Kemian Nobel ja kreationistien perinteinen vastaus

DNA:n salaisuuksia on yritetty selvittää vuosikymmenien ajan. Tutkimatta on vielä vaikka kuinka paljon, mutta erään merkittävän osa-alueen kohdalla Nobelin palkinto nosti tiedettä otsikoihin asti. Aiheena on DNA:n korjausmekanismin toiminta. Periaate on yksinkertainen. Moni asia voi sekoittaa tai vaurioittaa DNA:ta. Solujen sisäiset monimutkaiset järjestelmät leikkaavat pois pieleen menneitä kopioita perimästä, tai peräti korjaavat ne entisen veroiseksi.

Tarina siitä miten kaikki tämä selvitettiin onkin mielenkiintoisempi. Viimeisen 40 vuoden aikana useampi tutkija eri maista oli työskennellyt ongelman parissa. Kemian Nobel myönnettiin Aziz Sancarille Pohjois-Carolinan yliopistosta, Paul Modrichille Howard Hughesin lääketieteellisestä instituutista, ja Tomas Lindahlille Francis Crick -instituutista.

Kaikki lähti liikkeelle silloisen tiedon kyseenalaistamisesta. DNA ei ollut aivan niin vakaa molekyylien ketju mitä oletettiin. Vakauden yliarvointi oli helppoa, sillä miten muuten perimä olisi voinut pysyä kunnossa sukupolvesta toiseen.

Lindahlin ryhmä selvitti 70-luvulla, että DNA rappeutuu päivittäin soluissamme. Jos sellainen meno jatkuisi ilman korjausmekanismia, ei elämä olisi mahdollista. Mutta elämä on mahdollista, kuten ikkunasta ulos katsoessamme voimme päätellä, joten tuollaisen korjausmekanismin etsintä oli suotuisa tutkimusala.

Sancarin suunnalta selvitettiin UV-valon aiheuttamien vauroiden korjaamista soluissa. Sama fotoreaktivaationa tunnettu mekanismi kykenee korjaamaan myös muun kuin UV-valon aiheuttamia virheitä perimässä. Modrichin ryhmä seurasi miten solunjakautumisessa tapahtuvan mokan uudelleenohjelmointi hoituu siihen erikoistuneilla proteiineilla.

Soluista esiin ongittu tieto voi lopulta olla ratkaisu joidenkin syöpätyyppien vallankumouksellissa hoidossa. Jos soluissa ei olisi korjausmekanismeja olisi sen tilalla huomattavasti yleisemmin syöpä. Horisontissa siintää myös toivo perinnöllisten tautien korjaamisesta. Bakteereilla ja mahdollisesti nisäkkäillä tehdyt testit hoitomenetelmistä pyritään soveltamaan ihmisiin. Tässä kohtaa tulevat olennaiseksi yhteisen polveutumisen kautta tapahtuva vertailu siitä miten hoitoa viimeistellään ja tuunataan ihmisille sopiviksi. Viimeistään tässä vaiheessa sinäkin, rakas lukija, ymmärrät miten hienoa asia tämän tiedon selvittäminen on. Sekä sen miten valtava haaste se on vieläkin tieteelle.

Kaiken kaikkiaan tässä Nobel-uutisoinnissa on ollut hienoja kertomuksia siitä miten oikeat tutkijat tekivät tiedettä. Ja onnistuivat paljastamaan maailmalle hienoja asioita elämän saloista. Kaikki tämä tuottelias tiede saa jotkin piirit kateelliseksi. Ne piirit joissa pyritään poimimaan maahan pudonneet muruset, joista sitten väännetään mielikuvituslinnoissa heidän etujaan ajamia seisoviapöytiä. Tarkoitan tietenkin kreationisteja.

Periaate on tuttu kaikista edellisistä hyvistä tiedeuutisista. Kun tutkijat löytävät ja selvittävät jotain solujen tai DNA:n toiminnasta, niin kreationistit alkavat toistamaan sanomaansa.

Solujen rakenne itsessään oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Soluviestintä oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

DNA:n sisältämä geneettinen informaatio oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Immuunijärjestelmä oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jumalaa.

Bakteeriflagellan toiminta oli liian monimutkaista, jotta se voisi kehittyä ilman Jum- älykästä suunnittelijaa.

Ja niin edelleen vuodesta toiseen. Kreationistit kirjoittivat argumentaatioltaan identtisiä tekstejä jokaisena vuonna. Darwinismin arkkuun on kreationistien kirjoituksissa lyöty niin paljon vertauskuvauksellisia viimeisiä nauloja, että arkku painaa varmaan metaforisesti satoja tonneja.

En siis yllättynyt tippakaan, kun sain vinkkejä kreationisti Pekka Reinikaisen uusimmasta tuotoksesta:

Nobel darvinismin nollaamisesta

Voe helevettiläinen! Tiedemiehet menivät huomaamattaan tuhoamaan ateismin peruspilarin, eli evoluutioteoria on nyt täysin kumottu.

Myytti DNA:n vakaudesta on murrettu. Solujemme perimään syntyy tauotta muutoksia, ja jos niitä ei heti korjattaisi, yhtäkään ihmistä ei syntyisi. DNA:han hajoaa muutenkin omia aikojaan muutamassa vuosituhannessa, ja on uusdarvinismin kannalta kohtalokasta, että vuonna 2012 sitä eristettiin dinosauruksen fossiilista.

Reinikainen vetoaa dinosauruksella viittaa todennäköisesti tähän tapaukseen. Kreationistien kannalta kriittistä on kuitenkin se, että vasta-ainereaktio saatiin joistakin solujen osista. DNA-pätkiä ei ole (toistaiseksi) onnistuttu eristämään dinosaurusten fossiileista. Toivottavasti siinä joskus onnistutaan.
Anyways, jos DNA:n hajoaminen on sellainen ongelma kuin Reinikainen tässä antaa ymmärtää, niin miten on mahdollista, että sitä löytyisi edes kreationistien skenaariossa. Siinä tapauksessa nämä fossiilit olisivat kuitenkin yli 4000 vuotta vanhoja. Eikä DNA:n jämien löytyminen fossiileissa kerro meille enemmänkin Viime torstailaisuuden totuudesta?

Samalla on todistettu, että tuntemaamme elämää ei voisi lainkaan olla olemassa, jos solut eivät osaisi korjata DNA:taan. Kopiointivirheiden lisäksi DNA:han tulee vielä valtavan paljon suurempi määrä mutaatioita ympäristön säteilystä ja kemikaaleista johtuen. Korjaamattomat mutaatiot johtaisivat nopeasti elimistön toiminnan romahtamiseen ja syöpään. Onneksi solujen erittäin monimutkainen korjausjärjestelmä korjaa tuhannesta virheestä 999. Miksi se ei korjaa kaikkia? Syy on ilmeinen. DNA:han koodattu korjausnanokoneiden tiedosto kärsii sekin mutaatioista ja koneet eivät enää toimi moitteettomasti. Tämä selittää ihmisten elinajan lyhenemisen Raamatun patriarkkojen korkeasta iästä.

Tässä Reinikainen muistuttaa meitä Vanhan testamentin mainitsemista pitkäikäisistä ihmisistä. He elivät jopa satoja vuosia. Synnin aiheuttama rappeutuminen vähensi elinvuosia nykyiselle tasolle. Ei sen ihmeellisempi tarina kuin Tolkienin kynästä kirjoitetut, mutta Reinikainen ja moni muu ottaa sen ihan tosijuttuna.

Johtopäätös kaikesta tästä on ilmeinen. Lokakuussa 2015 myönnetyt kemian Nobelit nollaavat uusdarvinismin, jonka mukaan kaikki elollinen polveutuisi yhdestä ja samasta solusta. Väite polveutumisesta paljastuu täysin mielettömäksi.

Harmi vain, että Reinikainen unohtaa perustella miksi polveutuminen on mieletöntä. Se vain on niin hänen mielestään. Luulin tämän kohdan olevan olennaista kreationistin pointille. Taisin olla väärässä. Varsinaisen argumentin puuttuessa en myöskään pääse viipaloimaan mitään olennaista sisältöä.

Jokainen biokemiaa opiskellut ymmärtää miksi soluja ei voi syntyä itsestään ja DNA:ta voi syntyä vain DNA:n avulla. Vaikka fysiikan ja kemian lakien vastainen ihme tapahtuisi ja solu syntyisi, siellä ei tapahtuisi yhtään mitään ilman DNA:n ohjelmointia. Toimiva digitaalinen bio-ohjelma voi olla vain ulkopuolisen älyn tuottama. Luonnon perusvuorovaikutukset eivät sellaisia rakenna. DNA:ssa täytyy olla ohjelma tiedon poimimiseen ja sen kääntämiskoneiston eli ribosomien rakentamiseksi, jotta DNA -koodi voidaan kääntää proteiinien kielelle ja saadaan solun arkkitehtuuri ja nanokoneet rakennetuiksi.

Se mitä tällä hetkellä näemme solujen sisällä ei tietenkään ole sitä mitä oletamme siellä olleen satoja miljoonia vuosia sitten. Valmiita soluja ei oleteta syntyvän tyhjästä. Reinikainen on aivan oikeassa ainakin siinä, ettei tiedetä miten ensimmäiset solut ilmestyivät. 

Joten mikä lopulta on Reinikaisen varsinainen juju tässä tuotoksessa?

Viimeinen naula darvinismin arkkuun on juuri myönnetyn kemian Nobelin seuraus. Alkusolu, josta kaiken piti polveutuman, ei säilytä tiedostojaan, ellei sinne ole, kaiken yllä mainitun lisäksi, myös ohjelmoitu erittäin monimutkasta kopiointivirheiden korjausjärjestelmää.

Eli vanha tuttumme Liian monimutkaista evoluutiolle -argumentti. Reinikainen ei millään hyväksy tieteen valossa varminta vastausta DNA:n ilmestymiselle. Hän haluaa tarjota tilalle Jumalan taikavoimia. Mikä se tieteen vastaus on? Se on erittäin varma ja jyrkkä: Emme tiedä.

No, huomaavatko tiedemiehet tai palkinnon myöntänyt komitea mitä on tapahtunut?

Ainakaan korjausmekanismien löytäminen ei kumonnut evoluutioteoriaa. Nyt tutkijat alkavat selvittämään minkälaiset kehitystiet voisivat olla niiden korjausmekanismien takana. Eli sitä samaa tiedettä tehdään jatkossakin, heittämättä käsiä epätoivoisina ilmaan. 

Todennäköisesti eivät, koska suunnittelun huomaaminen on luonnontieteissä kielletty! Mutta nyt maallikonkin on helppo ymmärtää, että uusdarvinismi on nyt nollattu Nobel-palkinnon arvoisesti!

Potaskaa. Suunnittelun huomaaminen on ihan arkipäiväistä. Reinikaisen ehdottamaa jumalolennon tekemän suunnittelun havaitsemiseen ei vain toistaiseksi ole kehitetty luotettavaa menetelmää. Reinikaisen ja IDeistien menetelmät eivät ole kiellettyjä. Ne ovat hyödyttömiä. Pystymme päättelemään suunnittelua yllättävän monissa asioissa. SETI-projekti ehkä mediaseksikkäin niistä.

Reinikaisen ja muiden kreationistien pörinän jäädessä taustalle voimme keskittyä olennaiseen. Korjausmekanismit eivät ole mikään tämän vuoden uutuus tieteessä. Niiden kehitystä on tutkittu. Aikaa ja aivoenergiaa on käytetty soluista löytyvien korjausmekanismien evoluution selvittämiseen, mekanismien homologioiden hakemiseen, onko mekanismin komponenteilla jotain muuta toimintoja soluissa, jne.

Valitettavasti alan kirjallisuus on vielä kallista hankittavaa minulle, mutta kevytkin googlaus paljastaa tutkimuspapereiden olevan olemassa. Aihe on mielettömän monimutkainen. Löytyisipä jostain aikaa lukea niitä tarpeeksi. Ilmaiseksi olisi luettavissa The Evolution of DNA Repair Genes, Proteins, and Processes. Lisään sen suosikkeihini.

