Casus belli, Casus Putin

Sotaharjoitukset Ukrainen rajan tuntumassa eskaloituivat nopeammin mitä osasin odottaa. Minun piti alunperin blogata venäläisten selkeistä false flag tempuista siellä rajan tuntumassa. Meno oli joissain tapauksissa lähes kesäteatterin tasoa. Kirjaan tänne muistiin vain muutaman niistä. Kaikki illat ja yöt ovat menneet sotauutisten seuraamisessa n. 10 välilehden voimin ja kolmea striimiä samanaikaisesti kuunnellen.

Venäjällä on kokemusta informaatiosodan suorittamisesta ihan käytännön tasolla. Se tuli erittäin hyvin ilmi, kun Ukrainan taivaalta ammuttiin Buk-ohjuslavetilla alas Malayasia Airlines MH-17 lento. Venäjän suunnalta alkoi valtava käsien heiluttelu. Näitä käänteitä käytiin silloin läpi blogissani.

Tarkastellaan tämän vuoden tapauksia Ukrainan rajalla.

Tammikuussa kuului useita varoituksia venäläisten tempuista. Pentagon ilmoitti ihan julkisesti, että Ukrainaa yritetään lavastaa jonkinlaisten iskujen tekijöiksi Ukraina-Venäjä rajalla tai Ukrainan sisällä olevien separatistialueiden venäläisväestön kimppuun. Kaupunkisotaan koulutetut sabotöörit olisivat hyökkäämässä venäjämielisten päälle, jolloin väkivallasta voitaisiin syyttää Ukrainaa. Aivan kuin joku valtio hakisi oikeutusta laajentaa sotaansa Ukrainaa vastaan avoimeksi sodaksi. Tuo ns. proxy sota Venäjän ja Ukrainan välillä oli jatkunut vuodesta 2014 lähtien, joten varmuutta isommista sotatoimista ei saatu. Kreml tuomitsi tuollaiset puheet Pentagonin suunnalta "varmistamattomiksi" höpinöiksi.

Tuolloin spekulaatiot mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan vain kiihtyivät. 

Helmikuussa Venäjä aloitti valtavan sotaharjoituksensa. 10. -20. päivien aikana suoritettu harjoitus herätti runsaasti huolta. Harjoitus suoritettiin Venäjällä sekä Valko-Venäjän rajojen sisällä. Yli 100 000 sotilasta aloitti treenaamisen. Lopulta sinne oli kärrätty ainakin n. 150 000 sotilasta ja käsittämätön määrä kalustoa.

Olisiko sotaharjoitus vain Venäjän lihasten pullistelua, jolla pyritään painostamaan Ukrainaa muuttamaan kantaansa Donetskin ja Luhanskin alueisiin? Spekulaatiot kiersivät. Ei pidetty kovin realistisena, että Venäjä sentään lähtisi avoimeen sotaan kokonaista valtiota vastaan. Ukrainalla oli erittäin hyvä syy pitää rajaseutunsa mahdollisimman ei-uhkaavana harjoitusten ajan, jotta Venäjä ei saisi tekosyitä isommille toimille.

Sitten alettiin huomaamaan yhä huolestuttavampia asioita.

Venäjän sotajoukot siirtyivät päivä toisensa jälkeen vain lähemmäksi Ukrainan rajaa. TikTok ja Twitter saivat jatkuvasti tuoreita kuvia joukoista, jotka olivat katutietojen mukaan liikkumassa kohti rajaa. Googlemaps-palvelu ilmoitti kovista ruuhkista rajalle vievillä teillä Venäjän puolella. Algoritmit näkivät, että jotain poikkeuksellista oli tapahtumassa.

Millä perusteelle ne voisivat mennä rajan yli?

18. helmikuuta Donetskissa räjähti autopommi. Venäjä tiesi sen olleen Denis Sinenkoviin kohdistunut salamurhayritys. Hän on paikallisen separatistimilitian (tjsp. en jaksa välittää) päällikkö. Kerrassaan katala attentaatti temppu ukrainalaisilta! Varmasti oli vain hiuskarvan varassa, ettei mies itse ollut autonsa sisällä kun se räjähti. Kunnes huomaa, että Denisin auton rekisterinumero oli jostain syystä vaihdettu tähän vanhaan räjähtäneeseen kaaraan. Edeltävinä päivinä Denis oli ajellut hieman arvokkaammalla versiolla UAZ-merkkisistä autoista. Oikea Putinin lykky, että hän oli sattumalta vaihtanut autonsa halvempaan ennen pommia!

