30.10.20

Suomen kirkko ja uskonnottoman sukupolven nousu

 Kirkon tutkimuskeskus julkaisi tuoretta tietoa suomalaisten kirkonjäsenten ajatusmaailmoista. Kirkon nelivuotiskertomus on katsaus suomalaisen evankelisluterilaisen sielunelämään.

Uskonto arjessa ja juhlassa julkaisu sisältää paljon luettavaa. Tutkimuskeskus tiedusteli laajasti eri elämänalueiden ja näkökulmien merkityksestä suomalaisilta sekä kirkon jäseniltä. Tämä on paras ja ajankohtaisin katsaus siihen mitä kirkossa oikeasti ajatellaan asioista.

Aiheina on niin suhtautuminen maahanmuuttoon, ympäristöön kuin seksuaalisiin vähemmistöihin.  Minua kiinnostaa eniten se miten paljon uskonnottomuus on lisääntynyt kirkon sisällä. Se on ollut jatkuva trendi.

Suomalaista identiteettiä ei määritellä uskonnon kautta. Elämänalueista uskonto jää taka-alalle politiikan, vapaa-ajan, ystävien, perheen ja työn taakse. Uskontoa piti näistä vaihtoehdoista tärkeänä elämälleen vähemmistö. Ja heissäkin on selke ero sukupolvien välillä. Nuoret ovat vähiten innostuneita aiheesta.

 Tutkimuskeskus tiedostaa tällaisen muutoksen nopeuden. Se havainnollistetaan hyvällä vertauskuvalla. Eikä vertauskuvaa oteta Raamatusta, vaan kasvissyönnistä:

Määrätynlaisten ajattelutapojen tai käytöksen, joita aikaisemmin pidettiin tavanmukaisina, normaaleina ja yleisesti hyväksyttävinä, koetaankin yhtäkkiä muuttuneen vieroksutuiksi tai jopa paheksutuiksi – tai päinvastoin. Esimerkiksi vielä 1990-luvulla kasvissyöntiä pidettiin epätavallisena, poikkeavana elämänta-pavalintana, jota piti yleensä erikseen perustella. Tänä päivänä lähes jokaisen suomalaisen ravintolan ruokalistalta löytyy kasvisvaihtoehtoja, ja yritykset kilpailevat tuottamalla erilaisia lihankorvikkeita. Ilmastonmuutoksen sekä terveysihanteiden myötä kasvisruokaa on alettu pitää suositeltavana ja sen sijaan ylenmääräistä lihankulutusta lisääntyvässä määrin arvostella. Kun yleisen ilmapiirin koetaan tällä tavoin äkillisesti muuttuneen, aihe nousee helposti julkisen huomion ja keskustelun kohteeksi.

 

Nykyään onkin entistä helpompaa olla avoimesti ateisti. Muistan ne nuoruusvuoteni koulussa, kun uskonnoton elämäntapa ei edes ollut vaihtoehto. Kaikki menivät automaattisesti uskonnontunneille ja rippileireille. Elämänkatsomustieto ja Prometeus-leirit olivat silloin vielä jotain tulevaisuuden hömpötyksiä. Ainakin täällä Toijalan maaseudulla.

Kuinka suuria ne muutokset sitten ovat? 

Kuviossa 1.16 nähdään vastaajien halukkuus määritellä itsensä johonkin kategorioista ”uskonnollinen ihminen”, ”ei-uskonnollinen ihminen” ja ”vakaumuksellinen ateisti” eri sukupolvissa. Sukupolvien erot osoittautuivat tässäkin silmiinpistävän suuriksi. Siinä, missä kahdessa vanhimmassa sukupolvessa yli kaksi kolmasosaa vastaajista määritti itsensä uskonnolliseksi, nuorimmassa, 1990-luvulla syntyneiden sukupolvessa enää noin neljäsosa määritti itsensä tällä tavoin.

Uskonnollisuus on pudonnut eniten naisten keskuudessa. Sukupolvien välinen ero uskonnollisuudessa on myös kaikkein isoin täällä Suomessa. Suomen nuoriso on myös sieltä uskonnottomimmasta (ihana sana) päästä, Ranskan ja Ruotsin joukossa.

Kokonaisuutena ja yleistäen tulokset olivat:

48 % ilmoitti olevansa uskonnollinen.

