Kuolonmetallin kotkat ja pastorin pärinät

Pastorit, saarnaajat ja evankelista, nuo loputtoman naamapalmuilun lähteet, ovat olleet YouTubessa jo monta vuotta. Sitä kautta pienenkin seurakunnan tai kultin äänitorvi saa äänensä koko maailman areenalle. Eri asia onkin kiinnostaako puhe ketään. Pinnalle pääsee vaon tuomitsemisen, julistamisen ja hallelujan ääripään tiukimmin puristetut aivopierut.

Tässä ilmiössä eräitä parhaita puristuksia on tuottanut pastori Steven Anderson Arizonasta. Hän on nuorehko, komea ja pukeutuu fiksusti. Pientä vitsiä heittävä persoona on varmasti hurmaava elämys. Kunnes alkaa oikeasti kuuntelemaan mitä pastori puhuu. Vaivaisen sadan lampaan paimen on aikaisemmin päässyt nettiotsikoihin parantamalla Vanhan testamentin avulla AIDSin: tapetaan kaikki homot. Hän on myös rukoillut syntisiksi julistamiensa ihmisten kuolemaa.  Eli Anderson on hyvää vauhtia nousemassa/laskeutumassa Westboron baptistikirkon Fred Phelpsin seuraajaksi.

Tuorein tuhnaus ilmestyi Pariisin iskujen jälkeen. Pastori Anderson tietää kuinka vaarallista Eagles of Death Metal bändin keikalle meneminen oli. Hän valittaa, ettei media ole keskittynyt bändin syntisyyteen. Varoitusmerkki on bändin nimessä, koska Death Metal tarkoittaa Andersonin tulkintana kuoleman ylistämistä. Joten keikalle menneiden ihmisten ei olisi pitänyt yllättyä aseiden alkaessa laulaa. Siellähän palvotaan ja rakastetaan kuolemaa. Sen lisäksi Anderson kertoo minkälaista porukkaa Eagles of Death Metal on. He käyttävät huumeita, viinaa ja muutenkin elävät seksuaalisesti kuin ei-kristityt. Se on huono esimerkki nuorille. Anderson tietää, että keikka oli puhdasta saatananpalvontaa.

Olennainen höpinä alkaa 5 minuutin kohdalla.




Kokeile kuunnella koko 51 minuutin pituinen video. Sieltä löytyy pätkä, jossa Anderson naureskelee Koraanille, koska se sisältää niin tyhmiä ja epäloogisia juttuja.

Ai niin, Eagles of Death Metal ei edes soita death metallia, vaan ihan kunnon rockia.

Kun totuuslainen hyökkää

Sandy Hookin ala-asteen koulusurmista on kohta kulunut kolme vuotta. Surmatut lapset ja opettajat on haudattu, mutta sukulaiset yrittävät vieläkin kasata elämänsä rippeitä kasaan. Hyväntekeväisyystyö uhrien muistomerkeille ja sukulaisten avustamiseksi ovat toistuneet surutyön ohella.

Vicki Soto oli 27-vuotias opettaja, kun Adam Lanza ampui hänet koululuokassa. Kaikki eivät hyväksy tuota tosiasiaksi. He ovat totuuslaisia, joiden mielestä Sandy Hookin koulusurmat olivat suuri valhe. Se olikin lavastettu tapahtuma, jolla media aivopesi kansalaisia uskomaan, että 26 ihmistä sai surmansa. Eräs näistä totuuslaisista on Matthew Mills. Sandy Hookin lisäksi Mills on syyskuun 11. iskujen suhteen totuuslainen.

Hän oli paikalla Vicki Soton pikkusiskon hyväntekeväisyysjuoksun aikana. Mills lähestyi edesmenneen Vickin omaisia kisan jälkeen. Hän väitti, ettei Sandy Hookin joukkosurmaa oikeasti tapahtunut. Sen lisäksi hän esitti valokuvaa Vickin siskolle, Jillian Sotolle, ja kysyi oliko kuva photoshopattu. Käytännössä hän väitti, ettei Vickiä koskaan edes oikeasti ollut olemassa.

Poliisi pidätti Millsin yleisen rauhan häiritsemisestä.

Millsin ja kumppaneiden sitkeä skeptisyys herättää pari mielenkiintoista kysymystä. Jos väite tapahtumien lavastamisesta ja näyttelijöiden käyttämisestä on totta, niin pari outoa asiaa olisivat totta. Koko suku on teeskennellyt parisen vuotta olevansa Vicki Soton perhettä. Erittäin omistautunutta näyttelemistä pelkästään yhden uhrin perheen suunnalta. Toinen pointti liittyy siihen miksi Sandy Hookia edes vaivauduttiin lavastamaan. Aselakeihin ei tullut tiukennuksia. Motiivi lavastaa noin iso joukkosurma on vieläkin pimennossa.

New York Daily News

Halloween tappaa, sanoo kotimainen pastori

Halloween tuli ja meni. Pimeät illat jäivät. Näiden pimeiden iltojen varjoihin mahtuu runsaasti vaaroja. Vaaroja, joista meitä varoitetaan uskonnollisen TV7-kanavan Rakkauden kosketus rukousohjelmassa. Siinä pastori ja ahkera Herran ylistäjä Veijo Piipponen puhuu Halloweenin ja pimeyden voimien yhteydestä. Samalla Veijo selittää miksi 16-vuotias lappeenrantalainen tyttö surmattiin. Tavallinen kansalainen ei olisi hoksannut tätä yhteyttä. Sitä ennen puhuttiin Jumalan käden virvoittavasta kosketuksesta kotona, mutta näin ateistina turvaudun aina omaan käteeni.

Harhauduin aiheesta.

Pastorimme varoittaa, että Halloween on epäjumaluuden palvomista. Herra on varoittanut kansakuntiaan sellaisesta menosta. Jos ihmiset sotkeutuvat tuollaiseen epäjumalalliseen menoon, niin kuolema seuraa pian perästä. Tai perässä. Hän toivoo ihmisten keskittyvän enemmän kristittynä elämiseen. Puhe alkaa 8 minuutin kohdalla.

Jos et jaksa kuunnella pastorin puhetta, niin tässä olennainen lainaus tekstimuodossa:

Kuinka moni meistä ymmärtää sen, että nämä kaikki ovat seurausta siitä, että Suomessa on lähdetty mukaan palvomaan vainajahenkiä, juuri Halloweenin muodossa pyhäinmiestenpäivänä. Kaupoista loppuivat tähän juhlaan liittyvät tarvikkeet ja naamiaiset. Vauvasta vaariin näitä juhlitaan. Ja lyhyesti sanottuna, kurpitsasta on tullut tämän juhlan tunnus, mutta tiedätkö mitä varten se on merkki vainajahengille tulla kotiin? Me emme saa kristittynä mennä mukaan tällaiseen toimintaan. Ja meidän tulee myös kertoa muille mikä syvempi merkitys on tähän juhlaan osallistumiselle. Se on vainajahenkien, eli paholaisen palvontaan, osallistumista. Ja sillä on aina seurauksensa. Me uskomme, että monen lapsen ja nuoren levottomuus, hallitsemattoman raivon purkautumiset voivat johtua siitä mitä heidän elämäänsä on tullut tätä kautta.

 Eli älä enää sytytä kurpitsalyhtyä pyhäinmiestenpäivänä! Säästät ihmishenkiä.

Oli melkein piristävää kuulla näitä puheita suomalaisen saarnaajan suusta. Yleensä ne ovat tulleet vastaani tuolta Yhdysvaltojen suunnalta.

Myyttiset kannabiksen myytinmurtajat

Yle uutisoi 9.11. kannabiksen yleisyydestä nuorten keskuudessa. Päihdetyö on entistä vaikeampaa, kun nuoret pitävät pilven polttoa vaarattomana huvina. Ja sehän on oikeasti aivan väärin, sillä kannabiksella on haittavaikutuksia. Uutisessa päihdevalistuksen parissa työskentelevät myytinmurtajat kertovat kannabiksen vaaroista.

Minun täytyy tunnustaa, että en ole vieläkään päässyt testamaan kannabista. Käyttö tapahtuu yleensä kaverien seurassa. Käyttökerrat liittyvät illanviettoon ystävien kanssa ja elämästä nauttimiseen. Molemmat ovat asioita joita yritän välttää. Ehkä siksi en ole vielä kertaakaan onnistunut testaamaan tai edes haistamaan miltä mari tuoksuu. Olen kuitenkin pyrkinyt tutustumaan tässä asiassa ihan puhtaasti akateemiseen tietoon ja siihen miten viranomaiset ovat itse selvittäneet kannabiksen haittoja tai hyötyjä. Jos tilaisuus tulee joskus eteeni, niin tulen todennäköisesti testaamaan tuotetta. Olenhan maistanut alkoholijuomia ja tupakkaa, mutta todennut ne kaikki vastenmielisiksi asioiksi. Tupakka jäi yhteen imaisuun. Tällä hetkelle tee on vahvin käyttämäni huume. Altistuin sille sosiaalisessa tilanteessa. Kokeilin vain paria lajia hyvin haudutettua teetä. Sitten ostin sitä kotiini parisen pussia irtoteen muodossa. Nyt käytän sitä kaksi kuppia päivässä.

Valheellista mainontaa jossa kannabiksen luvataan johtavan orgioihin, villeihin juhliin ja intohimojen vapauttamiseen. Ei ku hetkinen, tuolla julisteella yritettiin ohjata nuoria pois huumeesta. Ei ehkä se paras tapa.

Yritin selvittää kuinka moni suomalainen nuori on kuollut kannabikseen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään yhtäkään tapausta. Onneksi tarjolla on tuoretta tutkittua tieteellistä tietoa. Vieläpä ihan aidossa tiedejulkaisussa, kun arvostettu Nature-lehti piti kannabistutkimusta esillä neljän sivun verran The Cannabis Experiment kirjoituksella (numero 542, 20. elokuu). Artikkelissa tehdään yhteenvetoa tutkimuksen tilasta. Aineen laittomuus on tehnyt terveysvaikutusten selvittämisestä vaikeaa. Tupakka- ja alkoholitutkimuksia on kertynyt n. sata kertaa enemmän kuin marijuanatutkimusta.

Käsitykset siitä kuinka paljon kannabista palaa pilveksi vuoden aikana saavat oikeat mittasuhteet, kun aine on muutettu jollakin tapaa lailliseksi. Kalifornian osavaltiossa arvioitiin kannabista kuluvan n. 85 tonnia vuodessa. Kun kyselyitä ei enää tarvinnut hävetä tai pelätä, niin tulokseksi saatiin 175 tonnia. Siitä pitäisi riittää materiaalia haittavaikutusten selvittämiseen.

Lainsäädännössä suuntaukset ovat maailmalla kohti dekriminalisaatiota, joten huumetutkimuksesta tulee entistä helpompaa ja yleisempää. Nature mainitsee esimerkkeinä muutamia merkkipaaluja tuoreen tutkimuksen saralta. Yksi asia on ainakin varma. Kannabista ei voi kutsua tappavaksi aineeksi. Alkoholi on selkeästi haitallisempaa terveydelle kuin kannabis.

Toinen asia on myös varma juttu. Kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta. Jopa yksi kymmenestä käyttäjästä voi tulla riippuvaiseksi kasvin polttamisesta. Pilveen meno lisää myös onnettomuusriskiä ratin takana.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa 50 000 nuoren miehen terveystietoja vertailtiin. Aktiivisimmat pössyttelijät olivat kolme kertaa todennäköisemmin skitsofrenialle altistuneita kuin ne nuoret, jotka eivät suostuneet imemään paholaisen savuavaa pippeliä. Mutta silloinkin varsinainen riski on käyttäjillä vain 1,4 %, kun pilvettömillä se on 0,6 %.

Lyhytkestoiset ja kiistattomat haitat (Naturen mukaan) ovat muistin ja kordinaatiokyvyn heikkeneminen. Varsinainen haitta nuorilla käyttäjillä tulee esiin, jos he polttavat kannabista päivittäin. Mitä nuorempana aloittaa ja mitä enemmän polttaa, sitä suuremmat haitat. Silloin tutkimus osoittaa mm. älykkyyden laskevan kehitysvuosien myötä. Samoin käy muistin suhteen. Mutta näissäkin haittavaikutuksissa on päästy toistaiseksi vain korrelaation osoittamiseen. Kausaliteetti kannabikseen on vaikea selvittää, sillä usein nämä nuoret aktiivikäyttäjät ovat myös alkoholin (keskisuuria)kuluttajia. Kaiken muun riskikäyttäytymisen lisäksi.

Aihe oli taas esillä Nature-lehdessä syyskuussa lääkekäytön suunnalta. Pointtina lääkekäytön kannalta lehdessä oli se, että terveyttä edistävät väittämät eivät ole vielä keränneet tuekseen kestävää tieteellistä näyttöä. Kivunlievityksessä se toimii mainiosti, mutta tulehdusten hoidossa ei niinkään. Myös lääkekäytön kohdalla aineen yleinen laittomuus hankaloittaa tieteellisen tutkimuksen suorittamista. Tutkimukseen virallisesti hyväksytty kannabis ei aina ole samanlaista esim. THC-pitoisuudeltaan, kuin ne aineet joita ihmiset ostavat tai kasvattavat.

