Retropläjäys: Australian metsäpalojen huuhaa

Australian lämpötilat, metsäpalot ja reagointi ilmastonmuutokseen kiinnostava monia. Valtio joutui valtavan puskapalokriisin kouriin 2019-2020 vuodenvaihteessa. Lämpötilapoikkeamat ovat vieläkin plussan puolella. Luvassa on myös vielä lämpimämpiä vuosia, kun El Niño/La Niña ilmiö vaihtuu nykyisestä viilentävästä La Niñasta kuumemman El Niñon suuntaan. Jolloin metsäpalojen riski nousee entisestään Australiassa. Nature julkaisi myös tekstiä 2019-2020 palojen seurauksista, kun savua nousi stratosfääriin asti.

Siksi kertauksena julkaisen myös täällä kolme vuotta vanha kirjoitukseni Skeptikko-lehdestä.

Australian metsäpalojen huuhaa, Skeptikko-lehti, Juha Leinivaara, 2020

Vuoden vaihtuessa saimme todistaa suurta surua aiheuttavaa tuhoa. Australian valtavat maastopalot olivat maailmanlaajuisen uutisoinnin kohteena useita kuukausia. Niistä syttynyt keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista osoittivat, että tiedotusvälineissä ei aina turvauduta oikeisiin asiantuntijoihin.

Australian luontoon on aina kuulunut maastopalojen säännöllinen rytmi. Metsiin ja tasangoille on kehittynyt puita ja puskia, joiden kuuluukin palaa jossain vaiheessa kasvuaan. Näin taataan entistä vihreämpi kausi palojen jälkeen. Kasviston kuuluu palaa Australiassa. Luonnon kiertokulkuun kuuluva tulen ja jälleenkasvun vuorottelu on kuitenkin muuttumassa entistä rankemmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä kiertokulun toinen osapuoli yleistyy.

Tutkijat ennustivat olosuhteiden muuttuvat entistä vaikeammaksi. Kuivat kaudet pitenesivät. Sateet vähenesivät. Valtiolla oli edessään suuria haasteita. Silloiset palotorjunnan resurssit eivät tulisi riittämään.

Australian mittaushistorian kuumin ja kuivin vuosi oli 2019. Kuivan kauden koittaessa lämpötilat kohosivat kaupungeissa yli 40 asteeseen, paikoin jopa 45 asteeseen. Viimeisen 30 vuoden aikana vuosittaiset syyskauden sateet ovat vähentyneet n. 15 %. Vuoden loppupuoliskolla syttyi useita maastopaloja. Helleaalto vain jatkui. Kovat tuulet levittivät kekäleitä pitkälle. Maastopalot laajenivat ja yhtyivät toisiinsa. Lopulta savupilvet peittivät joissakin osavaltioissa koko taivaan aamusta iltaan. Savu kantautui Uuden-Seelannin jäätiköille asti. Ne värjäytyivät noesta ruskeiksi.

Tammikuun alussa useissa kaupungeissa suoritettiin joukkoevakuointeja. Armeija kutsuttiin apuun sammutustöihin. Uuden Etelä-Walesin osavaltio julisti seitsemän päivän pituisen hätätilan. Tammikuun loppupuolella tulipaloihin oli kuollut vähintään 29 henkeä. Yli 2500 kotia oli tuhoutunut. Tuhkaksi palaneista sademetsistä jotkut alueet eivät välttämättä toivu ollenkaan. Lehdistö käytti yhteensä yli neljä miljoonaa hehtaaria kattavista paloista nimeä 'megatulipalo'.

Kansainväliset uutiset käsittelivät tätä suurta tuhoa monta viikkoa. Aihe oli suosittu myös sosiaalisessa mediassa. Kaiken kommunikaation seassa oli valheita, väärää tietoa sekä salaliittoteorioita. Toimittajat sekä viranomaiset joutuivat oikomaan huhuja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset oli ennakoitu asiantuntijoiden parissa. Valitettavasti he eivät päättäneet miten ja millä resursseilla Australia reagoisi tuleviin maastopaloihin. Varoituksia ei otettu vakavasti. Vaikka Australian parlamentti itse tilasi arvion maastopalojen tilasta vuonna 2003. Arviossa selvitettiin miten 2002-2003 kuivien kausien maastopalojen tuhoja olisi voitu pienentää. Yksi tärkeimmistä keinoista olisi polttaa puiden alle kertyneitä kuivuneita oksia ja lehtiä. Tämä ennakoiva poltto olisikin ollut laajemmin käytössä, mutta metsänhoidon polttotyöt vaativat tietynlaisia olosuhteita. Muuten tällainen kulotus ei olisi hallittavissa. Pitenevät kuivat kaudet vähentävät kulotukseen sopivia päiviä. Metsiin ja ryteikköihin pääsee kerääntymään entistä enemmän luonnon omia sytykkeitä.

Vuonna 2008 osattiin laskea ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia. Professori Ross Garnautin arviossa kerrottiin, että viimeistään vuonna 2020 huomattaisiin erittäin vaikeiden maastopalojen vaarat. Metsäpalojen yleisyydessä nähtiin yli kymmenen vuotta sitten kasvava trendi. Kuivuuden lisääntymisestä ja keskilämpötilojen noususta osattiin varoittaa monta vuotta ennen 2019 ennätys kuivuuksia. Näitä tietoja oli useissa Australian hallitukselle annetuissa raporteissa. Samoin hallituksen itse tilaamissa raporteissa. Mutta tietoihin ei reagoitu.