Mitä vähemmälle jätän Reinikaisen lukemisen sitä enemmän opin oikeasta tieteestä. Siinä missä kreationisti näkee päätepysäkin tieteen edistymiselle, tiedemiehet näkevät uuden ja tutkimattoman metrokartan. Kuin sattumalta Reinikaisen kirjoituksen kommenteissa on meneillään väittely, joka on opettavaisempi kuin itse miehen kirjoitus. Jään odottamaan uusimmasta kemian Nobelista kertovaa populaarikirjaa.

Gm-maissi ja oravien valinta

Geenimanipuloitu maissi on ollut esillä negatiivisessa valossa useissa meemikuvissa. Ne kiertävät sosiaalisessa mediassa. Ideana havainnollistaa sitä miten luonnon eläimet tunnistavat gm-ravinnon ja aidon perinteisen ravinnon eron. Eräs suosituimmista tapauksista on Paul Fonderin suorittama testi. Siinä pystytettiin puulaudalle tuore pellolta poimittu gm-maissintähkä. Sen viereen aseteltiin vuoden vanha luomuna kasvatettu maissitähkä. Kumpaa oravat suosisivat?

Oravat suosivat aina luomua. Hämmästyttävää! Tai sitten keksit nopeasti minkä takia vertailu ei ollut sieltä luotettavimmasta pääst. Gm- ja luomumaissi eivät olleet oikealla tavalla vertailukelpoisia, jos toista tyrkytetään tuoreena suoraan pellolta ja toinen on ollut vuoden verran varastossa. Parempi vertailu olisi ollut laittaa tuoreet versiot molemmista. Tai vastaavasti molemmat vuoden vanhoina. Ehkä vuoden vanhat tähkät tuoksuvat oravan mielestä paremmille? Lisäksi Fonderilta unohtui selkeästi tehdä vertailu sokkoutettuna.

Nämä ja monet muut puutteet näissä näyttävissä vertailuissa on onneksi vältettävissä. Areenalle ratsastaa ritarillisesti GMO Corn Experiment. Ohjeet ja osallistuminen ovat suhteellisen helpon työn takana.



Nyt tavallisella kansalla on mahdollisuus osallistua relevantimman vertailun tekemiseen. Silloin voimme tehdä huomattavasti itsevarmemmalla äänellä julistuksia oravien makutottumuksista.

KIC 8462852 eli median into tarttua epätodennäköisimpään

Iso joukko tähtitieteilijöitä tarkasteli Kepler-avaruusteleskoopin keräämiä tietoja. Dataa on kertynyt valtava määrä. Joukko keskittyi KIC 8462852 tähden tietoihin. Kepler on taltioinut ja mitannut lukemattomien tähtien kirkauden vaihteluja. Juuri tällä menetelmällä avaruusteleskooppi etsii eksoplaneettoja. Kun planeetta sattuu kulkemaan teleskoopin vinkkelistä katsottuna tähden edestä, muuttuu myös tähdestä mitatun valon määrä. Tämä kirkkauden muutos mitataan tarkasti useasta tähdestä. Yli 100 000 tähteä on kerralla tarkkailtavana. Planeetan pyöreä muoto ja rata tähden edestä tarkoittavat, että mittauksessa kirkkaus himmenee ensin hitaasti kunnes planeetta on ns. keskellä tähteä, ja sitten takaisin samalla nopeudella takaisin tavalliseen kirkkauteen. Muodostaen tasaisen käyrän kirkkauden muutoksessa.

Toistaiseksi Keplerin avulla on löydetty 1030 planeettaa. Valtavassa galaksissa on valtava määrä tähtiä, joita ympäröi vielä valtavampi määrä planeettoja. Variaatiota on varmasti olemassa uskomaton määrä. Kunhan meillä on lopulta tarpeeksi kehittynyt teknologia havaitsemaan vielä useamman tähden ja tähtijärjestelmien koostumuksia.

Cornellin yliopisto julkaisu tuoreen tutkimuksen: Planet Hunters X. KIC 8462852 - Where's the Flux?

 KIC 8462852 tähden kohdalla mittauksista löytyi huomattavia poikkeamia. Muutokset tähden kirkkaudessa eivät noudattaneet planeettojen tuottamia kaavoja. Himmeneminen on yleensä ollut noin prosentin luokkaa tähden valosta. KIC 8462852:n mittauksista löytyi kuitenkin jopa 22 % verran himmenemistä. Jotain valtavaa kulki tähden edestä. Himmenemisessä oli myös useampia piikkejä. Jotkut kestivät vain viisi päivää. Jotkut kestivät 80 päivää. Himmenemisen nopeuden vaihteluistakin pystyttiin päättelemään, että varjon muoto oli jotain muuta kuin pyöreä. Yhden himmenemisjakson aikana valo vaihteli edestakaisin.

Käyrien vaihtelulle kun voi olla useita eri selityksiä, ellei peräti selitysten komboja. Niiden selvittäminen vaatii lisätutkimusta, joten KIC 8462852 tähteä kohti aiotaan suunnata lisää tutkimusaparaatteja. Varmaa selitystä ei ole löytynyt, sillä pelkkä Keplerin keräämä tieto ei itsessään ratkaise ongelmaa.

Sattuiko mittausajanjaksolle epäsäännöllistä tähden sykkimistä?

Onko kyseessä Be -tähti, eli kuuman materiaalikiekon ympäröimä tähti kuten EE Cephei?

Heijastaako tähden edessä liikkuva kohde valoa jollain erikoisella tavalla?

Ympäröikö tähteä epäsäännöllinen pölypilvi?

Tai mahdollisesti hajonneita massiivisia komeettoja?

Onko tähtijärjestelmässä tapahtunut planeettojen törmäys, jonka seurauksena kiertoradalla on massiivisia kappaleita?

Tutkijaryhmä käy läpi useita vaihtoehtoisia selityksiä paperissaan. Esim. Be -tähden vaihtoehto hylätään, koska mittauksissa ei ole sen edellyttämää määrää infrapunavaloa ja KIC 8462852 olisi muutenkin liian viileä sellaiseksi. Planeettojen törmäys olisi selitys itsessään, mutta havainnoissa ei ole siihen tarvittavaa määrää infrapunaa. Tosin eräänä ennustuksena tällaiselle törmäykselle on, että vastaavaa himmenemistä olisi havaittavissa toukokuussa 2017.

Kaiken kaikkiaan paperi on erittäin mielenkiintoinen. Selitys kun voi olla usean eri tekijän summa. Tutkijaryhmä laatii mahdollisia testejä joilla voidaan päästä lähemmäksi mittauksia selittävää skenaariota. Luvassa on lisää tutkimusta, kun muut liittyvät mysteerin ratkaisemiseen. Itse paperi ei herättänyt sen enempää kiinnostusta lehdistön suunnalta.

Kunnes...

The Atlantic -lehti haastatteli tähtitieteilijä Jason Wrightia. Hänellä on vaihtoehtoinen tulkinta havainnoille.

“When [Boyajian] showed me the data, I was fascinated by how crazy it looked,” Wright told me. “Aliens should always be the very last hypothesis you consider, but this looked like something you would expect an alien civilization to build.”

Todellakin. Se olisi aivan mahtava selitys, joka saa minut ihan tiedeorgasmin partaalle! Kehittynyt sivilisaatio kykenisi rakentamaan massiivisia aurinkokennoja tähden ympärille. Näin saataisiin käytännössä loputon määrä energiaa sivilisaation käyttöön. Sellaisen näkeminen on tällaisen scifi-fanin ikuinen unelma.

Mutta valitettavasti se on se tällä hetkellä kaukaisin ja epätodennäköisin selitys mittaustuloksille. Onneksi hyvällä tuurilla New Mexicon Very Large Array radio-observatio lopulta suunnataan tähden suuntaan.

Ja sitten siihen miten media uutisoi KIC 8462852 tähden tutkimista:

MTV: Tutkijat vakavina: Löysimmekö avaruudesta muukalaisten kehittämän megarakennelman?

Independent: Astronomers may have found giant alien 'megastructures' orbiting star near the Milky Way

Voice: Avaruudesta löydettiin jotain todella hämmentävää: "Pakko ottaa huomioon ufojen mahdollisuus"

Itse tutkimus sekä miten ja miksi sitä tehdään ja aiotaan jatkossa tehdä eivät kelpaa uutisiin asti.

Kiva havainto kaamoksesta

Pitenevä yö ja synkkenevä syksy. Ne ovat aivan ihania asioita elämässä, kun aurinko ei pääse ärsyttämään kalpeaa skeptikkoa entiseen tahtiin.

Helsingin sanomat käytti keskiviikkona kokonaisen aukeaman verran kaamoksen kukistamiseen. Lukaisin sitä hieman hermostuneena. Edellisinä vuosina juuri tällaiset artikkelit ovat maininneet jossain positivisessa muodossa Valkeen kirkaskorvavalon. Onneksi en löytänyt tekstistä edes mainintaa Valkeen tuotteesta. Korvavalo näyttäisi olevan menneen syksyn märkiä lehtiä. Sen sijaan lehdessä kerrotaan kirkasvaloista, liikunnasta ja ruokavaliosta.

Tein pienen tarkistuksen Googlen kautta. Onko Valkee päässyt kuukauden aikana mihinkään merkittävään nettijulkaisuun? Eipä ole. Maininta löytyy vain ET-lehden  10 kysymystä ja vastausta Kuka hyötyy kirkasvalolampusta? tekstistä. Valkeen tuote on vain yhden kysymyksen arvoinen.

Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: Joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.

Muuten juttu keskittyy toimivuudeltaan paremmin testattuihin kirkasvaloihin. Valkeen taival on näillä näkymin ohi Suomessa. Maailmalla on vielä yritystä uudella nimellä, kun HumanCharger nimeä käytetään mainoksissa.

Kauppalehden kautta voimme seurata Startup-yritysten menestystä tai alamäkeä. Valkeen kohdalla luvut helmikuulta ovat tällaiset:

Liikevaihto (1000€): 654.0    
Liikevaihdon kasvu%: -39.5  
Tulos (1000€):  -2273.0


Liikevaihto supistuu ja firma tekee tappiota yli kaksi miljoonaa euroa. Syksyni on heti kirkkaampi.

Hallintarekisteri - vaikea valinta

TL;DR Hallitus ajaa viranomaisten vastustamisesta huolimatta Suomeen hallintarekisteriä. 

Hallintarekisterin hyödyt= Pörssi vilkastuu ja Suomeen virtaa rahaa sijoitusten muodossa, kun kansainväliset pankit pääsevät edullisemmin maamme osakemarkkinoille. Tämän takia rikkaiden ihmisten etujärjestöt ajavat hallintarekisteriä.

Hallintarekisterin haitat= Veronkierto muuttuu entistä helpommaksi ja verorahoja jää saamatta. Tämän takia Verohallitus ja poliisi vastustavat hallintarekisteriä. Myös tämän takia epärehelliset rikkaat ajavat hallintarekisteriä.


Olet varmaan altistunut viime aikoina uutisissa pyörivälle kohulle hallintarekisteristä. Hallituksessa kuohuu ja kiehuu, kun perussuomalaisten persuin persu Timo Soini ei hyväksy ehdotusta hallintarekisteristä. Onko se vain populistista itkuporkua vai asiallista huolestumista? Tällä kertaa sanoisin, että Soini on aivan oikealla asialla. Eikä hän ole yksin vastustamassa hallintarekisteriä.
Samaa vastalausetta toistavat niin talousrikospoliisi, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Verohallinto kuin talousasioihin keskittyneet tutkivat toimittajat.

Käytännössä kaikki ne tahot jotka taistevat veronkiertoa ja muuta finanssikeplottelua vastaan (eli toimintaa josta aiheutuvat kansakunnallemme vuosittain satojen miljoonien menetykset koko veropottiin. Tämä on fiskaalista harmaata taloutta.

Kyseessä on isot summat. Verohallituksen selvityksen mukaan juuri relevantin pointin kannalta verorahoja haihtuu Suomesta ulkomaisen kierrätyksen kautta n. 200 - 500 miljoonaa euroa vuosittain. Jos osakeomistuksen piilottaminen tehdään entistä helpommaksi, niin tuo summa tulee vain nousemaan.

Muualla maailmalla trendinä on avoimempi omistussuhteiden järjestely. Syy on helppo ymmärtää. Viimeisin maailmanlaajuinen talousromahdus kun merkittävältä osalta salailun syytä. Iso-Britannia järjestää arvopapereiden läpinäkyvyyden takaamiseksi KAIKILLE avoimen yhteisen rekisterin. Omistussuhteet pääsisi siis tarkistamaan Matti Meikäläinen sekä hänen kirjekaverinsa John Smith. Smashing! Samoin Yhdysvaltojen kongressiin tulee lakialoitteita, joilla pyritään vain lisäämään omistussuhteiden läpinäkyvyyttä. Mutta keskitettyyn tietorekisteriin pääsisivät käsiksi vain viranomaiset. G20-maat julistivat myös entistä avoimemman tiedonsaannin tärkeyttä nimenomaan tässä asiassa. Kun lainsäädäntöä ja arvopaperikeskusten järjestelmiä on uusittu eri valtioissa, niin ne ovat ottaneet käyttöön suoran omistuksen mallia. Juuri sitä mallia joka on hallintarekisterin vastakohta.

Se jos mikä on täysin toiseen suuntaan Suomen hallituksen linjan kanssa. Hallitus ajaa omistussuhteiden pimittämistä. Saarivaltiossa ja muualla ollaan oikeasti ottamassa ryhdikkäitä ja varmoja askeleita veronkierron, rahanpesun sekä järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi. Kotimainen ehdotus hallintarekisteristä taas näyttäisi tukevan kaikkea tuollaista toimintaa. Joten mitä helvettiä Suomessa oikein tapahtuu?

En toki tiedä kaikkia yksityiskohtia, mutta se mitä olen asiasta selvittänyt tähän asti on erittäin huolestuttavaa. Lakiesitys hallintarekisteristä kun näyttäisi tukevan juuri sitä mitä poliitikkojen julkisissa puheissa on pyritty estämään.

Jotain suuntaa siitä miten ja miksi tätä hallintarekisteriä ajetaan kertonee se miten jopa Valtiovarainministerin selvitys kuvailee tilannetta. Selvitysraportti "Arvopaperien moniportaisen hallinnan  ja hallintarekisteröinnin laajentamisen  taloudelliset vaikutukset" vuodelta 2010 on todella pitkä, mutta lukemisen arvoinen. Selvityshenkilö professori Eva Liljeblom kauppakorkeakoulu Hankenista kiteyttää olennaisen alustukseen. Hallitusrekisterin tavoitteena on kustannussäästöjen lisääminen arvopaperien säilytyksessä, kasvava palvelutarjonta arvopaperimarkkinoilla, sekä yleensäkin  arvopaperimarkkinoiden kehittäminen parempaan suuntaan.

Mutta kenen kannalta parempaan suuntaan? Johdanto antaa siitä pientä vinkkiä.

Suomessa verotus muodostaa esteen listautumiselle ja kannustaa huonosti riskinottoon.

Tuon voisin melkein tulkita tarkoittavan, että verotuksen poistaminen esteenä lisäisi listautumista ja samalla siis piristäisi arvopaperimarkkinoita. Josta päästään siihen miten veronkierto on yrityksen kannalta erittäin hyvä asia, sillä näin yritys pääsee tahkomaan enemmän rahaa osakeomistajilleen.

Selvitykset siitä miten transaktiomaksujen pienentyminen saavat kurssit nousuun ovat varmasti myös ihan paikallaan. Mitä pienemmät kulut firmalla sitä enemmän jää viivan päälle voittoa. Tavoitteena on supistaa kaupankäynnin kustannuksia Helsingin pörssissä. Se houkuttelisi lisää ulkomaisia sijoittajia, joten pörssi piristyisi huomattavasti. Kaupankäyntivolyymi lisääntyisi. Ja se lopulta lisäisi verotuloja. Hallintarekisteriä lobbaava Finanssialan Keskusliitto nostaa tämän pointin useasti esiin kirjoituksissaan:

Järjestelmän päätarkoitus on mahdollistaa kustannustehokas pääsy Suomen osakemarkkinoille. Ilman hallintarekisterijärjestelmää hyvin moni arvokas sijoitus suomalaisiin pörssiyhtiöihin jäisi tekemättä.

Valtiovarainministeriö kuvailee kotimaisille sijoittajille tarjottuja vaihtoehtoja näin:

• Suora omistus: Arvopaperin sijoittajan omistukset kirjataan hänen omissa nimissä olevalle arvo-osuustilille, jota pidetään arvopaperikeskuksessa.
• Arvopaperien moniportainen hallinta (hallintarekisteri): Sijoittaja antaa kirjata omistamansa arvopaperit  pankin nimissä olevalle arvo-osuustilille. Pankki voi antaa arvopaperit edelleen säilytettäväksi toiselle pankille tai sijoituspalveluyritykselle, jolloin säilyttäjiä on ketjussa useita.

Sanomatta jää, että moniportainen hallinta tarkoittaa selvityskustannusten nousua. Suomeksi se tarkoittaa valtion kulujen lisääntymistä. Eli tarve verotuksen lisäämiselle vain nousee. Pankin viedessä arvopapereita toiselle pankille, kertyy myös askeilta ja duunia kun viranomaiset yrittävät selvittää kuka omistaa mitäkin arvopaperia.

Hetkinen!

Moniportainen järjestelmä kuitenkin mahdollistaa omistussuhteiden selvittämisen. Se edellyttää ns. shareholder indentification  -palveluiden käyttöä. Kyseinen palvelu selvittää vaikkapa osakeyhtiöiden osakkaiden nimilistoja ja muuta selvitystyötä työkseen. Sellainen on esim. Euroclear. Samaisen firman Euroclear Finland on todennut, että hallituksen ehdottama hallintarekisteri tekisi omistussuhteiden salaamisen mahdolliseksi.

VM:n mukaan ’poikkeussääntöä esitetään käytettäväksi, jotta pörssiyhtiöiden osakkeiden yleisöjulkisuus voitaisiin ylläpitää Suomessa vähintään nykytasolla’. Ehdotus ei kuitenkaan johda tähän tavoitteeseen. Ehdotus lähtee siitä, että suomalaisten sijoittajien suomalaiset osakeomistukset tulisi erotella yksilöllisesti, mutta vain kotimaisessa arvopaperikeskuksessa ja vain kun tietyntyyppiset palveluntarjoajat tarjoaisivat säilytyspalvelun sijoittajalle. Velvoite ei koske ulkomaisia arvopaperikeskuksia ja siten tietojen toimitusta koskevat velvoitteet eivät ulotu ulkomaisiin toimijoihin, vaikka näin on annettu ymmärtää. 

Lisäksi ehdotus sallisi tällaisen uuden yksilöllisesti asiakaserotellun arvo-osuustilin hallintarekisteröinnin sekä sen, että tällaisen tilin tilinhaltijana voisi olla oikean omistajan sijasta säilyttäjäpankki.

Näin toteaa siis firma, jonka toiminta on tällaisten rekisterien sisällön selvittäminen. Johon hallintarekisteriä ajavat tahot toteavat, että veronkierto tietoja salaamalla on mahdollista Suomessa jo nykyisen systeemin aikana. Joka on aivan totta, mutta itse joudun ihmettelemään miksi luoda järjestelmä joka tekee veronkierrosta vain helpompaa.

Euroclear muistuttaa myös, että veronkierron mahdollistava järjestelmä sisältää omat riskinsä niille jotka lähtevät leikkimään harmaalla taloudella piilottamalla omistussuhteensa:

Säilyttäjäpankin konkurssissa tai kilpailuttaessaan säilyttäjäpankkeja sijoittaja ei pystyisi siirtämään tiliä toisen pankin operoitavaksi, koska hän itse ei olisi tilinhaltija.
--- Asiakaskohtaisesti erotellun tilin sijoittajansuojaa koskevat keskeiset tavoitteet eivät toteutuisi (eroteltavuus ja siirrettävyys).

Eli voit säästää jättämällä veroja maksatta Suomessa, mutta kun homma menee reisille niin se myös menee kunnolla reisille. Hallintarekisteriä tarjotaan vaihtoehdoksi nykyisen monopolin tilalle. Näin sijoittajilla olisi mahdollisuus käyttää moniportaista hallintaa nykyisen suoran omistuksen mallin sijaan. Kaiken hallintarekisterin kehumisen jälkeen olisi siis paikalla muistuttaa, että sijoittajan harteille asettuu sijoittajariski, jota suoraan omistukseen turvautuvilla ei ole. Taikasanat sille miten kova kolaus sijoittajariski voi olla olkoon Lehman Brothersin konkurssi, jonka keinottelulla piiloteltiin vaikka mitä omistussuhteita.

Hallituksen puolustuspuheet hallintarekisterin tarpeellisuudelle eivät näyttäisi mitenkään kestäviltä. Euroclear Finland jatkaa.

”Valmistelun yhteydessä ei ole otettu huomioon sitä vaihtoehtoa, että tavallista sijoittajan nimissä olevaa arvo-osuustiliä voidaan hallinnoida tarvittaessa myös moniportaisesti, ilman hallintarekisteröintiä. Hallintarekisteröinnissä on kyse siitä, että oikean omistajan sijasta osakasluettelolle merkitään hallintarekisteröinnin hoitajan tiedot. Hallintarekisteröinnin käyttö tulee tarpeelliseksi vain sellaisessa tilanteessa jossa useamman omistajan arvopapereita säilytetään samalla tilillä (laarimuotoinen hallintarekisteri), koska oikea omistaja ei ole ko. tilin haltija.”

Jos tarkoituksena olisi lisätä kustannussäästöjä arvopaperien säilyttämisessä (kuten Valtiovarainministeriön teettämässä selvityksessä kerrotaan), niin se olisi mahdollista tuollaisella Euroclearin mainitsemalla avoimella moniportaisella hallinnalla.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Euroclear Finlandin vastalausetta hallintarekisterille voi työntää sivuun vetoamalla Euroclearin haluun säilyttää monopoliasemansa Suomessa. Kyseinen firma kun on tällä hetkellä Suomen ainoa arvopaperikeskus. Monopolin murtaminen olisi täysin mahdollista ilman hallintarekisterin kaltaista järjestelmää.

Mutta, mutta, mutta! Hallituksen puskeman hallintarekisterin puolustuksessa todetaan, että avoimuus kyllä säilyy. Omistajien tiedot rekisteröitäisiin Patentti- ja rekisterihallitukseen luotavaan rekisteriin. Valtiovarainministeri selittää ratkaisua näin:

Tietoa omistuksista reaaliaikaisesti

Suomalaisten osakeomistusten omistuksen avoimuus säilyy Suomessa nykytasolla. Suomessa toimivat arvopaperien säilyttäjät rakentavat järjestelmän, johon kootaan omistustiedot säilyttäjien omista asiakasjärjestelmistä.

Järjestelmä rakennetaan kahden vuoden siirtymäajan kuluessa. Sitä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus.
Tietojenkeruujärjestelmä on reaaliaikainen, joten esimerkiksi median tietojensaanti pysyy nykytasolla, kun säilyttäjä toimii Suomessa.

Tarkalleen tuossa kerrotaan suomalaisten osakeomistusten avoimuuden säilymisestä. Mikä onkin aivan totta. Mutta entäpä jos suomalainen sijoittaja antaa ne arvopaperinsa ulkomaisen pankin omistukseen, ja pankki vie sen eteenpäin toiselle pankille jossain toisessa maassa? Eli mitä tapahtuu kun arvo-osuustili on lopulta ulkomaisen pankin, vakuutusyhtiön tai etävälittäjän nimissä?

