21.8.26

Anonyymin asiantuntijan ristiretki koronarokotteita vastaan, osa 2

Retki jatkuu! Suoraan seuraavan viitteen kimppuun.  

Stanfordin yliopiston arvostetun Prof. John Ioannidisin loppuvuonna 2021 tekemän analyysin mukaan korona oli vuonna 2020 vaarallisuudessa verrattavissa tavalliseen flunssaan (viite 7).

 Viite numero seitsemän on Infection fatality rate of COVID-19 in community-dwelling populations with emphasis on the elderly: An overview artikkeli MedRxiv julkaisussa. Onneksi ei tarvitse aloittaa tätä bloggausta Söyringin tuotoksella. Onneksi viite on ihan pätevää tiedettä! Sen avulla selvitettiin, että mitä vanhempi ihminen sairastaa taudin sitä suurempi riski sen sairastamisella on. 

Twenty-five seroprevalence surveys representing 14 countries were included. Across all countries, the median IFR in community-dwelling elderly and elderly overall was 2.9% (range 0.2%-6.9%) and 4.9% (range 0.2%-16.8%) without accounting for seroreversion (2.4% and 4.0%, respectively, accounting for 5% monthly seroreversion). Multiple sensitivity analyses yielded similar results. IFR was higher with larger proportions of people >85 years. Younger age strata had low IFR values (median 0.0013%, 0.0088%, 0.021%, 0.042%, 0.14%, and 0.65%, at 0-19, 20-29, 30-39, 40-49, 50-59, and 60-69 years even without accounting for seroreversion). 

Mutta jälleen joudun mutrustamaan huuliani. Teksti keskittyy covid-19 taudin infection fatality rate eli infektiokuolleisuuden selvittämiseen eri ikäryhmissä ja eri maissa. Covidin infektiokuolleisuutta tutkittiin erittäin ahkerasti ympäri maailmaa. Vuoden 2020 huhtikuussa The Lancet julkaisi tutkimusartikkelin, jossa infektiokuolleisuudelle saatiin keskiarvoksi 0.66 %. Luku vaihtelee tietenkin valtiosta toiseen. Anonyymi asiantuntijamme jättää laskelmistaan pois erään relevantin tekijän. Vaikka tauti A:n infektiokuolleisuus olisi pienempi kuin tauti B:n, niin tauti A voi kuitenkin tappaa enemmän ihmisiä. Hoksaatko minkä takia?

No tietenkin sen takia, että infektiokuolleisuuden lisäksi taudilla on sen perustartuttavuusluku. Jos tauti A:n tartuttavuusluku (R0) on selkeästi suurempi kuin tauti B:n, niin tauti A voi tappaa enemmän ihmisiä kiertäessään väestössä, vaikka infektiokuolleisuus olisi pienempi, koska selkeästi useampi ihminen saa siitä tartunnan. Vertaa esim. ebolan vastaavia lukuja covid-19 (tai influenssa) tautiin, jos ne leviäisivät samassa eurooppalaisessa valtiossa. Ebola on huomattavasti tappavampi tauti, mutta tappaa vähemmän Euroopan alueella, koska se ei tartu niin helposti ihmisestä ihmiseen. Tartuttavuusluku nousee ebolan kohdalla heti suuremmaksi Afrikan alueilla, jos niillä alueilla on puutteita terveydenhoidon ja hygienian saralla. Eli näihin lukuihin on useampaa kontekstia, joita on otettava huomioon. 

Tein pikaisen sanahaun anonyymin asiantuntijan tekstiin, eikä hän näytä ollenkaan käsittelevän tätä ulottuvuutta tartuntataudeista. Olen melko varma siitä, että hän ole tietoinen tartuttavuusluvun merkityksestä. Mutta jättää tarkoituksella sen pois analyysistään. Tärkeintä on tuoda pinnalle vain ne näkökulmat, joilla voi maalata tautia vaarattomampaan sävyyn. Puhumalla pieneltä vaikuttavasta infektiokuolleisuusluvusta on helpompi antaa vaikutelma liioitellusta reaktiosta uuteen tartuntatautiin.

Eteenpäin! 

