16.11.26

Ässä Kamppailu Kahdeksan: Theven Siivet

 Pientä irtiottoa normaaliin ohjemanumeroon. Tänä viikonloppuna pääsin vihdoista viimein pelaamaan läpi uuden Ace Combat 8: Wings of Theve pelin kampanjan. Kyseisen pelisarjan vanhana fanina minun oli pakko keskittyä sen tarinaan ja ihaniin tunnelmiin sekä vuoden parhaimpaan musiikkiin mahdollisimman suurella antaumuksella. Paluu Strangerealin maailmaan tuli tarpeeseen. Ace Combat peleillä on oma mytologiansa ja versionsa kokonaisesta ihmiskunnan historiasta. Lähellä meidän maailmaamme mutta tietyillä tapaa outo. Maantieteellisesti uusia mantereita ja saaristoja. Maailmassa on aivan omat valtionsa, liittovaltionsa ja kuningaskuntansa. Fanit fanittavat joko esim. Yuktobanian kansantasavaltaa tai Osean federaatiota. Näin BandaiNamco saa luotua isoja sotia ja konflikteja, joissa pelaajat pääsevät leikkimään modernin ilmavoiman tunnetuimmilla hävittäjillä. Irrallaan meidän maailmaamme poliittisesta korrektiuudesta ja rajoituksista. Jokaisella valtiolla on omat ilmavoimansa. Jokaisella ilmavoimalla omat kuuluisat laivueensa (Yellow, Razgriz, Strider, Strigon, Grabacr, Mobius, jne). Ja tietenkin huippuässänsä. Pelaaja pudotetaan kaiken tämän keskelle nousemaan yhdeksi legendaksi edellisten sotien legendojen joukkoon. Yleensä pelin päätyttyä tilille on kertynyt n. 1000 vihollisen pudotusta.

Sekaan heitetään scifi-teknologiaa ja megolomaanisia ihmeaseita, koska ydinpommien käyttöä ei suosita kesäkuu 1995 tapahtumien jälkeen. Silloin Belkan valtio pudotti pelimaailman merkittävässä Belkan sodassa seitsemän ydinpommia omalle maaperälleen estääksen liittoutuneiden etenemisen. Valtiot alkoivat suosimaan aseita joista ei jää ydinlaskeumaa. Näin perustellaan raidetykkien ja superhävittäjien käyttöä meille tuttujen aseiden rinnalla. SAAB Gripen E, MiG-21, ja Suhoi Su-27 Flanker lentävät F-15 Strike Eaglen rinnalla samassa lentueessa.

Ace Combat pelisarja ei ole lentosimulaattori. Eikä pelkkä aivoton arcade-räiskintä. Se on jotain parempaa. Lentokoneet kantavat yli sata ohjusta ovat aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan jossain fysiikan lakien yläpuolella. Ohjaustuntuma pysyy helposti opittavana. AC8 ohjaa alokkaat perusperiaatteiden ja kaartotaistelun alkeiden läpi sujuvasti. Mitä enemmän oppii ohjusten lähestymiskulmista, sakkausnopeuden käytöstä perässä roikkuvan vihollisen hätistämisessä ja maaston käyttämisestä suojana, sitä vahvemman tunteen omasta edistymisestä saa rintaansa. Aluksi äärimmäisen haastavalta tuntuva kanjonin pohjalla pujottelu tuntuu naurettavan helpolta, kun lennetään vastustajan ilmapuolustuksen läpi moottoritietunneleita pitkin.


 Top Gun elokuvien meno on päiväkoti-tasoa näissä peleissä.

Tarina etenee pääasiassa lentelyn lomassa tapahtuvan radiokeskustelun kautta, kun hahmot kommentoivat taistelun käänteitä. Draamaa irtoaa runsaasti sillä juonikuviot ovat tuttuja animesarjojen paikoitellen yliampuvasta ravaamisesta erilaisten tehtävien välillä. 