40 % ilmoitti olevansa ei-uskonnollinen

9 % ilmoitti olevansa vakaumuksellinen ateisti

2 % ei osannut sanoa mitä on uskonnollisesti

Kun tarkastellaan eri sukupolvia, niin nuoret ovat selkeästi uskonnottomia. Uskonnollinen, ei-uskonnollinen, ateisti, ei osaa sanoa jaottelulla osuudet menivät näin.

1990-99 syntyneissä miehissä luvut: 27 %, 51 %, 21 % ja 1 %.

1990-99 syntyneissä naisissa luvut: 19 %, 68 %, 12 % ja 1 %.

Selkeä enemmistö tästä sukupolvesta on avoimesti uskonnottomia. Niin se maailma muuttuu.

Näistä jaotteluista uskonnollisten ja uskonnottomien välillä saatiin myös selkeät linjaukset muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Uskonnottomat ovat tilastollisesti todennäköisemmin homosaatiorummutuksen ja tasa-arvon puolella. Tapio Puolimatkan suureksi harmiksi.

Erityisesti asenteet sukupuolirooleja ja sukupuolten tasa-arvoa sekä homoseksuaalien vanhemmuutta kohtaan ennustivat käänteisesti uskonnollisten ja ateistien ryhmään kuulumista. Sukupuolirooleja ja sukupuolten tasa-arvoisuutta mitattiin muuttujalla, joka oli muodostettu edellä (ks. Kuvio 1.6) mainituista seitsemästä väittämästä.15 Sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten roolien korostus sekä samaa-sukupuolta olevien parien vanhemmuuden arvostus ennustivat ateistista identiteettiä. Vastaavasti niille käänteiset arvot, sukupuoliroolien erilaisuutta korostavat asenteet sekä epäluulo samaa sukupuolta olevien vanhemmuutta kohtaan ennustivat identifioitumista uskonnollisten ryhmään.

Paperi käy tarkemmin läpi sitä miten kansakunta uskoo Jumalaan, tai miten suomalaiset uskovat ja ymmärtävät Raamatun opetuksia. Kolminaisuusopit, luomisoppi, sovituskuolema ja enkelit voivat saada mitä erilaisempia tulkinoja tavallisen kansan parissa. Kirkko tuskailee näiden uskomusten kanssa, sillä huomattava osuus kirkon jäsenistä ei usko kirkon opetuksiin. Kristillinen oppi ei enää tunnu relevantinta nykyisin elävien elämässä.

Luterilainen kulttuurihegemonia on kuitenkin vahva. Yksityiskohdat eivät ole niin tärkeitä, jos jollakin tapaa mieltää itsensä kirkon jäseneksi. Uskonnottomien joukoista löytyy monia henkisiä suuntauksia. Kuten myös uskonnollisten parista. Se ei ole uusi tieto.

Tiedotuskeskuksen paperissa on tietoa myös seurakuntien toimintaan osallistumisesta. Mutta ne eivät kiinnosta minua sen enempää. Hautaan siunaamiset ovat säilyttäneet suosionsa, mutta muut kirkolliset toimitukset ovat jääneet vähemmälle. Kulttuurikristillisyyden heikentynyt asema on varmasti sellainen ilmiö, jolle kirkko yrittää tehdä jotain. Toistaiseksi emme tiedä mitä.

19 comments:

Anonymous said...

Ehkä pian Aasiasta ja Afrikasta tulee tänne Suomeen niissä kasvavien kirkkojen lähetystyöntekijöitä tekemään lähetystyötä uskonnottomien suomalaisten keskuuteen? Mahtaisikohan sellaisiin henkilöihin kohdistua rasismia ja ulkomaalaisvihaa Suomessa, jopa itseään suvaisevaisina pitämien ihmisten taholta, kun he tulisivat tänne saarnaamaan täällä vieroksutun uskon sanomaa?

Anonymous said...

Kirkot kasvavat enää lähinnä alueilla, joilla ihmisten koulutustaso on heikko. Tuskin sieltä tulevilla lähtystyöntekijöillä olisi enempää menestystä kuin täällä kreationismia saarnaavilla kotoisilla helluntailaisillakaan.

Unknown said...

Miksi sellainen oletus, että he saarnaisivat kreationismia? Eikä se edes ole mikään kristinuskon pääsanomakaan.

Anonymous said...

