7.3.19

Kangasalan koulun joulukirkko ja Somen sauhuaminen

Kangasalan koulun joulujuhla herättää suuria tunteita ja liekkejä. Kangasalan sanomien kuvailu tapahtumista on lukemisen arvoinen.

 Kirkossa vietetty Ruutanan koulun joulujuhla johti kanteluun  Uskonnottomat Suomessa ry:n on tehnyt kantelun Ruutanan koulun joulujuhlasta. Juhla pidettiin kirkossa ja siellä laulettiin kristillisiä joululauluja. Nyt aluehallintovirasto selvittää, onko koulun joulujuhlassa loukattu uskonnonvapautta. 

Tästä voisi jatkaa kertomalla uskonnonvapauslain ja koulutoimen yhteiselosta, tai aluehallintovirastojen edellisistä päätöksistä, tai miten kirkoissa järjestettävä tilaisuudet koulupäivien aikana nykyään sopivat Suomen perustuslakiin, tai miksi yleensä koulujen vapaaehtoinen joulukirkko vaatii niin paljon suunnittelua opettajilta yhä enemmän maallistuvan kansan parissa. Tai miten Suomeen saataisiin Reykjavikin kaupungin kaltainen ohje kouluille. Tai onko kouluissa enää asiallista erotella kouluaisia eri ryhmiin heidän uskontonsa tai uskonnottomuutensa perusteella.

TYLSÄÄÄÄÄ!

Aihetta mielenkiintoisempaa (ainakin minulle) on seurata miten suomalaiset ovat reagoineen uutiseen kantelusta ja koulun rehtorin päätöksistä. Aikaisemmin olen kirjoitellut näistä koulujen uskontojutuista ihan aiheeseen keskittyen. Oikeastaan olen kirjoitellut useamman kerran aiheesta. Tällä kertaa keskityn aiheesta seuranneeseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa.

Virheelliset käsitykset ovatkin yleisiä, sillä moni kommentoija näyttää olettavan
Nostan pari yleistä väärinkäsitystä esiin, jotta näette mistä on kyse. Aamulehden uutisen facebook-sivulla poimittuja huolestumisia ovat mm. nämä:

"Ainut mitä tällaisella kantelulla saadaan aikaiseksi on että koulussa ei järjestetä mitään."

Ei. Vaan koulut voisivat järjestää ohjelmaa joka sopii kaikille. Se on täysin eri asia kuin lopettaa jopa ei-uskonnolliset tilaisuudet kouluissa.



"Sanon että todella harmillista että suomalaisten kulttuuria ja uskontoa pyritään pikkuhiljaa pyyhkimään kokonaan pois. Se on sivistävää ja avarakatseisuutta, että tutustuu kristinuskoon, kirkkoon ym. Se ei ole uskontoon pakottamista"

Suomalaiset lapset saavat käydä kirkossa. He saavat laulaa virsiä. He saavat rukoilla. He saavat viettää kristillistä versiosta joulusta.

Se mistä ihmiset jostain syystä vääntävät verbaalista kättä on miksi koulut laittaisivat koululaisia tekemään tuollaisia asioita koulupäivän aikana.on. 


"Sanon vain, että maassa pitää elää maan tavalla, ei maahanmuuttajien tavalla."
"Olen joskus kuullut sellaisen sanonnan: maassa maan tavalla. Jos ei kelpaa, lupa lähteä pois."
"Maassa maan tavalla ja kultturimme perinteitä kunnioittaen!"

 Jälleen teeskennellään, ettei meitä uskonnottomia suomalaisia ole ollenkaan Suomessa. Jälleen teeskennellään, ettei sekularismia ole yritetty ajaa eteenpäin kotimaisin hartiavoimin. Jälleen yritetään tyrkätä maahanmuuttajien harteille ongelmia, joita he eivät ole aiheuttamassa. Ehkä on helpompaa ajatella, ettei ateisteja asu Suomessa.

Jouluhan on Jeesuksen syntymäjuhla. Siksi sitä vietetään. Aikalailla kirkkoon sidottu tietysti. Jos ei halua uskoa vapahtajaan niin olkoot viettämättä joulua.

Ei. Ateistina olen viettänyt ihan jumalatonta joulua jo monta vuotta. Joulukuustani kyllä koristaa Lentävä spagettihirviö. Joulua voi viettää myös kristillisellä perinteellä. Täällä Suomessa me suomalaiset voimme viettää ihan pakanallista joulua ilman mitään Lähi-idästä tuotuja messiaspalvomisia. Kutsummehan joulua jouluksi eikä anglismin mukaisesti kristusmessuksi.

 Kaikesta pitää purnata ja vain siksi, että itse vaikuttaisi jotenkin muita fiksummalta.





3 comments:

Anonymous said...

Eikö olisi parempi, ettei koulussa järjestettäisi minkäänlaista joulujuhlaa, niin ei tarvitsi joka vuosi vääntää kättä siitä? Jokainen voisi viettää joulua omalla tavallaan tai olla viettämättäkin.

Anonymous said...

Kyllä, muuta ei tarvitse tunnustaa kuin, että syyslukukausi on päättynyt.

Anonymous said...

Keväälläkään ei tarvita mitään kevätjuhlia, niin ei uskontoallergisten tarvitse loukkaantua suvivirrestä eikä kevätkirkosta. Ylioppilasjuhlissa voitaisiin ehkä pakollisten puheiden lisäksi laulaa lopuksi "Gaudeamus, igitur"!