AC8 on huomattavasti parempi kokemus kuin edeltävä AC7. Tarinankerronta on sujuvampaa. Hahmoista tärkeimmät, eli omat siipimiehet, tulevat juuri oikealla tavalla tärkeiksi pelaajalle. Kun kuolemia tapahtuu, niin ne kirpaisevat. Tarina sijoittuu aikajanalla vuoteen 2029. Keskus-Usean liittovaltio joutuu yllätyshyökkäyksen kohteeksi. Vihollisena on Sotoan valtion armeija. Sotoan aavikoituminen ja sitä seurannut sotateollisuuden jyrkkä kasvu johtivat suoraan yhteydenottoon, kun heimoyhteiskuntamalliin perustuva Sotoa päättää vallata lisää elintilaa toiselta mantereelta. Fanaattisesti Luvattuun maahan pyrkivä sotajoukko ei kuuntele diplomatiaa. Kuvittele että mongoliarmeijalla on modernit hävittäjät ja sotilassatelliitit pudottamassa tungstensauvoja kohteisiin kiertoradalta. Keskus-Usean merkittävimpiä kaupunkeja tuhotaan näillä satelliiteilla. Pääkaupunki Theve vallataan sodan alkumetreillä. Liittovaltio hajoaa nopeasti. Alueita menetetään kiihtyvällä vauhdilla. Pientä vastarintaa ja ihmisten toivoa ylläpitää propagandarintaman näkyvin sankari: hävittäjä-ässä Jan Cope aka Wings of Theve, joka rientää taistelusta taisteluun eikä yksikään Sotoan ilmavoimien joukko saa häntä kiinni. Sosiaalisessa mediassa leviää hienoja kuvia ja videoita Wingsin koneesta. 

Peli alkaa tästä vaiheesta. 

Eli ideoita on poimittu Ukrainasta vuodelta 2022, kun Ukrainan ilmavoimien some-kampanja loi patrioottisuutta Ghost of Kyiv meemeillä. Myyttinen MiG-29 Fulcrum ampui alas ainakin kuusi venäläistä konetta saman päivän aikana. Näin ainakin tarusto kertoo täällä meidän maailmassamme. Strangereal maailmassa sama ilmiö toimii samalla periaatteella. Keskus-Usean liittovaltion ilmavoimilla on oma propagandatoimistonsa, joka loi Wings of Theve hahmon. Mutta heti pelin prologin aikana tuo lentäjä kuolee. Vaikka Cope on ilmojen taituri, jolla on omat syynsä olla ampumatta alas sotoalaisia hävittäjiä. Wingsiä metsästää Sotoan ilmavoimien paras ilmalaivue Lux Lunae, jota usealaiset kutsuvat Shadow laivueeksi. Pahisten pahiksena radiossa puhuu Shadow 22, jota opitaan vihaamaan palavalla raivolla. Kuolleen Wingsin tilalleen ohjaamoon laitetaan pelaajan naamaton ja sanoja käyttämätön pilotti, jonka vastuulla on jatkaa digitaalisesti luodun legendan mainetta. Kaikki olettavat hänen jatkavan samalla karkuun lentämisen periaatteellla, koska tärkeintä on vain pitää ilmavoimien rippeet ilmassa kameroita varten. Endurance lentotukialuksella on jäljelle vain kahdeksan lentäjää, eli neljä lentuetta: Queen ja Joker lentueet. Harhautuksena luodaan kuvamanipulaatiolla lentueita joita ei ole ollenkaan olemassa lentotukialuksella. 

Pelaaja on Joker 1 aka "Rex". Queen lentuetta johtaa everstiluutnantti Kate "Little Bee" Evans. Näillä altavastaajien jämillä pitäisi pärjätä järkyttävää määrällistä ja teknologista ylivoimaa vastaan tai sinnitellä ainakin selvältä näyttävään liittovaltion antautumiseen asti.

Kunnes Joker 1 osoittaa olevansa valmis ampumaan takaisin eikä enää vipellä karkuun Shadow lentueiden metsästyspartioita. Niin varmalta kuulostavat Lux Lunae lentäjät joutuvat tehtävä tehtävän jälkeen muovaamaan käsitystään ennen piiloon pyrkivän Wingsin vaarallisuudesta. Puheet Usean propagandavalheesta muuttuvat kunnioittavaksi. Ja lopulta pelonsekaiseksi, kun Joker 1 kamppailee yksin kokonaista lentuetta vastaa vastustajia yksitellen armottomasti tuhoten. Pelin tekstitiedostoja lukiessa oppii, että joillekin sotoalaisille selviytyjille tulee PTSD näistä taisteluista. 30 tehtävän aikana tavataan muutama edellisistä peleistä tuttu hahmo. Nostalgiaa annostellaan tavalla joka sai minut jopa tunteelliseksi peliohjaimen äärellä. Kun tehtävänannossa kartalla näkyy Comona saaret, niin veteraanit tietävät että luvassa on rock 'n roll tunnelmalla maustettua haastetta. 