Palomiehet ja palotorjujat olivat vaatineet uudempaa ja isompaa kalustoa. Palojen vaarallisuus ja yleisyys olivat ajaneet palokuntien resurssit äärirajoille. Sammutustöihin tarkoitettuja sammutuslentokoneita vaadittiin lisää. Niille ei myönnetty rahoitusta. Ne olisivat olleet parhain ja nopein keino aloittaa kaukana metsäteistä tehtävät sammutustyöt.

Kansallispuistojen metsänhoidossa suoritettujen kulotusten määrärahoihin ei myöskään tehty lisäyksiä. Vuonna 2012-13 polttoja tehtiin 208 000 hehtaarin verran. Vuosina 2017-18 niitä tehtiin enää 95 000 hehtaaria.

Virheelliset juorut: Maastopalot johtuivat tuhopolttajista, joten ei voida puhua ilmastokriisistä. Tässä narratiivissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia yritetään vähätellä. He väittivät, että ilman tuhopolttoja Australiassa ei olisi ollut ennätyslaajoja paloja.

Maastopaloja kyllä syttyi kuukausien aikana myös tuhopolttajien toimesta. Uuden Etelä-Walesin poliisin mukaan tuona kautena oli nostettu 24 syytettä tahallisesta palojen syttämisestä. Yhteensä poliiseilla oli tilastoissa 207 maastopaloihin liittyvää tapausta. Eli tahallisia tuhopolttoja oli pieni vähemmistö. Kuitenkin jotkut päättelivät näistä luvuista, ettei ilmastonmuutos voi liittyä isoihin maastopaloihin. Väitteissä käytettiin jopa 200 tuhopolttajat aiheuttamia massatuhoja. Jostain syystä suosittua oli myös väittää tuhopolttajia olleen 180 kappaletta.

Enemmistö isoista maastopaloista oli salamien sytyttämiä. Kaukana teistä ja kulkureiteistä iskevä salama sytyttää palon, jota ei pääse nopeasti sammuttamaan. Tästä seuraa laajalle alueelle leviävä maastopalo. Ihmisten sytyttämät palot ovat useimmiten asutusten läheisyydessä, joten palokunta pääsee reagoimaan nopeammin. Siksi suurimmat tuhot aiheutuvat luonnon sytyttämist paloista.

Toinen yleinen narratiivi oli väittää, ettei kamala kuivuus johtunut ilmastonmuutoksesta. Kuivuus johtui merivirtojen muutoksista.

Väite onkin ovelasti valikoitu. On nimittäin totta, että merivirtaukset olivat muuttuneet. Ne oli lämmenneet. Australian sateisiin vaikuttavien merivirtausten muutokset olivat ratkaisevassa asemassa. Meriveden lämpötilan noustessa sateet tulisivat alas ennen mantereelle saapumistaan. Kolmesta merkittävästä merivirtauksien kiertokulusta tämä sadeveden vähyys sattui samaan aikaan kahteen virtaukseen.

Kolmas yleinen väite asetteli syyn poliittisen puolueen harteille. Vihreät olivat ajattelemattomasti aiheuttaneet tuhot vaikeuttaessaan metsien kulotusta.

Syy palojen laajuudelle olisi Vihreiden aikaansaamista rajoituksista metsänhoidossa. Metsänhoitajat eivät enää saaneet tehdä tarvittavia kulotuksia näiden uusien poliittisten rajoitusten takia. Lähde näille väitteille oli David Packmanin kirjoitus The Age lehdessä vuodelta 2015. Siinä Packman syyttää Vihreitä metsiin kerääntyneistä polttoaineista. Valitettavasti kirjoituksessa ei selitetä sen tarkemmin miten Vihreät olivat onnistuneet rajoituksissa.

Vastauksia ei kuulunut, kun väitettä toistavilta kysyttäessä missä ja milloin Vihreä puolue oli muka saanut aikaan noin rajuja rajoituksia metsänhoitoon. Kukaan heistä ei ollut vaivautunut lukemaan Vihreiden puolueohjelmaa. Sieltä löytyi metsänhoitoon liittyviä kohtia, joissa oli mukana tarvittavina keinoina kulotukset ja hallitut palot.

Australian palo- ja pelastuskomission edustajat joutuivat erikseen huomauttamaan, etteivät minkään puolueen edustajat pääse vaikuttamaan milloin ja miten metsänhoidossa tehdään polttotöitä. Kulottamista on yritetty tehdä myös uusien määräysten alla, mutta siihen sopivia päiviä ei enää tarpeeksi. Professori David Bowan Tasmanian yliopistosta kommentoi lehdistölle, että liian kuivina päivinä tehty kulotus on aivan liian vaarallista. Silloin tulipalot ovat karanneet hallinnasta. Ihmisiä on kuollut tällaisten kulotusten seurauksena.

 Skeptikko-lehti, 2020-1. 

Sen pituinen tarina tällä kertaa. Toivottavasti aiheen pariin ei tarvitse tulevaisuudessa palata. Varmasti metsäpalot pysyvät normaalin hillittyinä ympäri maailmaa, ihmiskunta oppii muuttamaan tapojaan, reagoi vihdoinkin vakavasti teollisuuden ja päästöjen seurauksiin ilmaston kannalta, ja tulevat sukupolvet vain ihmettelevät miksi tämä nykyinen sukupolvi oikein jaksoi panikoida jostain täysin turhasta ilmastonmuutoksesta.