Eksokomeetat Nibirun korvaajana

Haikailen nostalgisesti Nibiru-planeetan saapumisesta panikoivien perään. Muutaman tuhannen vuoden välein tähtijärjestelmäämme koukkaava ylimääräinen planeetta oli hauska aihe. Aivan NASA:n instrumenttien havaintorajoille piileskelevä ns. Planeetta X aiheuttaisi saapuessaan tuhoa, mullistusta tai vaihtoehtoisesti vaihtoehtopiirien henkisen nousun ihmiskunnan kärkikastiin. Uskomuksia oli melkein yhtä paljon kuin Nibiruun uskovia. Kaikkien harmiksi ylimääräisestä planeetasta ei vaan millään onnistuttu tekemään havaintoja. Nettifoorumeilla osattiin ottaa valokuvia Auringosta, säätää kameran valoitusasetuksia, tehdä digitaalisia negatiiveja, ja sitten etsiä kuvista planeetta joka kuulemma piileskeli Auringon säihkeen takana. Nibirusta väitteleminen päättyi kuitenkin kahdeksan vuotta sitten, kun maailmanlopun ennustajat elivät läpi julistamansa parasta ennen määräpäivän. Planeettaa ei havaittu missään.

Nibirun katoaminen on jättänyt selkeän planeetan kokoisen aukon salaperäisyyksien tähtitaivaalle. Nykypäivän astronomiset mysteerit joudutaan hakemaan muualta.

Tylsyyden poistajaksi saapuivat eksokomeetat. Avaruuden syvyyksistä aurinkokuntaamme vierailulle saapuvat tähtienväliset kappaleet ovat moderni vaihtoehto näkymättömille planeetoille. Teknologia niiden havaitsemiseksi kehittyy huimaa tahtia. Tuollaista työtä tekee NASA:n Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System (ATLAS). Neljän teleskoopin yhteistyöllä tehty tähtitaivaan tarkastelu kerää katseita myös avaruusolentoja etsivien näytöillä.

ʻOumuamua oli ensimmäinen havaittu eksokomeetta. Se saapui tähtitieteen kartalle 2017. Reitti kulki tähtijärjestelmämme halki kohti Pegasuksen tähdistöä. Naapurustostamme ʻOumuamua poistui 2019. Sen pitkulamainen muoto tuotti erikoisia lukuja, kun komeettaa tarkasteltiin. Aivan kuin komeetta vilkkuisi. Komeetan kirkkaus vaihteli. Eikä se näyttänyt tuottavan Auringon aiheuttamaa pyrstöä.

Tuolloin alkoivat keskustelut eksokomeetan oikeasta luonteesta. Ehkä se olikin toisen sivilisaation rakentama aurinkopurjeilla varustettu luotain? Tätä selitystä tarjosi tähtitieteilijä ja teoreettinen fyysikko Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Purjeen edellyttämä 1 millimetrin paksuus tietyissä kohtaa eksokomeettaa oli hankalampi havaita alkuvaiheessa. Selitys menetti kiehtovuutensa, kun ʻOumuamuan matkaa seurattiin pitempään. Kirkkauden vaihteluista pystyttiin päättelemään ja tarkemmin laskemaan eksokomeetan sikarimainen muoto. ʻOumuamuan reitti ei reagoinut Auringon säteilyyn, joten siinä ei voinut olla aurinkopurjetta. Mitkään laskelmat eivät sopineet Loebin ehdottamiin rakenteisiin.

ʻOumuamuan poistuttua lavalta kesti pitempään, jotta vastaavat puheet muukalaisten aluksista palaisivat populaarikulttuuriin. NASA:n ATLAS-järjestelmä havaitsi kolmannen eksokomeetan heinäkuun 1. päivä tänä vuonna. Nopeutta tähtienvälisellä kappaleella on n. 210 000 km/h. Elokuun aikana lehdistöön ilmestyi uutta spekulaatiota 3I/ATLAS nimen saaneesta eksokomeetasta. Avi Loen palasi julkisuuteen New York Post, Economic Times ja parin muun lehden haastatteluissa. Hän varoitti kansakuntien puutteellisesta valmistautumisesta 3I/ATLAS:n suhteen. Loeb kuvaili eksokomeetan mahdollisesti olevan luotan, joka on matkalla Maata kohti. Se ei käyttäydy kuin tavallinen komeetta. 3I/ATLAS on isompi kohde kuin kaksi edeltävää eksokomeettaa. Sen nopeus on myös huimasti suurempi verrattuna niihin. Eikä sitä seuraa komeetoille tyypillinen pyrstö, vaan valoa heijastuu sen edestä. Loebin mukaan reitti mahdollistaa Jupiterin, Marsin ja Venuksen luotaukset, jos eksokomeetta olisi luotain. Reitti tuo sen lähimmäksi planeettaamme syksyn aikana. Lisäksi 3I/ATLAS olisi juuri silloin Maasta katsottuna Auringon takana, kun se olisi lähimpänä meitä. Aivan kuin se yrittäisi leikkiä kuurupiiloa ihmiskunnan kanssa. Sen suuri nopeus estää myös ihmiskuntaa lähettämästä omia luotaimia tutkimaan eksokomeettaa.

Loebin haastattelut poikivat uusia haastetteluja, kun lehdistö kyseli muilta tähtitieteilijöiltä mitä he ajattelivat 3I/ATLAS:in ominaisuuksista. Heidän puheissaan eksokomeetta oli teleskooppien tarjoamien tietojen perusteella komeetta. Villit spekulaatiot pysyivät vain spekulaatioita, sillä toistaiseksi havainnot eivät tarjoa mitään poikkeuksellista. Loeb onkin omassablogikirjoituksessaan todennut, että todennäköisesti 3I/ATLAS on täysin luonnollinen tähtienvälinen kappale. Hänen hypoteesinsa on kuitenkin sellainen, ettei sitä saisi suoralta kädeltä tyrmätä.

Lähestyessään Aurinkoa 3I/ATLAS voi alkaa näyttämään enemmän komeetalta, jos sen kaasupurkaukset alkavat. Tähtieteilijät huomattivatkin, että sitä on kuvattu ja seurattu teleskoopeilla, jolloin on havaittu sen kaasukehiö, eli ydintä ympäröivä koma. Aivan kuten komeetoilla on.

Loebin puheet ovat herättäneet Nibirusta varoittaneet piirit. Nyt tehdään ahkerasti videoita ja levitetään puheita, joissa 3I/ATLAS on muka tutkijapiirin sisällä todettu avaruussivilisaation tekeleeksi. Kovin harva osaa kommenteissa kyseenalaistaa videoiden väitteitä. Syksyn lähestyessä varmasti myös kohu mysteeriseksi väitetystä komeetasta nousee enemmän pinnalle.

 

Julkaistu Skeptikko-lehdessä 3/2025