Takaisin huvikäyttöön! Siis aiheeseen. En suosittele lukijoitani jatkamaan huumeiden käyttöä.

Tutkimus on pitkäaikaisvaikutusten kohdalla vielä parhaimmillaan ristiriitaista. Usea tutkimus ei onnistu löytämään selkeitä haittatekijöitä. Usea tutkimus löytää joitain haittavaikutuksia. Mutta miten tätä vivahteikasta tutkimusta sitten käsitellään kotimaisen huumevalistuksen parissa? Tarkastellaan Ylen uutista.

Kannabista pidetään hyvänä päihteenä sen päihdeominaisuuksien vuoksi ymmärtämättä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia käytöllä on, Uusitalo sanoo.

On helppoa olla ymmärtämättä niitä, sillä tieteellinen näyttö on vieläkin kortilla. Selkeää hengenvaarallista haittaa ei ole havaittu. Siihen on syynsä miksi Suomessa on vuosittain näitä viinaan kuolleita nuoria, mutta marijuanan kuolleiksi uhreiksi ei ole päätynyt samaan tahtiin väkeä.

Kuopion kaupungin lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari sanoo nuorten pitävän kannabista alkoholia vaarattomampana.

 Juuri näin asianlaita on julkisesti saatavan tutkimustiedon mukaan. Alkoholi on haitallisempi päihde. Kunhan samalla muistutetaan, ettei kannabis ole täysin ilman haittoja.

 Nuorten keskuudessa alkoholi on edelleen yleisin päihde, mutta kannabis on kivunnut hiljalleen rinnalle, molemmat haastatellut sanovat.
– Nuorten voi olla jopa helpompi hankkia kannabista kuin alkoholia, Uusitalo sanoo.

Johtunee siitä, että toisen myyntiä valvotaan kaupoissa tapahtuvan laillisen myynnin takia. Toista tuotetta saa kadulta ja kontaktien kautta ilman valvontaa.

Kannabiksesta elää myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa, Komulainen sanoo. Huumetta saatetaan pitää vaarattomana luonnontuotteena.
– Katukaupassa ei voi tietää, onko kannabista jalostettu tai onko kyseessä synteettinen kannabis vai luonnontuote.

Todellakin. Lajikkeita on jalostettu moneen suuntaan. THC-pitoisuus vaihtelee lajikkeen mukaan. Samalla kannabiksen käytöstä saatava hippihuimaus voi olla todella tujua tai mukavamman rentoa. Määrä tekee myrkyn kaikessa. Aivan kuten alkoholin kohdalla on suuri ero siinä vetäiseekö napaansa tuopillisen ravintolassa pihviannoksen aikana, vai kopauttaako kossupullon kerta kulauksella saunan jälkeen.

Laillisissa kaupoissa on laaja tuotevalikoima, josta myyjä pystyy suosittelemaan tilanteeseen sopivaa tuotetta. Kaupan kautta tapahtuva kannabiksen hankinta myös varmistaisi tuotteen THC-pitoisuuksien valvonnan. Sekä bonuksena kaupankäynnistä valtion kirstuun kilisevät verotulot. Niitä voitaisiin käyttää huumeriippuvaisten hoitoon ja auttamiseen. Se olisi huomattavasti parempi tapa verrattuna nykyiseen. Nyt verorahojen suunta on pelkästään negatiivinen haittojen hoidossa.

Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa tapahtunut myynnin laillistaminen on selkeä esimerkki siitä, ettei viranomaisten tarvitse olla pelkästään maksumiehenä. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana Coloradon kannabiskaupoista tuli verottajalle yli 73 miljoonaa dollaria. Koko vuodelta näyttäisi kertyvän 125 miljoonaa dollaria verotuloja. Ne voidaan käyttää suoraan ongelmakäyttäjien vaatimiin hoitoihin. Ylimääräisellä rahalla rakennetaan kouluja ja muuta tarpeellista. Kannabiksen pimeät markkinat eivät katoa hetkessä Coloradossa, mutta ne ne ovat supistumassa.

Mitä laitetaan?

Yle jatkaa:

Myös kannabiksen vaarattomuus mietona huumeena on Komulaisen mukaan voimissaan oleva myytti. Kannabiksen vaikuttavan aineen THC:n pitoisuudet ovat nousseet lajikkeiden jalostuksen ansiosta.

Nyt en ole aivan varma minkälaiseksi myytiksi myytinmuurtajat olettavat tämän vaarattomuuden. Verrattuna moniin muihin laittomiin huumeisiin kannabis on turvallinen. Samoin on asianlaita, kun kannabista verrataan laillisiin päihteisiin. Tupakan ja alkoholin haitat ovat useissa tutkimuksissa todettu pahemmiksi kuin kannabiksen. Molemmat näistä ovat tästä huolimatta laillisia. Vaarallisuus itsessään ei siis tarkoita, että aineen täytyisi olla laiton. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytöksen seurantakeskuksen raportti tupakan, alkoholin ja kannabiksen vaaroista totesi kannabiksen olevan niistä turvallisin vaihtoehto. Britanniassa päästiin samansuuntaisiin tuloksiin. Tämä tieto on ylittänyt uutiskynnyksen ihan Suomessa asti, joten tuskin voimme väittää sen olevan nuorison parissa kiertävä myytti.

Haittavaikutukset eivät aina jää kannabiksen aiheuttamiksi. Kannabiksen kohdalla ihmiselle aiheutuu eniten ongelmia kannabiksen sijaan kannabiksen laittomuudesta. Huumevalistaja Komulainen tavallaan toteaa tämän itse.

Kannabiksen aiheuttamat haitat ovat usein sosiaalisia, Komulainen sanoo.

– Niitä on turha vähätellä. Jos jäät koulussa kiinni kannabiksen poltosta, voi seurata erottamisen kautta koulupudokkuus. Se ei ole pieni asia, kun ajatellaan ihmiselämää ja elinkaarta.

 Aivan. Jos poltat pilveä viikonloppuisin ja jäät siitä kiinni, niin voit menettää opiskelupaikkasi. Se ei todellakaan ole pieni asia, vaan voi pilata nuoren ihmisen tulevaisuuden suunnitelmat. Ja lisää yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä. Puhumattakaan mitä merkintä huumausainerikoksesta tekee, jos työnantaja sellaisen selvittää ihmisen taustasta. Myös työpaikan menettäminen on realistinen haitta.

Lopussa Ylen jutussa vaihdetaan aihe suonensisäisiin käyttäjiin, joten jätän loput kommentoimatta. Lähes samaan aikaan ilmestyi kuitenkin lisää kannabikseen liittyvää kirjoittelua. Se tapahtui Savon sanomien sivuilla, kun toimittaja Asta Tenhunen kommentoi kannabiksen käytön haittoja.

Pieni muutos, jolla voisi helpottaa oikeusjärjestelmän työkuormaa ja tehostaa poliisin työtä, voisi olla myös pienten kannabiskasvimäärien hoitaminen suoraan sakolla.
Nykyään kannabiskasvien kasvattaminen tutkitaan huumausainerikoksena. Vähäisissä kasvimäärissä sen voisi hoitaa keveämminkin: sakko saman tien ja kasvit hävitykseen ilman pitkiä kuukausia tai jopa vuosia odotettavia oikeusprosesseja.

 Ihan järkevä ehdotus lainsäädännön lieventämisestä. Itse kuitenkin menisin vielä pidemmälle, jotta poliisien aikaa ei tuhlattaisi kannabikselle. He pääsisivät keskittymään enemmän rikoksiin joissa on uhreja.

Kannabisfriikit väittävät, että viranomaiskontrolli aiheuttaa syrjäytymistä. Se ei Suomessa pidä paikkaansa.
Suomen kriminaalipolitiikka, poliisin toiminta ja oikeuden rangaistukset ovat täysin muuta kuin Yhdysvalloissa. Rakenteissa ei ole mitään samaa.

Toivottavasti tilanne Suomessa on Tenhusen kuvailema. Mutta ne tapaukset joista olen lukenut viime vuosina kertovat toisenlaista tarinaa. Suomessa ei joudu ns. arkipolttelusta vankilaan, mutta sakkojen ja merkintöjen kautta sosiaalinen elämä vaikeutuu huomattavasti. 

Suomessa poliisi puuttuu käyttörikoksiin muun työnsä ohessa. Nuoret ohjataan pääsääntöisesti puhutteluun. Monet aikuisetkin saavat ensi kerroilla ohjauksen hoitoon ennemmin kuin minkään ankaran rangaistuksen.
Sen sijaan viranomaiskontrollilla on iso ennalta estävä ja ohjaava vaikutus. Poliisin puuttuminen saa aina yhden sun toisen ihmisen havahtumaan, mitä on tekemässä.

Kaikesta huolimatta kuvittelen tilannetta, jossa olutta juoneet alaikäiset ja viinaa juoneet aikuiset ohjataan poliisin puheille. Tuntuu erittäin oudolta, mutta verratava outouteen siitä, että kannabiskäyttäjä joutuu puhutteluun ja/tai sakkoihin. Jos viranomaiset ovat huolissaan hippiheinän heiluttajista, niin miksi käytössä ei ole sama systeemi kuin alkoholin ja tupakan kanssa?

Jos esimerkiksi puhallutusratsiassa jää kiinni kannabiksen käytöstä ja nyssykkä taskussa, nykyään vakavin seuraus siitä on useimmiten tietokoneen takavarikoiminen.

 Tässäkin tapauksessa suurin haitta kannabiksen käyttäjälle tulee huumelaista, ei itse huumeen käytöstä.

Eli jos poliisi katsoo tarpeelliseksi alkaa tutkia esimerkiksi mahdollista huumausaineiden kauppaa ja tekee kotietsinnän, poliisi voi takavarikoida ja tutkia nuoren tai aikuisen tietokoneen.
Se on konkreettinen haitta monelle nuorelle. Mutta kotietsintä ja takavarikot ovat myös poliisille laillinen, tärkeä ja hyvä tutkintakeino, jolla vastuullisesti käytettynä on kansalaisten tuki rikostutkinnassa.

 Ja myös tässä suurin haitta on huumelain kautta ilmenevä, ei kannabiksesta johtuva.

Jos lainsäädäntöä jotenkin haluaisi kehittää, puhuttelun lisäksi myös nuorten valvontarangaistuksissa olisi lisäämisen varaa. Suomessa on monenlaisia ohjaavia ja kuntouttavia rangaistusmuotoja, joita tulisi voida käyttää laveasti ja ohjaamalla asiakkaita entistä enemmän järjestöjen päihde- ja elämänhallintakuntoutukseen.

Kuntouttava rangaistusmuoto on kaikkein järkevin vaihtoehto. Sitä pitäisi ehdottomasti suosia muiden rangaistusmuotojen yli. Varsinkin jos tarkoituksena on välttää ihmisten syrjäytymistä.

Suomessa kannabiksen laillistaminen olisi täystunarointia, hätiköintiä, joka loisi uutta rikollisuutta ja lisäisi huomattavasti terveydenhoidon kuluja.

 Tälle väitteelle olisi kiva saada jotain tutkittua tietoa. Varsinkin niistä maista tai osavaltioista joissa laillistamista on tehty. Hollannin kohdalla ei ymmärtääkseni ole tapahtunut tuollaisten uhkakuvien toteutumista.  En myöskään heti keksi mikä olisi tuota uutta rikollisuutta. Jos terveydenhuollon kulut nousevat, niin juuri siinä tapauksessa kannattaisi olla niitä verotettavia tuloja kannabiksesta.

Suomessa päihteistä maksetaan ensinnäkin vero. Kuinka moni kavereille kannabista kasvattava maksaisi kannabisveronsa säntillisesti? Jos kannabista myytäisiin puodeissa, olisiko niiden pitäjät ensisijaisesti niitä kirjanpidon ja veronmaksun tunnollisesti hoitavia kansalaisia? Epäilen.

Epäily on hieno asia. Mutta esimerkit niistä paikoista joissa kannabista ostetaan kaupoista ovat osoittaneet, että niitä verorahoja lähtee verottajan suuntaan. Säätely, valvonta ja byrokratia ovat tuttuja asioita suomalaisille viranomaisille. Tuskin he unohtaisivat niitä yllättäen laillistamisen jälkeen.

Suomessa jo alkoholin verotus aiheuttaa erikoisia ilmiöitä, kuten tavallisten pulliaisten heittäytymistä jopa rikollisiksi rahdatessaan viinaa Virosta Suomeen myyntiin. Oman käytön rajoista valehdellaan Tallinnan laivoilla tämän tästä. Miksi veron maksu kannabiksesta sujuisi helpommin?

 Tuo on oikea ongelma. Verotuksessa pitäisi olla tarkkana. Jos kannabista verotetaan myytävän tuotteen painon perusteella, niin asiakkaat voisivat suosia THC-pitoisuudeltaan suuria versioita. Pienemmällä painolla saisi korkeamman pilven. Tässä kohtaa Tenhunen ei mainitse sitä loogista ratkaisua viinaralliin. Säädetään alkoholin verotusta sellaiseksi, ettei Tallinnaan kannata lähteä. Viinat ostetaan kuitenkin jostain, mutta nykyinen meno ajaa verorahat ulkomaille. Veronmaksajat jäävät maksajiksi, kun alkoholin aiheuttamia ongelmia siivotaan päihdehuollossa. Olisi tietenkin fantastista jos suomalaiset eivät ostaisi sitä viinaa samaan tahtiin, mutta se on samalla puhdasta fantasiaa.

Samalla periaatteella kannabiksen verotus olisi säädettävä sellaiselle tasolle, että verotus olisi järkevää. Veroprosentteja säädetään jatkuvasti. En näe tässä ongelmaa. Ellei välttämättä haluta säätää verotus toimimattomalle tasolle. Jotkut ehkä haluavat tarkoituksella tehdä huonoa työtä verotuksen suhteen. Politiikka on siinä mielessä jännä peliareena.

Kannabiksen käytön kannattajissa on paljon rikollismielisiä – henkilöitä, jotka eivät oikein välitä, mitä viranomaiset sanovat. Se laskee kynnystä, että tavallisista päihdeporukoista löytyy usein aina edes joku vähän kovempi tekijä – Se yksi, joka jonain pössyttelyiltana tietääkin, mistä olisi myös ekstaasia saatavilla.

Tuo on realistinen tilanne, sillä ymmärtääkseni samanlaisia kovien huumeiden kamuja löytyy myös alkoholia kuluttavien parista. Miksi kannabiksen kohdalla tämä olisi relevantti este, mutta alkoholin kohdalla ei ole?

Kannabiksen saatavuuden helpottamiselle ei ole mitään syytä. Kaikki askeleet sen saannin helpottamiseksi tuovat kannabista tarjolle vähän lähemmäksi nuoriakin.
Suomen kriminaalipolitiikka ei syrjäytä nuoria eikä juuri aikuisiakaan. Päihdeongelmat sen sijaan syrjäyttävät.

Kannabis on nykyisessä Suomessa levinnyt laajalle. Tänään Savon sanomissa kerrotaan käytön olevan kaikkien aikojen ennätyslukemissa. Jos syrjäytyminen johtuu päihdeongelmista, niin ongelmakohdat otettaisiin käsittelyyn niiden käyttäjien kohdalla, joilla on ongelmia kannabiksen käytöstä. Ei niinkään ennakoivan ja kaikenkattavan kriminaalipolitiikan kautta. Onneksi näytämme olevan yhtä mieltä siitä, että mitä pienempi rangaistus sitä pienempi riski syrjäytyä.


Loppukommentit

 Miten tahansa tätä asiaa pyörittelen päässäni, niin en näe miten kannabiksen luokittelu laittomaksi huumeksi on perusteltua. Varsinkaan kun samaan aikaan alkoholia ja tupakkaa pystyy ostamaan kaupoista. Alkoholi aiheuttaa vahvemman päihtymisen. Tupakka aiheuttaa pahempaa riippuvuutta. Johdonmukaisuus päihteisiin suhtautumisessa olisi kaikkien etu. Toivottavasti asiasta pystytään vielä tämän sukupolven aikana puhumaan faktapohjaisesti eduskunnassa asti. Esimerkkiä tullaan varmasti hakemaan muista maista.

Minulla on kyllä perusteluja sille miksei tupakkaa kannata polttaa. Sen terveyshaitat itselle ja toisille ihmisille passiivisen tupakoinnin välityksellä ovat yleisesti tiedossa. Sitäkin pahempana haittana on tupakan tuoksu. Yööök, se pistävän hirveä lemu joka tupakoitsijoista lähtee. Sosiaalisissa tilanteissa me tupakoimattomat emme kohteliaisuussyistä aina valita ääneen.

Kaikkein tärkeimpänä asiana: päihdetyö on tärkeää ja kunnioitettavaa työtä. Arvostan niitä ihmisiä, jotka pystyvät ja jaksavat puhua nuorille huumeiden vaaroista. Mutta ei ole mitään syytä käyttää puheita, joissa jotkin väitteet ovat ristiriidassa tutkitun tiedon kanssa. Huumeista ei kuiskita enää missään pyörävajan takana välitunneilla. Nuoret osaavat etsiä tietoa netistä. Sieltä löytyy asiallista ja kökköä infoa huumeista, niiden haitoista ja miten riippuvuus oikeasti ilmenee käyttäjissä. Koululaisen tarvitsee vain kerran huomata jokin ristiriita valistuksen ja huumetutkimuksen välillä.  Käyttämällä faktapohjaista valistusta säästytään nuorten luottamuksen menettämiseltä. Näin huumetyö voidaan keskittää niihin ongelmakohtiin, jotka ovat oikeasti pahimpia ongelmia.

Saako ateisti elää Egyptissä?

Jumalaton elämä. Joillekin se on ihan tavallista arkielämää ilman sen kummallisempaa pohtimista. Opiskellaan, käydään töissä, rakastutaan, harrastetaan, vietetään aikaa ystävien kanssa. Joillekin jumalaton elämä tarkoittaa maailmankatsomuksensa salaamista sukulaisilta, ystäviltä ja työtovereilta. Suomessa tilanne on muihin verrattuna ateistin kannalta erinomainen. Ehkä suku ja kotikaupunki ratkaisevat kuinka avoimesti suomalainen voi elää uskonnottomana.

Yhdysvalloista kantautuu tiettyjen poliitikkojen suusta aina silloin tällöin outoja asenteita. Asenteita, joita myös useat äänestäjät kannattavat. Republikaanien presidenttiehdokas Ted Cruz on markkinoinut itseään konservatiivisena, uskovaisena ja moraalisena valintana. Tuoreessa puheessa toistettiin asioita, joita olen kuullut monen muunkin republikaanin suusta: presidentiksi kelpaa vain jollakin tapaa uskovainen ihminen. Uskonnottomat älkää vaivautuko. Republikaanien ja konservatiivien parissa uskonnonvapaus tarkoittaakin pelkästään positiivista uskonnonvapautta. Ei vapautta uskonnosta. Heille se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus elää Jeesuksen opetuksia seuraamalla. Onneksi hiuksen hieno enemmistö Yhdysvaltalaisista on ymmärtäväisemmällä kannalla verrattuna Ted Cruziin ja kumppaneihin.

Eivätkä länsimaalaiset maat ole tietenkään ainoita joissa höpistään samanlaisia asioita. Joissain maissa puhutaan paljon pahempaa. Egyptin Al-Assema tv-kanavalla käytiin keskustelua, jossa ateistit tulivat puheenaiheeksi. Siinä ateismi on valitettava ja häpeällinen ilmiö Egyptissä. Näin sanoo nainen, jonka voimme pelkästään pukeutumisen perusteella olettaa olevan jotain muuta kuin ääripään islamisti. Ateismi kun kuulemma leviää kulovalkean tavoin. Maassa on jopa 866 ateistia. Studiossa käyty keskustelu oli varmaankin myös sieltä maltillisemmasta päästä muslimimaailman ajatusvinkkeliä.



Egypti on monen muutoksen kourissa vallankumouksiensa jälkeen. Kansakunnan parissa on tapahtumassa poispäin liikehdintää ääriuskonnosta. Konservatiivista hunnuttautumista ei enää tehdä entiseen tahtiin nuorten naisten parissa. Tämän liberaalin suuntauksen vastakkaisessa liikehdinnässä perustetaan poliisien joukkueita, jotka pyrkivät pidättämään ateisteja. Maallistuneiden ihmisten elämä on onneksi mahdollista. Tosin se on vielä kaapissa elämistä. Ihmisoikeuksien ajaminen hoituu blogirintamalla, kun egyptiläiset ateistit pitävät toisiinsa yhteyttä internetin kanavilla.

Toisaalta ymmärrän miksi näiden uskovaisten suusta välillä tulee tuollaista puhetta. Pelkkä ateistin olemassaolo on PR-uhka heidän perussanomalleen. Kun koko elämän sisällön juoni tai moraali haetaan milloin minkin uskovaisen uskonnon kautta, niin näyttää kovin erikoiselta, jos toinen ihminen saavuttaa saman ilman tuota uskontoa. Miksi uskovaisen tarvitsee uskontoaan? Se voi aiheuttaa erittäin vaarallisen ilmiön uskovaisen päässä: kyseenalaistamista.

Sukellusvene laukaisi testiohjuksen

Yli kaksi kuukautta sitten Floridassa laukaistiin Atlas V -raketti kohti tähtiä. Se oli kaunis näky. Onneksi näky myös taltioitui monen kameran toimesta pitkin internettiä. Ihmisluonteelle ominaisesti sama näky aiheutti heti puheita avaruusolentojen kulkupelistä tai jostain mysteerisestä kosmisesta tapahtumasta. Onneksi ne puheet laantuivat melko ripeästi.

Parisen päivää sitten nähtiin melkein identtinen näky Los Angelesin aamuisella taivaalla. Jotkut ihmettelivät oliko se komeetta vai vihollisen laukaisema ydinohjus. Paikalliset sanomalehdet esittelivät hienoja kuvia raketin jättämästä jäljestä. Samalla ne kertoivat virallisen selityksen raketin alkuperästä. Se oli Yhdysvaltojen laivaston Trident II (D5) testiohjus, joka laukaistiin Ohio-luokan sukellusveneestä. Los Angelesin lentokenttä varasi testialueelle lentokiellon jo päivää ennen testiä, joten mistään ennakoimattomasta tapahtumasta ei ollut kyse.

Eli selkeä selitys erikoiselle näylle taivaalla. Miten siihen reagoidaan netin foliopitoisilla käytävillä? NaturalNews tulkitsee tapahtumia:

Viralliset selitykset ovat lähes poikkeuksessa peitetarinoita. Siksi ohjustesti ei voi olla pelkkä ohjustesti. Normaalisti Trident II ladataan ydinkärjellä. Laivasto olisi voinut testata ohjusta missä vain Tyynellä valtamerellä, mutta kuitenkin se tehtiin lähellä rannikkoa. Joten sillä haluttiin viestiä Kiinalle, ettei kiinalaisen laivaston modernisaatio ole kannattavaa toimintaa. Kansalaisille ei myönnetä, että USA ja Kiina ovat keskenään salaisessa mutta räjähtävässä sodassa.

Ja siksi NaturalNews kirjoittaa:

The Trident missile launch near Los Angeles was a warning shot against China in a last-ditch effort to prevent all-out war 

The upshot of all this is that the U.S. and China have been engaged in a covert war for quite some time, and that covert war has escalated month by month, even as the official state-run news organizations of both nations have denied any war is happening at all.

Ohjustesti tapahtui Los Angelesin lähellä, jotta sosiaalinen media täyttyisi kuvilla ohjustestistä.

Last night's test launch of the Trident missile over Orange County was staged near a high population area for a tactical reason: To have as many witnesses (and videos) as possible, sending a very visible warning message to China that says, "We can destroy you if you don't back off." 

Koska Yhdysvalloilla ei ole mitään muuta tapaa tiedottaa asevoimistaan Kiinalle. Miksi valtamedia ei sitten osaa uutisoida tästä julkisesti julistamatta jääneestä sotatilasta Kiinan ja USA:n välillä?

Nobody in the mainstream media is report this; probably because, with a few exceptions, they are mostly clueless, brain-dead propagandists who know nothing about international geopolitics and the real state of conflict in our world. Also, they are ordered what to write by the U.S. government regime in exactly the same way China's "journalists" are ordered what to write by the Chinese regime.

Aivan. Nämä aivokuolleet propagandistit eivät ymmärrä mitä kulissien takana oikeasti tapahtuu. Sama mediapimento tapahtui Tianjinin räjähdyksen kohdalla, kun valtamedia ei suostunut kertomaan Yhdysvaltojen salaisesta tuomionpäiväsatelliitista. Onneksi meillä on nettikansalaisjournalismi.

Professori Folta ja Anti-GMO:n toimiva painostus

Professori Kevin Foltan ahkera työ biotieteen, geenimanipulaation ja muutenkin tieteen puolustapuhujana jatkui monta vuotta. Hän kirjoitti aiheesta ahkerasti lehtiin ja eri nettisivuille, sekä järjesti podcasteja aiheesta. Folta oli näkyvä geenimanipulaation puolestapuhuja. Siksi hän saikin huomiota geenimanipulaatiota vastustavien suunnalta.

 Huomaat varmaankin, että kirjoitan tästä menneessä aikamuodossa.

Foltan nimi nousi enemmän otsikoihin, kun hänen sähköpostiaan lähdettiin tarkastelemaan gm-vastustajien vaatimuksesta. Sähköposteista ei löydetty manipuloitua tiedettä, huijausta tutkimuksessa tai muuta tieteen väärinkäyttöä. Sieltä löytyi jotain paljon pahempaa! Pahamaineinen Monsanto oli antanut Foltalle 25 000 dollaria, jotka sai käyttää professorin haluamaan kohteeseen. Eli ne rahat menivät Foltan järjestämien Talking Biotech koulutustapahtumien budjettiin. Ne olivat pieni osa projektin rahoituksesta, joka toimi yksityisten lahjoitusten voimin. Rahaa tuli samaan tarkoitukseen mm. Oregon Farm Bureau, Manitoba Canola Growers, US Pork Board, American Seed Trade Association, Light Emitting Computers firmoilta.

Geenimanipulaation vastustajille kaikki tämä tarkoitti vain yhtä asiaa. Kaikki mitä Folta on koskaan sanonut tai kirjoittanut tieteestä on kyseenalaista. Eikä heidän tarvitse käsitellä mitenkään geenimanipulaatioon liittyvää tiedettä. Riittää kun osoitetaaan sormella noita Monsantoon liittyviä dollareita. Ja väittää Foltan valehtelevan geenimanipulaation turvallisuudesta, mutta jostain syystä tekstit jättivät selittämättä mitkä ne valheet tutkimuksesta ja gm-ravinnosta olivat ja miksi ne olivat valheita. Eikä sitä tarvitsekaan tehdä, koska dollarit!

Monsanton rahoista nostatettu kohu nousi niin rajuksi, että Floridan yliopisto laittoi ne 25 000 dollaria kampuksen ruoka-projektiin. Rahat eivät olisi koskaan menneet suoraan Foltan takataskuun.

4. marraskuuta Folta ilmoitti jättävänsä julkisen tieteen puolestapuhumisen.

Hi Everybody. I'll keep it short. The attacks are relentless, I'm under a lot of pressure on many fronts. I'm taking the opportunity to disappear from public visibility and focus on my lab and my students. It has been a challenging time. I appreciate the support, I'm grateful for your wishes, but this battle is vicious and one-sided, and I think I'm well served bowing out of the public science conversation for the foreseeable future. Thank you.

Painostus toimi, joten onneksi olkoon gm-vastustajat. Foltan kotiosoitetta jaettiin netissä ja lopulta jopa hänen kuollut äitinsä otettiin mukaan lokakampanjaan. Ymmärrän hyvin miksi Folta ottaa taukoa.

Kirkolliskokouksen vastaus uuteen avioliittolakiin

Tasa-arvoinen avioliittolaki lähenee voimaan tulemistaan. Eduskunnassa selvitellään miten se vaikuttaa muihin lakeihin. Kotimainen ev.lut.kirkkomme on myös tarkastellut miten se reagoisi, kun valtiovalta päivittää avioliittolakiaan. Vaihtoehtoina on nykyisen menon jatkaminen, vihkimisoikeudesta luopuminen, tai se syntisin vaihtoehto eli samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen kirkoissa.

Kirkolliskokouksen tuoreessa istunnossa päätettiin, että meno jatkuu entisellään. Valiokunnan mietintö on 22 sivua pitkä. Se on yhteenveto kaikista edellisistä kirkon päätöksistä. Linja näyttäisi pitävän kautta linjan. Ja mikäs siinä. Juuri tätä varten siinä lakialoitteessa oli oma kohtansa uskonnollisten laitosten oikeudelle pitää omat käsityksensä siitä minkälaisia ihmisiä he suostuvat vihkimään. Kirkollisella vihkimisellä ei näillä näkymin mennä homohäihin, mutta yhä suositummaksi tuleva (tai jopa suositummaksi tullut) siviilivihkimen sen sijaan toimii virallisena väylänä avioliiton parkkihalliin samaa sukupuolta oleville pareille. Kirkoissa voidaan todennäköisesti jatkossa kuitenkin siunata samaa sukupuolta olevat parit, kunhan he ovat ensin menneet vihille vaikkapa maistraatin puolella.

Tätä tuskin tarvitsee edes mainita, mutta en ole kirkon jäsen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirkolla on oltava oikeus itse määrätä minkälaisia pariyhdistelmiä he suostuvat vihkimään. Keskustelu jatkuu kirkon sisällä. Seuraavat seurakuntavaalit antavat varmasti myös vihjeitä siitä mihin suuntaan kirkkovene soutaa tulevaisuudessa.

Skudo® Hologram ja Mainio muutos maailmassa

Kännyköiden säteily huolestuttaa monia. Monet ovat valmiita hyötymään näiden ihmisten huolesta. Viimeksi vastaava tuote oli RayGuardin kaltainen säteilynmuokkaaja, jota ei kuitenkaan mitata suoraan säteilyn laadusta tai määrästä.

Skudo Hologram ei vaikuta kännykän toimivuuteen, eli puhelimen signaalin laatu ei kärsi kvanttitarrasta. Itse tarra ei myöskään säteilytä mitään ympärilleen, joten käyttäjä on (lompakkoaan lukuun ottamatta) täysin turvassa Skudon suhteen.

Tässä esittelyvideo itse tuotteen valmistajilta. Huomioi, että tarraa voi käyttää kännykän lisäksi myös tietokoneissa, televisioissa, pelikonsoleissa ja varmaan myös sähkövatkaimissa sekä venäläisissä perseenpärisyttimissä. Älä siis osta vain yhtä Skudo Hologram tarraa!



Ei siis mitenkään poikkeuksellinen kännykkätarra verrattuna kaikkiin niihin lukemattomiin kilpailijoihin. Tarra kiinnitetään kännykkään paikkaan jossa se ei ole kännykän ja ihmisen pään välissä. Kuitenkin tarra onnistuu jotenkin muuttamaan kokonaisuutena kännykästä lähtevää säteilyä, vaikka ihmiseen päin kohdistuva säteily lähtee toiseen suuntaan. Kännykästä lähtevän elektromagneettisen säteilyn määrän vaihtelua ei mitata. Sen sijaan näytetään miten ihmisten toiminnot muuttuvat sen mukana onko käytössä Skudo vai ei  (5 min kohdalla videossa).

Maahantuoja Infinita.fi esittelee kotimaisella kielellä Skudon ominaisuuksia:

Yksi Skudo® Hologram / laite riittää. Skudo® Hologram ei tarvitse huoltoa tai puhdistusta. Käyttöikä 2 vuotta. Tuote voidaan hävittää talousjätteiden mukana. Skudo® Hologram on suodatin, joka toimii subatomisella tasolla sähkö- ja elektronisissa laitteissa, vähentäen niiden haittavaikutuksia ihmisiin. Tuote pystyy poistamaan sähkömagneettisen aallon aiheuttamia haittoja, koska se kykenee vaikuttamaan värähtelyyn siten, että niiden vaikutus ihmisiin vähenee huomattavasti tai poistaen signaalit, jotka aiheuttaisivat haittoja.
Huom. Skudo® Hologrammia markkinoidaan myös lääketieteellisenä laitteena, jota käytetään lisävarusteena lääkinnällisissä sähkölaitteissa.

Teksteihin heitellään sanoja kuten hologrammi, subatominen taso, värähtely, jne. Eräässä esitteessä tarran kuvaillaan olevan nanoprosessori. Tarra toimii vain kahden vuoden ajan. Sitten täytyy ostaa uusi versio. Skudo on myös niin monipuolinen tarra, että se osaa säätää monipuolisesta laitevalikoimasta aina sen sähkömagneettisen kentän ihmisen terveydelle suotuisaan suuntaan. Laitteesta välittämättä.

Lisäksi Skudo vaivautuu mainitsemaan olevansa patentoitu tuote, vaikka patentti ei tarkoita patentoidun tuotteen terveysvaikutusten olevan mitenkään totta. Sekä tietysti CE-sertifikoitu tuote, aivan kuten Hopi-korvakynttilät ovat! Sertifikointi kun käytännössä tarkoittaa sitä, ettei tuote ole aktiivisen haitallinen ihmisille. Mainostaminen on siis periaatteiltaan samaa kuin muillakin säteilynestotarroilla humpuukin hämmästyttävässä maailmassa. Pelkästään Amazonin sivusto on pullollaan vaihtoehtoja näissä tuotteissa.

Skudon suhteen tapahtui kuitenkin jotain erittäin poikkeuksellista. Tämä hologrammitarra poistettiin kotimaisen kaupan tuotevalikoimasta. Minulta meni täyteläisesti haudutettu tumma tee väärään kurkkuun, kun luin uutisesta. Se oli sen verran poikkeuksellinen.

Ekokauppa Ruohonjuuri veti tänä aamuna myynnistä asiakkaita raivostuttaneen tuotteen: Skudo-säteilysuojatarran, jonka hinta oli 37,95 euroa. Ruohonjuuren mukaanviime viikon loppupuolella myyntiin tulleita tarroja ennätettiin myydä vain muutama.

Miten Ruohonjuuri-kaupan tuotevalikoimasta vastaava markkinointi- ja ostopäällikkö Johanna Koskinen selitti päätöstä?

 Virhe oli minun. Luotin liikaa tavarantoimittajan näyttämiin tutkimustuloksiin, Koskinen sanoo. Hänen mukaansa tuotteen arvioiminen oli hankalaa, sillä hän ei ole "kvanttifysiikan asiantuntija".

Mistä Ekokauppa Ruohonjuuri sitten sai motivaation tuotteen poistamisesta?

Tarra nostatti myrskyn sosiaalisessa mediassa eikä raportti lisännyt asiakkaiden luottamusta. 

 Kyseinen sosiaalisen myrskyn eräs ratkaiseva puhuri taisi olla Vesa Linja-ahon kirjoitus: Ruohonjuuri myy huuhaa-säteilytarraa – ”Uskomme itse tuotteen toimivuuteen”

 Kaiken kaikkiaan tänään oli ainakin huuhaan puolesta erittäin hyvä päivä. Toivottavasti lähitulevaisuudessa saamme kuulla samanlaisia uutisia tiettyjen tuotteiden poistumisesta tiettyjen kauppojen tuotevalikoimasta. Kiitos, sosiaalinen media! Yksi huuhaa-tuote yhden jälleenmyyjän valikoimasta on poistunut. Enää satoja tuhansia tuotteita tuhansien jälleenmyyjien valikoimista jäljellä.

Tosin Ruohonjuuuri ilmoittaa, että he voivat ottaa Skudon takaisin tuotevalikoimiinsa, kun sen toimivuudelle kertyy tieteellistä näyttöä.

Olemmekin keskustelleet Skudon maahantuojan (Infinita Oy) kanssa siitä, saataisiinko Skudo VTT:n (Teknologian tutkimuskeskus) tutkittavaksi. Jos tämä onnistuu ja tutkimustulokset puoltavat tuotteen tehoa, otamme Skudon takaisin valikoimaamme.

Robottiauto on täällä, robottiauto ei tapa!

Tekniikka kehittyy ja meidän on kehityttävä sen mukana. Autoteollisuuden merkittävä mutos on tapahtumassa itsestään ajavien autojen muodossa. Kun nämä robottiautot yleistyvät liikenteestä yleistyvät myös ihmisten ja keinoälyjen kontaktit. Uutisiin asti robottiautot näyttäisivät pääsevän vain näiden kolareiden takia. Helsingin sanomat kertoi miten Googlen autot olivat kolarissa. Se oli ensimmäinen itse ajavan auton kolari jossa loukkaantui ihmisiä. Vielä dramaattisemmaksi uutisointi meni, kun robottien ohjelmoinnissa otetaan huomioon elämän oikeat haasteet: Robottiautot valitsevat kuka kuolee onnettomuustilanteessa. Se nostaa esiin ihmisten käsitykset eettisistä ongelmista.

Ei niin kaukana tulevaisuudessa voi olla hetki, jossa robottiauton eteen ilmestyy kapealla kujalla kymmenen ihmisen joukko. Auton nopeuden kannalta vaihtoehtona ovat joko:

1) ajaa joukkoa päin

2) ohjata auto seinää jolloin matkustaja ratin takana todennäköisesti kuolee.

Prioriteettinä pitäisi tietenkin olla se vaihtoehto, jossa kuolee vähiten ihmisiä. Mutta se tarkoittaisi autossa matkustavan kuolemaa.

Kun ihmisiltä kysyttiin yleisesti, pitäisikö robottiauton ajaa seinään ja uhrata matkustajansa vai surmata joukko jalankulkijoita tilanteessa,  jossa ei ole muita vaihtoehtoja, he kannattivat jalankulkijoiden hengen säästämistä.

Mutta jos vastaajat asettiin kuljettajan asemaan, asetelma muuttui. Ihmisten halukkuus ostaa robottiauto, joka on ohjelmoitu uhraamaan matkustajansa, laski merkittävästi.

Tämä tarkoittaa sitä, että liikenteessä ihmiskuljettajia paremmin selviytyviä robottiautoja myytäisiin vähemmän ja liikenneonnettomuuksien määrät eivät laskisi niin paljon kuin ne voisivat laskea.

Robottiautot voisivat siis olla keino vähentää ihmishenkien menetyksiä liikenteessä. Sen saavuttaminen on vaikeaa, koska robottiauton ostamista harkitsevat ihmiset voisivat olla niin itsekkäitä. Useimmat vastaajista haluaisi, että muut ihmiset ajaisivat robottiautuilla. Tuokin skenaario on vielä yksinkertainen. Vastaukset ja käsitykset eettisesti oikeasta ratkaisusta muuttuvat, kun yhtälöön lisätään lapsia. Kaiken kaikkiaan moraaliin liittyvät algoritmit ovat tärkeä huolenaihe autoja suunniteltaessa.

