oli täytetty tekstigeneraattorilla pullolleen tekniseltä vaikuttavaa sanaseinää. Kokonaisuus maustettiin parilla yksinkertaisella kaavakuvalla. Loppuun satunnaisia viitteitä. Tärkeänä vinkkinä paperin juksu-juonteesta oli kirjoittajien nimet: Margaret Simpson, Kim Jong Fun ja Edna Krabappel.

  Journal of Computational Intelligence and Electronic Systems ja Aperito Journal of Nanoscience Technology eivät tehneet paperille mitään vertaisarviointia. Simpsons-hahmojen tuotos ilmestyi julkaisujen sivuille ilman huomautuksia. Toinen niistä sentään teeskenteli tekevänsä jotain viivyttelemällä julkaisua. Se antoi vaikutelman vertaisarvioinnin tekemisestä. Lasku julkaisuista näille "tutkijoille" olisi satoja dollareita, mutta niitä ei näissä testitapauksissa makseta. Jotkut maksavat summat mielellään, sillä muuten he eivät saisi papereitaan mihinkään esille. Strombergin testi ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta, kun pseudojulkaisu julkaisee tyhjää sananhelinää. Mitä enemmän he puskevat papereita sivuilleen, sitä enemmän he saavat rahaa. Motivaatio laadun korvaamisesta määrällä on selkeä. Laadulla ei ole heille mitään väliä.

Jäljelle jäävät ne laadukkaat avoimet julkaisut. Esim. PLOS ONE vaivautuu tarkistamaan onko paperissa mitään järkeä. Avoimiin julkaisuihin turvautuvien tutkijoiden täytyy oppia erottelemaan jyvät akanoista.

Nature (515, 27 marraskuuta) sisältää useamman sivun verran huolestumista samasta aiheesta. Martijn Arns kirjoittaa avoimien julkaisujen yleistymisen ongelmista. Laadukas vertaisarviointi vaatii tutkijoita. Mutta tutkijoiden määrä ei nouse avoimien julkaisujen määrän tahdissa. Vuodessa tutkijoiden määrä lisääntyy maailmanlaajuisestai parilla prosentilla. Papereita avoimiin julkaisuihin tuotetaan kuitenkin - arvioista riippuen - vähintään tuplasti kasvavalla tahdilla. Mitä enemmän julkaisuja, sitä enemmän julkaistavaksi tyrkyllä olevia papereita, mutta niitä arvioivia henkilöitä ei vaan löydy tarpeeksi. Ongelma koskee myös niitä laadukkaita tutkimuksia. Lähitulevaisuudessa on edessä selkeitä ongelmia, jos papereiden määrää ei saada hallintaan.

Jotkut avoimet julkaisut käyttävät arviointia siitä laitetaanko papereita vertaisarviointiin. Jotkut laittavat kaikki paperit automaattisesti vertaisarviointiin. Vaakakupeissa painaa monta asiaa. Ne tutkimukset joissa saatiin negatiivisia tuloksia ovat yhtä merkittäviä kuin ne joissa saatiin positiivisia. Mutta ihmisten psykologia laittaa meidän suosimaan positiivisia tuloksia. Siksi julkaisuihin päätyy helpommin näitä positiivisia tuloksia ilmoittavia papereita. Tällöin alan kirjallisuuteen tehty katsaus antaa helposti vääristyneen kuvan, jos negatiiviset tulokset puuttuvat. Ratkaisuna pitäisi käyttää siis laajempaa julkaisuperiaatetta. Se tuo rasituksensa vertaisarvioijille. Tällöin arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimuksen metodeihin ja tilastoihin. Jos ne ovat kunnossa pääsee paperi perille ast. Tutkimuksen arvo uutena tietona ei huolestuta arvioijia. Eikä tutkimuksen tarve jonkin alan relevanttina työnä. Ne ovat perinteisten tieteellisten julkaisujen kriteerejä arviointiin pääsemiseksi.

Lisääntynyt paine papereiden määrässä tuottaa ongelmia oikeiden asiantuntijoiden löytämisessä. Heitä ei ole tarpeeksi. Arvioijalla voi olla pätevyyttä tilastojen ja tutkimusmenetelmän tarkastelussa, mutta ei tietoa kokonaisuuden hahmottamisessa. Tällöin paperien epärehellinen kirjoittaja voi siteerata alansa tutkijoita, mutta arvioija ei tiedä onko sitaateilla yhteyttä itse tutkimukseen. Tällainen keinottelu jarruttaa tieteen etenemistä.

Martijn Arns ehdottaa hybridimallia vertaisarvioinnin laadun takaamiseksi. Joitain papereita ei arvioitaisi ollenkaan ennen julkaisua, vaan vasta julkaisun jälkeen. Jotkut paperit kun kiinnostavat pelkästään tutkijoita (ne nolla- ja negatiiviset- tai kokeita toistavat tutkimukset). Ne arvioitaisiin tarvittaessa. Näin arvioijia vapautuisi niiden uusien ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden papereiden lukemiseen. Näissä tapauksissa vertaisarviointi ennen julkaisua olisi tarpeen. Se takaisi, etteivät kaikenmaailman ihmelääkkeet ja muut villit väittämät päädy julkaistuiksi. Siis sen useammin kuin nykyisellä menolla.