Itse asiassa edellisessä kommentissa ei ollu sellaista oletusta.
Totta kuitenkin on, että vanhat kirkkokunnat menettävät niin Suomessa kuin länsimaissa yleensäkin kannatustaan ja tuoretta aitoa uskoa ovat ainakin jotkut hakeneet lääkkeeksi.Tuskin se kuitenkaan siitä paranisi, vaikka Afrikasta tai Aasiasta lähetyssaarnaajia tulisikin. Kreationistit ja muut herätyskristilliset saarnaavat täällä jo ja melko heikolla menestyksellä.

Mielestäni kyse on siitä, ettei kristillisyyden perussanoma enää pure. Aito kristillisyys vaatisi uskomaan niin irrationaalisia väitteitä siitä, mitä maailmamme on, ettei sillä taida olla enää saumaa.

Anonymous said...

Joka tapauksessa mikään ei estä ulkomailta, mm. Aasiasta ja Afrikasta, lähetystyöntekijöitä tulemasta Suomeen koettamaan "onneaan". Ja onhan mahdollista, kun kristinuskosta täysin vieraantuneet ja sitä tuntemattomatkin länsimaiset kuulevat kristinuskon sanomasta, he saattavatkin kiinnostua siitä, kun se on heille ikäänkuin aivan uusi asia. Kukapa tietää?

Anonymous said...

Eihän se estä, eikä tarvitsekaan. Minun puolestani terve tuloa.

Mietin vaan, miten suomalaisessa aikaisemmin kristinuskon läpitunkemassa kulttuurissa voisi olla täysin kristinuskosta vieraantunut. Kouluissamme opetetaan uskontoa ja kirkkohistoriaa suurimmalle osalle oppilaista. Nekin, jotka ovat päässeet valitsemaan elämänkatsomustiedon, saavat varmasti perustiedot myös kristinuskosta. Juhlapyhämme joulusta pääsiäiseen ja jopa juhannukseen perustuvat kristillisyyteen tai paremminkin ovat vanhoista "pakanallisista" juhlista väännetty kristillisiksi.

Voin kuvitella, että Suomesta lähtisi vannoutuneita shintolaisuuden ja vanhoihin japanilaisiin tapoihin vihkiytyneitä harrastajia opettamaan alkuperäisiltä juuriltaan vieraantuneille japanilaisille shintolaisuutta. Voisi se jollekin kolahtaa, mutta tuskin siitä sen suurempaa herätystä syntyisi.

Mielestäni kyse on siitä, että aika on länsimaissa ajanut uskontojen ohi. Paluuta "taikauskoon" ei taida olla. Ja ettei tulisi väärinkäsitystä, olen itse sitä ikäluokkaa, että jo toinen jalka haudassa ja olen myös nuoruudessani kokenut herätyskristillisyyden ihan kantapään kautta. En vastusta uskontoa enkä mollaa ihmisen henkilökohtaista uskoa, mutta kun uskonnolla ei ainakaan minulle ole mitään annettavaa.


Anonymous said...

Turhaa on jumaluskoa saarnata sukupolvelle, jolle sitä ei ole syötetty jo äidinmaidossa.
Epäuskoinen kanta uskontoon on suurelle osalle varsinkin nuoremmista muodostunut ja se näyttää aika pysyvältä.

Unknown said...

Uskonnottomuus tarkoittanee sitä, ettei kuuluta mihinkään järjestäytyneeseen uskontokuntaan, mutta se ei tarkoittane sitä, ettei uskottaisi horoskooppeihin, selvänäkijöihin tms. juttuihin, vaikka muuten oltaisiin miten "uskonnottomia" tahansa. Tuskinpa tulee tungosta vapaa-ajattelijoiden jäsenyyteen, vaikka he miten yrittäisivät esiintyä "uskonnottomien" virallisina edustajina. Eikä "uskonnottomia" kovin paljon tunnu kiinnostavan aloitteet kirkon ja valtion erottamisestakaan. Ei he (onneksi) ajattele asioita niin pitkälle.

Anonymous said...

Luin huolestuttvan uutisen, ettei uskonnottomuus välttämättä kaikkia nuoria johdakaan täysipäisyyteen. New Ages tyyliset uskomukset ovat yli 15 vuotiailla yleistyneet.
Mitä vapareihin tulee, niin en ole ikinä osannut samaistua heidän agendaansa. Skepsis RY kelpaa ja riittää minulle aivan hyvin.