18. helmikuuta julkaistiin myös video, joka näytti sabotöörien iskevän Donetskissa sijaitsevien kloorisäiliöiden kimppuun. Puolaksi puhuvat sotilaat yrittivät aiheuttaa siviilikuolemia! Onneksi valppaat kansanmiliisin miehet estivät katalan juonen. He pelastivat useita viattomia henkiä. Sabotöörien ruumista kaivettin esiin nauhoite, joka oli todiste tapahtumista. Näin siis separatistit kertoivat tapahtuneen. Video julkaistiin Telegram-palvelussa. Josta se ladattiin tarkistettavaksi. Heti huomattiin, etteivät videon tekijät vaivautuneet poistamaan sen metatietoja. Eli digitaalisia "sormenjälkiä". Videota oli alettu tekemään helmikuun 4. päivä. Muokkauksia tehty myös 8. päivä. Muokkaustiedoista näkyi myös "M72A5 LAW and AIPLAS live fire.mp4" niminen tiedosto. Ja kas kummaa. YouTubessa on katseltavissa suomalainen video, jonka nimi on M72A5 LAW and AIPLAS live fire. Tästä videoista oli poimittu räjähdysääniä sabotööreiltä napattuun videoon. Tietenkin suomalaisten sotilaiden mölinät oli leikattu pois.

21. helmikuuta nostettiin panoksia. Venäjän tiedotusvälineissä kauhisteltiin ukrainalaista ohjusiskua Venäjän puolelle rajaa. Ukraina oli lähettänyt ohjuksen venäläisen Rostovin seudun raja-aseman tuhoamiseksi. Tuhoja esittelevästä videosta selviää, että taitavat ukrainalaiset olivat jotenkin onnistuneet jopa pystyttämään talon raunioihin Ukrainan lipun. Talon ympäristön perusteella se näytti olevan ajat sitten hylätty tönö. Kukaan ei näyttänyt tietävän miten lippu oli ilmestynyt paikalle. Onko Ukrainalla ninjoja?

21. helmikuuta Donetskin separatistit latasivat nettiin videon, jossa esitellään Ukrainalaisen tykistön uhriksi joutunutta siviiliä. Mies on menettänyt jalkansa! Karmeaa katsel... hetkinen? Miestä siirrettäessä ja puristussidettä sitoessa hänen revennyt ja verinen punttinsa nousee ylemmäksi. Sieltä pilkottaa valmiiksi amputoitu jalka jossa on jalkaproteesille tarkoitettu sukka valmiina kiinni.

 

 Ukrainalainen tykistö on todella kehittynyttä teknologiaa! Tai ehkä False flag lavastajat eivät tajunneet, että housut asettuvat seistessä ja maassa maatessa erilailla.

Seuraavana päivänä tehtiin makaaberein lavastus. Esiin oli kaivettu ruumiita, joita oli aseteltu romuttamolta poimitun auton kyytiin. Autosta oli irrotettu rekisterikilvet. Ruumiiden kalloista näki, että niille oli tehty ruumiinavaukset. Siisti sahausjälki oli selkeästi nähtävissä videolla, jolla yritettiin kertoa Ukrainan räjäyttäneen auton. Takapenkillä makaava melkein kokonaan palanut ruumis oli palamatta jääneen penkin päällä. Eikä auton rikkoutuneista ikkunoista ole nähtävissä ollenkaan sirpaleita. Ei maassa eikä auton sisällä. Sirpaleet jäivit siis sinne romuttamoon mistä auto poimitiin. Autossa olevat sirpaleen jäljet näyttivät enemmän luodin aiheuttamilta. Tämä operaatio oli laitettu moottoritielle asennetun pommin syyksi.

Niin tai näin, kaikki nämä amatöörimäiset lavastusoperaatiot jäivät turhiksi. Eivätkä ne edes olleet ainoita tuolta ajalta. Ukrainaa ei pystytty osoittamaan aggression alkulähteeksi. Sotaharjoituksen päättymistä siirrettiin parilla päivällä. Lopulta Venäjän kärsivällisyys loppui. Putin komensi joukkonsa valtaamaan Ukrainaa 24. helmikuuta. Avoin sota alkoi. Tänään, yli viikko sen alkamisen jälkeen, Venäjän armeija ampuu raketeilla, tykeillä ja rypälepommeilla ukrainalaisiin kaupunkeihin.

Lopuksi totean vain, että tällä hetkellä Suomella on rajanaapuri, joka käy sotaa Ukrainaa vastaan. Ja tuo naapuri yrittää lavastaa muita maita erittäin vaarallisella tavalla. Onneksi Suomi muistaa Mainilan laukaukset.

Slava Ukraini!