Järjestelmään ei saada tietoja ulkomailla olevista säilytyksistä, koska Suomen lainsäädännöllä ei voida säätää muiden maiden järjestelmistä.

 Kekkonen sanoisi tässä kohtaa jotain repäisevää tunareista.

Mutta, mutta, mutta! Valtiovarainministeriön tiedote antaa ymmärtää, että viranomaisten mahdollisuudet selvittää omistussuhteita eivät muuttuisi.

Viranomaisten tietojensaantia turvataan

Säilytysmuoto ei heikennä viranomaisten tietojensaantia silloin kun säilytykset ovat Suomessa. Viranomaiset saavat samalla tavalla tietoja suorista omistuksista ja moniportaisesta säilytyksestä.

Hienoa, mahtavaa ja kaikki hyvin valtakunnassa! Entäpä taas siinä tapauksessa, kun Seppo Sijoittaja on antanut arvokirjansa ulkomaisten pankkien arvo-osuustileille? Eli juuri niissä skenaarioissa joita hallintarekisteri mahdollistaa kotimaisille sijoittajille.

Uudistus vaikuttaa viranomaisten tietojensaantiin ulkomailta, koska ulkomailla toimivilta säilyttäjiltä ei välttämättä saada omistustietoja siinä laajuudessa kuin kotimaisilta toimijoilta. Syynä tähän on EU-säännösten puuttuminen.

Veronkiertoa epäilevän poliisin on käytännössä mahdotonta saada näitä tietoja, jos omistustili on maassa jonka kanssa Suomella ei ole sopimusta tietojen toimittamisesta. Hyvällä tuurilla hän saa tietää vain omistusta suorittavan pankin nimen. Ei alkuperäistä suomalaista sijoittajaa. Ja kuinkas sattuikaan, juuri tällaisille paratiisisaarten pankkien tileille maksetaan Suomesta ihan kivasti korkoja. Markku Hirvisaari kertoo tilanteesta Taloussanomien artikkelissa vuodelta 2013.

Vuonna 2008 Suomesta maksettiin ulkomaille 1,8 miljardia euroa lähinnä joukkovelkakirjalainojen korkoja. Korkotulojen saajia oli huomattavan paljon maista, joiden kanssa Suomi ei ollut sopinut korkotulojen saajia koskevien tietojen toimittamisesta.
– Vuonna 2008 ei ollut hirveä määrää maita, joiden kanssa ei ollut verosopimusta. Aika innokkaasti ovat paratiisisaarten kahvilanpitäjät suomalaisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittaneet.

Mutta, mutta, mutta! Valtiovarainministeriö myös huomauttaa valvonnan pysyvän samanlaisena hallintarekisterin aikakaudella, jopa ulkomaisten omistusten valvonnassa. Media panikoi aivan turhaan ja talousrikostutkijat voivat nukkua rauhassa.

Mitä tehdään, jotta viranomaiset saisivat tietoja ulkomailta?
Riskiä veroviranomaisten tiedonsaannin heikkenemisestä vähentää kansainvälinen automaattinen verotustietojen vaihto, jota viranomaiset alkavat tehdä vuoden 2017 alussa. Tietojenvaihto ehtii siten alkaa ennen kuin arvopaperin moniportainen hallinta laajenee kahden vuoden siirtymäajan kuluessa.

Todellakin! EU-maat viimeistelevät systeemiä, jossa viranomaiset pääsevät käsiksi ulkomaisten omistustietojen sisällöstä. Ja se on hieno asia. Ongelma siis ratkeaa kuin itsestään vuonna 2017. Todella hienoa.

*hörppäisee teetä*

Meidän vain täytyy toivoa todella hartaasti, ettei yksikään veronkiertoa harkitseva sijoittaja hoksaa laittaa omistustaan kirjoille sellaiseen maahan, joka on näiden sopimusten ulkopuolella.

Jopa Valtiovarainministeriön selvitysraportissa (s. 69) huomioidaan, että veroviranomaisten tiedonsaanti on lopulta mahdollista vain, jos säätelylainsäädäntöä päivitetään vastaamaan hallintarekisterin aiheuttamien rajoitusten kiertämiseksi. Yhteenveto sivulla 79 kertoo olennaisen selkeästi:

Moniportainen hallinta vaikuttaa veroviranomaisten tiedonsaantiin, koska  suora tiedonsaanti arvo-osuusrekisteristä ja välittäjien raporteista ei tule antamaan tietoa kaikista suomalaisomistajista. Viranomaisten tiedonsaantia moniportaisessa järjestelmässä tulisi pyrkiä samalla tehostamaan.

Toteutuuko sellainen päivitys sitten joskus? Ehkä. Ehkä ei.

Samassa selvitysraportissa kommentoidaan veronkierron mahdollisuuksia hallintarekisterin kautta (s. 70).

Selvää on, että moniportaisessa hallintaketjussa sijoittaja voi piiloutua syvemmälle sellaisen etävälittäjän hoidettavaksi, jolla itsellään ei ole suoraa raportointivelvollisuutta Suomen veroviranomaisille. Toisaalta verovelvollinen on vastuussa siitä, että raportoi itse tiedot veroviranomaisille, ja tekee rikoksen jättäessään sen tekemättä. Talousrikollisuudesta saadut tuomiot vaikuttavat lisäksi kiristyneen moneen muuhun  rikosmuotoon verrattuna.

Probleema onkin lopulta siinä miten verottaja selvittää mitä verovelvollinen oikeasti omistaa. Tietenkin verolaki määrää, että Suomen kansalainen on velvollinen ilmoittamaan tiedot veroviranomaisille. Jos sijoittaja sijoittaa suoraan ulkomaille tai käyttää ulkomaista välittäjää, niin verottaja joutuu vain luottamaan sijoittajan rehellisyyteen. Se ei poikkea nykyisestä järjestelystä.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb väittää ettei hallintarekisteri helpota tietojen salaamista. Hän on selkeästi väärässä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Stubb voi olla oikeassa vain jos entuudestaan veroparatiiseina tunnetut valtiot suostuvat ripeästi noudattamaan samoja säännöksiä mitä EU-maat ajavat keskinäisessä lainsäädännössään.

Kaiken tämän vastapainoksi valtion täytyy tietenkin näytellä tekevänsä oikeasti jotain harmaata taloutta vastaan. Se onnistuu mm. kuittisirkuksen kautta, kun verotarkastajien aikaa tuhlataan levykaupoissa, divareissa tai parturi-kampaamoissa käymisellä. Sittemmin otsikoihin nousi talousrikospoliisin kampanja kuuden euron pizzoja vastaan.

Kuinka paljon Suomi sitten menettää rahaa näissä sijoitustoimintaan liittyvissä veronkierroissa? Noh, summasta tiedetään sen verran, että se on helvetin iso. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunto vuodelta 2010 on merkittävä tietolaari. Markku Hirvonen, Pekka Lith ja Risto Walden kokosivat kaiken olennaisen samojen kansien väliin tekemällä Suomen kansainvälistyvä harmaa talous paperin.

Suomalaisten  kansainväliseen sijoitustoimintaan  liittyvän harmaan talouden aiheuttamat veromenetykset ovat sekä suhteellisesti että kokonaismäärältään merkittäviä. Tutkimuksen perusteella enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle eli harmaan talouden osuus on  lähes 90 %. 

Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden määrä vuoden 2008  tasolla on vähintään 700 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen valtio kärsii vuodessa 300–600  miljoonan euron veromenetykset tuntemattomille ulkomaisille saajille maksetuista osingoista. Suomesta saaduista korkotuloista vuosittain muihin verosopimusvaltioihin lähetettävien tarkkailutietojen sisältämien tulojen määrä on pienentynyt miljardilla eurolla  2000-luvun alkuun verrattuna

Juuri tuota verottajan kusetusta ollaan helpottamassa. Euroja vilisee ämpärikaupalla ohi valtiomme kassasta. Ämpäreitä kantavia veronkiertäjiä on huomattavasti vähemmän kuin antikvariaattien kuittirullia tai pizzerioiden pyörittäjiä, joten sijoitusmaailman vilunkipeliin kannattaisi kaiken järjen mukaan keskittää prioriteettinä talousrikospoliisin resurssit. Se olisi kustannustehokkain tapa kitkeä veronkiertoa ja harmaata taloutta.

Ja tässä vaiheessa kuvioihin astuu sijoitustoiminnan laillisuutta valvova Finanssivalvonta. Suosittelen lukemaan ajatuksen kanssa Jari Hanksan kirjoituksen Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään.

SafeMinds ja Rokotetutkimuksen hieno tulos

Viikolla vastaan tuli hienoja uutisia. Valitettavasti en kerinnyt heti kirjoittamaan niistä, koska elämä on joskus raskasta. Hieman yllättäen uutiset tulivat vastaan jopa kotimaisia uutisiskanavista:

Rokotusten vastustajat teettivät suurtutkimuksen – tulos ei miellyttänyt

Kiitokset uutisesta toimittaja Ilpo Pajuselle. Sekä Terve.fi sivuston Sanna Tarvaiselle MPR-rokote ei aiheuta autismia, mutta väittelyä käydään silti jutusta.  Kerrassaan mainiota lukea tällaista ihan tavallisissa uutisissa. Aikaisemmin ne tulivat vastaan vain tiedeuutisiin keskittyvien blogien kautta. Kuten vaikkapa Science-Based Medicine -sivun kautta.

SafeMinds on pyrkinyt vuosikausia herättämään kansalaisia rokotteiden vaarallisuuteen. Heidän mielestään rokotteet aiheuttavat autismia. Järjestö on aikaisemminkin rahoittanut eläinkokeita apinoilla, joilla pyritään osoittamaan rokotteiden haitallisuus. Niitä on julkaisu muutaman vuoden välein. Ja aina ne ovat saaneet pään pudistelua itse tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen laatua selaavilta skeptikoilta: osa 1 ja osa 2. Tämä uusin tutkimus on tehty isommalla otannalla ja entisestä kritiikistä on hieman otettu oppia.

SafeMinds rahoittaa näitä tutkimuksia, koska muiden rahoittamissa (suom. Big pharma) ei jostain syystä onnistuta löytämään heidän pelkäämiä haittavaikutuksia. SafeMindsin rahoittamana tutkijat pystyisivät pysymään Aidon Puolueettomina, koska rokoteteollisuuden saastaiset setelit eivät pääse aivopesemään tutkimusta suorittavia tutkijoita. Kun puolueettomuus on näin taattu itse rokotekriitikoiden puolesta, niin itse tutkimuksen tulos on erittäin kutkuttava. Tällä kertaa tutkimuksen tulosta ei voida pyyhkäistä sivuun vain parkaisemalla "ROKOTETEOLLISUUDEN MAKSAMA!"

Tutkimus on luettavissa netissä: Administration of thimerosal-containing vaccines to infant rhesus macaques does not result in autism-like behavior or neuropathology(pdf)

Ideana oli selvittää aiheuttaisiko rokote autismia reesusapinoissa. Otanta oli peräti 79 apinaa. Edellisissä tutkimuksissa otanta oli vain murto-osa tuosta. Apinat jaettiin eri ryhmiin. Kontrolliryhmä sai pelkkää suolaliuosta. Muut ryhmät saivat erilaisia komboja rokotusohjelmiin kuuluvista rokotteista. Apinoiden kehitystä seurattiin ja arvioitiin. Apinoista 36 sai kunnian kuolla rokotetutkimuksen nimessä, vaikka lääketieteen vinkkelistä testattiin jo kauan sitten debunkattua ajatusta. Aivoja leikeltiin ja viipaleita tutkittiin.

Tulos on näillä näkymin selkeä. Aivonäytteistä ei löydetty merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Reesusapinoiden käytöksessä ei huomattu merkittäviä eroja eri ryhmien välillä.

Nyt vain odottamaan miten rokotevastustajat reagoivat tuloksiin.

