PETA vs Warhammer 40K

Eläinten oikeuksia puolustava PETA on säännöllisesti jollakin tapaa julkisuudessa. Yleensä tempauksillaan, joilla nostetaan eläimiin kohdistuvien julmuuksien vastaiset kampanjat. Järjestön uskottavuus voi tosin kärsiä, jos se nostaa julkisuuteen naurettavia huolia. Se on nopea tapa menettää vaikutusvaltaa, kun vakavien ongelmien esiinnostamisen kohdalla vain nauretaan niille edellisille PR-mokille.

Kuten näytti käyvän Britannian PETA:n tuoreimmassa valituskampanjassa. Tarkoituksena oli osoittaa turkistarhauksen epäeettisyys (joka on ihailtava tavoite), mutta käytännössä järjestö kompastui muovifiguureilla pelattavan fantasiamaailman nimellä ratsastamiseen. Ja osoitti, ettei edes ole tietoinen kritisoimansa pelin maailmasta. PETA UK ampui itseään boltterilla jalkaan.

Yvonne Taylor lähetti kirjeen Games Workshopin johdolle, jossa pyydettiin poistamaan turkit yhtiön pelihahmoilta. Taylorin kirje

From the mighty Leman Russ and Horus Lupercal to Chaos Warriors and the Sisters of Silence, Warhammer features an abundance of characters who wear what appear to be animal pelts, which just doesn’t add up.  These battle-hardened warriors are known for their martial prowess – but wearing the skins of dead animals doesn't take any skill.

Tietenkin pelimaailmaan tutustuneet tietävät, etteivät nämä suuret sankarit vain osta niitä turkiksiaan. Soturit todistavat jossain vaiheessa uraansa olevansa turkisten arvoisia, sillä ne kuuluvat alunperin jollekin hirveälle hirviölle jota vastaan sankari on joutunut kamppailemaan. Todistaakseen kykynsä ja voimansa vapaan riehuva peto tapetaan. Koristeeksi kaupasta hankittu turkki herättäisi vain halveksuntaa. Hahmojen harteilla ei siis ole mitään karsinassa kasvatettuja Fenris-planeetan susia.

Kirjeen jatko osoittaa, ettei Taylor ole perehtynyt siihen mitä Warhammer 40000 maailmassa tapahtuu.

Indeed, nothing on the bloody battlefields of Warhammer’s war-torn  world could match the horrific reality that foxes, minks, rabbits, and other  living beings experience at the hands of the fur trade.

Games Workshopin suosituimmassa figuuripelissä taistellaan julmaakin julmemmassa ja synkässä tulevaisuudessa. Jossain siellä 40 vuosituhannen paikkeilla ihmiskunnan kalenterissa. Warhammer 40000 on tarkoituksella yliampuva tarinoissaan. Peli on grimdark käsitteen malliesimerkki. Miljardit ja miljardit ihmiset elävät ja kuolevat armottoman tyrannimaisen ja galaksin kokoisen yhteiskunnan rapistuvissa rattaissa. Ikuinen sota ja jatkuva planeettojen laajuinen tuho ovat arkipäivää. Avaruus on täynnä olentoja ja rotuja, jotka orjuuttavat, kiduttavat ja syövät kaikkia muita. Hyvällä tuurilla joudut Khornea palvovien uhriksi, joilloin pääsi hakataan ripeästi irti ja pääkallosi pääsee koristamaan Luurankovaltaistuinta. Huonolla tuurilla altistut Nurglen taudeille. Tai joudut Eldarien goottikerhon raahaamana Commorragh kaupunkiin. Nopea kuolema ja kivuton on harvinainen palkinto tässä peliuniversumissa.

Ja jotkut hahmot pitävät yllään ihmisten ihosta tehtyjä takkeja ja koristelevat asujaan ihmisten pääkalloilla.

Warhammer-fanien reaktiot sosiaalisessa mediassa kertovatkin, ettei PETA UK:n kirje herättänyt huolta turkistarhauksen eettisyydestä. Oikeiden eläinten kärsimys unohtuu Warhammer-pelitietoisuudella pätevien fanien leukailuun... Hetkinen! Sehän on juuri sitä mitä minä tein tällä bloggauksella.

Maalaamani turkilla varustettu Inkvisiittori kun silloin joskus vielä maalailin figuja