Tappavat lääkkeet - Peter Gøtzsche

Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus - Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon


Professori Peter Gøtzschen kirja sisältää rajuja sanoja ja hurjia väitteitä terveydenhuollon ongelmista. Miehellä on kokemusta niin lääketieteellisten tutkimusten tekemisestä ja suunnittelusta, kuin lääkärinä toimimisesta, sekä tärkeimpänä asiana hän on työskennellyt lääketeollisuuden myyntimiehenä. Eli muistoja löytyy aidan molemmin puolin. Kaikkein karmaisevinta kirjassa on se, etteivät väittämät ole niin väärässä kuin kirjan kriitikot ovat sanoneet. Samalla Tappavat lääkkeet -kirja ei ole sitä mitä lääketeollisuuden äänekkäimmät kriitikot huuhaa-maailman suunnalta ovat antaneet ymmärtää.

Tappavat lääkkeet ei tarkoita ns. virallisen lääkehoidon olevan kokonaan välttämisen arvoista eikä suosittele luontaishoitojen puoleen kääntymistä. Peter Gøtzsche käsittelee kirjassaan pelkästään lääketeollisuuden ja terveydenhoidon ongelmakohtia. Hyvät ja hyödylliset puolet jätetään tarkoituksella pois. Siksi kirjasta saa helposti niin läpeensä negatiivisen kuvan terveydenhuollosta.

 Lääketeollisuuden rahoittama tutkimus vääntää tuloksia firmojen eduksi. Markkinoille päätyy pillereitä jotka eivät ole niin tehokkaita ja turvallisia kuin markkinointiosaston tuottamat mainokset antavat väittää. Terveydenhuolto rasittuu medikalisaatiosta, kun veronmaksajien rahoja tuhlaantuu järkyttäviä määriä per vuosi. Useat ratkaisut löytyisivät avoimemmasta lääketutkimuksesta, jossa tutkimuspapereita ei saisi enää salata. Eivätkä lääkevalvontavirkailijat enää suojelisi lääketeollisuuden intressejä potilasturvallisuuden kustannuksella. Muutos vaatisi poliittista tahtoa, jota pitäisi löytyä helposti. Äänisaalis olisi taattu vaaleissa, kun perusteluna ovat pelastetut ihmishenget ja säästöt veronmaksajille. Mutta missä nämä poliitikot luuraavat?

Ongelmia on runsaasti ja ne ovat vakavia, mutta samalla jää helposti huomioimatta Gøtzschen tekemät vertailut. Heikkotehoista ja haittavaikutuksiltaan runsasta lääkettä verrataan lääkkeeseen, joka on tehokkaampi ja turvallisempi. Eli niitä parempia lääkkeitä on olemassa. Mutta ne ovat usein niitä vanhempia ja halvempia, joilla teollisuus ei patenttien rauettua kykene tahkomaan samaan tahtiin rahaa. Siksi vertailua ei mielellään tehdä lääketeollisuuden tutkimuksissa firman oman lääkkeen ja tällä hetkellä parhaimman hoidon välillä. Tutkimustulos ei helposti miellytä osakkeenomistajia.

Mitä isompi lääkefirma sitä todennäköisemmin se on syyllistynyt toistuvasti alan markkinointisäännösten ja lakien rikkomiseen. Sakot liikkuvat kymmenistä miljoonista miljardeihin euroihin. Sakkojen maksamisesta on tullut vain pakollinen kuluerä miljardiluokan liikevaihdossa. Väärinkäytöksiä löytyy myös lääkäreiden ja lääkevalvontavirastojen puolelta. Eturistiriitoja ei ilmoiteta tai niistä ei vaan välitetä. Eivätkä lääketieteelliset julkaisut selviä puhtain jauhoin.

Tappavat lääkkeet täydentää sopivasti tohtori Ben Goldacren Bad Pharma -kirjan sanomaa. Suosittelen Gøtzschen tuotosta lämpimästi. Sen herättämä raivo on omiaan kylmien ja pimeiden iltojen viihteenä. Ehkä jostain hiljalleen viriäisi se kampanja kotimaisten terveydenhoidon ongelmien hoitamiseksi. Helppona ratkaisuna vaikkapa seeding-tutkimusten kieltäminen Suomessa. Lääkärien ja teollisuuden yhteyksien avoimuus olisi toinen tärkeä askel.

Pirullista kirjallisuutta

Kysymyksiä eksortistille-kirja ilmestyi äskettäin. En ole vielä ostannut/lainannut/varastanut sitä. Ehkä joulupukki tuo sen minulle. Aion lukaista sen läpi, kunhan kirjoitus- ja työkiireet antavat periksi joskus tammikuun aikana. Onneksi pahinta tiedonhaluani tyydyttää katolinen hiippakuntalehti Fides, jota saan luettavaksi säännöllisesti. Tuoreimmassa numerossa piileskeli kirja-arvostelu juuri tästä demonologiaa popularisoivasta teoksesta.

Haluan Kysymyksia eksortsistille-kirjan omakseni entistä enemmän. Se näyttäisi sisältävän paljon asiantuntijoiden varmistamaa tietoa demonien toimista, tempuista ja sosiaalisesta elämästä. Demoneilla on kuulemma "aito monipuolinen, sosiaalinen verkosto ja kommunikointikyky." Kuinka kukaan voi vastustaa pahuutta, jos pahuudella on oma facebook, tumblr ja instagram? Siinä jää pappien sormien ristimien auttamattomasti toiseksi.

Kirjoittaja isä Fortea on erikseen toivonut, ettei hänen teostaan lueta turhanpäiväisen ja epäterveen uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Uskon saavani lukemiseen ihan tervettä uteliaisuutta. Aikaisemmin olin aika meh tästä kirjasta, mutta nyt nostin sen toivelistani kärkisijoille.

Ensin minun täytyy kuitenkin lukea läpi Malleus Maleficarum - noitavasara. Salakirjat-kustantamon tuore versio alan klassikosta on erittäin tyylikäs punakantinen ja kohokuvioitu kirja.