Katseluvinkki: Going Clear

Maaliskuussa valmistauduin henkisesti tuoreeseen dokumenttielokuvaan skientologiasta. Going Clear: Scientology kertoi tuoreen näkövinkkelin läpi tämän maailmankuulun kultin toimista. Docventures esitti sen eilen. Dokumentti on katseltavissa Yle Areenassa vielä 29 päivän aja. Katso ja hämmästy! Going Clear havainnollistaa miten tavalliset ihmiset joutuivat kultin pauloihin. Ja miten jotkut heistä yrittivät päästä sieltä pois. Tarinat voivat tuntua uskomattomilta.

Valitettavasti ne ovat totta.

Laura Huhtasaari ja ihmisen sivistys

Kansanedustaja ja perussuomalainen Laura Huhtasaari paljasti Facebookissa olevansa kreationisti.

"Kehitysopin mukaan nytkin pitäisi olla kehitysvaiheessa olevia ‘puoli-apina-ihmisiä’ jossakin, ei kuitenkaan ole. Apinat syntyvät aina apinoina niinkuin kaikki muutkin lajit. Ihminen syntyy aina ihmisenä."

JA

"Se nyt vaan on niin, että ihmiset eivät ole eläimiä, eikä eläimiä koskaan olleet. On ihan mahdoton teoria, että eläimistä tai eläimestä ajan saatossa tulisi ihminen." 

Tieto lähti kiertämään kansakunnan lehtiin. Satakunnan Kansa -lehdestä Suomen Kuvalehden kautta Iltalööpistön kurvauksella aina Ylen uutiseksi asti. Useampi fiksu kommentaattori huomautti miten Huhtasaaren käsitys kehitysopista ei oikein vastaa sitä miten asiat olisivat kehitysopin mukaan menneet. Sekä siitä miten yhteisen polveutumisen epäileminen tässä vaiheessa modernia tiedettä on käytännössä enää asiaan perehtymättömyyttä. Ainakin ne kirjoitukset joita jaksoin kahlata läpi olivat ihan asiallisia. Varmasti Huhtasaari itse sai vastaanottaa rajumpaa tekstiä Facebookin kautta.

Hän kirjoitti jonkinlaisena puolustuspuheenaan mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin mm. Turun Sanomien sivuilla. Pyrin vastaamaan siihen sivistyneellä sävyllä.

En olisi uskonut, että nykyaikana kristilliseen maailmankatsomukseen uskovia ihmisiä halveksitaan jopa opettajankoulutuksen taholta.

Hän on joutunut jonkinlaisen parjauskampanjan kohteeksi. Kyseessä on yliopiston lehtori Lauri Kemppisen kirjoitus: Puoliapinat ja tyhmän pään ongelma. Itse kirjoitus on mainiota luettavaa, eikä Kemppinen siinä solvaa Huhtasaarta. Mutta Huhtasaari on loukkaantunut.

Ajatus sydämen sivistyksestä alkoi askarruttaa mieltäni. Sivistynyt ihminen keskustelee, ei pilkkaa. Sivistynyt ihminen omaa henkistä kypsyyttä ja avarakatseisuutta.

Todellakin. Olen aivan samaa mieltä. Sivistynyt ihminen perehtyisi haastavaan ja monipuoliseen asiaan. Varsinkin jos se on hänen oman asiantuntijuusalueensa ulkopuolella. Ja vasta sitten julistaisi jotakin jyrkkää kyseistä asiasta.

Olen kasvanut akateemisessa perheessä. Kotonani pidettiin itsestäänselvyytenä, että sivistynyt ihminen pyrkii kunnioittamaan sekä uskonnollisuutta että uskonnottomuutta. 

Minä pystyn kunnioittamaan uskonnollisuutta ja uskonnottomuutta. Haastavampaa on kunnioittaa selkeästi virheellisiä väittämiä. Näillä on selkeä ero. Uskonnollisuus on itsessään niin monivaiheinen ja -kerroksinen ilmiö, että sen kritisoimisen aloittamiseen on oltava jokin painava syy. En ole kasvanut akateemisessa perheessä, mutta ymmärrän kuitenkin kunnioittamisen periaatteen.

Luonnontieteissäkin on useita kristittyjä ja Jumalaan uskovia tutkijoita. Uskonnollisen elämänkatsomuksen omaaminen tai sen puuttuminen ei tee parempaa luonnontieteilijää, opettajaa tai kansanedustajaa.

Myös tässä kohtaa Huhtasaari on mielestäni aivan oikeassa. Luonnontieteilijän, opettajan tai kansanedustajan pätevyys ja taito selvitetään sillä miten hyvin hän hoitaa työnsä. Jos luonnontieteilijä puhuu aivan selkeästi virheellisiä asioita vaikkapa biologiasta, ja hän on sattumoisin biologi, niin syystäkin edessä on nenän nyrpistelyä akateemisessa maailmassa. Moni kristitty tekee ihan oikeaa tiedettä biologiassa. Sekä evoluutiobiologian parissa. Usko Jumalaan kun ei ole ristiriidassa elämän kehittymisen kanssa, niin oudolta kuin se kuulostaakin joidenkin kreationistien korvissa (designed by God).

En ole missään vaiheessa ollut aikeissa tehdä tieteellistä vallankumousta. 

 Tuskin yksikään kohua seurannut luuli, että sellainen olisi ollut Huhtasaaren pyrkimys tai edes mitenkään tavoitettavissa oleva aikomus.

Tieteellisen luokittelun mukaan ihminen luetaan eläinkuntaan. Minä en kuitenkaan usko, että ihmisellä ja apinalla olisi sama esi-isä. En usko siihenkään, että meillä kaikilla olisi sama kantamuoto. 

Tosiasioiden valossa Huhtasaaren usko on väärin. Tämän toteaminen ei ole loukkaavaa tai tahraa keskustelussa käytettävää kunnioitusta. Jopa uskovaiset luonnontieteilijät voisivat itse osoittaa siihen tieteelliseen aineistoon, joka kertoo meille Huhtasaaren olevan väärässä. Esim. evoluutioteoriaa julkisesti ja rajusti kritisoiva biokemian professori ja älykkään suunnitelman Big Boss Michael Behe kyllä argumentoi luonnonvalinnan rajallisuuden puolesta, mutta hyväksyy yhteisten polveutumisen luonnontieteelliseksi faktaksi.

"Strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles, there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

Todistusaineisto tälle löytyy ihan sieltä geeneistämme. Pseudogeenit, kromosomifuusio ja monta muuta asiaa ovat sellaisia joihin Huhtasaaren olisi kannattanut perehtyä. Ainoa looginen vaihtoehto on väittää, että ihminen on tarkoituksella luotu jekutusmielessä näyttämään siltä kuin meillä olisi yhteinen esi-isä muun eliömaailman kanssa. Tiettyjen geenien ei ole mitenkään pakko toimintansa kannalta olla juuri sellaisia kuin ne tällä hetkellä ovat. Kaikesta huolimatta niissä on identtisiä muunnelmia kuin mitä löytyy vaikkapa simpanssien vastaavista geeneistä.

Kristittynä uskon, että ihminen on luotu ihmiseksi. Ihmiset ovat sopeutuneet ja eläimet ovat sopeutuneet. Saman ”heimon” sisällä muuntelua tapahtuu, esimerkiksi jääkarhut pärjäävät omassa ympäristössään. Olisiko muuntelupotentiaali näissä karhulajeissakin ollut sattuman kaupalla ladattuna?

Termi muuntelupotentiaali on tuttu kreationistien tuotoksista. Ideana on olettaa, että eläinlajien perimässä piilee valmiina nykyisen elämän monipuolisuuden koodit. Koska muuten he joutuisivat hyväksymään karmean vaihtoehdon: luonto tuottaa tätä monipuolisuutta itsestään ilman Jumalan taikasauvaa. Tuollainen rajallinen muuntelupotentiaali pidetään kreationistien maailmassa mikroevoluutiona.

Yliopistojen tärkein tehtävä on tutkiminen, tieteen tekeminen ja sen opettaminen. Tiede kehittyy haastamalla. Evoluutioteoria on selitysmalli, ei kiveen hakattu totuus. 

 Taas Huhtasaari onnistuu olemaan oikeassa. Evoluutioteoria on tällä hetkellä se selitysmalli, joka kykenee parhaiten (ongelmistaan huolimatta) selittämään havaitsemaamme elämän monimuotoisuutta. Tällä hetkellä ei tieteen saralla ole horisontissa mitään muuta teoriaa, joka kykenisi samaan.

Tiede korjaa itseään ja tiede lakkaa olemasta tiede, jos siitä tulee uskonto. Mikä tänään on totta, voi huomenna olla epätosi. Tällä hetkellä opetetaan niitä asioita, joita tiede tänään pystyy parhaiten todentamaan.

Juuri tämän takia olisi niin hienoa vihdoinkin kuulla Huhtasaarelta, että mikä hänen mielestään mättää näissä geeneihin, paleontologiaan, vertailevaan anatomiaan, ja moneen muuhun asiaan perustuvissa evoluutioteorian perusteluissa. Toistaiseksi en ole onnistunut löytämään häneltä sellaisia tuotoksia tai puheita.

Uskonnollisen elämänkatsomuksen omaaminen tai toisaalta sen puuttuminen ei tee parempaa tai huonompaa luonnontieteilijää. Koulussa opettajat noudattavat opetussuunnitelmia, oli opettaja sitten kristitty, skientologi tai ateisti.

Jälleen kerran voin vain nyökkäillä.

Universumin ja elämän synnyn perimmäinen syy on mysteeri. On vaikea uskoa, että se olisi tapahtunut ei mistään, ei kenenkään toimesta ja ilman syytä, sattumalta. 

Luonnontieteissä on useita kristittyjä ja Jumalaan uskovia tutkijoita. Eräs tähtitieteilijä sanoi ennen eläkkeelle menoaan ”ei auta muuta kuin uskoa Jumalaan”.

 Se että joku on kristitty ei tarkoita, että hän olisi oikeassa väittäessään ettei ihmisillä ja apinoilla ole yhteistä esi-isää. Toki hän voi jatkaa sellaisen väitteen esittämistä, mutta näillä näkymin hänellä ei ole sen tueksi mitään tieteellistä materiaalia.

Huhtasaaren Uusi Suomi -blogissa väki yritti selvittää onko hän hylännyt myös geologian tarjoaman tiedon maailmamme historiasta. Parissa kommentissa tiedusteltiin kuinka vanhana hän pitää planeettaamme ja ihmiskuntaa. Vastaus kertoo ainakin minulle kaiken tarpeellisen siitä kuinka paljon luonnontieteistä on hylätty Huhtasaaren sivistyksessä.

 Ei edes yksinkertaista toteamusta siitä, että tietenkin maapallo on huomattavasti vanhempi kuin 6000 vuotta. Todisteet vanhaan ikään ovat toisiaan tukevia läpi useiden eri tieteenalojen. Tilanne on sama kuin Huhtasaari ei osaisi sanoa onko Kuu juustoa vai ei. Tulkitsen Huhtasaaren ympäripyöreän vastauksen uskovaisten parissa käytetyksi koodikieleksi siitä, että hän on nuoren maailman kreationisti.

Joudun lopettamaan kirjoitukseni tähän. Muuten kirjoitustyylini voi muuttua liian sivistymättömäksi.

Kuulennot ja kuumottava kuumotus

Apollo-tehtävät ja kaukaisen Kuun valloitus vuonna 1969. Siinäpä ihmiskunnan, teknologian ja tieteen hienoja saavutuksia. Tai hienoimpia ja taidolla tehtyjä huijauksia. Tänään tuli vastaan yksi väite, jolla yritetään osoittaa Kuuhun laskeutuminen huijaukseksi. Perusteluna on Kuun lämpötila.

Kuun pinnalla on väh 125 astetta lämmintä. Vieläkään ei kerrota mystistä laitetta jolla miehet pidettiin viileänä.

 Ideana on olettaa, ettei Apollo-lentojen aikakautena vielä osattu suojata astronautteja avaruuden olosuhteilta. Ja siksi Buzz Aldrinin ja Neil Armstrongin päiväkävely Kuussa olikin lavastettu show. Pääsikö NASA:n kataliin suunnitelmiin oikeasti näin paha moka? Unohtivatko kuulentoja lavastavat tahot fysiikan perusteet?