Onneksi robottiautot ovat näinkin varhaisessa suunnitteluvaiheessa osoittautuneet erittäin turvalliseksi vaihtoehdoksi. New Scientist kertoo minkälaista tietoa on kerääntynyt robottiautojen kolareista. Peltiä on kolhiintunut 5,5 kertaa per miljoona ajokilometriä. Poliisien tilatojen mukaan ihmisten ajamien autojen kohdalla vastaava luku on 1,2 kolaria per miljoona kilometriä. Toki näissä ihmisten kolareissa on se selkeä etu tilastoinnin kannalta, ettei kaikkia ihmisten aiheuttamia onnettomuuksia tilastoida. Syyllinen vain painaa kaasua ja onnettomuuden uhreille vilkkuvat pelkät perävalot. Robottiautojen kohdalla tietokoneet taltioivat ja tilastoivat kolhut luotettavammalla tavalla. Tilastoista selviää robottiautojen kannalta se olennaisin tieto. Toistaiseksi kaikkien peltikontaktien syyllinen on ollut ratin takana istuva ihminen.

Ongelmat ovat vasta edessä, kun keinoäly ohjaa autoja ihan oikeilla moottoriteillä hankalissa ja yllättävissä sääolosuhteissa. Algoritmien ohjelmoinnista tulee äärimmäisen haastavaa, jotta robottiauto saadaan hallitsemaan veden, jään ja öljyn aiheuttamat vaaratilanteet. Unohtamatta toisten ihmisten aiheuttamia vaaratekijöitä. Toistaiseksi julkisilla teillä tapahtuneet ajomatkat eivät ole altistaneet autoja kaikkein haastavimmille keleille. Tarpeeksi kehittynyt algoritmi pystyy lopulta siihenkin.

Jos myyntiin tulisi auto, joka kykenee automaattisesti moottoriteillä ajamaan ne pitkät matkat kaupunkien välillä, niin olisin heti valmis ostaja. Jos minulla siis olisi varaa hankkia ja ylläpitää autoa. Ei ole. Yleisin vaihtoehto autokaupassa taitaa aluksi olla sellainen robottiauto, joka on ihmisen käsissä kaupunkiajossa mutta keinoälyn ohjaama pitkillä ja puuduttavilla reissuilla. Ehkäpä vain sellaisilla moottoriteillä jotka on erikseen kohdennettu robottiautoille.

Halloween ja tämän vuoden kurpitsalyhty

Samhain, Halloween ja pyhäinpäivä ovat täällä. Viettäkää se rauhallisesti tai sopivalla örinällä karkkien kera, kunhan kanssaihmiset jätetään rauhaan.

Islamin monet kättelyt Suomessa

Melkein poliittiseksi nousevassa päivän aiheessa Suomen muslimit haluaisivat verotusoikeuden yhteisöilleen. Ev.lut.- ja ortodoksikirkoilla on sellainen menettely verokarhun kanssa, joten miksei muillakin järjestäytyneillä uskonnoilla? Aivan johdonmukainen pyyntö muslimien suunnalta. Nykyistä menoa muslimit joutuvat pyörittämään jäsenmaksuilla ja almuilla. Jos ehdotus toteutuisi, niin käytännön tasolla moskeijoissa työskentelevät saisivat lopulta palkkansa verovaroista. Aivan kuten luterilaiset papit ja muut kirkon duunarit. Itse näkisin tuollaisen järjestelyn etuna sen, etteivät ulkomailta saapuvat salafistien rahat olisi enää niin iso tekijä joillekin moskeijoille. Pohjoisen sivistysvaltion kannalta on sitä parempi mitä vähemmän vaikutusvaltaa tuodaan maahamme valtioista joissa teloitetaan väkeä miekoilla. Oikeastaan meillä on moraalinen velvollisuus vastustaa sellaista menoa. Ja moskeijoissa annettavaa opetusta olisi teoriassa helpompi valvoa verorahoja seuraamalla.

Tässä kohtaa täytyy alkaa puhua monikossa, sillä islamissa on enemmän kuin yksi tulkinta siitä mitä islam on. Selkein jako on sunnalaisuuden ja  shiialaisuuden välillä. Joista kummankin sisälle mahtuu omia versioitaan tulkinnoista ja ainoista oikeista auktoriteeteista. Aivan kuten kaikissa muissakin valtauskonnoissa.

Mutta ennen tuollaisen verotusoikeuden antamista muslimiyhteisöille pitäisi eduskunnassa laatia isoja lakimuutoksia. YLE:n uutinen kertoo:

Kirkollisasioista ja uskonnollisista yhteisöistä vastavassa opetus- ja kulttuuriministeriössä kerrotaan, että asia on niin laaja, että moskeijoiden verotusoikeus vaatisi perusteellista yhteiskunnallista keskustelua ja muutoksia nykyiseen lakiin. 
– Kyllä tämä on ilman muuta sen verran poliittinen kysymys, että tästä pitäisi tehdä poliittinen päätös, opetus- ja kulttuuriministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola sanoo.
– Jos tämmöiseen mentäisiin, tarvitsisi kaikkia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia tarkastella samoista lähtökohdista, Hiitola sanoo.

Hiitola on tärkeän pointin äärellä. Tasa-arvoisen kohtelun nimessä vastaava verotusoikeus pitäisi antaa monelle muulle uskonnolle Suomessa. Uskontojen kannalta tasa-arvoisinta olisi tieten poistaa nykyinen verotusjärjestelmä. Rahoitus tulisi kirkkojen ylläpitoon siis kirkkoon kuuluvan veromaksun sijaa kirkon jäsenmaksujen ja lahjoitusten kautta. Tällaista muutosta ei tietenkään missään nimessä hyväksytä kirkon suunnalta. Kirkollisvero on kuitenkin melko harvinainen järjestelmä maailmalla, mutta kuitenkin kirkot näyttäävät jotenkin pärjäävän. Jäsenmaksut ja lahjoitukset kertovat parhaiten sen mitkä uskonnot saavat ihan oikeaa kannatusta kansalaisten parissa. Tuleva kiista on monimutkainen. Toivottavasti saamme kuulla siitä asiallisia kannanottoja päättäjien suusta.

YLE kertoo kansalaisille islamin monimuotoisuudesta Suomessa. Havainnollistavana esimerkkinä poimisin sen miten eri moskeijoissa suhtaudutaan naisiin. Käytännön tasolla se on hyvä mittapuu sille miten lähellä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista mikin suuntaus islamin sisällä on. Pääkaupunkiseudulta mainitaan viisi moskeijaa: Mellunkylän shiia-moskeija, Roihuvuoren moskeija, pakistanilainen moskeija Kalliossa, Lönnrotinkadun moskeija, ja tataarien moskeija.

Niinkin yksinkertainen asia kuin se saavatko mies ja nainen kätellä toisiaan on monimuotoinen ilmiö. Joissain moskeijoissa miehet eivät pystyneet kättelemään toimittajaa, koska hän on nainen. Toisissa moskeijoissa kättely ei ollut mikään ongelma. Tai sitten samassa paikassa jotkut muslimit kättelevät, toiset eivät.

Suomen kannalta ei mielestäni ole mikään ongelma, jos tuemme vain niitä suuntauksia joissa hyväksytään modernin maailman käsitykset. Toki ihmisillä on oikeus olla vaikka miten vanhoillinen ajatusmaailmoiltaan ja käytöstavoiltaan (rajana se ettei vahingoita kanssaihmisiä). Aivan kuten minulla on oikeus ajatella vaikka miten liberaalisti ja tai vaikkapa amoraalittomasti asioista. Käytöstavoiltani olen kuitenkin sieltä herrasmiesmäisestä päästä suomalaisia. Tai ainakin pyrin olemaan.

Niin tai näin, muslimien määrän kasvaessa kasvaa myös tarve vihdoinkin käsitellä julkisuudessa sitä mikä on valtion suhde muslimiyhteisöihin. Varsinkin jos heille aletaan jakamaan verorahoja. Voin vain toivoa, että siinä vaiheessa kansalaiskeskustelussa pystytään keskittymään vain relevantteihin kohtiin. En olisi yksin toivomassa verorahojen ja uskontojen erottamista toisistaan.

Skientologit pulassa Belgiassa

Ihmisille ja heidän rahoilleen vaarallinen kansainvälinen kultti on vihdoinkin joutunut ihan oikeuteen asti Belgiassa. Liiketoiminnan ja uskonnon taakse vuorotellen naamioituva kultti on syytettynä petoksesta ja kiristyksestä sekä parista muusta rikoksesta. Eli sitä tavallista mitä kultti on tehnyt muissa maissa uransa aikana. Menetelmilleen uskollisena skientologiakultin lakimiehet väittävät Belgian skientologien joutuneen mustamaalauskampanjan uhreiksi.

Oikeudessa syyttäjä selitti miten kulittiin on värvätty tekaistuilla työpaikkailmoituksilla uusia jäseniä. Ja muita kepulikonsteja rahan saamiseksi. Pelissä on isot panokset. Jos kultin bisnesstoimisto tuomitaan näistä rikoksista, niin samalla Belgia voi kieltää kultin toiminnan maassaan.

Ranskassa tapahtunut oikeudenkäynti skientologijärjestön firmaa vastaan päätyi skientologien kannalta huonosti. Sakkoa tuli satoja tuhansia euroja järjestäytyneen petoksen pyörittämisestä. Kultin toimintaa ei kuitenkaan kielletty Ranskassa. Silloinkin skientologit varoittivat oikeudenkäynnin olevan uhka Ranskan uskonnonvapaudelle.

Belgiassa skientologien lakimiehet ja viranomaisten pähkäily ovat onnistuneet viivyttämään oikeudenkäynnin alkua 18 vuotta. Vihdoinkin tänään käsittely alkoi. Sen edistymistä saamme seurata todennäköisesti pari kuukautta.

Pienenä harmina uutisoinnissa toistellaan kritiikittä skientologien ilmoittamaa lukua heidän jäsenistönsä vahvuudesta maailmalla.

 Skientologiakirkon oman ilmoituksen mukaan sillä on kansainvälisesti 12 miljoonaa jäsentä.

He varmasti toistelevat tuollaista lukua, mutta todellisuus on huomattavasti erilainen. Noin isoja lukuja saadaan vain, jos lasketaan skientologien dianetiikkakeskuksissa järjestettyjen kurssien aktiiviset osallistujat. Heistä lopulta harva päätyy skientologiksi. Useimmat ovat mukana pari kurssia, ostavat joitain oppikirjoja, ja sitten häipyvän hyvissä ajoin pois.

Kun skientologit kertovat toimittajille lukuja jäsenmääristään, niin kannattaa tarkistaa mitä luotettavammat tahot kertovat. Skientologien PR-väkeä koulutetaan valehtelemaan toimittajille. Saksassa skientologit ovat ilmoittaneet joukkonsa olevan 12 000 suuruinen, mutta virallisissa uskontokyselyissä määrä on liikkunut 5000 - 6000 paikkeilla. Yhdysvalloissa vuonna 2001 uskontoon liittyvissä ARIS-kyselyissä skientologeiksi itsensä ilmoitti n. 55 000 ihmistä. Vuoden 2008 väestölaskennassa vastaava luku oli enää 25 000 kpl. Sitä edeltävänä vuonna skientologit väittivät olevansa 3,5 miljoonan suuruinen uskonto. Mutta tosiasiassa jäsenmäärä hukkuu luotettavimpien selvitysten virheprosenttiin.

Jään odottamaan suurella innolla miten oikeudenkäynti etenee Belgiassa.

Flunssa tulee, tule sinäkin

Jostain kummallisesta syystä seuraavanlainen mainos putkahti vastaani internetin hämmästyttävässä maailmassa. Se on hyvä esimerkki itsehoidon mahdollisuuksista.

Terveysväittämä selkeä ja yksinkertainen. Flunssa on helpompi selättää, jos selättää itsensä ja sovelletaan värähtelyä biologisesti strategisiin paikkoihin. Tässä en nyt tarkoita uskomushoidoista tuttuja ideoita värähtelytaajuuksista ja korkeamman tietoisuuden resonansseista. Kyseessä on ihan reipas vibraattorin käyttö.

Kaalimato selittää tuotteensa terveysvaikutuksia näin:

Flunssakauden lähestyessä kannattaa pitää mielessä, että seksi ja orgasmi parantavat tutkitusti vastustuskykyä. Seksuaalista kiihottumista ja orgasmia on kutsuttu flunssarokotteen veroisiksi taudin ehkäisijöiksi, koska ne vaikuttavat ihmisen elimistön immuunijärjestelmässä useiden eri mekanismien kautta. 

Seksin ja orgasmin terveyshyödyt ovat jossain suhteessi ihan hyvin perusteltua. Yleisimmät hyödyt ovat: Vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja helpottaa kipua. Ne itsessään ovat tietenkin paremmat edellytykset hyvään terveyteen kuin stressistä kärsiminen, korkea vereanpaina ja kiputilat.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että orgasmi vapauttaa kehossa pienen määrän kortisoli nimistä hormonia, joka auttaa kehoa puolustautumaan taudin aiheuttajia vastaan. Myös ihmisen immuunijärjestelmän yhden tärkeimmistä vasta-aineista, immunoglobuliini A:n, tuotanto lisääntyy kun seksiä harrastetaan 1-2 kertaa viikossa. Tämän lisäksi veret seisauttava orgasmi kaksinkertaistaa myös elimistön fagosyyttien eli syöjäsolujen määrän. Syöjäsolut hotkivat nimensä mukaisesti flunssaviruksia. Orgasmin on todettu lisäävän myös elimistön T-solujen määrää. T-solut auttavat tuhoamaan solujen sisällä eläviä taudinaiheuttajia ja ne säätelevät myös puolustuskeinoja, joilla elimistö taistelee taudinaiheuttajaa vastaan.  

