Josh Timonen ja matka pois Dawkinsin luota kristinuskoon

Silloin tällöin saa sähköpostiini katselu- ja lukuvinkkejä. Kuukausi sitten sain linkin videoon, jossa Richard Dawkinsin seuraajien primus inter pares kertoo ateisminsa hylkäämisestä. Kyseessä on Josh Timonen. Nimi ei heti herättänyt muistoja Dawkinsin juttujen seuraamisesta.

Timonen on mies jonka ansiosta Dawkin siirtyi kunnolla internet-aikakauteen. Dawkinsin verkkosivun tekemisen jälkeen Timonen tuotti dokumenttielokuvia Dawkinsin kanssa. Samoin hän pyöritti oheistuotteita. Jos googlailit Joshnin ja Richardin nimiä, niin luultavasti sait eteesi tuohon bisnekseen liittyvän draaman: Dawkin syytti Joshia Dawkins-kaupan tuottojen käärimisestä hämärällä tavalla povitaskuunsa. Kiista soviteltiin lopulta oikeussalin ulkopuolella.

Miesten tiet erosivat, mutta Timonen oli vielä ateisti. Kunnes miehen elämässä alkoi tapahtui tärkeitä käänteitä. Hän sai tyttären. Perhe-elämä vakavoitti aivan uudella tavalla jumalatonta miestä. Lisäksi Amerikassa kulttuurisota alkoi levitä kuin maastopalo. Isoissa kaupungeissa mellakoitiin milloin Black Lives Matter rähinöissä tai sateenkaarilippu marsseissa. Kansakunta tuntui repeävän kahtia polarisaation syöksykierteessä. Timonen ei hyväksynyt sitä miten kaupunkien tuhoamisesta perusteltiin tarpeellisena. Hän kuvaili tilannetta "pahuuden aalloksi" yhteiskunnassa. Pahuus oli nousussa ja useat ihmiset vain kehuivat tilannetta. Ajatus yliluonnollisen harkitsemiseksi yhtenä mahdollisuutena kaiken tuon selittämisessä lipsahti Joshnin mieleen.

Timonen pakkasi perheineen laukkunsa (ei perhettään laukkuihin kuten ateistit yleensä tekevät) ja muutti Teksasin konservatiiviseen osaan. Rauhallinen ympäristö sopi paremmin lapsen kasvattamiseen. Tyttären koulutus tehtäisiin kotona eikä koulussa. Olipa lähellä myös cowboy-kirkko, jonne aluksi mentiin vitsimielellä. Ystävällinen ja avoin yhteisö otti heidän ilomielin vastaan. Kotona pohdittiin oliko oikein mennä kirkkoon ateisteina. Näin pienin askelin perhe siirtyi kristinuskoon.

Timonen luki uudelleen läpi Uutta testamenttia, Lee Strobelin Case for Christ kirjaa, ja uusin Cold-Case Christianity kirjaa. Cold-Case Christianity on rikostutkija J. Warner Wallacen yritys päätellä miten Jeesus kuoli. 

Timonen tarjoaa tutulta vaikuttavat käänteet uskon löytämisestä. Raamatun kertomus Jeesuksen ylösnousumuksesta oli hänen mielestään lopulta ihan uskottava. Olihan Raamatussa niin paljon silminnäköijöiden todistuksia ylösnousemuksesta. Lisäksi silminnäkijät ja siihen uskovat uskoivat ylösnousemukseen kuolemaansa asti. Vaikka roomalaiset kiduttivat heitä.

Tarina ei ole lopulta erilainen kuin muilla valtauskontojen seuraajilla ympäri maailmaa. Hindut ja muslimit uskontojensa variaatioina esittävät samanlaisia perusteluja uskolleen. Hinduja on kidutettu ja tapettu uskonsa tähden, mutta he eivät ole hylänneet uskoaan. Muslimeja on kidutettu ja tapettu uskonsa tähden, mutta he eivät ole hylänneet uskoaan. 

Minua ei lopulta kauheasti kiinnosta miten Timonen menetti uskonsa, koska hän kerro mistään todisteista jumalolennon puolesta. Jos uusi uskovainen elämä tekee hänen onnelliseksi, niin se on ihan ok asia. Hän ei vaan tarjoa minulle mitään mikä vakuuttaisi minut kristinuskosta.