Koronan vaarallisuutta liioiteltiin vahvasti myös Suomessa, sillä vuonna 2020 koronaan kuoli virallisten tilastojen mukaan ainoastaan 558 henkilöä, joista lähes kaikki olivat monisairaita vanhuksia, ja kuolleiden keski-ikä oli 84 vuotta (viite 8). 

Viite numero kahdeksan on Tilastokeskuksen julkaisu. En näe mitään tarvetta kiistää tai kinastella tuosta luvusta. Kyseinen 558 kuollutta henkilöä kun tuli tilanteessa, jossa meillä oli käytössä melko rajut rajoitustoimet, varoitukset, turvaetäisyydet ja extra tuoreet huolestumiset hygieniasta. Juuri ne tartuntatautien vastaiset toimet, joista nämä "plandemiasta" ulisevat tahot aina tuhahtelevat vihaiseen sävyyn. Influenssaan on koronapandemiaa edeltävinä vuosina kuollut vähemmän suomalaisia. Samoin Covid-19 taudin levinneisyys oli Suomessa pienempää kuin monessa muussa EU-maassa. Pahimmat mahdolliset skenaariot eivät toteutuneet täällä.

Anonyymi asiantuntija ei tässä yhteydessä näytä ollenkaan välittävän siitä kuinka moni suomalainen oli tehohoidossa hoidettavana taudin takia. Suosittelen anonyymiä joskus puhumaan niille hoitajille, jotka työskentelivät HUS-alueella tuona aikana. Hän voisi oppia jotakin.

Anonyymi sankarimme jatkaa: 

Vuonna 2020 korona ei myöskään lisännyt kokonaiskuolleisuutta (viite 9), eikä se ole missään vaiheessa täyttänyt lähimainkaan Sosiaali- ja Terveysministeriön luokituksen mukaisia pandemian kriteerejä (viite 10). 

Viite numero yhdeksän on youtube-klippi, jossa haastatellaan tuotantotalouden professori Paul Lillrankia Alfa-studion jaksossa. Sen perussanoma on, että Suomi säästyi pahimmalta koronapandemian aikana. Hieno ja hyvä tieto, jonka kanssa minä en ole erimieltä. Suomi hoiti rajoitustoimet hyvin.

Viite numero kymmenen on Ossi Tiihosen blogikirjoitus. Ossi oli postittanut kansanedustajille oman tulkintansa siitä mikä on pandemiaa ja mikä ei ole pandemiaa. Perusteluna käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön kansallista varautumissuunnitelmaa influenssapandemiaa varten vuodelta 2012. Hän oli ottanut kuvakaappauksen taulukko 3. tiedoista ja lisännyt siihen kuuluisaa PUNAKYNÄÄ!

 

Jota Ossi selittää lisää näin:

"Suomessa on THL:n virallisten tilastojen mukaan kuollut koronaan liittyen (ei siis koronaan) 18 kk seurantajakson aikana hieman yli tuhat ihmistä, mikä on vain pieni murto-osa STM:n lievänkin pandemian määritelmän vaatimuksesta. Myös sairaalahoidossa olevien määrät ovat olleet vastaavalla tavalla vähäisiä ja kaukana lievänkin pandemian määritelmän vaatimuksesta. Mitään yleisvaarallista pandemiaa ei siis ole olemassa, eikä näin ollen mitään perusteita millekään koronatoimille kuten yhteiskunnan rajoituksille, rokotuksille tai koronapasseille."

Mikä olisikin ihmeellistä, jos taulukko 3. määritelmät olisivat ne silloinen ajankohtainen määritelmä tartuntataudin pandemialle. Siksi suosittelenkin lukemaan hieman enemmän sitä Sosiaali- ja terveysministeriön paperia. Vietin koko iltapäivän lukien läpi toimintasuunnitelmaa. Siinä selitetään mistä taulukko 3. luvut ja määritelmät tulivat.

"8.1.4 Sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus 

Yhdysvaltojen CDC on kehittänyt FluSurge-laskentaohjelman (www.cdc.gov/flu/flusurge.htm), jonka avulla voidaan arvioida sairaalapalvelujen käyttöä pandemian aikana. Malli olettaa, että sairaalahoidon tarve ja kuolemanriski riippuvat tartunnan saaneen henkilön iästä tietyn kaavan mukaan. Lisäksi  oletetaan, että sairaalahoidon kesto on keskimäärin 7 vuorokautta, noin 15 % sairaalahoitoon tulevista influenssapotilaista tarvitsee tehohoitoa ja noin 7,5 % hengityskonetta. Teho- ja hengityskonehoitojen on laskettu kestävän keskimäärin 10 vuorokautta. FluSurge-ohjelma ei ota huomioon mahdollisesti käytössä olevia viruslääkkeitä tai rokotteita, joiden avulla sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus voivat vähentyä merkittävästi.


Taulukoissa 3 ja 4 on FluSurge-ohjelmaa sovellettu Suomeen olettaen, että 35 % väestöstä sairastuu 8 viikon aikana. Taulukko 3 esittää ohjelman avulla tehdyt mahdolliset skenaariot: ”lievä”, ”keskivaikea” ja ”vaikea”. Laskelmassa oletetaan, että sairastuneista 1,5 % (0,63–1,96 %) tarvitsee sairaalahoitoa. Taulukosta käy ilmi sairaalahoitojaksojen ja kuolemantapausten määrät." 

Kyseessä ei ollut pandemian määritelmä, vaan mallinnus erilaisista mahdollisista skenaarioista pandemian aikana. Sivulla 49, tuon Ossin käyttämän taulukon yläpuolella, selitetään miksi he laittoivat tuollaisia taulukkoja suunnitelmaan:

"Tässä esitettävät luvut ovat em. perustein resurssitarpeen ja muun varautumisen arviointia varten tehtyjäoletuksia, eivät ennusteita. Vasta kun uusi pandemiavirus on aiheuttanut laajahkoja epidemioita, paljastuvat pandemian vaikutuksia määräävät tekijät."

Suunnitelman ensimmäisessä tiivistelmässä selitetään mitä varten se kirjoitettiin:

 "Varautumissuunnitelman tulee muuttua uhkakuvan, toimintaympäristön sekä ennustamis- ja torjuntakeinojen muuttuessa. Tästä syystä varautumissuunnitelma ei ole koskaan ”valmis”, vaan päivityksiä tehdään oleellisten muutostarpeiden ilmaantuessa. Influenssapandemia saattaa käynnistyä pian tai vuosien kuluttua, eikä sen aiheuttava virus ole välttämättä ajankohtainen influenssaviruksen alatyyppi.

 

Pandemiaan varautuminen tehostaa samalla olennaisesti Suomen valmiutta torjua mitä tahansa laajaa maailmanlaajuista epidemiaa. Valmistautumisen tehostamat tartuntatautien torjunnan rakenteet tukevat keskeisiä jatkuvan tartuntatautien torjunnan alueita ja edistävät näin väestön terveyttä. Varautuminen tukee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista"

 Varautumissuunnitelmaa ei tarkoitettu kiveen hakatuksi ohjenuoraksi. Sen esipuheessa muistutetaan, että tuo 2012 julkaistu suunnitelma odottaa vielä WHO:n tulevia päivityksiä pandemia suhteen.

 WHO on saanut palautetta roolistaan pandemian julistajana ja hoitajana, ja nyt odotellaan päivitettyä ohjeistusta esimerkiksi pandemiavaiheiden luokituksesta. Kansainvälisestä yhteistyöstä huolimatta jokainen maa vastaa lopulta itse omasta varautumisestaan, omien rajojensa sisällä.
Ja sivulla 24.:

"Varautumissuunnitelman tulee muuttua uhkakuvan, toimintaympäristön ja ennustamis- ja torjuntakeinojen muuttuessa. Suunnitelman uhkakuva on keskeisten tahojen yhdessä sopima pandemian vakavuusskenaario, jonka perusteella toteutetaan materiaalinen ja organisatorinen ennakkovarautuminen. Todellisuudessa influenssapandemia tai muu biouhka (johon varautumissuunnitelma antaa perustan) ilmenee hyvin epätodennäköisesti suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ennen uuden pandemian ilmenemistä on aina suuri joukko toiminnan kannalta epävarmoja, virukseen ja taudin ehkäisyyn sekä muuhun torjuntatoimintaan liittyviä tekijöitä." 