Rentoutunut ja stressitön keho sekä mieli jaksavat taistella paremmin flunssaviruksia vastaan ja kannattaakin muistaa, että jo seksuaalinen kiihottuminen saa hyvää tekevät oksitosiinin ja endorfiinin liikkeelle. 

Helpottaako tai nopeuttaako orgasmi kuitenkaan flunssasta toipumista? Siitä ei tietääkseni ole kertynyt lääketieteellistä tutkimusta. Ainakin voimme olla varmoja eräästä asiasta. Flunssan poteminen on turvallisempaa, jos hoitelet sitä omin käsin sängyssä. Näin vältetään tartuntataudin leviämistä kontaktina toisiin ihmisiin. Flunssa pysyy ns. omissa käsissä. Se miellyttää myös epidemiologioita.

Syksyn teemana näyttäisi muutenkin olevan tällainen makuukammarin puolella tapahtuva immuniteetin boostaus ennen talven pakkasia. Jopa Ilta-sanomat edistää rakastelun terveyshyötyjä otsikolla: Talven yli voi selvitä terveenä rakastelemalla ahkerasti. Vaikuttaisi miellyttävämmältä prosessilta kuin rokotteen saaminen. Myönnän, että en ole perehtynyt tämän alueen akateemiseen tutkimukseen. Lupaan kuitenkin paneutua asiaan syksyn aikana.

Eduskunnassa puhuttiin taas avioliittolaista

Eduskunnassa juteltiin jälleen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Vuorossa oli keskustelua avioliittolain muutokseen liittyvien lakien suhteen. Kaikki kansanedustajien puhevuorot ovat luettavissa jälkikäteen eduskunnan sivulta, jos jostain syystä et eilen päässyt kuuntelemaan niitä livenä. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström suistui tekemään työnsä ja osallistui tapahtumiin.

Monen kansanedustajan suusta toistettiin edellisiltä istunnoilta tuttuja puheita siitä miten avioliitto on heille pyhä, lapsilla on oikeus isään ja äitiin ja muita juttu jotka eivät enää olleet tässä vaiheessa relevantteja.

Mukana menossa oli myös retoriikan räyhähenki, mesoamisen maestro, perussuomalaisten Mika Niikko. Hän on hartaasti uskossa ja varmasti ihan oikeasti huolissaan kaikesta siitä mistä puhuu ääneen. Voin kuvitella hänet polvillaan rukoilemassa eduskunnan muuttavan äänestyskäyttäytymistään. Niikon äänestä löytyi runsaasti hämmästelyä aiheuttavia asioita. Äänensävyä kommentoitiin illan aikan toisen kansanedustajan suulla islamistiseksi retoriikkansa puolesta. Vihreiden Ozan Yanar sanoi näin:

Haluan vain todeta tähän loppuun, että monet perussuomalaiset edustajat saattavat mennä hysteerisiksi, kun puhuvat esimerkiksi islamista, ja kun puhutaan uskonnollisesta konservativismista — Mika Niikon teksti kuulosti suoraan aika islamistipuolueen tekstiltä. Välillä tulee semmoinen olo, että te olette kopioita toisistanne.

Testasin kuinka lähellä totuutta kansanedustaja Yanar oikein oli. Ja oikeassahan sitä oltiin. Tein pari muutosta Niikon puheeseen.

Erityisesti vetoan meidän pää- ja ulkoministereihin: Pääministeri Sipilä, ulkoministeri Soini, olette molemmat tunnustavia muslimeja ja tiedostatte aivan varmasti, että Allah on korottanut teidät tähän tehtävään juuri tätä aikaa varten. Missä on teidän Allahin pelkonne? Missä on teidän uskonne juuret, ihmisten mielipiteissä vai Allahin sanassa?

Ja

Suomi on kautta aikojen ollut muslimi yhteiskunta, jossa ihmisen arvo ja yhteiskunnan arvojen perusta nousee Allahin sanasta, Koraanista. Nyt se arvopohja, jolle maamme on rakennettu, ollaan heittämässä romukoppaan. Tämän hallituksen esitys on nimittäin kannanotto uuden, liberaalimman arvomaailman puolesta.

Todellakin, eri uskonnot eri maista mutta samat uskonnollis-poliittiset palopuheet.

Mitä kansanedustaja Niikko sitten meni kaiken tuon lisäksi väittämään puheessaan? Hän on erittäin huolestunut Suomen tulevaisuudesta. Uusi avioliittolaki avaa ovet monille kauheuksille.

Ei tarvitse olla profeetta ennustaakseen, että kahden sukupuolen normi on pian vanhentumassa. Sukupuolineutraalisuus siintää jo horisontissa ja odottaa Setan pöytälaatikossa. Jo vaateet translain muutoksesta ja miehen oikeudesta synnyttää ovat vain yksi ääni kellossa koko sukupuolinormiston romuttamiseksi. Lisäksi kun tiedämme täälläkin istuvien puolueiden, esimerkiksi vihreiden, halun saada moniavioisuus voimaan Suomessakin, on kehityksen suunta huolestuttava. 

Ei sisältänyt varsinaista väitettä mistään (paitsi Setan pöytälaatikoiden sisällöstä), mutta vihjailu oli vahvaa siitä, että avioliittolain voimaantulon seurauksena lopulta miehet synnyttävät polyamoriset lakkaavat elämästä kaapeissa. Se olisikin hyvä juttu, sillä polyelämä kaapissa voi olla huomattavasti ahtaampaa, koska siellä on niin paljon enemmän väkeä.

Lopuksi onkin todettava, että itse en uskaltaisi murentaa tätä luomakunnan alusta asti hyväksyttyä ja todettua avioliitto- ja perhekäsitystä. Avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät avioliitosta löytyvätkin jo lähes 5 000 vuoden takaa. Avioliitto on ihmissivilisaation perusrakennuspalikka, joka muodostaa järjestäytyneen yhteiskunnan perusyksikön, perheen. Avioliittolainsäädännöllä on haluttu vuosisatojen ajan hyvin erilaisissa yhteiskunnissa paitsi juridisesti järjestää, myös tukea nimenomaan miehen ja naisen välistä avioliittoa.

Heteroille jää mahdollisuus mennä keskenään naimisiin, jos he sitä haluavat. Kaikki yhteiskunnan lakien säätämät tarjoamat tuet ja turvat miehen ja naisen väliselle avioliitolle säilyvät. Ne eivät ole murenemassa pois. Siksi Niikon ja kumppaneiden panikointi tuollaisilla puheilla ei oikein toimi.

Valtio on antanut tunnustuksensa miehen ja naisen väliselle avioliitolle, koska se instituutiona hyödyttää yhteiskuntaa tavalla, jolla mikään muu ihmisten välinen suhde ei sitä hyödytä.

Väärin. Samaa sukupuolta olevat parit kykenevät hyödyntämään yhteiskuntaa samalla tavalla. Sielläkin pystytään kasvattamaan uusia kansalaisia ja maksamaan veroja samalla tavalla kuin heteropariskuntien parissa.
 

Perussuomalaisten Pentti Oinonen pääsi toteamaan miten avioliittolain käsittely haittasi kansalaisten elämää.

Viime hallituskausi käsitteli tätä tasa-arvoista avioliittolakia lähes vuoden päivät. Lähes vuoden päivät jankutettiin tästä samasta asiasta, ja sillä aikaa jäivät köyhät, sairaat, raskautetut, kaikki asiat jäivät hoitamatta tasa-arvoisen avioliittolain kustannuksella. He odottivat siellä, että heidänkin asioihinsa puututaan, mutta ei, tämä oli tärkein viime hallituksen asia.

Oih! Jos kansanedustajat eivät olisi joutuneet pyörittelämään näitä avioliittoon liittyviä papereita, niin köyhät, sairaat ja raskautetut voisivat nyt paremmin. Mitään muuta eivät kansanedustajat siis kerinneet viime vuosina tekemään eduskunnassa. Itse olisin voinut jopa väittää vastaan, mutta luotan Oinosen sanaan. Onhan hän itse kansanedustaja ja varmasti tietää minua paremmin mitä siellä työhuoneissa oikeasti tapahtuu. Mutta samalla käy välttämättä mielessä, että nyt jos koskaan kannattaa ajaa asia kunnolla loppuun asti, jotta asiaa ei enää vatvota edestakaisin eduskunnassa. Sehän on kaikkien kansalaisten etu, kuten Oinonen pääsi toteamaan.

Kristillisdemokraattien Peter Östman sentään nosti pöydälle relevantin huolenaiheen. Jos kirkko heittää vihkimisoikeutensa roskakoppaan, niin maistraateissa tapahtuva vihkiminen yleistyy entisestään. Trendi on ollut useamman vuoden ajan kohti siviilivihkimisten ylivaltaa.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että maistraatin työmäärä voi lisääntyneiden siviilivihkimisten myötä hetkellisesti kasvaa, mutta suurempaan kasvuun ei uskota. Esitys jättää huomioimatta, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa uuteen tilanteeseen. On mahdollista, että avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista luopuu vihkimisoikeudesta. Tämä lisäisi maistraattien kuluja merkittävästi. Arvio maistraattien kasvavista kuluista voidaan tehdä uskottavasti vasta, kun kirkkokuntien päätökset ovat tiedossa.

Toisin kuin Niikon puheet, tämä on pohtimisen arvoista. Aivan varmasti maistraatissa tapahtuvat vihkimiset tulevat lisääntymään. Jos se tehtävä jää pois kirkoilta, niin kirkolle myönnettävistä verovaroista voidaan varmasti vähentää se erotus, joka voidaan ohjata maistraattien lisääntyvään menoerään.

Myöhemmin illan aikana Östman alkoi pohtimaan pitäisikö sinkuillekin suoda avioliiton tuomat edut.

Maailmassa on paljon sinkkuja. Osa heistä on itse valinnut elämän sinkkuina. Maailmassa on myös paljon sinkkuja, jotka haluaisivat avioitua, mutta jos ei löydy toista osapuolta, joka suostuu siihen, niin pitäisikö meidän nyt kuitenkin säätää sellainen laki, että näilläkin olisi oikeus avioliittoon — jos me oikein pitkälle vedämme tämän ihmisoikeus- ja perusoikeuskysymyksen. 

Ehkä on turvallisinta ja kohteliainta, että jatkan vain eteenpäin.

Toinen usein toistuva huolenaihe oli vihkivalan puuttuminen, kun rekisteröity parisuhde muutetaan avioliitoksi. Kristillisdemokraattien Sari Tanus kertoi:

Jos me ajattelemme sitä, että silloin viime vuonna puhuttiin, että avioliitto ei muutu miksikään sukupuolineutraalin avioliiton myötä, niin tälle ajatuksellehan maailmassa nauretaan. Sukupuolineutraalin avioliiton kannattajat ovat avoimesti sanoneet, että se muuttuu ja aivan varmasti muuttuu ja se on heidän tavoitteensakin. Ja nyt, ennen kuin tuo laki on edes voimassa, meille esitellään lakia, jossa rekisteröidyssä parisuhteessa olevat voisivat ikään kuin liukua avioliittoon vain omalla ilmoituksellaan, eli tässä on meillä käsillä jo ensimmäinen merkittävä muutos. Avioliitto on aina ollut liitto, joka solmitaan todistajien läsnä ollessa, ja siinä annetaan vala.

Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei enää tehtäisi, joten tämä huolenaihe poistuu itsestään ajan myötä. Onko avioliittoon kuitenkin aivan pakko mennä aina ja kaikkialla valan vannomalla, eikä vain rekisteröidyn parisuhteen päivittämisellä avioliittoon yhteisellä suostumuksella? Onneksi itse näin avioliitossa elävänä heterona en koe, että avioliitto menettää jotain, jos jotkut suomalaiset pääsevät tuota kautta naimisiin.

Myös tuttua huolestumista adoptiomaiden vähyydestä toistettiin Tanuksen suulla.

On myös huomattava, että merkittävä joukko maita tulee avioliittolain muutoksen myötä kieltämään adoptiot Suomeen — niin on jo tapahtunut — ja se vaikeuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuuksia.  

Näin varmasti käy, mutta mielestäni periaatekysymyksenä Suomen ei sivistysvaltioina pitäisi taivutella lainsäädäntöään ahdasmielisten ja jälkeenjääneiden valtioiden myötäilyn takia. Jos et ymmärrä periaatetta, niin entäpä ajatusleikkinä jos jokin valtio ei suostui antamaan adoptio Suomeen, koska täällä lapsille suodaan modernia terveydenhuoltoa. Pitäisikö Suomen siis taantua poppakonstien tasolle, jotta adoptiot jatkuisivat tuosta maasta?

Muu asiallinen pohdinta liittyi siihen miten kansalaisaloitejärjestelmää voisi parantaa. Varsinkin jos jatkossa tulee näitä vasta-kansalaisaloitteita, jotka sitten veivaavat toisiaan vastaan vuoden välein. Se on sitten toinen tarina, johon varmasti lakioppineet palaavat myöhemmin.

