TUTKIMUS: Käytä kännykkää tai kuolet

Kännyköiden vaarallisuudesta on tehty monenlaista tutkimusta monen vuoden ajan. Mitään selkeää  näyttöä kännyköiden terveysvaikutuksista sitten on löytynyt? Noh, mitä laajemmin ja paremmin sitä selkeämmin voimme todeta, ettei selkeää vaaraa ole havaittavissa. Tämä on sitä tutkimusta, jonka "ei mitään selkeää" tulokset turvallisuusriskeistä eivät ole mediaseksikästä. Vaikka periaate on tutkimuksen kannalta selkeä. Jos kännykät aiheuttaisivat jotain haittavaikutuksia terveydelle, niin ne ovat niin harvinaisia, etteivät edes laajat tutkimukset onnistu niitä havaitsemaan. Vuonna 2013 kännyköiden säteily lisättiin rajoitetun näytön perusteella mahdollisesti karsinogeenisten tekijöiden listalle. Samalla listalla siis kahvin viereen. Kännyköistä lähtevä säteily ei ole ionisoivaa säteilyä (tunnettu ja havaittava vaara), joten mahdollisten vaarojen löytämistä on jouduttu tekemään useaan otteeseen. Itse uskallan räplätä tiiliskiveäni kaikessa rauhassa.

Vaikka kännyköiden aiheuttamat terveyshaitat olisivat tilastollisesti pieniä yhden ihmisen kohdalla, niin käyttäjiä on ympäri maapallo aivan valtavat määrät. Siksi jopa mahdollisesti pieni riski kerääntyy mahdollisesti miljoonien ihmisten kokemaksi terveyshaitaksi. Siksi asiaa tutkitaan vieläkin.

Uusin laaja kahden vuoden pituinen tutkimus suoritettiin Yhdysvalloissa. Eikä tuloksia voi tällä kertaa töniä sivuun huutamalla "ISO KÄNNYKKÄ MAKSOI TUTKIMUKSEN!", sillä se suoritettiin veronmaksajien rahoilla US National Toxicology Program nimellä hallituksen terveysviraston alaisuudessa. Rahaa käytettiin 25 miljoonaa dollaria. Kännyköiden vaaroilla pelottelevat ihmiset joutuvat tällä kertaa ihan perehtymään siihen paperiin.

 Kutsun äskettäin julkaistua paperia NTP-paperiksi. Sitä ei ole vielä vertaisarvioitu ja julkaistu tiedelehdessä. Julkisuuteen annettiin raportin muodossa väliaikatietoa eräistä havainnoista. Se on luettavissa klikkaamalla linkin takaa "Preview PDF" nappia. Lukaisin raportin läpi. Arvioisin, että tulokset ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Hyviä siinä mielessä, että selkeää vaaraa ei havaittu. Ainoastaan mahdollinen yhteys kahdenlaisten kasvaimien yleisyyteen. Mielenkiintoinen siinä mielessä miten tuloksia alettiin levittämään mediassa.

Mitä raportissa sitten kerrotaan? Perinteinen ohjesääntö tiedemateriaalin lukemisessa on: älä lue ensimmäisenä löydöksiä ja skippaa läpi tekstiä lyhennelmään johtopäätöksistä. LUE. LÄPI. KOKO. JUTTU.

Kerron mielestäni olennaiset asiat:

Rottia altistettiin eri ryhmissä erilaisille määrille känniköitä vastaavalle säteilylle. Tosin peräti yhteensä yhdeksän tunnin pituisena jaksona per päivä. Koetta varten suunniteltiin ja rakennettiin aivan uusi altistuskammio, jolla säteilyn määrä saatiin aina tarkasti mitattua. Eikä se nostanut rottien elinympäristön lämpötilaa, jota joissain aikaisemmissa tutkimuksissa on jouduttu kompensoimaan.

Koe-eläiminä käytetyillä Harlan Sprague Dawley laboratoriorotilla on tarkkaan mitattu yleisyys erilaisille terveysoireille. Juuri tämän takia ne soveltuvat turvallisuustesteihin. Koeryhmässä olleet jyrsijät saavat siis luonnostaan tietyllä yleisyydellä tiettyjä kasvaimia ja oireita. Raportissa mainitut haittavaikutukset olivat aivoissa ja sydämissä. Mitattavia eroja ruumiinavauksissa löydettyjen kasvaimien ja kasvujen määrissä havaittiin, mutta ei aina tilastollisesti merkittävällä määrällä. Jokaisessa ryhmässä oli 90 rottaa.

On erittäin tärkeää muistaa, että raportissa käsitellään vain sydämen ja aivojen kohdalla tehtyjä havaintoja. Sellaisenaan se siis jättää toistaiseksi avonaiseksi löydettiinko yhtään mitään edes heikkoa yhteyttä missään muualla rotissa. Se ettei yhteyttä löydetä muualta vihjaisi tietenkin selkeän turvallisuuden suuntaan. Mutta joudumme odottamaan kärsivällisesti koko raportin julkaisua.