Pelkällä fysiikan perustiedoilla oli onneksi laskettavissa about kuinka paljon Aurinko lämmittää Kuun pintaa sen n. kahden viikon pituisen päivän aikana. Näiden laskelmien perusteella pääteltiin, että laskeutuminen kannattaa ajoittaa ja kohdistaa sinne missä Kuun päivä on vasta alkanut. Eli pinta ei ole vielä kerinnyt kuumenemaan täysille. Miksi laskeutua pätsiin jos tarjolla on miellyttävämpi paikka? Melko loogista, sanoisi Spock. Tästä huolimatta lämpötilanvaihtelut ja päivällä suoritettava kävely olisivat erittäin haastavia. Pinnan korkea lämpötila keittäisi vettä.

Kuukävelyn kannalta eräs olennainen etu lämpötilan suhteen on ilmakehän puuttuminen. Lämpö tarvitsee väliaineen päästäkseen kuumottamaan astronautteja. Ilmakehän puuttumisen takia Kuun pinnan lämpötila ei välity astronautteihin meille niin tutun kuuman ilman kautta. Ei ole ilmaa jonka lämmönjohtavuus lämmittäisi astronauttien pukua. Tilanne ei ole vastaa kuin joutuisit kävelemään polttavan kuumalla aavikolla. Tietenkin läkähdyttävän kuuma ilma saisi kropan kiehumaan. Mutta näin pääsee käymään, koska kävelet ilmakehällä varustetun planeetan pinnalla. Poistetaan yhtälöstä polttavan kuuma ilma, niin olosi on lämmön kannalta huomattavasti helpompaa. Hengittämisen kannalta yhtälö olisi ehkä hieman haastavampi.

Tämän takia tärkein eriste Kuun kuumuudelle olivat astronauttien saappaat. Vain jalkapohjat koskivat kuumaan pintaan. Muu lämpö Kuusta kohdistui pinnan lämpösäteilyn kannalta, joka oli tietenkin pahimmillaan erittäin kuuma. Tyhjiössä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi tehokas lämmittämään astronauttia kävelyretken aikana. Astronauttien käyttämä Skylab A7L puku sovelsi monia kerroksia, jotka oli valmistettu erilaisista materiaaleista. Eräs materiaaleista oli teflonpäällysteinen lasikuitu, josta punottiin kestävää kangasta. 60-luvulla se oli materiaalina huipputiedettä, mutta kuitenkin pukujen kerroksia kasattiin perinteisesti Singerillä ILC:n tehtaalla (s. 54).

Tärkeä este Auringon lämmölle (koska Kuu ei sitä lämpöä säteillyt tarpeeksi vaarallisella tavalla) oli puvun heijastava pintamateriaali. Näin astronauttiin kohdistuva lämpösäteily pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi (n. 90 % heijastui pois). Esim. Skylab A7L puvun hanskat rakennettiin useista kestävistä ja joustavista kerroksista erilaisia lämpöä eristävistä materiaaleista. Tarpeeksi hyvällä eristeellä saadaan jääkuutiokin säilymään lämpimässä uunissa. Täytyy vain tehdä kompromissi ihmisten säilyvyydellä ja avaruuspuvun käyttömukavuudella.

Puvun sisällä oli tietenkin oma viilennysjärjestelmä. Lämmönsiirrolla saatiin astronauttien aluspuvun läheisimman kerroksen vesiputkien lämpötilaa viileämmäksi. Ylimääräinen lämpö tietenkin haihtui veden mukana avaruuden tyhjiöön, sillä lämpöä ei pystytä avaruudessa vain säteilyttämään pois tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti ihmisten miellyttävän olon takaamiseksi. Vastaava este ei haittaa esim. satelliittien kohdalla, sillä niiden lämpötilaa säädellään Peltier-elementin periaatteella. Astronauttien kannalta tätä lämmönsäätelyä tarvittiin enemmän heidän oman ruumiinlämpönsä haihduttamiseen, sillä puku eristi ulkopuolisen lämmön niin hyvin. Laitteet ja niiden kaavakuvat on löydettävissä ihan avoimesti pariltakin nettisivulta ja kirjoista, joten varsinaisesta salailusta NASA:n suunnalta ei voida puhua.

Kivana bonuksena Apollo-lentojen valokuvia on nyt ladattu kaikkien katseltavaksi Flickr-albumeihin. Siinä on selattavaa monen illan verran.

Menneisyyden kemikaalivanat

Kemikaalivanat, tuo salaliittoteorioista tuttu ja epäloogisiin tapa teloittaa ihmiskuntaa. Monet alan harrastajat bongailevat lentokoneiden jättämiä tiivistymisvanoja taivaalta. Ne tulkitaan maailmanlaajuisen salaisen seuran operaatioksi. Lentokoneista ruiskutetaan taivaalle myrkkyjä, jotka leviävät ja hiljalleen laskeutuvat päällemme. Tätä operaatiota on jatkettu vuosikymmenien ajan.

Kemikaalivanoihin uskovien teorisoinnissa on tietenkin yksi heidän kannaltaan ongelmallinen kohta. Jos taivaalla olevat valkoiset viivat ovat salaisen myrkytysoperaation tulosta, niin miksi niitä on nähtävissä vuosikymmeniä vanhoissa elokuvissa ja valokuvissa?

Salaliittoteorian selviytymismekanismi näiden vanhoissa kuvissa näkyvien vanojen kohdalla? Väittää niiden olevan lisätty kuviin jälkeenpäin. Tässä vain yksi vastaani tulleista esimerkeistä. Mihai Conta esittelee bongaamansa kemikaalivanan 50-luvulta.

Nehän näyttävät samoilta vanoilta kuin mitä voimme nähdä tänään taivaalla. Ja pian kemikaalivanateorioiden parissa puuhastelleen saapuvat pelastamaan tilanteen.

Puolustus jatkaa.

Ja niin edelleen. Tämä vanhojen tiivistysmisvanojen selittely pois on tapahtunut mm. Vatikaanin juhlakolikon kohdalla. Melko monella salaliittoihin liittyvällä keskustelupalstalla on tullut vastaan tämä menneisyyden muokkaamisen ehdottaminen. Ovatko Pahislaiset bongailleet lentokoneiden vanoja tv-sarjoista tai elokuvista joissa niitä ei pitäisi kemikaalivanabongareiden mielestä näkyä?

Niin tai näin. Vuodesta toiseen jatkunut myrkyttäminen on tehty päivittäin sadoilla lentokoneilla. En edes uskalla lähteä tekemään alustavia arvioita siitä kuinka monta litraa myrkkyä ruiskutetaan vuosittain päällemme näissä salaliittoteorioissa. Tai miksei tästä massiivisesta operaatiosta saada mitenkään kouriintuntuvia todisteita. Kaikesta tästä myrkytyksestä huolimatta yhteyttä ihmisten kuolleisuuteen ei oikein pystytä osoittamaan. Maailman väestö on jatkanut kasvamistaan kemikaalivanoista huolimatta.

Kalifornian rokotevastustajien lerpahdus

Kesällä Kalifornian osavaltiossa saatettiin laiksi asti tärkeä muutos rokotuskäytäntöihin. Kaliforniassa oli mahdollista kieltäytyä rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden antamisesta lapselle, jos vain vetosi huoltajien uskonnolliseen vakaumukseen tai maailmankatsomukseen rokotteiden vastustamisessa. Käytännössä rokotteista kieltäytyminen tehtiin uudella lailla entistä vaikeammaksi, mutta pienillä poikkeuksilla mahdolliseksi. Uusi rokotelaki koettiin rokotevastaisten puolelta tietenkin ihmisten vapauden riistämisenä.

He aloittivat vastakampanjan, jolla pyrittiin kumoamaan uusi laki. Se tapahtuisi kansalaisaloitteen muodossa. Näin osavaltiossa rekisteröityneet äänestäjät voisivat vuonna 2016 äänestää uuden rokotelain kumoamisen puolesta. Tätä varten kansalaisaloitteen täytyisi saada 365 880 allekirjoitusta rekisteröityneiltä äänestäjiltä. Keräyksen deadline tuli täyteen tämän viikon maananaina. Rokotevastustajien saalis jäi vajaaksi. He saivat vain n. 228 000 allekirjoitusta.

Eli näillä näkymin Kalifornian tulevaisuudessa on toivottavasti hieman vähemmän mm. tuhkarokkoepidemioita.

Aito Avioliitto ja finaalin häämötys

Tämän kuukauden loppuessa loppuu myös Aidon Avioliiton ajama kampanja kansalaisaloitteen kanssa. Kuuden kuukauden ajan aktivistit ovat keränneet ääniä. Alku oli melko rauhallista, kun kansalaisaloitteen aloittaneet ihmiset näyttivät olettavan, että Yle ja muut tiedotusvälineet ovat automaattisesti velvollisia rummuttamaan heidän kansalaisaloitettaan. Kansan syvät rivit näyttivät piileskelevän sen toistaiseksi näkymättömän hiljaisen enemmistön takana. Torkkuherätys todellisuuteen koitti melko pian. Heillä ei ollut valmiina Tahdon2013 -kampanjaa vastaavaa verkostoa, väkeä ja tavallisten kansalaisten aktiivisuutta. Aloitettiin hartiavoimin suoritettu nimien keräily toreilla ja kesän suviseuroja vastaavissa uskonnollisissa tapahtumissa. Kojuja ilmestyi vasta kesän aikana enemmän kaupunkien maisemiin. Tampere taisi saada ensimmäisen kojunsa vasta pari päivää sitten. Sitä ennen Aito Avioliitto oli enemmän näkyvillä Helsingissä.

Tahdon2013 kansalaisaloite veti ensimmäisenä päivänä pelkkinä netinkautta annettuina ääninä laariin 105439 allekirjoitusta. Mediarummutusta oli ennen ja jälkeen aloitusta, mutta varsinainen aktiivinen nimien kerääminen loppui nopeasti ekojen viikkojen jälkeen. Tarvittava 50 000 allekirjoitusta oli jo kasassa.

 Aito Avioliitto saa ehkä saman verran allekirjoituksia kasaan tekemällä hurjasti enemmän töitä ja suurempien markkinointien kautta kuuden kuukauden ajalta. Luulen, että sata tuhatta menee rikki loppukirissä. Se on ihan hieno suoritus. Ei ollenkaan hävettävä määrä nimiä. Se on myös erittäin selkeästi kaikkea muuta kuin heidän kehumansa kansan enemmistö, josta niin moni heidän parissaan puhui varmana asiana.

Finaalin lähestyessä Aito Avioliitto repäisi oikein näkyvästi pääkaupungissa. He saivat lainaan Ranskasta 600 neliömetrin kokoisen kankaan. Sitä esiteltiin Tuomiokirkon rappusilla ja Kampin edessä. Väkeä näytti olleen paikalla ehkä jopa n. 50 kappaletta. Onnittelut kaikille kansalaisaloitteen parissa työskenneille. Odotan innolla sitä miten kansalaisaloitettanne tullaan tulevaisuudessa pyörittelemään eduskunnassa. Varsinkin odotan sitä minkälainen määrä ihmisiä saapuu eduskuntalon eteen osoittamaan tukeaan kansalaisaloitteelle. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen sai kansalaistorin täyteen. Siinä oiva tavoite Aito Avioliitto väelle.

Päivän somehuijaus: Kalifaatti Tanskaan, nyt!

Päivän monien someraivojen ja -pelkojen kohteena on Tanskasta kuuluvat kauhukuvat islamisaation saapumisesta. Ainakin seuraavaa linkkiä on levitelty esimerkkinä muslimeista, jotka ovat nyt vaatimassa kalifaatin perustamista Tanskaan.

VIDEO: Muslims are marching and screaming, demanding caliphate in Denmark, “Allahu akbar!”