Muut asialliset huolenaiheet liittyivät taloudellisiin vaikutuksiin, sosiaaliturvan muutoksiin, perheoikeuteen ja perintökaareen. Kaikki juuri niitä asioita joita eduskunnassa voidaan asialliseti ratkaista. Kunhan kansanedustajat päästetään selaamaan niitä pykäliä ja vertailemaan niitä n. 200 liitännäislakia ja säädöstä joihin tasa-arvoinen avioliittolaki lopulta jollakin tapaa vaikuttaa.

Kaiken kaikkiaan keskustelu oli melkein seuraamisen arvoista loppuun asti. En kuitenkaan haluaisi lukea noita puheita läpi toiseen kertaan.

Löytö antikvariaatista: Jokaisen miehen kirja

Tällä kertaa aiheena ei ole nettietiketti. Nyt mennään aikakauteen jolloin nettiä ei vielä ollut olemassa. Aiheena on menneisyyden käsitys siitä miten herrasmies elää ja käyttäytyy modernina miehenä omalla aikakaudellaan. Sain käsiini Jokaisen Miehen Kirja teoksen vuodelta 1947. Ohjenuorat hyvään käytökseen ja terveyttä edistävään elämään löytyvät mukavan lupsakasti kirjoitetun lukuelämyksen takaa.

Professorit, dosentit, kirurgit ja lehtorit ovat jakamassa neuvojaan siitä miten kunnon herrasmies elää, harrastaa, työskentelee, kuntoilee, keskustelee, sisustaa kotinsa, syö ja ennen kaikkea pukeutuu. Vaatteet cis-miehen tekee. Ainakin opin sen, ettei nahkahanskoissa olevia nappeja koskaan napiteta. Olisin voinut syyllistä tyylimokaan, sillä metsästän itselleni sellaisia napillisia nahkahanskoja.

Kirjan aiheet ovat todella monipuolisia. Paljekameran taitava käyttäminen opastetaan siinä missä minkälaisia kirjoja miehen kirjahyllystä pitäisi löytyä! Niinkin tärkeät asiat kuin luottamustehtävissä pärjääminen ohjeistetaan selkeästi. Nyt minä osaisin olla puheenjohtaja seuran tai yhdistyksen johtopallilla. Jos haluaisin. Tyydyn olemaan vaan hieman entistä parempi sosiaalisissa tilanteissa.

Kauttaaltaan vanha opaskirja oli hyvä muistutus minulle siitä miten kannattaa käyttäytyä. Sekä miten pääsen ehkä tavallista paremmin mukaan tapahtumien keskusteluihin. Normaalisti olen ollut niissä vain tuppisuuna tai seinäruusuna lukemassa yksin kirjaa jossain syrjässä.

Myös silloisen avaramman maailmanmatkaamisen tunnelmat 40-luvulta on kiteytetty hyvin. Maailmankansalaiseksi oppiminen oli tärkeää toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Kansankunnallemme niin tyypillistä vaatimattomuutta iskostettiin näin:

"Seurustellessamme ulkomaalaisten kanssa me olemme mitä suurimmassa vaarassa joutua salaisen hymyilyn kohteeksi, jos me pidämme hänelle pitkiä ja yksityiskohtaisia esitelmiä, joissa me pyhässä isänmaallisessa innossa liiaksi kehumme Suomea ja pyrimme osoittamaan, miten erinomaisesti meillä jotkin asiat ovat. Suomi on sentään pieni maa eivätkä sen aikaansaannokset ole niin ihmeellisiä. Vaatimattomuus kaunistaa, ja ulkomaalainen kyllä itse kysyy, mitä hän tahtoo tietää. Ja tulenkestävässä totuudessa on pysyttävä ja liioitteluja ja superlatiiveja on vältettävä."

Myös seuraavan kohdan toivoisin olevan herran vuonna 2015 enemmän käytössä ihmisten parissa.

"Minkäänlaiseksi maailmankansalaiseksi ei tulla, jollei luonnetta pidetä kurissa ja jalosteta. Todellisen maailmankansalaisen luonne on aina tasainen. Se ei kiihdy. Se ei ole intohimoinen. Se on suvaitsevainen. Se koettaa olla hyvä ja uskoo muista aina enemmin hyvää kuin pahaa. Se muistaa, että huumorilla ja hyväntuulisuudella päästään aina ihmisten keskisissä suhteissa pitemmälle kuin kiivailulla ja ärtyneisyydellä. Tämän pohjan kun saa, niin sille on helppo rakentaa kaikkea sitä, mikä miehestä tekee maailmankansalaisen."

Pienenä helmenä kirjan lopussa on lyhennetty versio Erasmus Rotterdamilaisen käytösoppaasta vuodelta 1665: Kullainen kiria / Nuorucaisten Tapain sijwollisudest. Siitä näkee miten paljon käsitykset käytöstavoista muuttuvat vuosikymmenien vaihtuessa. Jokaisen Miehen Kirja sentään valaisee, että 40-luvulla käytöstavat tiedostettiin joustavimmiksi kuin edellisen vuosisadan kriteerit. Tärkeintä on noudattaa käytöstapojen sääntöjä, rikkomatta itse peliä, eli noudattamalla sääntöjä liian tarkasti. Tämä joustavuus ja tahdikkuus tekee miehestä soveliasta seuraa tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Rautakangen nieleminen ei ole edustavaa eikä nipottaminen yksityiskohdista kanssakäymisessä ole soveliasta. Opit soveltuvat erittäin hyvin myös tämän vuoden elämiseen Suomessa. Kunnon käytöstavat, hillityn tyylikäs pukeutuminen sekä asiallisuus sopivassa suhteessa kaikessa kantavat pitkälle maailman mullistuksissa. Internetissä voin olla hieman erilainen tapaus kuin livenä.

Erasmus Rotterdamilainen, serious fucking business!

Kiitos kirjasta ystävälleni Senaatintorin antikvariaatissa (Sofiankatu 8, Helsinki). Tämä kirja pääsee tuonna parempaan hyllyyn vanhojen kirjojen kokoelmani joukkoon.

Kemian Nobel ja kreationistien perinteinen vastaus

DNA:n salaisuuksia on yritetty selvittää vuosikymmenien ajan. Tutkimatta on vielä vaikka kuinka paljon, mutta erään merkittävän osa-alueen kohdalla Nobelin palkinto nosti tiedettä otsikoihin asti. Aiheena on DNA:n korjausmekanismin toiminta. Periaate on yksinkertainen. Moni asia voi sekoittaa tai vaurioittaa DNA:ta. Solujen sisäiset monimutkaiset järjestelmät leikkaavat pois pieleen menneitä kopioita perimästä, tai peräti korjaavat ne entisen veroiseksi.

Tarina siitä miten kaikki tämä selvitettiin onkin mielenkiintoisempi. Viimeisen 40 vuoden aikana useampi tutkija eri maista oli työskennellyt ongelman parissa. Kemian Nobel myönnettiin Aziz Sancarille Pohjois-Carolinan yliopistosta, Paul Modrichille Howard Hughesin lääketieteellisestä instituutista, ja Tomas Lindahlille Francis Crick -instituutista.

Kaikki lähti liikkeelle silloisen tiedon kyseenalaistamisesta. DNA ei ollut aivan niin vakaa molekyylien ketju mitä oletettiin. Vakauden yliarvointi oli helppoa, sillä miten muuten perimä olisi voinut pysyä kunnossa sukupolvesta toiseen.

Lindahlin ryhmä selvitti 70-luvulla, että DNA rappeutuu päivittäin soluissamme. Jos sellainen meno jatkuisi ilman korjausmekanismia, ei elämä olisi mahdollista. Mutta elämä on mahdollista, kuten ikkunasta ulos katsoessamme voimme päätellä, joten tuollaisen korjausmekanismin etsintä oli suotuisa tutkimusala.

Sancarin suunnalta selvitettiin UV-valon aiheuttamien vauroiden korjaamista soluissa. Sama fotoreaktivaationa tunnettu mekanismi kykenee korjaamaan myös muun kuin UV-valon aiheuttamia virheitä perimässä. Modrichin ryhmä seurasi miten solunjakautumisessa tapahtuvan mokan uudelleenohjelmointi hoituu siihen erikoistuneilla proteiineilla.

Soluista esiin ongittu tieto voi lopulta olla ratkaisu joidenkin syöpätyyppien vallankumouksellissa hoidossa. Jos soluissa ei olisi korjausmekanismeja olisi sen tilalla huomattavasti yleisemmin syöpä. Horisontissa siintää myös toivo perinnöllisten tautien korjaamisesta. Bakteereilla ja mahdollisesti nisäkkäillä tehdyt testit hoitomenetelmistä pyritään soveltamaan ihmisiin. Tässä kohtaa tulevat olennaiseksi yhteisen polveutumisen kautta tapahtuva vertailu siitä miten hoitoa viimeistellään ja tuunataan ihmisille sopiviksi. Viimeistään tässä vaiheessa sinäkin, rakas lukija, ymmärrät miten hienoa asia tämän tiedon selvittäminen on. Sekä sen miten valtava haaste se on vieläkin tieteelle.

Kaiken kaikkiaan tässä Nobel-uutisoinnissa on ollut hienoja kertomuksia siitä miten oikeat tutkijat tekivät tiedettä. Ja onnistuivat paljastamaan maailmalle hienoja asioita elämän saloista. Kaikki tämä tuottelias tiede saa jotkin piirit kateelliseksi. Ne piirit joissa pyritään poimimaan maahan pudonneet muruset, joista sitten väännetään mielikuvituslinnoissa heidän etujaan ajamia seisoviapöytiä. Tarkoitan tietenkin kreationisteja.

Periaate on tuttu kaikista edellisistä hyvistä tiedeuutisista. Kun tutkijat löytävät ja selvittävät jotain solujen tai DNA:n toiminnasta, niin kreationistit alkavat toistamaan sanomaansa.

Solujen rakenne itsessään oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Soluviestintä oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

DNA:n sisältämä geneettinen informaatio oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Immuunijärjestelmä oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Bakteeriflagellan toiminta oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jum- älykästä suunnittelijaa.

Ja niin edelleen vuodesta toiseen. Kreationistit kirjoittivat argumentaatioltaan identtisiä tekstejä jokaisena vuonna. Darwinismin arkkuun on kreationistien kirjoituksissa lyöty niin paljon vertauskuvauksellisia viimeisiä nauloja, että arkku painaa varmaan metaforisesti satoja tonneja.

En siis yllättynyt tippakaan, kun sain vinkkejä kreationisti Pekka Reinikaisen uusimmasta tuotoksesta:

Nobel darvinismin nollaamisesta

Voe helevettiläinen! Tiedemiehet menivät huomaamattaan tuhoamaan ateismin peruspilarin, eli evoluutioteoria on nyt täysin kumottu.

Myytti DNA:n vakaudesta on murrettu. Solujemme perimään syntyy tauotta muutoksia, ja jos niitä ei heti korjattaisi, yhtäkään ihmistä ei syntyisi. DNA:han hajoaa muutenkin omia aikojaan muutamassa vuosituhannessa, ja on uusdarvinismin kannalta kohtalokasta, että vuonna 2012 sitä eristettiin dinosauruksen fossiilista.

Reinikainen vetoaa dinosauruksella viittaa todennäköisesti tähän tapaukseen. Kreationistien kannalta kriittistä on kuitenkin se, että vasta-ainereaktio saatiin joistakin solujen osista. DNA-pätkiä ei ole (toistaiseksi) onnistuttu eristämään dinosaurusten fossiileista. Toivottavasti siinä joskus onnistutaan.
Anyways, jos DNA:n hajoaminen on sellainen ongelma kuin Reinikainen tässä antaa ymmärtää, niin miten on mahdollista, että sitä löytyisi edes kreationistien skenaariossa. Siinä tapauksessa nämä fossiilit olisivat kuitenkin yli 4000 vuotta vanhoja. Eikä DNA:n jämien löytyminen fossiileissa kerro meille enemmänkin Viime torstailaisuuden totuudesta?

Samalla on todistettu, että tuntemaamme elämää ei voisi lainkaan olla olemassa, jos solut eivät osaisi korjata DNA:taan. Kopiointivirheiden lisäksi DNA:han tulee vielä valtavan paljon suurempi määrä mutaatioita ympäristön säteilystä ja kemikaaleista johtuen. Korjaamattomat mutaatiot johtaisivat nopeasti elimistön toiminnan romahtamiseen ja syöpään. Onneksi solujen erittäin monimutkainen korjausjärjestelmä korjaa tuhannesta virheestä 999. Miksi se ei korjaa kaikkia? Syy on ilmeinen. DNA:han koodattu korjausnanokoneiden tiedosto kärsii sekin mutaatioista ja koneet eivät enää toimi moitteettomasti. Tämä selittää ihmisten elinajan lyhenemisen Raamatun patriarkkojen korkeasta iästä.

Tässä Reinikainen muistuttaa meitä Vanhan testamentin mainitsemista pitkäikäisistä ihmisistä. He elivät jopa satoja vuosia. Synnin aiheuttama rappeutuminen vähensi elinvuosia nykyiselle tasolle. Ei sen ihmeellisempi tarina kuin Tolkienin kynästä kirjoitetut, mutta Reinikainen ja moni muu ottaa sen ihan tosijuttuna.

Johtopäätös kaikesta tästä on ilmeinen. Lokakuussa 2015 myönnetyt kemian Nobelit nollaavat uusdarvinismin, jonka mukaan kaikki elollinen polveutuisi yhdestä ja samasta solusta. Väite polveutumisesta paljastuu täysin mielettömäksi.

Harmi vain, että Reinikainen unohtaa perustella miksi polveutuminen on mieletöntä. Se vain on niin hänen mielestään. Luulin tämän kohdan olevan olennaista kreationistin pointille. Taisin olla väärässä. Varsinaisen argumentin puuttuessa en myöskään pääse viipaloimaan mitään olennaista sisältöä.

Jokainen biokemiaa opiskellut ymmärtää miksi soluja ei voi syntyä itsestään ja DNA:ta voi syntyä vain DNA:n avulla. Vaikka fysiikan ja kemian lakien vastainen ihme tapahtuisi ja solu syntyisi, siellä ei tapahtuisi yhtään mitään ilman DNA:n ohjelmointia. Toimiva digitaalinen bio-ohjelma voi olla vain ulkopuolisen älyn tuottama. Luonnon perusvuorovaikutukset eivät sellaisia rakenna. DNA:ssa täytyy olla ohjelma tiedon poimimiseen ja sen kääntämiskoneiston eli ribosomien rakentamiseksi, jotta DNA -koodi voidaan kääntää proteiinien kielelle ja saadaan solun arkkitehtuuri ja nanokoneet rakennetuiksi.

Se mitä tällä hetkellä näemme solujen sisällä ei tietenkään ole sitä mitä oletamme siellä olleen satoja miljoonia vuosia sitten. Valmiita soluja ei oleteta syntyvän tyhjästä. Reinikainen on aivan oikeassa ainakin siinä, ettei tiedetä miten ensimmäiset solut ilmestyivät. 

Joten mikä lopulta on Reinikaisen varsinainen juju tässä tuotoksessa?

Viimeinen naula darvinismin arkkuun on juuri myönnetyn kemian Nobelin seuraus. Alkusolu, josta kaiken piti polveutuman, ei säilytä tiedostojaan, ellei sinne ole, kaiken yllä mainitun lisäksi, myös ohjelmoitu erittäin monimutkasta kopiointivirheiden korjausjärjestelmää.

Eli vanha tuttumme Liian monimutkaista evoluutiolle -argumentti. Reinikainen ei millään hyväksy tieteen valossa varminta vastausta DNA:n ilmestymiselle. Hän haluaa tarjota tilalle Jumalan taikavoimia. Mikä se tieteen vastaus on? Se on erittäin varma ja jyrkkä: Emme tiedä.

No, huomaavatko tiedemiehet tai palkinnon myöntänyt komitea mitä on tapahtunut?

Ainakaan korjausmekanismien löytäminen ei kumonnut evoluutioteoriaa. Nyt tutkijat alkavat selvittämään minkälaiset kehitystiet voisivat olla niiden korjausmekanismien takana. Eli sitä samaa tiedettä tehdään jatkossakin, heittämättä käsiä epätoivoisina ilmaan. 

Todennäköisesti eivät, koska suunnittelun huomaaminen on luonnontieteissä kielletty! Mutta nyt maallikonkin on helppo ymmärtää, että uusdarvinismi on nyt nollattu Nobel-palkinnon arvoisesti!

Potaskaa. Suunnittelun huomaaminen on ihan arkipäiväistä. Reinikaisen ehdottamaa jumalolennon tekemän suunnittelun havaitsemiseen ei vain toistaiseksi ole kehitetty luotettavaa menetelmää. Reinikaisen ja IDeistien menetelmät eivät ole kiellettyjä. Ne ovat hyödyttömiä. Pystymme päättelemään suunnittelua yllättävän monissa asioissa. SETI-projekti ehkä mediaseksikkäin niistä.

Reinikaisen ja muiden kreationistien pörinän jäädessä taustalle voimme keskittyä olennaiseen. Korjausmekanismit eivät ole mikään tämän vuoden uutuus tieteessä. Niiden kehitystä on tutkittu. Aikaa ja aivoenergiaa on käytetty soluista löytyvien korjausmekanismien evoluution selvittämiseen, mekanismien homologioiden hakemiseen, onko mekanismin komponenteilla jotain muuta toimintoja soluissa, jne.

Valitettavasti alan kirjallisuus on vielä kallista hankittavaa minulle, mutta kevytkin googlaus paljastaa tutkimuspapereiden olevan olemassa. Aihe on mielettömän monimutkainen. Löytyisipä jostain aikaa lukea niitä tarpeeksi. Ilmaiseksi olisi luettavissa The Evolution of DNA Repair Genes, Proteins, and Processes. Lisään sen suosikkeihini.

Mitä vähemmälle jätän Reinikaisen lukemisen sitä enemmän opin oikeasta tieteestä. Siinä missä kreationisti näkee päätepysäkin tieteen edistymiselle, tiedemiehet näkevät uuden ja tutkimattoman metrokartan. Kuin sattumalta Reinikaisen kirjoituksen kommenteissa on meneillään väittely, joka on opettavaisempi kuin itse miehen kirjoitus. Jään odottamaan uusimmasta kemian Nobelista kertovaa populaarikirjaa.

Gm-maissi ja oravien valinta

Geenimanipuloitu maissi on ollut esillä negatiivisessa valossa useissa meemikuvissa. Ne kiertävät sosiaalisessa mediassa. Ideana havainnollistaa sitä miten luonnon eläimet tunnistavat gm-ravinnon ja aidon perinteisen ravinnon eron. Eräs suosituimmista tapauksista on Paul Fonderin suorittama testi. Siinä pystytettiin puulaudalle tuore pellolta poimittu gm-maissintähkä. Sen viereen aseteltiin vuoden vanha luomuna kasvatettu maissitähkä. Kumpaa oravat suosisivat?

Oravat suosivat aina luomua. Hämmästyttävää! Tai sitten keksit nopeasti minkä takia vertailu ei ollut sieltä luotettavimmasta pääst. Gm- ja luomumaissi eivät olleet oikealla tavalla vertailukelpoisia, jos toista tyrkytetään tuoreena suoraan pellolta ja toinen on ollut vuoden verran varastossa. Parempi vertailu olisi ollut laittaa tuoreet versiot molemmista. Tai vastaavasti molemmat vuoden vanhoina. Ehkä vuoden vanhat tähkät tuoksuvat oravan mielestä paremmille? Lisäksi Fonderilta unohtui selkeästi tehdä vertailu sokkoutettuna.

Nämä ja monet muut puutteet näissä näyttävissä vertailuissa on onneksi vältettävissä. Areenalle ratsastaa ritarillisesti GMO Corn Experiment. Ohjeet ja osallistuminen ovat suhteellisen helpon työn takana.



Nyt tavallisella kansalla on mahdollisuus osallistua relevantimman vertailun tekemiseen. Silloin voimme tehdä huomattavasti itsevarmemmalla äänellä julistuksia oravien makutottumuksista.

KIC 8462852 eli median into tarttua epätodennäköisimpään

Iso joukko tähtitieteilijöitä tarkasteli Kepler-avaruusteleskoopin keräämiä tietoja. Dataa on kertynyt valtava määrä. Joukko keskittyi KIC 8462852 tähden tietoihin. Kepler on taltioinut ja mitannut lukemattomien tähtien kirkauden vaihteluja. Juuri tällä menetelmällä avaruusteleskooppi etsii eksoplaneettoja. Kun planeetta sattuu kulkemaan teleskoopin vinkkelistä katsottuna tähden edestä, muuttuu myös tähdestä mitatun valon määrä. Tämä kirkkauden muutos mitataan tarkasti useasta tähdestä. Yli 100 000 tähteä on kerralla tarkkailtavana. Planeetan pyöreä muoto ja rata tähden edestä tarkoittavat, että mittauksessa kirkkaus himmenee ensin hitaasti kunnes planeetta on ns. keskellä tähteä, ja sitten takaisin samalla nopeudella takaisin tavalliseen kirkkauteen. Muodostaen tasaisen käyrän kirkkauden muutoksessa.

Toistaiseksi Keplerin avulla on löydetty 1030 planeettaa. Valtavassa galaksissa on valtava määrä tähtiä, joita ympäröi vielä valtavampi määrä planeettoja. Variaatiota on varmasti olemassa uskomaton määrä. Kunhan meillä on lopulta tarpeeksi kehittynyt teknologia havaitsemaan vielä useamman tähden ja tähtijärjestelmien koostumuksia.

Cornellin yliopisto julkaisu tuoreen tutkimuksen: Planet Hunters X. KIC 8462852 - Where's the Flux?

 KIC 8462852 tähden kohdalla mittauksista löytyi huomattavia poikkeamia. Muutokset tähden kirkkaudessa eivät noudattaneet planeettojen tuottamia kaavoja. Himmeneminen on yleensä ollut noin prosentin luokkaa tähden valosta. KIC 8462852:n mittauksista löytyi kuitenkin jopa 22 % verran himmenemistä. Jotain valtavaa kulki tähden edestä. Himmenemisessä oli myös useampia piikkejä. Jotkut kestivät vain viisi päivää. Jotkut kestivät 80 päivää. Himmenemisen nopeuden vaihteluistakin pystyttiin päättelemään, että varjon muoto oli jotain muuta kuin pyöreä. Yhden himmenemisjakson aikana valo vaihteli edestakaisin.

Käyrien vaihtelulle kun voi olla useita eri selityksiä, ellei peräti selitysten komboja. Niiden selvittäminen vaatii lisätutkimusta, joten KIC 8462852 tähteä kohti aiotaan suunnata lisää tutkimusaparaatteja. Varmaa selitystä ei ole löytynyt, sillä pelkkä Keplerin keräämä tieto ei itsessään ratkaise ongelmaa.

Sattuiko mittausajanjaksolle epäsäännöllistä tähden sykkimistä?

Onko kyseessä Be -tähti, eli kuuman materiaalikiekon ympäröimä tähti kuten EE Cephei?

Heijastaako tähden edessä liikkuva kohde valoa jollain erikoisella tavalla?

Ympäröikö tähteä epäsäännöllinen pölypilvi?

Tai mahdollisesti hajonneita massiivisia komeettoja?

Onko tähtijärjestelmässä tapahtunut planeettojen törmäys, jonka seurauksena kiertoradalla on massiivisia kappaleita?

Tutkijaryhmä käy läpi useita vaihtoehtoisia selityksiä paperissaan. Esim. Be -tähden vaihtoehto hylätään, koska mittauksissa ei ole sen edellyttämää määrää infrapunavaloa ja KIC 8462852 olisi muutenkin liian viileä sellaiseksi. Planeettojen törmäys olisi selitys itsessään, mutta havainnoissa ei ole siihen tarvittavaa määrää infrapunaa. Tosin eräänä ennustuksena tällaiselle törmäykselle on, että vastaavaa himmenemistä olisi havaittavissa toukokuussa 2017.

Kaiken kaikkiaan paperi on erittäin mielenkiintoinen. Selitys kun voi olla usean eri tekijän summa. Tutkijaryhmä laatii mahdollisia testejä joilla voidaan päästä lähemmäksi mittauksia selittävää skenaariota. Luvassa on lisää tutkimusta, kun muut liittyvät mysteerin ratkaisemiseen. Itse paperi ei herättänyt sen enempää kiinnostusta lehdistön suunnalta.

Kunnes...

The Atlantic -lehti haastatteli tähtitieteilijä Jason Wrightia. Hänellä on vaihtoehtoinen tulkinta havainnoille.

“When [Boyajian] showed me the data, I was fascinated by how crazy it looked,” Wright told me. “Aliens should always be the very last hypothesis you consider, but this looked like something you would expect an alien civilization to build.”

Todellakin. Se olisi aivan mahtava selitys, joka saa minut ihan tiedeorgasmin partaalle! Kehittynyt sivilisaatio kykenisi rakentamaan massiivisia aurinkokennoja tähden ympärille. Näin saataisiin käytännössä loputon määrä energiaa sivilisaation käyttöön. Sellaisen näkeminen on tällaisen scifi-fanin ikuinen unelma.

Mutta valitettavasti se on se tällä hetkellä kaukaisin ja epätodennäköisin selitys mittaustuloksille. Onneksi hyvällä tuurilla New Mexicon Very Large Array radio-observatio lopulta suunnataan tähden suuntaan.

Ja sitten siihen miten media uutisoi KIC 8462852 tähden tutkimista:

MTV: Tutkijat vakavina: Löysimmekö avaruudesta muukalaisten kehittämän megarakennelman?

Independent: Astronomers may have found giant alien 'megastructures' orbiting star near the Milky Way

Voice: Avaruudesta löydettiin jotain todella hämmentävää: "Pakko ottaa huomioon ufojen mahdollisuus"

Itse tutkimus sekä miten ja miksi sitä tehdään ja aiotaan jatkossa tehdä eivät kelpaa uutisiin asti.