5.6.14

En voi uskoa ettei se ole geenimanipulaatiota!

Mitä sanoisit, jos ruokauppoihin saapuisi entistä maukkaampi, rapeampi ja terveellisempi lehtisalaatti, jossa on jääsalaatin tuoreutta? Kaikkien aikojen mehukkain ja makein meloni? Terveyspommina toimiva parsakaali pullollaan antioksidantteja? Paprika joka on kolmanneksen muita lajeja pienempi ja sallii monipuolisemman käytön ruokaresepteissä?  Sipulilaji jota voi leikata ja pilkkoa kyynelkanavia häirimättä?

Kaikki tämä ja paljon muuta on tulossa lähivuosina, sillä teknologia ja tutkimus ovat vieneet myös jalostuksen uusille tasangoille. Siinä missä ennen jalostusta tehtiin hitaasti yrityksen ja erehdyksen kautta, joka kesti satokaudesta satokauteen, modernilla laskennalla pystytään geeneistä arvioimaan risteytysten tuloksia ennen varsinaista risteytystä oikeissa puutarhoissa. Menetelmä ei perustu vieraslajien geenien siirtelyyn lajista toiseen. Perustana on se perinteinen jalostus, jota ihmiset ovat tehneet vuosituhansien ajan. Se vain toteutetaan entistä nopeammalla tavalla.

Monsanto on monen silmissä kauheuksien kauhein tehdas, jonka tuotteet tehdään ahneuden motivoimana ja välittämättä terveysvaikutuksista. Geenimanipuloinnista huolestuminen ei kuitenkaan ole haittana, kun kauppiaat alkavat myymään Benefortéa, BellaFinaa, Melorangea, EverMildia ja Frescadaa. Ne ovat tuotenimiä, jotka tulevat monelle tutuksi.

Mutta miten ne on manipuloitu ilmestymään? Wired-lehti kertoi Bred to Perfection artikkelissa yksityiskohdista. Useimmat näistä uutuuksista on tuotettu Monsanton alaisessa Seminis-firmassa. Teknologiassa ei sovelleta geenimanipulaatiota. Ne kuitenkin kasvatetaan laboratorioissa. Jalostus on tarkkuudeltaan jotain mihin laboratorion ulkopuoliset ihmiset eivät välttämättä ole tottuneet.

Perinteinen jalostus tarkoittaa sadon maksimointia tai uusien ominaisuuksien etsimistä risteyttämällä eri lajikkeita. Yritettiin yhdistää kasvien hyviä ominaisuuksia, toivoen risteytyksen saavan pelkästään ne hyvät (nopeampi kypsyminen, kestävämpi laji, isommat hedelmät, parempi maku, isommat hedelmät, jne), ilman uusia haittoja (mm. lisääntyvä kastelun tarve, herkyys lämpötilan vaihteluille, huonompi maku, jne).
Sen täydellisen yhdistelmän saaminen ei välttämättä koskaan toteudu. Risteytys on geenien monimuotoisuuden takia arpapeliä. Mahdollisia yhdistelmiä on niin monta. Aikaa, peltoja ja rahaa kuluu kymmenien vuosien ajan.

Eikä pelkkä geenimanipulaatio tuota automaattisesti sitä kaivattua tulosta. Kuten haastateltu tutkija David Stark sanoo: “The best gene in the world doesn’t fix dogshit germplasm.” Kokonaisuus ratkaisee.

 Geenitutkimuksen myötä on opittu lukemaan sitä miten geenit muuttuvat risteytyksen aikana. Genomin pätkiä voidaan merkitä, vaikka jokin ominaisuus olisi monen eri geenin yhteistyön tulosta. Näiden kaivattujen ominaisuuksien merkityt pätkät tunnistetaan kahdesta eri lajista. Lajista tehdään hybridi. Tuosta yhdestä kasvista napataan näytepala lehdestä. Näytepala koneseen, joka pystyy selvittämään yli 200 000 näytettä viikossa ja niistä vielä tiettyjen geenien alueet kromosomeista.

Monsanto kehitti laitteen, joka pystyy skannamaaan geneettistä variaatiota siemenistä. Ennen siis varsinaisen kasvin kasvattamista. Tietokonemallinnus pystyy oikeasti ennustamaan minkälaiset periytyvät ominaisuudet ovat mahdollisia. Jalostaminen tapahtuu simulaationa ilman multaista jalostamista. 20 ominaisuudet yhdistäminen yhteen kasviin ovat todennäköisyyksiltään uskomattoman pieniä. Luonnossa siihen voi kulua tuhat vuotta. Monsanto tekee sen muutamassa vuodessa.

Geenimanipulaatiota voidaan suorittaa joissain ns. betatesteissä, kun laskelmien varmuutta tarkistetaan tuottamalla ihka elävä kasvi. Nämä kasvit eivät poistu laboratoriosta. Yhdistämällä monta tuttua  jalostusmenetelmää uusimpiin geenien seulontamenetelmiin Monsanto pystyy tuottamaan kasveja joista ennen vain unelmoitiin. Kaikki tämä ilman geenimanipulaatioon liittyviä frankenstein-panikointeja.


Rahastahan tässä on lopulta kyse. Kuluttajat ratkaisevat lompakoillaan. Siksi kasvishyllyihin ilmestyvät vaihtoehdot pyritään tekemään parhaiksi mahdollisiksi. Jäämme seuraamaan miten näitä kustomoituja kasveja aletaan pelkäämään.

4 comments:

Yksi Turkkulaanen said...

Tässä lähiaikoina, kun seuraava pikkujääkausi tuhoaa sadot Suomessa, täytyy luultavasti tehdä valinta geenimanipuloidun ruoan ja nälkään kuolemisen välillä. Minä tiedän kumman vaihtoehdon minä otan, mitens sinun kotonasi?

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen said...

Hipeistä saa hyvää ravintoa. Mutta ensin syön ilmastonmuutosskeptikot. Geenimanipulointia ei tarvita, tulevaisuuden muotidieetti on hieman karppaamista muistuttava kannibalismi. tststststststststs

Skiriki said...

Monsanton ongelmana on enemmänkin se hyönteismyrkkyä sietävillä siemenkasveilla ja myrkyllä tapahtuva rahastus (etenkin kun mennään köyhempien maiden kukkarolle) kuin se, että geenejä muokataan.

Tällä hetkellä viimeisen vuoden tms ajan on enemmän pänninyt tuo "ei yhtään E-koodia"-idiotismi, joka kukkii mainoslauseena. Voi vempeleen pällit, kiitoksia kun kemikaalihysteerikkojen peloilla ratsastatte. Oliko ruuassa leivinjauhetta? Onneksi olkoon, E450:tä tuli nautittua.

Irja Viirret said...

Tähän on tultu, ei kai sille mtn mahara vaikka ikävä onkin esimerkiksi kirpeää, kuivuudessa, kitunutta ahomansikkaa vetisten jättimansikoiden ohella:)

Monissa asioissa jalostus ei kuitenkaan lopullisesti muuta tiettyjä perusominaisuuksia, tuokin on tullut huomattua joskus alkutuontannon tuottajana. Kuuma peruna on usein se, että perunassa on rupisuutta, joka ei välttämättä geenimanipulaatiossa edes parane, koska sen syntyyn vaikuttavat muutkin tekijät kuten kuivuus, maanlaatu ja se, miten se on lannoitettu, tuhka nyt ei ainakaan siihen passaa ja sianpaskalietettä en laittaisi kyllä mihinkään, niin luonnonmukaista kuin se olisikin.

Rupisuus ei monesti vaikuta perunan laatuun, se on usein vain kosmeettinen häiriö ja pelkkä pintavika, jonka takia se saa tehdä seuraa kasvinsuojeluaineilla kyllästetyille mädätyksille, jotka eivät kelpaa prosessiin tai siemeniin vaan menevät hiutaleiksi tai perunamuusivärkiksi. Mieti sitä kun seuraavan kerran pyöräytät jauheesta muusia että paskaa syöt, no onhan se kuitenkin höyrtettyä:)

Geenimanipulaation avulla saamme kaunista ja määrällisesti enemmän kuten tuossa postauksessa jo mainittiinkin. Ja koska kaikki pitää olla kloonattua, pestyä ja siistiä, niin eikun ääntä kohti miettii eräs hyvänmakuinen hippi:)