Suomen kirkko ja uskonnottoman sukupolven nousu

 Kirkon tutkimuskeskus julkaisi tuoretta tietoa suomalaisten kirkonjäsenten ajatusmaailmoista. Kirkon nelivuotiskertomus on katsaus suomalaisen evankelisluterilaisen sielunelämään.

Uskonto arjessa ja juhlassa julkaisu sisältää paljon luettavaa. Tutkimuskeskus tiedusteli laajasti eri elämänalueiden ja näkökulmien merkityksestä suomalaisilta sekä kirkon jäseniltä. Tämä on paras ja ajankohtaisin katsaus siihen mitä kirkossa oikeasti ajatellaan asioista.

Aiheina on niin suhtautuminen maahanmuuttoon, ympäristöön kuin seksuaalisiin vähemmistöihin.  Minua kiinnostaa eniten se miten paljon uskonnottomuus on lisääntynyt kirkon sisällä. Se on ollut jatkuva trendi.

Suomalaista identiteettiä ei määritellä uskonnon kautta. Elämänalueista uskonto jää taka-alalle politiikan, vapaa-ajan, ystävien, perheen ja työn taakse. Uskontoa piti näistä vaihtoehdoista tärkeänä elämälleen vähemmistö. Ja heissäkin on selke ero sukupolvien välillä. Nuoret ovat vähiten innostuneita aiheesta.

 Tutkimuskeskus tiedostaa tällaisen muutoksen nopeuden. Se havainnollistetaan hyvällä vertauskuvalla. Eikä vertauskuvaa oteta Raamatusta, vaan kasvissyönnistä:

Määrätynlaisten ajattelutapojen tai käytöksen, joita aikaisemmin pidettiin tavanmukaisina, normaaleina ja yleisesti hyväksyttävinä, koetaankin yhtäkkiä muuttuneen vieroksutuiksi tai jopa paheksutuiksi – tai päinvastoin. Esimerkiksi vielä 1990-luvulla kasvissyöntiä pidettiin epätavallisena, poikkeavana elämänta-pavalintana, jota piti yleensä erikseen perustella. Tänä päivänä lähes jokaisen suomalaisen ravintolan ruokalistalta löytyy kasvisvaihtoehtoja, ja yritykset kilpailevat tuottamalla erilaisia lihankorvikkeita. Ilmastonmuutoksen sekä terveysihanteiden myötä kasvisruokaa on alettu pitää suositeltavana ja sen sijaan ylenmääräistä lihankulutusta lisääntyvässä määrin arvostella. Kun yleisen ilmapiirin koetaan tällä tavoin äkillisesti muuttuneen, aihe nousee helposti julkisen huomion ja keskustelun kohteeksi.

 

Nykyään onkin entistä helpompaa olla avoimesti ateisti. Muistan ne nuoruusvuoteni koulussa, kun uskonnoton elämäntapa ei edes ollut vaihtoehto. Kaikki menivät automaattisesti uskonnontunneille ja rippileireille. Elämänkatsomustieto ja Prometeus-leirit olivat silloin vielä jotain tulevaisuuden hömpötyksiä. Ainakin täällä Toijalan maaseudulla.

Kuinka suuria ne muutokset sitten ovat? 

Kuviossa 1.16 nähdään vastaajien halukkuus määritellä itsensä johonkin kategorioista ”uskonnollinen ihminen”, ”ei-uskonnollinen ihminen” ja ”vakaumuksellinen ateisti” eri sukupolvissa. Sukupolvien erot osoittautuivat tässäkin silmiinpistävän suuriksi. Siinä, missä kahdessa vanhimmassa sukupolvessa yli kaksi kolmasosaa vastaajista määritti itsensä uskonnolliseksi, nuorimmassa, 1990-luvulla syntyneiden sukupolvessa enää noin neljäsosa määritti itsensä tällä tavoin.

Uskonnollisuus on pudonnut eniten naisten keskuudessa. Sukupolvien välinen ero uskonnollisuudessa on myös kaikkein isoin täällä Suomessa. Suomen nuoriso on myös sieltä uskonnottomimmasta (ihana sana) päästä, Ranskan ja Ruotsin joukossa.

Kokonaisuutena ja yleistäen tulokset olivat:

48 % ilmoitti olevansa uskonnollinen.

40 % ilmoitti olevansa ei-uskonnollinen

9 % ilmoitti olevansa vakaumuksellinen ateisti

2 % ei osannut sanoa mitä on uskonnollisesti

Kun tarkastellaan eri sukupolvia, niin nuoret ovat selkeästi uskonnottomia. Uskonnollinen, ei-uskonnollinen, ateisti, ei osaa sanoa jaottelulla osuudet menivät näin.

1990-99 syntyneissä miehissä luvut: 27 %, 51 %, 21 % ja 1 %.

1990-99 syntyneissä naisissa luvut: 19 %, 68 %, 12 % ja 1 %.

Selkeä enemmistö tästä sukupolvesta on avoimesti uskonnottomia. Niin se maailma muuttuu.

Näistä jaotteluista uskonnollisten ja uskonnottomien välillä saatiin myös selkeät linjaukset muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Uskonnottomat ovat tilastollisesti todennäköisemmin homosaatiorummutuksen ja tasa-arvon puolella. Tapio Puolimatkan suureksi harmiksi.

Erityisesti asenteet sukupuolirooleja ja sukupuolten tasa-arvoa sekä homoseksuaalien vanhemmuutta kohtaan ennustivat käänteisesti uskonnollisten ja ateistien ryhmään kuulumista. Sukupuolirooleja ja sukupuolten tasa-arvoisuutta mitattiin muuttujalla, joka oli muodostettu edellä (ks. Kuvio 1.6) mainituista seitsemästä väittämästä.15 Sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten roolien korostus sekä samaa-sukupuolta olevien parien vanhemmuuden arvostus ennustivat ateistista identiteettiä. Vastaavasti niille käänteiset arvot, sukupuoliroolien erilaisuutta korostavat asenteet sekä epäluulo samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta kohtaan ennustivat identifioitumista uskonnollisten ryhmään.

Paperi käy tarkemmin läpi sitä miten kansakunta uskoo Jumalaan, tai miten suomalaiset uskovat ja ymmärtävät Raamatun opetuksia. Kolminaisuusopit, luomisoppi, sovituskuolema ja enkelit voivat saada mitä erilaisempia tulkinoja tavallisen kansan parissa. Kirkko tuskailee näiden uskomusten kanssa, sillä huomattava osuus kirkon jäsenistä ei usko kirkon opetuksiin. Kristillinen oppi ei enää tunnu relevantinta nykyisin elävien elämässä.