Löydetyt erot kasvaimien määrissä eri ryhmissä ovat huomiota herättäviä. Samalla joudun toppuutelemaan pahimpia paniikin lietsojia. Raportissa kerrotaan vain sydämen ja aivojen kohdilla tehdyistä havainnoista (ja siinäkin eroja oli urosten kohdalla, mutta ei naaraiden kohdalla). Koska mitään vastaavia eroja ei löydetty muualta rottien kehoista vaikka koko kroppa altistui säteilylle:

 In contrast to the significant increase in the incidence of schwannomas  in the heart of exposed males, the incidence of schwannomas observed in other tissue sites of exposed males (GSM and CDMA modulations) was not significantly different than in controls.

Riski valikoivasta raportoinnista on erittäin suuri, jos muut tulokset jätetään julkaisematta. Rottien lisäksi tutkittiin nimittäin myös hiirien altistumista säteilylle. Juuri tästä tohtori Ben Goldacre ja muut lääketeollisuuden kriitikot ovat saarnanneet toistuvasti. Olisi sääli, jos siihen kompastutaan myös tässä kännykkäturvallisuuden tutkimisessa.

Jos selaat raporttia sivulle 35 asti, niin pääset lukemaan tohtori Michael S. Lauerin arviota ja kritiikkiä tutkimuksesta. Raportissa ei ole ilmoitettu tarpeeksi tietoja siitä miten satunnaistaminen on suoritettu ja siitä laskettiinko etukäteen tarpeeksi pätevästi miten suuri luotettavuus koeryhmistä saatavilla vertailuilla olisi. Lauer kirjoittaa väärien positiivisten tulosten olevan raportissa mainituilla menetelmillä melko suuri. Pätevän vertailevan tutkimuksen tekeminen on aina monimutkaista. Ongelmat eivät itsessään tarkoita, että raportti olisi huono. Sen tulokset ohjaavat jatkotutkimuksen suuntaan.

Kertaus:

Eli mahdollinen yhteys aivojen glioomakasvaimien yleisyyteen, mutta vain uroksilla. Sekä mahdollinen yhteys sydämen schwannoomakudoksiin, jälleen vain uroksilla. Raportissa todetaan useaan otteeseen, etteivät kaikki erot ole tilastollisesti merkittäviä. Sydämen kohdalla päästiin sentään merkittävälle tasolle. Eikä mahdollisia eroja nähtävästi onnistuttu havaitsemaan missään muualla kuin aivoissa ja sydämissä. Joko naaraat ovat jollakin salaperäisellä tavalla immuuneja tai sitten havainnot ovat valitettavasti vieläkin niin epämääräiset, ettei tarkkaa vaaraa ole vieläkään havaittu. Plus se kontrolliryhmien hieman lyhyempi elinikä vaikka muuten samat elinosoluhteet. Ja tämä oli vain alustava väliaikaraportti. Voiko kaikesta tästä edes vetää johtopäätöksiä ihmisille aiheutuvasta vaarata?

 Koska tilastollisesti merkittävien yhteyksen saaminen oli haastavaa on myöskin hillittävä vääräleukailua yhdestä havainnosta. Kontrolliryhmän jyrsijät kuolivat hieman aikaisemmin kuin kännykkäsäteilylle altistetun jyrsijät. Siitä voisi vääntää vitsiä siitä miten kännykän käyttö pidentää ikää, mutta se olisi juuri sellaista perseilyä tieteellisestä datasta, jota ei saisi missään nimessä tehdä.

 Tiedeuutisointi alkaa siitä mistä ensimmäinen lehdistötiedote tai jonkun kolumnistin tulkinta paperista lähtee kiertoon. Siksi tämä ensimmäinen tulkinta onkin yleensä se mikä lähtee kiertoon sanomalehtiin. Juuri näin pääsi käymään myös tälle NTP:n paperille.

Voiko tästä vääntää viestiä kännyköiden vaarallisuudesta?

No tietenkin siitä uutisoidaan aivan kuin raportti sisältäisi jotain mullistavaa.

Kaikkein noloimman kotimaisen reisilleen leviämisen suoritti Talouselämä-lehti. Eikä jutussa edes kerrota kuka sen mahtoi kirjoittaa. Näyttävä "Räjähdysaltis löydös" - Suurtutkimus löysi yhteyden kännyköiden ja syövän välillä otsikko keräsi varmasti runsaasti klikkauksia lehden sivulle. Onneksi kommenteissa kerittiin nopeasti huomauttamaan, ettei asia ole aivan niin räjähdysaltis. Löydetty yhteys on erittäin heikko.