Varautumissuunnitelman sivuilla sovelletaan WHO:n pandemian kehittymisvaiheiden määritelmiä vuodelta 2005. Suosittelen lukemaan varsinkin "3.2 Pandemian kehittymisvaiheet (WHO:n luokitus)" kohdan.

Selkeä, yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä lista siitä miten vaiheet etenevät pandemiaan asti. Uskallan uhkarohkeasti väittää, että jopa anonyymi asiantuntija ja Ossi itsekin ymmärtävät mitä nämä vaiheet tarkoittavat. Määritelmissä ei käytetä prosentteja tai tautitapausten määrää, joten päänuppiaan ei tarvitse vaivata taskulaskimen näpyttelyllä. Pandeeminen jakso alkaa, kun "Virus on täysin sopeutunut ihmiseen ja se leviää väestössä aiheuttaen laajoja, maantieteellisten ajojen yli meneviä epidemioita. Maailmanlaajuisen pandemian synty on ilmeinen." Pandemianvastaisia toimia tehdään ennen pandemian julistamista, kun meneillään ovat pandemian kehittymisvaiheet 4 ja 5.

Aivan kuten tapahtui SARS-CoV-2 viruksen kanssa. Eikä tuoreemmassa WHO:n influenssapandemian varautumissuunnitelmien päivittämismanuaalissa vuodelta 2017 ole mitään Ossin punakynällä korostettuja lukuja, vaan samalla periaatteella toimivat määritelmät pandemian etenemiselle (sivu 6).

En ole ollenkaan yllättynyt, jos enemmistö kansanedustajista klikkasi Ossin lähettämän sähköpostin samantien roskakoriin. Jos anonyymi asiantuntija otti Ossin tekstin vakavasti, niin en kykene ottamaan hänen tulkintojaan kovin vakavasti. Tyypin tietotason taso muuttuu entistä nolommaksi.

Anonyymi jatkaa: 

Ns. ”vakavan koronataudin” tärkeimmiksi riskitekijöiksi on paljastunut ylipaino (viite 11), ja veren alhainen D-vitamiinitaso (viite 12).  

Viite numero yksitoista on TekniikanMaailma-lehden artikkeli ylipainon aiheuttamasta selkeästä riskitekijästä. Ei mitenkään kiistanalaista kamaa minulle. Se on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä. Niitä on enemmän kuin yksi, kuten CDC:n listalta voi nähdä. En heti ymmärrä miten anonyymi asiantuntija sai tuosta jonkinlaisen ongelman "virallisen narratiivin" suhteen. Ehkä yksi lause lisää logiikan aukomisessa olisi auttanut.

Viite numero kaksitoista on  COVID-19 Mortality Risk Correlates Inversely with Vitamin D3 Status, and a Mortality Rate Close to Zero Could Theoretically Be Achieved at 50 ng/mL 25(OH)D3: Results of a Systematic Review and Meta-Analysis artikkeli Nutrients julkaisusta vuodelta 2021. D3-vitamiinin hyödyt virustulehduksen estämisessä solutasolla ovat varmasti tärkeä tutkimusaihe. Kuten The Lancet julkaisussakin kirjoitettiin kesällä 2020. Antimikrobiset peptidit ovat havaittu hyöty oikeista vitamiineista ja sitä kautta ne ylläpitävät infektiopuolustusta. Ei mitenkään uusi tai mullistava havainto

Muistaakseni netissä on pariinkin kertaan tullut vastaan setämies ja tätinainen, joka väitti kyseisen vitamiinin vievän kuolleisuusriskin nollan lähelle, joten ei kannata ottaa mitään koronarokotteita. Anonyymi asiantuntija ei onneksi esitä sellaista väitettä, vaan toteaa vitamiinin vain vaikuttavan jollakin tapaa riskitekijöihin. Sen enempää täsmentämättä kuinka paljon. Ehkä hän ei ole hurahtanut rokotushörhöilyn syvimpään päätyyn?


 

Siinä kaikki tältä erää. Leikki jatkuu seuraavassa numerossa, samaan PA-aikaan, samalla PA-kanavalla!

No comments: