Toimittaja Koskinen vs Kaivosvero

Iltalehden toimittaja Mika Koskinen on ottanut kirjoitusaiheekseen Suomen kaivosteollisuuden:

Kaivosvero Suomeen on poikkeuksellisen tyhmä ajatus

Se oli erittäin kutkuttavaa luettavaa. Koskinen on oikeassa siinä, ettei kaivosteollisuus tarvitse uutta veroa. Asioita seuraavana ja älykkäänä miehenä hän on varmasti tietoinen siitä miten helppoa on välttää veroja yhtiöiden sisäisillä kikkailuilla, aggressiivisella verosuunnittelulla ja järjestelyillä. Veroja vältetään kansainvälisessä teollisuudessa yleisesti esim. omistuksien siirroilla tytäryhtöihin, konsernin sisäisillä yrityskaupoilla, tai ihan vaan siirtämällä alikapitalisoinnin keinoin voitot matalan verotuksen maihin. Kaivosteollisuudessa tämä on helppoa, jos kaivosoikeuksien omistus siirretään jollekin tytäryhtiölle, joka sijaitsee jossain toisessa maassa kuin mistä metallit kaivetaan.

Finnwatchin Kaivosverotuksen kehitysmaa selvitys osoitti, että kansainvälinen kaivosteollisuus jättää Suomen kansallisvarallisuudesta pienen pienen viipaleen Suomeen. Selvitys saa helposti kämmenen lepäämään kasvoja vasten, sillä Suomessa ei ole osattu varautua teollisuuden tuttuihin kikkoihin. Byrokratiaan on turha lisätä jälleen yhtä uutta veroa. Suomen luonnonsuojelulait tekevät kaivoksen perustamisesta pitkän, kalliin ja vaikean prosessin. Lupia tarvitaan valtava määrä monista eri virastoista. On veroja ja lupajärjestelmiä helpompi tapa valvoa Suomen etuja.

Suomen täytyy päivittää nykyinen kaivosrojaltinsa. Kaivosrojaltit ovat suorempi ja veroja helpompi tapa valvoa miten paljon valtio oikeasti hyötyy sen rajojen sisällä suoritettavasta kaivosteollisuudesta. Kaivosrojaltit ovat Suomen etujen kannalta kansainvälinen vitsi kaivosteollisuuden koppien sisällä.

Mutta ennen kuin kerron kaivosrojalteista, niin hieman taustaa.

Suomessa on kaivosteollisuuden kannalta luotettava ja hyvin toimiva infrastruktuuri. Rahti kulkee ripeästi rautateillä moderneihin satamiin. Korruptio on huomattavasti pienempää verrattuna useaan muuhun valtioon. Työvoima on myös hyvin koulutettua. Hallinto on vakaampi ja sen kanssa tehdyt neuvottelut ovat luotettavampia kuin tietyissä konfliktialueiden valtioissa. Suomen valtio on myös omalla rahallaan tutkinut ja tutkimassa millaisia mineraaleja ja louhimisen arvoista kamaa maaperästä löytyy, ja laittaa kaiken tuon tiedon kaikkien selattavaksi Geologian tutkimuskeskuksen kautta. Kaikki nämä ovat etuja, joilla kaivostoiminta on houkuttelevaa Suomessa. Tämän takia esim. Zimbabwen olematon tai alhainen kaivosverotus ei innosta kaivosteollisuutta, koska riskit ovat niin suuria maan epävakauden takia.

Jopa niin houkuttelevaa, että kaivosteollisuuden omissa kyselyissä kotimaamme on erittäin hyvä valtio. Kanadalainen Fraser Institute kyseli kaivosyhtiöiltä mielipiteitä 91 eri alueen houkuttelevuutta lähteä hakku kädessä hoilaamaan kaivoksiin. Sijoituksiin listalla vaikuttavat mineraalien ja metallien valikoima ja miten hyvin valtion lait suosivat tai hankaloittavat investointeja. Vuonna 2016 Suomi oli lähellä kärkisijaa viidennellä paikalla. 2017 olimme jo toisena heti Irlannin jälkeen. Vuonna 2018 maamme nousi ensimmäiseksi! Jeee! Hyvä SUOMI! Oikeastihan tuo tarkoittaa sitä, että kaivosteollisuuden mielestä täältä on ihanaa ja helppoa hakea malmit maasta. Ja silloinen hallitus teki sen vielä entistä helpommaksi.

On aina muistamisen arvoista, että tuon listan pohjalla sijaitsevat alueet ovat myös aktiivisen kaivosteollisuuden alueita. Myös niissä kaivetaan, jalostetaan ja myydään malmeja. Esim. listan pohjilla vuosikausia pysynyt Indonesia onnistuu pitämään kaivosteollisuuden juuri sellaisena talouden vetohevosena ja työllisyyden lisääjänä kuin kaivosteollisuuden pr-gurut haluavat esitellä kaivosteollisuutta. Indonesia osaa nääs pitää huolen omista eduistaan valtiona. Kaivosrojaltit pidetään valtion kannalta hyvänä. Maa myös säännöstelee kuinka paljon maasta saa viedä pois hiiltä. Nämä Indonesiaa ja sen kansalaisia puoltavat pykälät ja rojaltit ovat se syy miksi maa on alhaisilla sijoituksilla näissä kaivosteollisuuden kyselyissä.

Joten jos Suomi on saman kyselyn kärjessä, on erittäin hyvä aika kysyä MIKSI HELVETIN PERKELEEN SAATANAN TUNARIT asia on näin?

Kun luen miten kaivosteollisuuden lobbarit kehuvat miten paljon kaivosteollisuus hyödyttää Suomea, niin en voi kuin ajatella miten paljon enemmän hyötyjä Suomi saisi, jos vahtisimme etujamme paremmin. Nykyisin mitattavat hyödyt ovat nimittäin totta, mutta voisivat olla paljon suurempia hyötyjä:

Kaivosteollisuus lisää tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa. Kokonaisvaikutus kansantalouden tulovirtoihin on kaikkiaan 3 miljardia euroa. Konsulttiyhtiö KPMG:n tekemässä selvityksessä ovat mukana sekä suorat että epäsuorat vaikutukset. Henkilötyövuosia ala kerryttää suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 13 000.
Kaivoksista hyötyvien ketju on pitkä ja ulottuu aina malminetsinnästä kaivostuotteiden jatkojalostajiin ja kaivospaikkakunnilla palveluita tarjoaviin pienyrityksiin. Selvityksen mukaan ala tuo muille toimialoille noin miljardin euron välillisen tulovirran, josta palvelualat saavat 53 prosenttia ja jalostus 46 prosenttia.

Tätä hyötyä toimittaja Koskinen kehuu. Nykyinen kaivostoiminta hyödyttää Suomen taloutta. Se on fakta. Mutta hyödyt voisivat olla myös suurempia.

Onneksi kansalaisten tietoisuus tästä on hiljalleen nousemassa. Talvivaara opetti erittäin näyttävästi miten huonosti kaivosta voidaan johtaa. Ja miten paljon se tulee maksamaan veronmaksajille. Kun maaperästä on poistettu malmi, niin sitä ei enää ilmesty sinne lisää. Ei ainakaan Suomen valtion olemassaolon aikana. Juuri siksi valtioiden kannattaa olla tarkkana siitä millä hintaa se antaa pois metallinsa. Fiksu ei myy pois halvalla, jos myöhemmin saa huomattavasti paremman hinnan. Kyllä ne metallit pysyvät tallessa siellä kivien alla.

Sitten niihin kaivosrojalteihin. Otetaan vertailuun vaikkapa Indonesia ja Suomi. Erilaiset rojaltit eivät ole suoraan verrattavissa, koska kaivostoiminnalle kertyy kustannuksia monista muista suunnista. Suomen kaivoslaissa on mm. sivutuotekorvauksia ja malminetsintäkorvauksia. Indonesiassa on myös omat verot ja kulut.

Indonesiassa rojaltit ovat:

Kulta 3,75 %
Hopea 3,45 %
Nikkeli 4-5 %
Kupari 4 %

Suomessa rojaltit ovat:

Kulta 0,15 %
Hopea 0,15 %
Nikkeli 0,15 %
Kupari 0,15 %


Tänä kesänä Indonesia ilmoitti, että maa suunnittelee nostavansa kaivosrojaltejaan. Jotkut maat kun haluavat pitää huolta itsestään. Varmasti toimittaja Koskinen on myös valppaana miehenä haluamassa Suomen kannalta parempaa kaivoslakia. Varmasti toimittaja Koskinen kannattaa kaivosrojaltien nostamista.