Hei me ei tutkita väärinkäytöksiä tieteessä

Vilppiä, tulosten manipulaatiota, tutkimusmenetelmän liiallista joustoa, plagiointia papereissa, eturistiriitojen salailua. Tapoja on monia, kun tiedettä tehdään väärin. Kaikissa yliopistoissa. On silkkaa itsepetosta teeskennelle toisin. Joissain maissa on olemassa erikseen virasto tällaisen väärinkäytön jäljittämiseksi. Yhdysvalloissa se on Office of Research Integrity. Suomessa tutkijayhteisö... ööh. En tiedä miten kotimaisia väärinkäytöksiä etsitään, vai etsitäänkö ollenkaan. Sateisen saaren Britanniassa tehtiin asian eteen tärkeitä muutoksia, kun yliopistojen yhteistyö loi vuonna 2013 The Concordat to Support Research Integrity säännöt. Tarpeena oli todistaa, että Britannian tutkijayhteisö kyllä pystyisi valvomaan toimiaan, vaikka valtakunnassa ei ole siihen tarkoitettua valvontavirastoa. Sääntöjen perusteella yliopistot tarkkailisivat omia laitoksiaan, selvittäisivät väärinkäytöksiä, raportoisivat niistä avoimesti vuosittain ja muutenkin lisäisivät prosessiensa läpinäkyvyyttä. Rehellinen tiede on koko yhteiskunnan etu. Tämän takaisivat rahoitusta antavien tahojen vaatimukset. Apurahoja ei tulisi tutkimuslaitosten tileille, ellei väärinkäytöksiä valvottaisi pelisääntöjen mukaan.

Kuinkas sitten kävikään?

Ei hyvin. Nature (14.5.15) lehdessä Elizabeth Gibney kertoo miten hyvin valvonta toimii. Vain murto-osa yliopistoista raportoi väärinkäytösepäilyjen käsittelyä. UK Research Integrity Office vapaaehtoisjärjestölle 44 lahjoituksia antavat 44 yliopistoa saivat postissa lyhyen kyselyn.  UK Research Integrity Office  tiedusteli miten hyvin he ovat suorittaneet rehellisen tieteen valvontaa laitoksillaan. Kyselyyn vastasi 27 yliopistoa. Heistä vain kolmannes oli julkaissut vuosittaisen yhteenvedon tutkimuksistaan.

Sama kysely lähetettiin satunnaisesti valituille 44 yliopistolle, jotka eivät lahjoita UKRIO:lle rahaa. Heidän joukostaan vain kolme julkaisi vastaavan yhteenvedon.

Kaikkiaan näistä julkaistuista yhteenvedoista selviää, että yksittäisiä tutkimuksia väärinkäytösepäilyistä suoritettiin 2013- 2014 aikana 21 kappaletta. Neljä tapausta pääsi loppuun asti ja epäilyt osoittautuivat oikeaksi. Vain 11 tapauksessa eriteltiin minkälaista väärinkäytöstä tutkittiin.

Kautta linjan näyttää siltä, etteivät yliopistot ota The Concordat to Support Research Integrity sääntöjä vakavasti. Kyselin perusteella selvisikin mistä se johtuu. Moni laitos tulkitsee säännöt vapaaehtoiseksi. Siksi mahdollisesti suoritettuja väärinkäytöksiä ei julkaista, ellei joku tule erikseen sellaista vaatimaan. Silloinkin tulokset voivat olla vaikeasti selattavissa jonkinlaisen kirjautumisen takana.

Lisäksi alalla voidaan ajatella, että väärinkäytösten selvitysten julkaisu antaa kuvan laitoksesta, jossa tapahtuu väärinkäytöksiä. Se tulkitaan huonoksi julkisuudeksi. Vaikka asia on aivan toisin. Laitokset jotka eivät julkaise väärinkäytösepäilyjä ovat ainakin minun mielestäni salaamassa väärinkäytöksiä. Sen pitäisi olla pahempaaa julkisuutta. Kunnialla suoritettu tutkinta olisi tietenkin kunniamerkki yliopiston maineelle. Tavalliselle kansalla tilanne ei kuitenkaan näytä hyvältä, jos laitos vaikkapa suorittaa onnistuneesti entistä enemmän tutkimuksia väärinkäytöksistä. Se voitaisiin nähdä väärinkäytösten lisääntymisenä. Siksi jotkin laitokset pitävät lukunsa mieluummin piilossa.

Niin tai näin, kaikkien pitäisi julkaista selvityksensä paremmin ja useammin. Se on ainoa tapa jolla luottamus tieteen hyvään tasoon säilyy. Onneksi moni kyselyyn vastannut ilmoitti, että he ovat kyllä julkaisemassa raporttejaan paremmin seuraavan vuoden aikana. Aika näyttää pitävätkö lupaukset paikkansa.

UK universities slow to publish reports of misconduct investigations