VIDEO: Muslims are marching and screaming, demanding caliphate in Denmark, “Allahu akbar!” - See more at: http://pamelageller.com/2015/09/allahu-akbar-muslims-are-marching-and-screaming-demanding-caliphate-in-denmark.html/#sthash.wHxfwiJh.tBuUmF9k.dpuf

VIDEO: Muslims are marching and screaming, demanding caliphate in Denmark, “Allahu akbar!” - See more at: http://pamelageller.com/2015/09/allahu-akbar-muslims-are-marching-and-screaming-demanding-caliphate-in-denmark.html/#sthash.wHxfwiJh.tBuUmF9k.dpuf

VIDEO: Muslims are marching and screaming, demanding caliphate in Denmark, “Allahu akbar!” - See more at: http://pamelageller.com/2015/09/allahu-akbar-muslims-are-marching-and-screaming-demanding-caliphate-in-denmark.html/#sthash.wHxfwiJh.tBuUmF9k.dpuf

Sivusto on yksi monista Mitä Vittua?! sivuston kaltaisista ympäri internetin ihmeellistä maailmaa. Pam Geller pyörittää kyseistä sivua ja kommentoi videota:

(Video) Marching Muslims Demand Caliphate in Denmark…(thanks to Religion of Peace)

(Video) Marching Muslims Demand Caliphate in Denmark…(thanks to Religion of Peace) - See more at: http://pamelageller.com/2015/09/allahu-akbar-muslims-are-marching-and-screaming-demanding-caliphate-in-denmark.html/#sthash.wHxfwiJh.tBuUmF9k.dpuf

Video onkin pelottavaa katseltavaa. Iso joukko ei-tanskalaisilta näyttäviä ihmisiä marssii kadulla tummat liput heiluen. Lipuissa on niitä salaperäisiä arabialaisia koukeroita kirjaimina. Ja väkijoukko todellakin huutaa Allahu akbar! Tätä se pakolaiskriisi sitten aiheutti Tanskassa ja pian myös täällä Suomessa!

Toivottavasti kansakuntamme herää pian. Nimittäin siihen, että videolla näytetty mielenosoitus tapahtui helmikuussa 2012, kun Hizb ut-Tahrir Scandinavia marssi syyrilaisten tukemisen puolesta. He myös vaativat länsimaita pois Syyriasta.



Samasta kulkueesta ladattiin toinen video LiveLeak sivustolle neljä päivää sitten. Ja uusintaversio lähti kiertoon uudella tulkinnalla.

Tietenkin meidän pitää olla valppaana. Maailmassa kun on ihan oikeasti muslimeja, jotka ihan oikeasti ovat vaatimassa sharia-lakia ja kalifaattien perustamista myös Euroopan maihin. He voivat jopa vaati ei-muslimeita elämään islamin sääntöjen mukaan. Hullua mutta totta. Ja heitä vastaan meidän täytyy olla valmiina selittämään, ettei se oikein toimi jos yhtään haluamme pitää kiinni kaikkien kansalaisten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.

ClinicalTrials ja luotettavampi lääketutkimus

Lääketutkimuksessa on suuri ja selkeä epäkohta. Sitä on korjattu asteittain ja pienin edistysaskelin. Kyseessä on harhakäsitys, jossa suositaan pelkästään positiivisten tulosten saamista tutkimuksissa. Ongelma oli aikaisemmin esillä blogissani 16.5.2015. Lyhyesti: negatiivisia tai nollatuloksia ei vaivauduta lähettämään eteenpäin, koska niiden ei ajatella olevan yhtä merkittäviä kuin positiiviset tulokset. Potaskaa mutta valitettavan yleistä. Tämän harhaluulon takia tieteellisen tiedon edistyminen hidastuu. Positiiviset tulokset päätyvät yliedustettuina tieteellisiin julkaisuihin. Esim. lääkkeiden positiiviset vaikutukset ovat lopulta paperilla aivan liian hyviä verrattuna todellisuuteen. Ongelma johtaa valtaviin verorahojen tuhlauksiin, kun korvauksia annetaan lääkkeistä joita eivät olekaan niin hyviä kuin vaikkapa halvempi vanhempi lääke. Ja tietenkin haittojen jäädessä julkaistuissa tutkimuksissa ilmoitettuja pienemmäksi myös potilaiden terveys kärsii.

Ongelman suuruudesta saatiin osviittaa, kun PLoS ONE julkaisi rekisteröityjen tutkimusten vertailua. Taustalla on merkittävä edistysaskel nimeltään Clinical Trials. Vuonna 2000 otettiin käyttöön järjestelmä, johon ilmoitettiin aloitettavien lääketutkimusten metodologiat, aikataulut ja lopulta tulokset. Avoin tieto takaa luotettavamman tutkimuksen. Näin ei voida jättää välistä negatiivisia tai nolla tuloksia, jolloin tulokset vääristyisivät positiiviseen suuntaan.

Vertailuun otettiin 55 sydäntautien hoitoon keskittyvän tutkimuksen edistyminen ja tulokset. Ennen vuotta 2000 julkaistuista tutkimuksista 57 % ilmoittivat positiivisia tuloksia hoidolle. Vuoden 2000 jälkeen aloitettujen tutkimusten kohdalla positiiviset tulokset romahtivat 8 % paikkeille. Ja ilmestyipä kokoelmaan myös ensimmäinen hoitomuodon haitallisuudesta kertova tutkimus. Tämä jos mikä on hieno esimerkki siitä miten tutkimusta voidaan muuttaa paremmaksi.

PLoS ONE: Likelihood of Null Effects of Large NHLBI Clinical Trials Has Increased over Time

Turingin testin jälkeen

Nyt on luvassa pientä ajatuksen virtaa.

Turingin testi on tullut varmasti vastaan elokuvissa tai tv-sarjoissa. Testihenkilöt kommunikoivat kirjallisesti keskenään. Joku tekstiä tuottavista tahoista on kuitenkin keinoäly, joka yrittää esittää olevansa ihminen. Jos keinoäly onnistuu huijaamaan ihmistä on tapahtunut jotain merkittävää. Modernissa maailmassa tätä testiä tehdään chätboteilla. Ja ne onnistuvat useita huijaamaan ihmisiä. Noin joka kolmatta testiin osallistunutta ihmistä. Mutta Turingin testillä on tietenkin rajoituksensa. Onnistunut tulos testissä on riippuvainen ihmisten käsityksistä ja kysymysten muotoilusta.

Botti voidaan ohjelmoida antamaan monimutkaisia keskusteluja, mutta lopulta pinnalle nousevat samat ongelmat. Botti välttelee kysymyksiin vastaamista, vaihtaa puheenaihetta, antaa epämääräisiä vastauksia ja toistaa ihmiselle takaisin asioita joita normaali ihminen ei tekisi keskustelun aikana. Luonnollisesti myös tietyt ihmiset onnistuisivat epäonnistumaan Turingin testissä esiintyessään ihmisinä. Netti on väärällään erilaisia chätbotteja, joilla voit treenata algoritmin kanssa keskustelua.

Yleisesti tiedostetaan, ettei Turingin testi ole paras mahdollinen, jos tarkoituksena on luoda paras mahdollinen keinoäly. Se vaatii monipuolisempaa testaamista. Eräs uusi tapa on mitata kuinka tarkasti keinoäly pystyy tunnistamaan kasvoja massivisesta valokuvakokoelmasta. Se on tuttu mm. Facebookin kasvojentunnistuksesta. Lataamistasi valokuvista löydetään kasvot, joihin pyydetään kasvojen nimiä. Älykkyyttä testattaessa tähtävänä on mm. yhdistää löydettyjä kasvoja saman ihmisen kasvoihin eri valokuvissa. Tai tunnistaa erilaisia esineitä tuhansien valokuvien kokoelmista. Jotkin tunnistusalgoritmit pääsevät ihmisen tasolla tällaisessa tehtävässä. Eräs sovellus tällaiselle algoritmille on tietenkin valvontakameroilla suoritettava ihmisten tunnistaminen ja jäljittäminen.

Tällainen tunnistaminen ja tietojen yhdistäminen olisi vain yksi pieni viipale siitä kokonaisuudesta, jota ihmistä vastaavan keinoälyn kehittäminen vaatisi. Yksinkertaistetussa pokeripelissä keinoäly pystyy puhdistamaan tavallisten pulliaisten pelipöydät mennen tullen. Pro tason pokeripelaajat pystyvät sentään vielä panemaan hanttiin.

Kilpailu on rajua. Merkittävien edistysaskelten saavuttaminen kun tuo tekoälyä kehittävälle taholle mainetta ja kunniaa. Ja sen myötä sponsorointirahaa. Kesällä yksi firma jäi kiikkiin kilpailujen sääntöjen kiertämisestä. Kiinalainen ohjelmistofirma Baidu sai näpeilleen, kun sen joukkueen todettiin ladanneen testimateriaalia liian monta kertaa.

Jo nyt keinoäly hoitaa maailman markkinatalouden hartiahommia, kun tietokoneet tekevät keskenään kauppaa osakkeilla nopeammin mihin ihmiset pystyisivät. Se saadaanko päättelyyn ja oppimiseen kykenevä keinoäly joskus rakennettua ei ole mysteeri. Vastaus on erittäin varma kyllä. Mysteeri on vain se milloin tuo merkittävä tapahtuma vihdoinkin tapahtuu.

Teknologian kehitys on avain tekoälyn saavuttamiseen.Nykyiset virtapiirit ovat siihen auttamatta liian kömpelöitä, vaikka osien kokoluokka onkin jo nanomaailman tasoa. Se minkälainen kokoonpano vihdoinkin mahdollistaa tarpeeksi suuren laskentatehon ihmisen veroisen tekoälyn tasolla on myös - toistaiseksi - mysteeri. Yksi mahdollinen edistysaskel on melko uusi havainto kultapartikkelien soveltuvuudesta hermoverkkojen pohjana. Teknisen paperin luettavampi versio löytyy New Scientist -lehden sivulta.

The team used gold particles about 20 nanometres across. They laid a few tens of these in a rough circle, each about 1 nanometre from its nearest neighbours, and surrounded them with eight electrodes. The computations happened when they applied just the right voltages to the cluster at six specific locations. Then the gold effectively forms a network of transistors that lacks the strict order of connections in a regular microchip, allowing them to run calculations using less energy.  

Nothing about the particles told the researchers what the voltages should be, however. They started with random combinations of voltages and learned which were the most useful using a genetic algorithm, a procedure that borrows ideas from Darwinian evolution to home in on the “fittest” ones.  

It compared many sets of voltages, discarding those for which the unit’s behaviour made no sense, creating slightly different versions of those that seemed promising, and trying again. In effect, the clump of gold particles was evolving towards the behaviour the researchers hoped to get.

Tuollainen tiede saa tällaisen tiedeuskovaisen ihan polvilleen. 

Olen lukenut Nature -lehteä kohta vuoden verran. Käsitykseni tieteen ja tekonologian mahdollisuuksista ja nykyisestä kyvystä ovat muuttuneet huomattavasti jokaisen lehden lukemisen jälkeen. Keinoälyn kehittäminen ei pelota minua. Kunhan muistamme jättää ydinaseiden hallintajärjestelmän digitaalisesti autistiseksi.

Paha lääketeollisuus: GlaxoSmithKline osa 4

Helsingin Sanomat kertoo uusimmista käänteistä yhdestä monista kääntelyistä Pahan lääketeollisuuden synkässä lähimenneisyydessä. Yksi monista negatiivisista käänteistä liittyy GlaxoSmithKlinen kehittämään paroksetiiniin.

Selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä -pillereiden, eli SSRI-lääkkeiden taival on ollut täynnä kohua. Ilmestyessään ne olivat uuden aikakauden ihmelääkkeitä masennuksen hoidossa 80-luvulla. Sittemmin käyttäjäkokemusten ja lääketutkimuksen tuoma tieto antoikin ymmärtää, että haittavaikutukset ovat huomattavasti erilaisia verrattuna valmistajan ilmoittamiin. Merkittävä taival oli satunnaistettu kaksoissokkotutkimus nimeltään 329. Se tehtiin vuonna 90-luvulla ja julkaistiin Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry julkaisussa. Koeryhmään osallistui 275 masennusta sairastavaa teiniä. Tutkimuksen ensimmäisessä julkaistussa paperissa paroksetiini oli plasebon tasoa haittavaikutuksiltaan. Lääkkeen hoitotehoa kehuttiin jopa huomattavan hyväksi verrattuna plaseboon. Näin julkisuuteen annettiin hyvä kuva kyseisestä lääkkeestä.

Lääkettä oli alunperin suunniteltu ja käytetty pelkästään aikuisille. Pian paroksetiinia määrättiin Yhdysvalloissa jo parille miljoonalle teinille. Samaan aikaan meneillä oli useita lakimiesten haasteita lääkefirmaa vastaan. He edustivat aikuisia, jotka syyttivät lääkettä itsemurha-alttiuden tai väkivaltaisuuden lisäämisestä. Tässä vaiheessa GSK julkaisi joitain raportteja suorittamistaan tutkimuksista. Oikeudenkäyntien ansiosta julkaistut paperit kertoivat, että firma oli suorittanut numeroiden tietoista väärintulkintaa.

British Medical Journal -julkaisuun kirjoittanut Peter Doshi kertoi minkälaisia uusia ongelmia tutkimus 329 sisältää.  BMJ julkaisi Restoring Study 329: efficacy and harms of paroxetine and imipramine in treatment of major depression in adolescence paperin. Uudelleenanalysointia varten saatiin uutta materiaalia GSK:lta, kunhan siitä ensin väännettiin kättä lääkefirman kanssa. Luettavaa oli kymmeniä tuhansia sivuja. Tarkemmin sanottuna about 77 000 sivua. Eikä sekään ollut analysoijien käytössä mitenkään helpolla tavalla:

We therefore approached GSK for access to case report forms (appendix H of the CSR), which are not publically available. GSK made available all 275 case report forms for patients entered into Study 329. These forms, however, which totalled about 77 000 pages, were available only through a remote desktop facility (SAS Solutions OnDemand Secure Portal),11 which made it difficult and extremely time consuming to inspect the records properly.21 Effectively only one person could undertake the task, with backup for ambiguous cases. Accordingly we could not examine all case report forms.

Eikä tietoja näköjään säilytetty parhaalla mahdollisella tavalla:

At least 1000 pages were missing from the case report forms we reviewed, with no discernible pattern to missing information—for example, one form came with a page inserted stating that pages 114 to 223 were missing, without indicating reasons.

Parissa tapauksessa alkuperäiset tutkijat menivät myös rikkomaan sokkoutusta. Hups.

Kyseisen tutkimuksen uudelleenanalysointi ei ole ollenkaan mairitteleva GSK:n kannalta. Laskelmien ja tietojen vertailun jälkeen tulos oli selkeä. Hoitoteho ei ollut parempaa kuin lumelääke. Haittavaikutuksien suhteen tilanne oli vakavampi. Alttius itsemurhille oli oikeasti aikaisempia arvioita suurempi. Tarkemmat luvut ja uudellenanalyysin päättelyt ovat luettavissa BMJ:n sivulla.

Ongelmia löytyy lisää myös haamukirjoituksen muodossa. Tutkimuspaperin ensimmäisessä julkaisussa tutkimuksen suorittaneita tutkijoita oli 22 kappaletta. Yksikään tutkimukseen liitetyistä 22 tutkijasta ei kirjoittanut tutkimuspaperin ensimmäistä luonnosta. Sen kirjoitti GSK:n edustaja. Tämä itsessään olisi hyvä syy repiä paperi silpuks sekä läpsiä siihen liitettyjen 22 akateemikon poskia sillillä. Mutta pienenä lisänä tutkimusryhmän johtaja Martin Kellerillä on huonoa mainetta. Boston Globe -lehden tutkimus selvitti miehen jättäneet ilmoittamatta yhteyksiään lääketeollisuuden rahoitukseen.


Kyseistä Kellerin paperia on pyydetty poistettavaksi jo vuosikaudet. Yksikään näistä 22 akateemikosta ei ole joutunut kiipeliin huonosta tutkimuksesta ja numeroiden kanssa venkoilusta. He - tai heidän laitoksensa - eivät ole vaatineet paperin poistoa. Julkaisun tehnyt JAACAP ei myöskään ole omissa arvioissaan nähnyt tarpeelliseksi poistaa paperia. Eikä edes relevantti American Academy of Child and Adolescent Psychiatry yhdistys (jonka jäseniä monet 22 akateemikosta ovat) ole vastannut British Medical Journalin pyyntöihin kommentoida uusinta käännettä.

Kaikki tämä kohu pitäisi olla erittäin hyvää sytykettä poliitikoille. Nyt jos koskaan voisi vaatia suuria säästöjä terveydenhuoltoon, ja samalla pelastettaisiin ihmisten henkiä. Tämä on varma keino saada ääniä vaaleissa. Se olisi mahdollista vaatimalla korvattavien lääkkeiden listaan pääsyä vain AllTrials-käytännön kaltaisten palveluiden kautta. Jos lääkevalmistaja ei luovuta kaikkia tutkimustietoja itsenäisten tutkijoiden arvioitavaksi, ei lääke myöskään pääse virallisen terveydenhuollon piiriin. Vain tällä tavalla avoin tutkimustiedon jakaminen mahdollistaa luotettavan tiedon saamisen uusista lääkkeistä.

Vuonna 2012 GlaxoSmithKline sai 2,7 miljardin euron suuruisen sakon paroksetiiniin liityneestä markkinoinnista. Paska firma on paska. Paha. Tarkoitin paha.

Jade Helm tuli ja meni

Olin täysin unohtanut Yhdysvalloissa tapahtuneen vallankaappauksen. Sotilasharjoitus Jade Helm 15 vietti viimeistä päiväänsä tänään tiistaina. Usean osavaltion alueella seikkailleet erikoisjoukkojen sotilaat testasivat uusimpia vimpaimiaan. Folioprikaatin varoitukset tulevasta vallankaappauksesta, kansalaisten aseiden takavarikoimisesta tai vähintään Texasin osavaltion alistamisesta hallituksen valtaan lähtivät kiertoon netissä kauan ennen sotilasharjoituksen alkua.

InfoWarsin plussaksi voisin laskea sen, että he sentään alensivat uhkakuvaa juuri Jade Helmin alkaessa. Katselijoille kerrottiin yllättävän asiaankuuluvasti, että Jade Helm olisi vain sotaharjoitus jossa erikoisjoukot testaavat sotavoimien uusinta teknologiaa. Joka onkin aivan totta, mutta foorumeilla siitä väännettiin milloin mitäkin salaliittoteoroita. Keinoäly tulee altistamaan sotavoimat komentoonsa. Armeija kuljettaa salaisia mikroaaltoaseita ympäri maata. Jne. RightWingWatch on koonnut koosteen merkittävimmistä äänistä, jotka varoittivat Jade Helmista seuraavan jotain hirmuista.

Kuinkas sitten kävikään?

Sotilaat seikkailivat. Patriootit seurasivat ja valvoivat ja Youtubettivat sotilaista. Kansalaiset saivat pitää aseensa. Texas on vielä se perinteinen osavaltio, jossa Chuck Norris jatkaa hyppypotkujen heittelyä.

Sitten vain jännittämään mikä on seuraava suuri uhka, josta valtamedia ei uskalla puhua.

MitaVittua?! ja Clickbait-journalismin alkeet, osa 6

Pakolaisvirta Suomeen ei tule tyrehtymään lähivuosina. Reagoinnit ovat monipuolisia. Suosittu reagointi on vainoharhainen ja pelkkään tunteeseen perustuva paniikki. Tällaiseen pasuunaan puhaltaa Mitä Vittua?! nettisivun väki. Mikäpä olisi parempi tapa kerätä klikkauksia ja mainostuloja, kuin varoittaa karmaisevan Isis-järjestön terroristien soluttautuneen pakolaisvirtaan ja riehuvan Euroopan rajojen sisällä? Se jos mikä olisi hirmuisaa menoa.

MV varoittaa ilmiöstä dramaattisen kuvan kera, aivan kuin se olisi tapahtunut aivan äsken.

Jopa entinen kansanedustaja ja muutoksen kokenut nykyinen Twitter-käyttäjä James Hirvisaari levittää MV:n juttua facebook-sivullaan.

Heidän kannaltaan on erittäin harmillista, ettei kuvassa ole maahanmuuttajien sekaan soluttautuneiden Isis-taistelijoiden riehumista. Kuva otettiin kesällä 2012. Kuvassa fundamentalistiset salafismi -suuntauksen seuraajat mellakoivat Bonnin poliisin kanssa. Poliisien toisella puolella protestoivat islaminvastaiset Pro NRW puolueen kannattajat.

Jos nykyiseen pakolaisvirtaan on soluttautunut Isis-taistelijoita (ihan teoreettisesti oikea mahdollisuus vaikkakin epätodennäköinen), niin MV:llä ei ole tarjolla mitään todistusaineistoa siitä.

MV lankesi lähteenä käyttämänsä News360-sivuston omaan clickbait-feikkailuun. Tekemällä nopean ja helpon kuvahaun Googlessa olisi MV säästynyt tältä nolaukselta.

Toinen esimerkki tulee ihan kotimaasta. Kaikki alkoi jälleen kerran Facebookissa. Köyhälle jäi avustusjärjestön ruokajonossa vain pieni pussi ruisleipää ja purkki tonnikalaa. Hänelle oli kuulemma kerrottu, että tällä kertaa puutteellinen tarjoilu johtui ravinteiden luovuttamisesta "Pansion hätämajotuksessa oleville elintasopakolaisille."

Eli pakolaisten hyysääminen ajoi jälleen kantasuomalaiset nälän partaalle! MV-sivusto tarttui koukkuun ja kauhisteli ilmiötä sivullaan.

Ilmiössä on vain pari pienen pientä ongelmakohtaa. Palvelukeskuksen johtaja Johanna Meinander väittää, ettei kyseinen turkulainen T-talo luovuta saamiaan eriä eteenpäin palvelutaloille.

Myös Turun Sanomille antamassaan haastattelussa Meinander toistaa sanomansa. Lopulta alkuperäisen Facebook-kirjoituksen tehnyt leipäjonossa vieraillut Katja Nummelin keksi miten voi vielä puolustella kuulemaansa.

Ei teiltä se ruoka suoraan Pansioon menekkään, vaan SPR on jo tainnut tehdä sopimuksen kaupan kanssa, tai sitten joku vetää välistä

Siinäpä mehukas skuuppi MV-sivuston tutkivalle journalismille. Onko SPR tehnyt salaisen sopimuksen ruuan jakamisesta, vaikka vastaanottokeskuksissa pakolaisille annettava ruoka on jo hoidettu toista kautta? Ja kuinka paljon tienataan liikuttamalla ruokakaupoista lahjoituksena palvelukeskuksille tarkoitettu leipäpussi pakolaisten vastaanottokeskukseen?

Taloussanomat kertoivat parisen päivää ennen tätä kohua, että vastaanottokeskukseen on kyllä mahdollista luovuttaa ruokakapoista hävikkiruokaa. Mutta toistaiseksi kauppojen hävikkiä ei ole lähetetty Pansion vastaanottokeskukseen. Ruokahuollon kun pitäisi olla säännöllistä vastaanottokeskuksissa. Apua on toki lähetetty turvapaikanhakijoille.

Viikonloppuna avun piiriin pääsi myös Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita Pansion vastaanottokeskuksessa. Järjestö vei sinne ison lavallisen leipomolta leipää sekä ruokaa Turun vapaakirkolta.

Nuo olivat vain eri lähteitä ruoka-avustukselle kuin se mistä Turun T-talo saa jaettavaa ruokaa.

Uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoitti aiheesta aikaisemmin päivällä. Nyt hän vastaanottaa tappouhkauksia.