Luterilainen kulttuurihegemonia on kuitenkin vahva. Yksityiskohdat eivät ole niin tärkeitä, jos jollakin tapaa mieltää itsensä kirkon jäseneksi. Uskonnottomien joukoista löytyy monia henkisiä suuntauksia. Kuten myös uskonnollisten parista. Se ei ole uusi tieto.

Tiedotuskeskuksen paperissa on tietoa myös seurakuntien toimintaan osallistumisesta. Mutta ne eivät kiinnosta minua sen enempää. Hautaan siunaamiset ovat säilyttäneet suosionsa, mutta muut kirkolliset toimitukset ovat jääneet vähemmälle. Kulttuurikristillisyyden heikentynyt asema on varmasti sellainen ilmiö, jolle kirkko yrittää tehdä jotain. Toistaiseksi emme tiedä mitä.

Ranska ja islamismin ongelmat

 Ranska on useiden uutisten keskiössä. Jopa niin usean uutisen, että olen kirjoittanut tätä tekstiä useamman illan aikana. Jokaisena päivänä on ilmestynyt uusia käänteitä. Lisäilen niitä tekstiini sitä mukaa kun jaksan lisäillä. Ajatusvirta hajoaa moneen suuntaan. Pahoittelen sitä. Uutiset tuntuvat muuttuvan vain entistä synkemmiksi ajan myötä.

Useamman vuoden ajan Ranskan valtiossa on tehty väkivaltaa ja surmia, joiden motivaationa on selkeä islamismi. Bataclanin verilöyly ja Nizzan rantakadulla tapahtuneet joukkosurmat eivät helposti katoa kansan muistista. Radikalisoituneet muslimit ovat tehneet hurjasti vahinkoa ranskalaisten muslimien imagolle. Ranskalaisista muslimeja on hieman yli 5,7 miljoonaa kansalaista. Siksi jokainen jihadistien terroristihyökkäys Ranskaa kohtaan on aina ollut kiivaan kansalaiskeskustelun aihe. Toistuvasti muslimijärjestöt joutuvat tuomitsemaan hyökkäykset. Toistuvasti oikeiston puolelta ollaan vaatimassa kovempia rajoitteita islamiin liittyvissä ongelmissa. Islamistit vaativat sekulaariin valtioon erikoiskohtelua muslimeille.

  Keskustelu tuntuu kiertävän kehää. Poliitikot taiteilevat ja tasapainoilevat lausuntojensa kanssa. Uskonnon- ja sananvapauden kädenväännöstä on jo sanottu kaikki sanottava. Varsinaisia suuria muutoksia ei helposti tehdä.

Charlie Hebdon hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa oli odotettavissa, että jännitteet venyvät lisää. Itse olin yllättynyt, että sen alkamisen aikaisilla viikoilla tapahtunut mokailtu uusinta Charlie Hebdoa kohtaan jäi ainoaksi. Puukkomies ei tiennyt, että lehden toimitus oli vaihtanut toimipaikkaansa.  Tilanne näytti jäävn siihen, jos edes ammattimaiset kiväärimiehet eivät vaivaudu Pariisiin saakka.

Kunnes tapahtui jotain, joka näytti olevan se viimeinen oljenkorsi.

Samuel Paty murhattiin erittäin julkisesti ja raa'alla tavalla koulunsa ulkopuolella. Pariisin lähiössä sijaitsevaan kouluun saapui 18-vuotias teinipoika nimeltään Abdullakh Anzorov. Hän maksoi koulun pihalla oleville pojille, jotta he osoittaisivat kuka opettajista on Paty. Anzorov valehteli pojille vain moittivansa ja nolaavansa opettajaa. Sen sijaan hän puukotti ja leikkasi irti Patyn pään. Murhaaja saapui kouluun, koska hän halusi tehdä varoittavan esimerkin Patysta. Valokuva irtopäästä laitettiin etukäteen sovitulla tavalla murhaajan avustajan kautta Twitteriin. Paikalle kutsutut poliisit ampuivat teinipojan.

Mutta miksi Anzorov halusi murhata opettajan?

Paty oli käyttänyt sananvapauteen liittyvän oppitunnin aikana pilakuvaa profeetta Muhammadista. Hän oli etukäteen varoittanut, että oppilaat voivat poistua luokasta sen ajaksi, jos tuntevat aiheen vaikeaksi. Joidenkin oppilaiden vanhemmat suuttuivat siitä. Yhteydenotot kouluun eivät johtaneet Patyn erottamiseen. Loukkaantumista levitettiin eteenpäin sosiaalisessa mediassa. He syyttivät Patya muslimien leimaamisesta. Abdullakh Anzorov otti yhteyttä tuohon loukkaantuneeseen vanhempaan. Sitä kautta hän luultavasti sai täsmennettyä milloin ja missa kannattaisi ilmaantua paikalle.

Viranomaiset sulkivat yhden moskeijan Pariisin lähiössä. Se oli levittänyt opettajaan liittyvää videota omilla sivuillaan. Radikalisoitumista julistavat puheet johtivat entistä tarkempiin syynäyksiin poliisien pöydillä. Moskeijoiden rahoitusta valvotaan tarkemmin. Ulkomaisia vaikutteita pyritään estämään.

Patyn hautajaisten jälkeen presidentti Emmanuel Macron ilmoitti Ranskan puolustavan arvojaan sekä opettajiaan. Presidentti muistutti, etteivät painostus, hyväksikäyttö ja tietämättömyys kuulu Ranskaan. Islamistien ajama eristäytyminen Ranskan sisällä mahdollistaa konservatiivisten arvojen pakottamista muslimiyhteisöissä. Samoin islamistien aiheuttamat ongelmat pitävät islamia kriisissä, Macron sanoi. Siinä jäävät toiseksi perinteiset ranskalaiset arvot. Hän myös painotti, ettei kaikkia Ranskan muslimeja olla syyttämässä nykymenosta. Puheen painotus on islamistien aiheuttamissa ongelmissa. 

Ranska on kokenut islamistien aseellisen uhan niin mantereella kuin entisten siirtomaidensa parissa. Mm. Mali pyytää Ranskan armeijalta tukea, koska islamistien asejoukot valtaavat sen kaupunkeja. EU:n omien terrorismitietojen lukeminen kertoo myös karua tarinaansa. Viime vuonna Euroopan unionin alueella jihadistien terrori-iskuissa tapettiin kymmenen ihmistä. Valtaosa pidätetyistä terroristeista ja estettyjen iskujen tekijöistä on ollut islamisteja. Estettyjä jihadistien terrori-iskuja on joka vuosi huomattavasti enemmän kuin onnistuneita. Tämä jihadistien keskittyminen Ranskan vankiloihin on luonut omat ongelmansa, kun värväystä jatketaan muiden vankien joukossa. 

Radikalisoitumista tapahtuu paljon pelkästään internetin kautta. Eikä siihen tarvita isoja järjestöjä tai kansainvälisiä verkostoja. Eikä edes yhteyksiä terroristijärjestöihin. Siviilien murhaamiseen julkisella paikalla ei tarvita kalliita aseita.

Presidentin puhe nostatti vastalauseita ja boikottivaatimuksia arabimaissa. Kaikki eivät ymmärtäneet islamistien ja muslimien eroa Macronin puheessa.

Ranska on tunnettu uskonnon ja valtiovallan kahtiajaostaan. Se on niin vahvaa, että jopa täällä Suomessa kreationisti Pekka Reinikainen on puheissaan tuominnut valtion "täysin pakanalliseksi." Maa kävi kovat taistelut päästäkseen vapaaksi katolisen kirkon vallasta. Tasavallan uskonnoton julkisivu joutuu rasitukselle, kun koululaiset ja heidän vanhempansa haluavat tuoda uskonnollisuuttaan näkyvästi esille myös kouluissa. Kouluissa ei saa käyttää esim. hijabia. Seinillä ei komeile krusifiksejä.

 Ranskan opetussuunnitelmassa mainitaan sananvapauden kohdalla, että Charlie Hebdon tapahtumat ja sarjakuvat ovat sopivia aiheita. Käytännössä sekulaari koululaki on joutunut joustamisen ja kiertojen kohteeksi. Kouluissa kaikki opettajat eivät esim. uskalla lukea Kolme pientä porsasta satua lapsille, sillä sen kuvitellaan loukkaavan muslimeja. Kaikista aiheista ei enää puhuta luokissa, jotta joku oppilaista ei loukkaantuisi. Nimettömänä pysyvä opettaja kertoi Reutersille, ettei edes puhunut Charlie Hebdo iskun taustoista oppilailleen vuonna 2015. Hän piti vain minuutin pituisen hiljaisen hetken.

Turkin itsehallitsija Erdogan ryntäsi keräämään irtopisteitä Macronin puheen jälkeisestä kohusta. Hän haluaa esiintyä isompana muslimimaailman edustajana Euroopan edessä. Siinä samassa kukaan ei mukamas enää muista miten hän on laittanut turkkilaisia toimittajia, opettajia ja toisinajattelijoita vankiloihin. Erdogan tulkisti Macronin tarkoittaneen mukamas kaikkia muslimeja. Erdoganin puheet Macronia kohtaan johtivat Charlie Hebdon uuteen pilakuvaan Erdoganista. Mikä vuorostaan sai Erdoganin repimään joogahousunsa. Joudumme sivusta seuraamaan miten kuumaksi Ranskan ja Turkin sanasota kiehahtaa.

Tämä kinastelu valtiovaltojen välillä on nostanut esiin myös vaatimuksia loukkaavan puheen hillitsemisestä. Yllättävän moni on ihan avoimesti sitä miltä, ettei loukkaavaa puhetta saisi puhua. Jumalanpilkkaa oltaisiin valmiita lisäämään rikoslakiin. Minulle tuollaiset puheet ovat kauhistus.

Tänään torstaina tehtiin uusia iskuja ranskalaisia kohtaan. Nizzan kirkossa surmattiin kolme ihmistä tunisialaisen siirtolaisen toimesta. Ensimmäiseltä uhrilta hän yritti leikata pään irti. Suntiolta hän leikkasi kurkun auki. Kolmas uhreista kuoli vammoihinsa vaikka pääsi karkuun. Kuvia surmatusta vanhasta naisesta, jonka pää on vain selkärangalla kiinni vartalossa, julkaistiin jälleen twitteriin. Sitä jaettiin Allah on suurin viestien kera, kuten myös toisten toimesta varoitusviestinä siitä mitä siirtolaiset tekevät ranskalaisille. Kuva on liian raaka televisiossa ja sanomalehdissä näytettäväksi. Surmaaja sai vastalahjaksi luoteja poliiseilta, mutta pidätettiin hengissä.

Eikä se ollut ainoa hyökkäys tänään, mutta eniten ihmishenkiä vaatinut. Pidätyksiä tehtiin neljällä paikkakunnalla.

Kaiken tämän keskellä kuullaan jatkuvasti puheita, ettei ilmiö liity islamiin. Vaan sosioekonomiseen yhteyksiin, kolonianismin historiaan, rasismiin, syrjäytyneisyyteen ja moneen muuhun tekijään. Nämä kaikki ovat tietysti jossain muodossa vaikuttamassa. Mutta ne eivät mitenkään poista sitä, että islamin sisällä on selkeä ja vahva yhteys jihadistien ja islamismin ajamaan väkivaltaan. Whatabouttismit muiden suuntausten ja uskontojen väkivallasta eivät vie meitä vastausten äärelle, vaan poispäin niistä. Varsinkin Euroopassa, jossa islamiin verrattuna kristinusko ei enää liity vastaaviin aseellisiin ääri-ilmiöihin, vastaavalla tasolla väestössä.

Juuri tästä syystä Euroopassa asuvat maallistuneet muslimit, ja ex-muslimit, ja islamistien väkivaltaa pakoon lähteneet muslimit, ovat yrittäneet nostaa realistisia uhkia tapetille. Juuri tästä uskonnollisesta yhteydestä johtuen muslimit itse tehneet niitä ilmiantoja yhteisöissä paljastuneista jihadisteista. Ranskan muslimiyhteisöjä revitään parhaillaan moneen suuntaan, kun ulkomaiset tahot ovat tekemässä heistä koko maailman muslimiyhteisön edustajia. Siksi useamman muslimiäänen kantavuus hautautuu kaiken muun uutisoinnin sekaan.

Sivistysvaltion ei ole pakko tukea ja sallia jihadismia saarnaavien moskeijoita. Vuoropuhelua kipeästä aiheesta ei ole mielestäni vielä edes aloitettu. Aloitus julkisuudessa silloin tällöin, ja muutaman relevantin kirjan julkaisu, ei ole pitänyt keskustelua vauhdissa. 