Ace Combat pelisarja tunnetaan myös pelimaailman musiikin parhaimmistona. Edellisessä Ace Combat 7 pelissä oli parasta musiikkia mitä olen koskaan kuullut (Daredevil, Sol Squadron, Magic Spear II, Three of a kind, Alicorn). AC8 tekee mahdottoman ja onnistuu nostamaan tasoa. Taistelun käänteiden säestäminen on osattu tehdä elokuvamaisesti, koska musiikki on dynaamista. Tai oikeastaan nykyään on tunnetusti parempaa musiikkia aina peleissä eikä elokuvissa. Jostain syystä Hollywood on aivan liian usein unohtanut sointujen tärkeyden tarinankerronnassa.

Vain yhtenä esimerkkinä kohtaus jossa Sotoa laukaisee Comona saarella kaksi rakettia, joissa viedään lisää tungsten sauvoja ladattavaksi satelliittiin. Ne on pakko tuhota uuden joukkotuhon estämiseksi! Aika- ja korkeusraja pakottavat nopeaan reaktioon ja varmaan tähtäykseen, jotta molemmat kohteet kerkiää räjäyttämään ennen 10 kilometrin korkeutta. Kun musiikki laantuu ja hiljainen kuorolaulu täyttää eetterin, niin luulee tehtävän olevan viimeinkin ohitse. Mutta tutkavalvonta huolestuu. Rakettien jäänteet ovat putoamassa suoraan laukaisukeskuksen päälle, joka on vallattava ehjänä jotta oma sukkula voidaan laukaista kiertoradalle tuhoamaan vihollisen sotilassatellitti. Ne on ammuttava pienemmiksi palasiksi! Alkaa extrahikinen kilpajuoksu maata kohti syöksyvien rojujen perään, kun korkeusmittarin lukema supistuu huolestuttavalla vauhdilla.


 Tarinan loppupuolella päästäänkin pelisarjan suurimman ilmataistelun luokse, kun AWACS ilmoittaa kuinka monta lentokonetta Sotoan ilmavoimat lähettää tuhoamaan Wingsin viimeisen tukikohdan. A Thousand Points of Light tehtävä on pelintekijöiden vastaus Ace Combat faniprojektina luodun Project Wingman pelin tiettyihin tehtäviin, joissa pelaajasta tehdään supersankari järjettömyyksiin eskaloituneen ilmataistelun pyörteissä.

 Wingsien tarun loppu vaikuttaa selvältä, kun horisontti täyttyy Tu-95, B-1 ja Tu-160 pommikoneista. Ja niiden lukemattomista saattohävittäjistä. Kunnes todistetaan ettei kaikki hyvät teot aina välttämättä johda rankaisuihin. Edellisissä tehtävissä tehdyt viattomien pelastamiset, kapinallisten auttaminen ja pakolaisten saattotehtävät tuottivat tulosta, kun hajanaiset ryhmittymät ovat oppineet ettei Wings of Theve olekaan pelkkää keksittyä propagandaa. Tästä syystä AC8 peliä kiitetään toivon palauttamisesta. Enää ei tarvitse luoda digitaalisesti tekaistuja hävittäjiä propagandana someen, kun muiden liittoumien ilmavoimien rippeet liittyvät rinnallesi.

Pelin trailerin julkaisu tuotti heti pelimaailmassa tuttua woke-huolestuneisuutta. Yksi Joker lentäjistä on nuori siro nainen joka on värjännyt hiuksiinsa vaaleanpunaista! Huolestuneisuus oli tuttuun tuuliin gamer-väen omaa psykoosia. Anastasia "Tasha" Severskaya on parhaimpia hahmoja pelissä. Yuktobanialaisen taitolentoryhmän jäsenenä hänet värvättiin mukaan sodan kaaoksessa Endurancen kannelle, mutta Tasha ei halua ampua ihmisiä. Tärkeintä on olla harhauttamassa ja häiritsemässä vastustajia. Tashaa kohtaan tulee enemmänkin halua suojella häntä sodan lietsomalta verenhimolta ja surulta. Pelaajien kommenttien perusteella romanttiset fanittamiset kehittyvät Kate Evansin suuntaan.

Jos et pelaa Ace Combat 8 peliä menetät uskomattoman pelikokemuksen. Tee itsellesi hieno palvelus ja kuuntele edes läpi pelin musiikit.


 

No comments: