Paha lääketeollisuus: GlaxoSmithKline osa 3

Miljoonia ja kymmeniä miljoonia ja satoja miljoonia euroja väärinkäytösten sovittelumaksuina ja miljardeja sakkoina maksanut lääkefirma on vihdoinkin muuttamassa kurssiaan. Todennäköisesti pörssikurssien aiheuttaman alamäen painostamana. Toistuvat huonot uutiset firman epäeettisestä käytöksestä (viimeksi Kiinassa mm. rahalla ja perseellä) laittavat GlaxoSmithKlinen päivittämään käytäntöjään. Ainakin ihan tässä lähivuosina.

Yahoo News kertoo enemmän siitä miten GSK yrittää puhdistaa julkisivuaan. Se näyttäisi olevan ennakointia Euroopassa tapahtuvaan lääkäreiden sidonnaisuuksien julkituomiseen. Firman lääkkeistä luennointi ei enää tuota palkkioita GSK:n suunnalta. Konferensseihin matkustamisesta ei enää maksettaisi sponsorointipalkkioita. Koulutusten suora rahoittaminen muuttuu jonkinlaiseksi apurahastoksi. Näin pyritään vähentämään lääkäreiden ja lääkefirmojen taloudellisia kytköksiä. GSK:n markkinointiosaston aggressiivisuus halutaan muuttaa hillitympään muotoon. Näin halutaan antaa esimerkkiä pienemmille lääkefirmoille. Yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Muutokset tapahtuvat vasta 2016. Samana vuonna kun Euroopan lääkäreiden sidonnaisuudet pitäisi julkaistaa rekisterissä. Aikas hyvä sattuma.

Myös lääkäreiden vastaanotoille maksettuja summia on mittailtu vastaanotolla annettujen lääkereseptien määrien perusteella. Tämä motivoisi lääkäreitä kirjoittamaan reseptejä silloin kun siihen ei olisi tarvetta. USA:ssa systeemiä muutettiin äskettäin Patient First ohjelmalla. Nyt vastaavat maksut määräytyvät yleisemmin vastaanoton laadun ja taloudellisen tuloksen kautta. Sen pitäisi rohkaista lääkäreitä fiksumpiin päätöksiin terveydenhuollon kustannusten kannalta. Ainakin teoriassa. Päätökset maksuista tehdään isoissa vakuutusfirmoissa. Potilaiden terveyden edistäminen olisi siis jopa tärkeämpää kuin taloudellinen voitto.

GSK:n halu vähintään esittää haluavansa läpinäkyvämpää rahan liikkumista on hyvä asia. Tarpeeksi suuri poliittinen painostus voi aikaansaada systeemin, jossa pelkästään lääketeollisuus ei enää valvo itseään. Ja monet lääkärit ovat vaivautuneet kieltämään lääkefirmojen edustajien vierailut klinikoillaan. Viranomaiset ovat entistä useammin päättämässä mitkä lääkkeet ovat Kela-korvausten arvoisia. Silloin eivät uudet ja kalliimmat lääkkeet pärjää, jos jokin meta-analyysi osoittaa rinnakkaislääkkeen yhtä tehokkaaksi. Horisontissa siintää maailma, jossa lääkkeiden tutkimus ja potilaiden terveys eivät ohjaudu Pahan lääketeollisuuden ruorin mukaan.

Tai sitten GSK:n ilmoittama muutos johtuu vain siitä, ettei enää ole niin kannattavaa sijoittaa lääkäreiden lahjontaan, jos merkittävämmät päätökset lääkemyynneistä tehdään muualla. Lääkärit kirjoittelevat joka tapauksessa reseptejä eri syistä kuin lääkefirmoilta saamiensa rahojan takia. Silloin on huonoa bisnestä jatkaa lääkäreiden voitelua.