Väkivaltaisuudet tulevat jatkumaan vielä tämän vuoden puolella. Se ruokkii itsessään islamistien tavoitteita. Mitä rankemmat otteet Ranska ottaa käyttöön, sitä enemmän PR-sota menee islamistien raiteille. Mutta jos Ranska ei reagoisi, tai alistuisi, niin seuraamus olisi samanlainen. Macronilla on vain huonoja valintoja.

Jään taas seuraamaan ja ihmettelemään maailman menoa.

Iltalehti tappoi rokotetutkimukseen osallistuneen!

 Kerrassaan järkyttävää tietoa lukijoiden verkkokalvoille heijasti Iltalehti tällaisella otsikolla:

Tämän otsikon perusteella testattava rokote on äärimmäisen uhkaavan oloinen piikki. Välittömästi tätä uutista levitettiin rokotepelottelijoiden toimesta. He varoittivat, ettei tulevaa koronarokotetta kannata ottaa, koska se on tämän uutisen perusteella vaarallinen.

Otsikon takaa kuitenkin selviää jotain aivan muunlaista menoa. Brasiliassa tehdyssä rokotetutkimuksessa kuolleen tiedot eivät tietenkään ole julkisia. Se tiedetään, että Oxfordin yliopiston järjestämän tutkimuksen kolmannessa vaiheessa vertaillaan uutta Covid-19 rokotetta. Kontrolliryhmälle annetaan aivokalvontulehdukseen tarkoitettua rokotetta. Kokeesta riippumaton komitea tarkastelee niiden turvallisuutta. Kävi ilmi, ettei kuollut ihminen ollut saanut Covid-19 rokotetta. Yleensä kolmannen vaiheen testeissä osallistujia on useita tuhansia.

Huomauttelun jälkeen Iltalehti täydensi uutistaan. Nykyään sen otsikkoa hieman parempi.

Eikä tuo yksi kuolema ole ollut ainoa hidaste. Britanniassa suoritettavassa kokeessa ilmeni huoli mahdollisesta yhteydestä neurologiseen sairauteen. Yksi kokeeseen osallistuneista sairastui sellaiseen syyskuun aikana. Terveysviranomaiset olivat tarkkana. Rokotekoe keskeytettiin ja kaikki tiedot käytiin läpi. AstraZeneca sai selvityksen jälkeen luvan jatkaa rokotteen testaamista.

 Jos et ole täysin hurahtanut rokotepelottelijoiden meemimaailmaan, niin näet nämä uutiset ihan rationaalisessa valossa. Rokotetutkimusta valvotaan tarkasti. Rokotteiden turvallisuutta valvotaan tarkasti. Valitettavasti tietyt lehdet haluavat enemmän lukijoita. Eikä niitä saada, jos otsikoinnissa painotetaan rokotetutkimuksen toimivan kuten sen pitäisi toimia.

Iltalehden halu repiä mahdollisimman hurjia otsikoita rokotteista ei ole poikkeuksellinen. Asetelma on sama vuonna 2013, kun Iltalehti tappoi Aleksi-vauvan. Silloin Iltalehden otsikointi oli niin huonoa, että Julkisen sanan neuvosto antoi langettavat tuomion.

On aivan totta, että rokotteiden kehittämisen aikana kuolee kokeisiin osallistuvia ihmisiä. Osallistujia on yhden vuoden aikana niin paljon, että olisi ihme, jos siitä määrästä ei lopulta kuolisi ihmisiä johonkin syyhyn. Olennaisinta on seurata osallistujien kuolleisuutta. Onko se sama, parempi, vai huonompi, kuin keskimääräinen kuolleisuus kansalaisten parissa.

 Tälläisen vertailun hyöty selvisi, kun tarkastelimme HPV-rokotteesta nostettuja kohuja. Silloin peloteltiin rokotteen olevan mahdollisesti tappava. Tuoteselosteessa luki ihan valmistajan omien tietojen mukaan, että tutkimukseen osallistuneita oli KUOLLUT! Tieto piti paikkansa. Se mitä rokotepelottelijat unohtivat kertoa oli tärkeää. Rokotetutkimukseen osallistuneita on kuollut niin koeryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Heitä kuoli mm. autokolareissa, itsemurhissa ja murhattuna. Yhdysvalloissa oli tietenkin myös luoteihin kuolleita osallistujia. Yhteys rokotteeseen oli erittäin vaikeasti perusteltavissa.

Antti Heikkilän uusin purkaus ja harhakuvitelmat skeptikoista

Ensin hyvä uutinen. Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama yhdistys Vastalääke sai 61 000 euron apurahan Tieteen tiedotus ry:ltä. Terveyshuuhaasta valistava ja harhaanjohtavista terveysväittämistä varoittava yhdistys on tarpeen näinä tiedonvaltatien sotkuisina aikoina.

Tämä uutinen kantautui tietenkin myös ortopedi Antti Heikkilän korviin. Oli täysin ennakoitavissa, että hän vetäisi ruisleivän nenäänsä siitä. Antin reaktio on tietenkin sitä samaa vanhan toistoa. Kaikki muut ovat tehneet virheitä. Kaikki muut ovat rahan pauloissa. Kaikki muut ovat hyökänneet ilkeyttään ortopedin kimppuun.  Antti on niin valtiokoneiston, lääkärimafian, median kuin isojen lääkefirmojen tähtäimessä. Kaikki tuo raivo on kohdistettu Anttiin, koska hän uskalsi kirjoittaa Lääkkeetön elämä kirjan.

 Tai ainakin niin Antti haluaisi uskoa. Siksi hän kirjoitti tuon pitkän selostuksen ns. ajojahdista. Sen sisällöstä puuttuu jälleen olennaisin pihvi. Antti ei tiedosta Lääkkeetön elämä kirjan sisältäneitä asiavirheitä. Sen sijaan Antti valittaa mm. Seura-lehden artikkelista, koska siinä hänet yhdistetään salaliittoteoreetikoihin. Eikä yhteys ole mitenkään vaikeasti nähtävissä, sillä Antti on useasti esittänyt sivullaan salaliittoteorioita. Jopa tässä uusimmassa kirjoituksessaan hän esittää salaliittoteorian siitä miten Skepsis ry saa rahansa.

Kuten blogissani olen ennustanut vuonna 2018, Antti ei pysty, kykene, eikä uskalla julkisesti kommentoida kirjastaan löydettyjä virheitä. Pelkästään niiden tiedostaminen sotisi vastaan Antin aikaisempia puheita kirjan sisällöstä. Siksi näin kaksi vuotta kirjan julkaisun jälkeen hän ei ole vieläkään kommentoinut sitä virhelistan sisältöä. Vain hyökännyt virheitä löytäneiden Juhani Knuutin, Vladimir Heiskasen ja Olli Haatajan kimppuun.

Kuinka varma Antti on siitä, että hän oikeassa ja muut ovat väärässä?

"Kuka muu suomalainen on saanut koko Suomen eliitin ja median sekaisin. Mutta se on varmaa, että olen oikeassa. Jos olisin väärässä, media olisi ollut täysin hiljaa."

 Luit oikein. Koska Lääkkeetön elämä kirjan virheitä tuotiin julkisuuteen, ei kirjassa voi olla virheitä. Näin Antti ajattelee.

Antti myös kommentoi Juhani Knuutin Kauppatavarana terveys kirjasta käytyä keskustelua. Christer Sundqvist on lukenut Knuutin kirjan ja löytänyt sieltä virheitä. Eli toisin kuin Antti, Juhani käy avointa keskustelua kirjastaan löydetyistä ja väitetyistä virheistä. Toisin kuin Antti, Juhani uskaltaa kommentoida tällaisten listojen sisältöä. Knuuti kertoo mitä virheitä hänen kirjansa seuraavasta painoksesta korjataan. Ero toimintatavoista johtuu siitä, että vain toisella näistä miehistä on... Noh. Jätän kirjoittamatta. On vain hauskaa seurata miten Antti osoittaa sormella sellaista prosessia, johon ei itse millään uskalla osallistua oman kirjansa kohdalla.

Sen sijaan kirjoitan siitä miten Antti taas rynnäköi Skepsis ry:tä vastaan.

 "Skepsis on organisoitu rikosjoukko, jonka ase on vihapuhe ja vääristely. Vuosittaisen HuuHaa-palkinnon jakaminen on jos mikään ihmisten leimaamista ja aitoa vihapuhetta."

Sitten vaan heti rikosilmoitusta rustaamaan, Antti! Niiden kunnianloukkaussyytteiden lisäksi.

Seuraavaksi Antti käy jälleen läpi Skepsis ry:n hallituksen ja tuomitsee meidät arvovaltansa suhteen maanmatosiksi. Hän toistaa entiset vihjailunsa.

"On todellinen vitsi, että tuollainen joukko määrää, mikä on tutkittua tiedettä ja mikä ei. Jäsenistö on suunnilleen samaa porukkaa. Taustalla on sitten tieteellinen neuvottelukunta, jossa mukana on joitain professoreja, joiden pakkomielteinen elämäntehtävä on todistaa, ettei Jumala ole olemassa ja kaikkea muutakin maailmaa mullistavaa. Kuten jo hallituksen jäsenistä käy ilmi, on myös jäsenistössä yliedustus it-alan osaajia. Tämä herättää miettimään, mistä oikein on kysymys."

Todellakin! Onko Skepsis Ison IT:n vihapuheprikaati?

 "Ihmetystä herättää, miksi valtionvarainministeriön tietosuojavastaava Galkin on mukana tässä organisoidussa trollijärjestelmässä. Eikö hän ole turvallisuusriski valtion virastolle, vai onko valtiovalta mukana tässä trollijärjestössä."

Vastaus Antin ihmettelyyn on tietenkin se, ettei Skepsis ole järjestäytynyt trollijärjestelmä. Hän ei vaan hyväksy sellaista vastausta, koska silloin hän olisi väärässä.

 Samoin Antin versio skepsisliikkeen alkuperästä vaatii hieman todellisuustaajuuksien vääntelyä.

"Alun perin tämä skeptikkoliike syntyi Iso-Britanniassa. Aluksi kyse oli Pubsceptics- eli kapakkaskeptikoista, joiden tarkoitus oli muokata yleistä mielipidettä suuntaan tai toiseen. Näitä kaiken tietäviä viisastelijoita löytyy joka kaljakuppilasta Suomestakin."

Todennäköisesti Antilta menee sekaisin skeptikoiden järjestämä tapaaminen skeptikoiden järjestöjen kanssa. Skeptikkojärjestöt voivat olla vanhempia kuin tuo pubitapaamisiin keskittyvä "Pubsceptics". Jolla Antti luultavasti tarkoittaa Skeptics in the Pub tapahtumia, joita alettiin järjestää 1999 lähtien. Jopa Antin käyttämän linkin takana kerrotaan, että mm. Committee for Scientific Investigation of Claims of the Paranormal CSICOP perustettiin 1976. Joten ehkä tarkoitti "skeptikkoliike" sanalla pelkästään tällaisia skeptikoiden sosiaalisia tapahtumia. Antin epäselvä kirjoitus on erikoisen hämmentävä siinä valossa, että hänen jakamansa linkin takana myös selitetään mistä skeptikkoliike on alkanut ja miten se on toiminut. Mutta Antti repäisi jostain aukostaan nuo pubiskeptikot.

Ilmeeni kun yritän keksiä mitä ihmettä Antti yrittää vihjailla.

"Brittisuunsoittajat olivat organisoituja. He saivat maksun jokaisesta päivän viestistä, joka saattoi koskea politiikkaa tai kilpailevan firman tuotteita. Monet urbaanilegendat ovat peräisin näiltä tyypeiltä. Muistan yhden tällaisen legendan ennen nettiaikaa. Huhu kiersi kertoen, että Life-tupakka sisältää sinihappoa. Ihmiset pelästyivät ja tuotteen menekki romahti."

Lienee turhaa edes olettaa, että Antti kykenisi osoittamaan väitteelleen mitään lähdettä.

"Nykyisin asia hoidetaan organisoidusti ja ammattimaisesti netissä. Tästä sitten herää kysymys, että kuka maksaa Skepsiksen toiminnan."

Kuten Antin edellisistä valitusvirsistä muistamme, hän väittää Skepsiksen olevan lääketeollisuuden ja muiden isojen intressien (Big Food) rahoittama. Joten varmasti Skepsis hautautuu korruptiodollareiden alle! En vain itse ole toistaiseksi onnistunut saamaan kouriani kiinni näihin rikkauksiin. Vaikka osallistun hallituksen kokouksiin. Eikä Skepsis ry:n hallituksen kokouksissa ole shampanjat paukkuneet tai limusiinit kruisailleet. Eikö minua kutsuta jatkoille Hotelli Tornin kattohuoneistoon?

 "Olen tsekannut Skepsis ry:n tilitiedot, jotka osoittavat, että kyseessä on persaukinen puulaaki."

Olen lukenut samat tilitiedot ja vuosittaiset budjetit. Ja Antti on aivan oikeassa! Skepsiksen tilillä ei liiku miljoonat eurot. Kulut ja kolehtiin kilahtavat skeptikkokolikot pyritään pitämään saman suuruisina, koska kyseessä on yhdistys. Eikö Skepsis siis olekaan Big Pharman ja Big Foodin rahoittama? Onko Skepsis siis ihan oikeasti vain yhdistys, joka keskittyy toimintansa pyörittämiseen eikä yritä rikastua? 

Voi EI! Joutuuko Antti nyt lopettamaan vihjailunsa skeptikoille satavista miljoonista?

 Tuskin. Varmasti hän vain jatkaa samanaikaisesti ilkkumaan Skepsis ry:n olevan "persaukinen" sekä kansainvälisten intressien rahoittama. Johdonmukaisuus ja rehellisyys eivät ole olleet Antin vahvuuksia.

Maskikeskustelun alkeet

On helpompi välttää virustauteja kuin Suomessa vellonutta suurta maskikeskustelua. Monen monta uutista on pyörinyt lehdissä. Sitäkin enemmän asiantuntijoiden ja somekansan tulkintoja siitä miten maskejien käyttöä on suositeltu. Tai onko maskien käyttö edes tarpeellista. Tai edes turvallista!

Ennen tämän kirjoituksen lukemista sinun kannattaa mieluummin lukea professori Knuutin uusin tuotos: Pseudotieteelliset väitteet Covid-epidemiasta.

Luettu? Hyvä.

Seuraavaksi luet Tervettä skeptisyyttä -sivun selontekoa näistä samoista ilmiöistä.

Ja vielä Nature lehden loistava artikkeli maskien käyttämisen hyödyistä.

Luettu? Hyvä. Olet nyt tasan 4,72 kertaisesti paremmin varustettu netin covid-kinasteluihin kuin keskiverto somettaja.

Tällä erää tyydyn vain kommentoimaan sitä miltä keskustelun rajalinjaus on mennyt. Keskustelua näytetään käyvän kahden erilaisen käsityksen välillä. 

 Jotkut laskevat maskien käytön hyötyä käyttäjän todennäköisyydellä välttää tartuntatauti. Eli suojeleeko maski käyttäjäänsä. He mittaavat maskin suojavaikutusta.

 Toiset laskevat maskin käytön hyötyä tartuntataudin etenemisen hidastamisessa, kun sairas yksilö ei levitä tautiaan niin paljon eteenpäin. Eli suojeleeko maski yhteisöä vähentämällä tartuntojen määrää.

Molempien näkemysten selvittämiseksi löytyy tutkimusaineistoa. Molemmat näkemykset  Molemmat käsitykset johtavat ajankohtaisen tiedon valossa maskin käytön suosimiseen. Ongelmia aiheutuu siitä, etteivät kaikki osaa tulkita materiaaleja. Näitä väärinkäsityksiä on yritetty oikoa monella eri tavalla. 

Tämän ensimmäisen leirin logiikka on ihan selkeä. Jos tilastoissa ja tutkimuksissa näkyy, että maskien käyttäjät sairastuvat Covid-19 tautiin, niin maskit eivät suojele niiden käyttäjiä. Ja näinhän siellä näkyy ihan CDC:n omissa julkaisuissa. Maski kun on vain osa kokonaisuutta. Tartuntaa saa myös muualta kuin hengitysilmasta. Siksi on ne suositukset käsien ahkerasta pesemisestä, etäisyyksistä huolehtelemisesta sekä Antti Heikkilän kirjoitusten välttämisestä annettiin. Sen takia myös maskia käyttävä voi saada tartunnan, jos muut keinot eivät onnistu.

CDC tiedottaa säännöllisesti kaikista uusista käänteistä koronapandemian suhteen. Community and Close Contact Exposures Associated with COVID-19 Among Symptomatic Adults ≥18 Years in 11 Outpatient Health Care Facilities — United States, July 2020 paperissa kerrottiin tällaisesta tiedonkeruusta. Siinä tarkastellaan melko pienellä otannalla puhelinhaastattelujen kautta miten SARS-CoV-2 testeissä käyneet ovat käyttäneet maskeja. Ekaan ryhmään positiiviset tulokset saaneet henkilöt. Kontrolliryhmään laitettiin negatiiviset tulokset saaneet. Heiltä kyseltiin kuinka paljon he käyttivät maskeja, miten he ovat syöneet (ravintoloissa vai kotona), millaisia visiittejä sukulaisten luokse, miten shoppailut on suoritettu.

 Tästä paperista revittiin hurjia tulkintoja facebook-tohtoreiden ja twitter-epidemiologien joukoissa.

Yleisesti levitetty ja kopioitu teksti on tällainen:

"Jokin tässä ei nyt ihan täsmää. Ote CDC:n raportista ”Community and Close Contact Exposures Associated with COVID-19 Among Symptomatic Adults ≥18 Years in 11 Outpatient Health Care Facilities” heidän sivuiltaan. (CDC on Jenkeissä kuten meidän THL)

154 sairastuneen taustatekijöistä ilmeni seuraavaa:

- 108 henkilöä sairastuneista (70,6%) oli käyttänyt maskia jatkuvasti 14 vrk ennen sairastumista

- 6 henkilöä sairastuneista (3,9%) ei ollut käyttänyt maskia lainkaan 14 vrk ennen sairastumista

- toiset 6 henkilöä olivat käyttäneet sitä harvoin

Jos maski suojaa, miksi lukemat ovat näin päin? 70,6% sairastuneista käytti maskia. Eikö pitäisi olla niin, että valtaosa sairastuneista on niitä, jotka eivät käyttäneet maskia? Just wondering...

Tällaisia lukemia kun tulee eteen, ei voi olla kysymättä mihin suositukset perustuvat? Demokratiassa meidän täytyy voida esittää kysymyksiä ja saada niihin myös päteviä vastauksia."

  

Tuossa keskitytään pelkästään maskin suojavaikutukseen. Yhdessä kohtaa spämmäys on oikeassa. Maskia käyttäneissä oli enemmistönä niitä, jotka olivat saaneet tartunnan. Someväen parissa tästä havainnosta pääteltiin, ettei maskeista ole hyötyä. He eivät jaksaneet lukea koko paperia. Jos he olisivat lukeneet, niin tämän kohdan sanoma olisi ollut selkeämpi: 

"108 henkilöä sairastuneista (70,6%) oli käyttänyt maskia jatkuvasti 14 vrk ennen sairastumista"

Kontrolliryhmässä (jotka olivat saaneet negatiiviset SARS-CoV-2 tulokset samoissa testeissä) samalla tavalla maskia käytti 118 henkilöä (74.2 %). Joten somekansan logiikalla tämä tarkoittaa maskien käytön suojelevan paremmin kuin käyttämättä jättäminen. Tietenkään siitä ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

 Ehkä varovaisia vihjailuja siitä, että kuntosalit, ravintolat, baarit ja kirkot ovat tilastollisesti todennäköisempiä paikkoja, joista lähtee tulevassa SARS-CoV-2 testissä positiivisen tuloksen saavia ihmisiä.

 Paperin loppupuolella luotellaan kyselyn rajoituksia. Joten jopa CDC tietää, ettei paperin päälle kannata rakentaa isoja argumentteja. Mutta paperin ei voi väittää osoittavan maskien olevan turhia.

 Mikä se maskin pääasiallinen logiikka sitten on?

Tämä perustelu ei siis liity maskin suojavaikutukseen. Tartunnan saanut ihminen voi olla oireettomana monta päivää ennen ensimmäisten oireiden ilmestymistä. Tämän itämisajan aikana hän on myös kykenevä tartuttamaan muita. Oireettomana tapahtuva taudin levittäminen on juuri se syy miksi yleinen maskien käyttö on suositeltavaa. Vaikka oireiset ihmiset ovat enemmistö tartuttajissa. Juuri tällä periaatteella maskeista puhuttiin jo ensimmäisen aallon aikana. Neuvottiin ajattelemaan, että olet itse kipeänä. Maski suusi edessä et yski niitä viruksia sisältäviä pisaroita toisten päälle.

Tiedän, että en tiedä tarpeeksi näistä aiheista. Siksi jätän useimmiten kirjoittamatta kaikesta mikä tulee ensimmäisenä mieleeni. Siksi jätän jakamatta paljon kamaa sosiaalisessa mediassa. Sivilisaation harmiksi ihmiskunta on täynnä sellaisia tyyppejä, joilla ei ole tällaisia rajoitteita ulosantinsa suhteen. He jakavat sarjatulena melkein mitä tahansa meemikuvia virustaudeista, rokotteista ja ns. valtamedian vastaisia juttuja. Siksi hyvin pienen joukon aktiivisuus uutisten kommenttikentissä saa heidät näyttämään isommalta joukolta.

Huumekeskustelu melkein alkamassa Suomessa

 Siitä tulee kohta vuosi, kun bloggasin Huumekeskustelu melkein alkoi Suomessa tekstin. Aiheeseen liittyvien asiantuntijoiden lausunnot kun olivat päässeet ihan kansakunnan lehdistöön asti. Suositukset huumelain päivittämisestä toimivampaan suuntaan kyllä kuultiin. Ne eivät aiheuttaneet mitään muutoksia. Siitä lähtien olen seurannut keskustelua. Tai oikeastaan sen puutetta. 

 Silloin tällöin vastaan tulee hyviä uutisia. Yle haastatteli A-klinikan Kaarlo Simojokea sekä rikosoikeuden professori Heini Kanulaista. He ovat huomauttamassa huumepolitiikan olevan päivittämisen tarpeessa. Käyttäjien rankaisu ei näytä tuottavan tuloksia. Dekriminalisaatio ja päihde- sekä mielenterveyspalveluihin ohjattavat resurssit yhdessä olisivat yhteiskunnan kannalta parempia ratkaisuja. Tulokset muissa maissa kertovat myös uudistuksen vähentävän huumeisiin liittyviä ongelmia.

Uutisen loppuun on saatu kielteinen kanta Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinteeltä.

– Tämä on myös tärkeä asia päättää poliittisesti: olemmeko yhteiskunta, joka aktiivisesti torjuu huumeidenkäytön.

Vielä tärkeämpi asia olisi vihdoinkin päättää: olemmeko yhteiskunta, joka oikeasti yrittää ratkaista huumeongelmat. Eikä vain jatka linjalla, jonka aikana ongelmat pahenevat. Linjalla, jossa yhteiskunta maksaa ongelmista koituvat laskut, mutta huumeisiin käytetyt rahat kolisevat pimeisiin taskuihin.

Huumeisiin liittyvät kuolemat jatkavat kasvamistaan. Suomessa ne ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Seurantatutkimusten mukaan kasvu ei näytä taittuvan. Rikosuutisten mukaan huumeisiin liittyvä katurikollisuus leviää uusiin kortteleihin.

Aivan kuin nykyinen systeemi ei toimisi. Aivan kuin sen toimivuuden tarkastelu olisi paikallaan. Aivan kuin olisi aika pohtia olisiko jokin toinen systeemi parempi kuin nykyinen.

Maailmalla on käytössä erilaisia lähestymistapoja huumeisiin. Joissain maissa tuomiot ovat hurjia. Filippiinien sota huumeita vastaan on johtanut lähes avoimeen asesotaan kaupunkien slummeissa. Meksikon huumekartellien julmuudet vaativat jopa armeijan mukaan astumista. Huumerikoksista voidaan jaella jopa kuolemantuomioita. Tietenkin jotkut poliisit on maksettu mukaan bisneksiin, joten korruptoituneilla poliiseilla on korkea motivaatio teloittaa kilpailevien jengien jäseniä. Mutta vuodesta toiseen huumeet virtaavat tällaisiin kovien rankaisujen maihin. 

Toisissa maissa on otettu huomattavasti vapaampi linjaus. Kuuluisin näistä on Portugalin tekemä muutos. Huumeidenkäyttäjiin ei enää suhtauduttu kuin rikollisiin, vaan ihmisinä jotka tarvitsevat apua. Vice ohjelma kävi läpi näiden ääripäiden erot.

Monessa riippuvuutta aiheuttavassa ja terveydelle vaarallisessa aineessa osaamme käsitellä haittoja.

Veikkaus hoitaa uhkapelaamisesta aiheutuvat haitat. Säännelty ja laillinen uhkapelaaminen on toimivampi tapa kuin vaihtoehto. Tupakan kohdalla nikotiiniaddiktien tarpeet tyydytetään kaupoista myytävillä askeilla. Alkoholia myydään laillisena päihteenä. Enää ei tarvitse suksia metsien syvyyksiin pontikkan perässä. Suomi oppi, ettei alkoholin kieltolaki toiminut.

Kuitenkin huumeiden kohdalla Suomi näyttää tarkoituksella valitsevan ongelmien jatkuvan pahenemisen. Vaikka meillä olisi mahdollisuus ottaa käyttöön toimivaksi todettuja huumelakeja. Hyvä esimerkki löytyy Alppien kätköistä.

Sveitsi on vauras eurooppalainen valtio. Maa kärsi pahasta huumeongelmasta. 70- ja 80-luvuilla heroiinin käyttö yleistyi. Sitä vastaan käytettiin kovempia rankaisuja. Rangaistusten koventaminen lisäsi katurikollisuutta ja ongelmakäyttäjiä pitkin Sveitsin katuja. Zürichin Platzspitz puisto tunnettiin ”piikkipuistona”. Jopa tuhat käyttää majoittui puistoon. Yliannostukseen kuoli säännöllisesti ihmisiä. Huumekuolemat kymmenkertaistuvat 70-luvulta 90-luvulle. Huonoa mainetta tuli myös HIV-tartuntojen kasvulla. Jaetut huumeneulat levittivät tauteja. 

 

Rangaistusten koventaminen ei toiminut. Tuomioita pidennettiin ja huumepoliisin budjettia paisutettiin. Kaikesta huolimatta Sveitsin maine kärsi, kun turistit näkivät missä kunnossa suosittujen kaupunkien puistot olivat. Kadut täyttyivät tyhjistä neuloista.

 Aivan toisenlaiset keinot otettiin käyttöön vuonna 1994. Päättäjät päättivät kuunnella asiantuntijoita. Heroiinin kohdalla ei enää tehty pidätyksiä. Käyttäjät ohjattiin vieroitushoitoihin. He saivat puhtaat neulat. Sekä silloin kohua aiheuttanutta heroiinihoitoa. Valtio tarjosi valvotuissa olosuhteissa heroiinit pitkäaikaisille addikteille. Kaupunkiin järjestettiin huoneet, joissa viranomaiset seurasivat ja ohjeistivat turvallisen annostuksen antamisessa. Käyttäjät saivat aina tarvittaessa kaipaamaansa hoitoa.

Kymmenen vuoden aikana kerätyt tulokset yllättivät tutkijat.

Uusien heroiinikäyttäjien vuosittainen määrä laski 850 käyttäjästä 150 käyttäjään. Huumeisiin liittyvät kuolemat laskivat yli 50 prosenttia. Huumekäyttäjien tekemät omaisuusrikokset vähenivät 90 prosenttia. Ihmisiä saatiin integroitua takaisin yhteiskuntaan.

Kansanäänestyksessä sveitsiläiset hyväksyivät heroiinihoidon jatkamisen. He näkivät omin silmin miten kadut muuttuivat turvallisiksi. Mummoja ei enää mukiloitu. Huumevelkoja varten ei enää tarvinnut ryöstellä. Turistit palasivat puistoihin. HIV-tartunnat laskivat Euroopan alhaisimpiin lukuihin. Konservatiivit yrittävät kumota huumepolitiikan uudistusta, mutta vaaleissa kansalaiset äänestivät politiikan jatkamisen puolesta.

Sveitsin malli osoittaa, että ongelmiin kannattaa miettiä uusia ratkaisuja. Se miten Suomessa tapahtuvat muutokset tehdään, vai tehdäänkö mitään muutoksia, ei tietenkään ole yksinkertainen ongelma.

Eli ihan vaan vinkkinä poliitikoille. Suomen ei tarvitse toistaa muiden maiden virheitä.

Painoa pois

 Aamurutiinini menevät ihan normaalin suomalaisen miehen rutiinilla. Suihkun jälkeen katselen ja ihailen itseäni kylpytakki päällä (vyö auki) kokovartalopeilistä n. 20 - 30 minuuttia. Täydellisyyttä on osattava arvostaa. Kuitenkin tämä arvostaminen muuttui vaikeammaksi tänä vuonna. Keväällä huomasin vaakani pyörähtävän 91 kilon kohdalle. Peilin käyttö jäi vähemmälle. Viimeisen neljän vuoden aikana ruhoni kasvoi 80 kg asetelmista yli 10 kg. Paisuminen tapahtui hitaasti mutta varmasti. Yleinen ilmiö huonossa mielentilassa laahaavilla ihmisillä. Parempaa oloa saa hetkittäin sokerihumalalla. Lopputuloksena kauluspaitani kiristivät vyötäröltä.

Tämä johti tärkeään päätökseen. Painoani on saatava alas. Ei minkään ylipainoon liittyvän terveyshaitan välttämiseksi. Peilini tarvitsee upean sisältönsä takaisin.

Oli helppo päätellä mistä painonnousu johtui. Ruokavalioni oli erittäin epäterveellinen. Herkuttelin jokaisena päivänä, koska sokeri antaa paremman olon. Työpäivän jälkeen ruokakaupasta tuli noukittua mukaani aina se pussillinen pullaa tai kokonainen suklaalevy. Illat hörpin vain epäterveellisiä energiajuoma+cola cocktaileja.

Ratkaisu on yksinkertainen. Vähemmän herkuttelua ja enemmän niitä hassun värisiä juttuja lautaselle. Eli vihanneksia ja muuta tuoretta rouskutettavaa. Pullaa ja suklaata ahmitaan enää vain viikonloppuisin. Liikuntaa ei tarvitse lisätä. Kunhan muistan aina silloin tällöin kiertää läheisen lammen ja viettää vähintään 45 minuuttia ulkona iltaisin. Tällaisella suunnitelmalla lähdin muuttamaan kroppaani.

Aloitin projektin huhtikuun päätteeksi. Painon pudottaminen on helppoa. Vaikeinta on löytää tahdonvoimaa lähteä ja ylläpitää sitä pudottamista. Lokakuussa saan vaakani näyttämään 83 kg lukemaa. Rappusia on helpompi käyttää, kun kropassa ei ole enää kiinni seitsemän kilon verran rahtia. Motivaatio jatkaa nykyistä suuntaa on vahvalla pohjalla. Painoani mittaan vain viikon välein. Olen maalissa, kun saavutan 80 kg rajan.

Bloggasin aiheesta, jotta saan vielä sosiaalisen paineen ylläpitää tätä painonpudotustani. Ei muuta tällä kertaa.