Anonymous said...

"Täällä vieroksutun uskon sanoma".

Jos kristinusko on Suomessa vieroksuttu, niin aika kovilla täytyy olla uhriutumiskierrokset.

Unknown said...

Saa Suomessa vielä sentään mielipiteensä sanoa, mutta entä sitten, kun tulee se sosialistinen järjestelmä?

Anonymous said...

Joku intokristitty taitaa olla allerginen sille että jollain on ateistisia mielipiteitä ja on siksi syönyt muroja paranoijavainolandiasta.

Pelko "sosialistisesta uskonnon kieltävästä" yhteiskunnasta on yhtä uskottava kuin pelko että kristityt ovat ihan just nyt heti aloittamassa teokraattisen noitaroviokampanjan heti jos Puolimatka saa yhdenkin positiivisen arvion Hesarissa.

Tosiasia on vaan että ihmisiä ei uskonto kiinnosta. Sitä ei koeta tärkeänä. Se on tylsää. Ja sitä tuputtavat ovat ärsyttäviä häiritsijöitä jotka vievät aikaa. Ja tämä tunne saatetaan rehellisesti ilmaista koska maassamme sentään saa mielipiteensä sanoa.

Anonymous said...

Ei ole rasismia sanoa afrikkalaiselle kristinuskonjulistajalle että "uskosi ei kiinnosta" ja suositella että hän "ostaa elämän".

Unknown said...

Mutta edesmennyt Pentti Linkola kirjoitti, että usko tekniikkaan ja talouskasvuun on kaikkein irrationaalisin uskon muoto. Niihin uskotaan vielä silloinkin, kun ollaan tukehtumassa kaasunaamarit päässä saasteisiin.

Anonymous said...

Linkolalla oli perin synkkä sielunmaisema. Talouskasvusta voi olla samaa mieltä, ainakin pitkällä aikavälillä. Jatkuvalle kasvulle pitäisi kehittää vaihtoehtoja.

Mitä taas tekniikkaan tulee, se on ainoa keino ratkaista ilmastonlämpenemis- ja saatumisongelma, jos ei halua hyväksyä Linkolan inhorealismia populaation radikaalista pienentämisestä.

Tai jos ei odota ääriuskovien mukaan aivan pian koittavaa tuomiopäivää. Se tosin oli koittamassa aivan pian jo silloin, kun itse olin niissä piireissä -70 luvulla.

Anonymous said...

Pentti Linkola ei ollut keskustellut Unknown kanssa.

Unknown said...

Mitä se marxilainen oikein tarkoittaa?

Anonymous said...

Nykyään ei osteta niin herkästi sikaa säkissä.

Anonymous said...

Kukaan muu kuin sinä et ole viitannut "sosialismiin" ja "marxilaisuuteen". Se taitaa olla Unknown pieni boogieman.

Marxin ideologiaa tunnetusti kuvaa
- Hegeliläisestä idealismista johdettu dialektinen materialismi ; Dialektiikan peruslait ovat (1) Määrällisten muutosten laadullisiksi ja laadullisten määrällisiksi muuttumisen laki (2) Vastakohtien ykseyden ja taistelun laki
ja (3) Kieltämisen kieltämisen laki.
- Syvä suhtautuminen lisäarvoteoriaan jossa korostuu se, että oikeudenmukaisen arvon tulisi sitoutua työhön. Eli asioiden hinnan tulisi määräytyä sitä kautta miten paljon fiksusti tekemällä sen ajan teknologialla asian valmistaminen vaatii ihmistyötä. Muu lisäarvon pumppaus on ongelmallista ja siinä syntyy työläisten hyväksikäyttöä. Lisäksi tässä keskitytään siihen että työläisten olisi omistettava tuotantovälineet.

Molemmat ovat nykyään aika heikosti kannatettuja. Esimerkiksi Hegelin filosifiaa ei nykyään edes osaa - saati kannata - oikein kukaan. Mikä ei ole mikään ihme. Koska Hegel oli outo sekopää jonka maailmanhenkisieluhöpinät ovat saastuttaneet esimerkiksi suomalaisen "kansallisfilosofin" ajatukset ja Hegelin ajatusten rauniot vaikuttaa nykyään lähinnä äärioikeistolaisessa kansallismielisessä ajattelussa. Ei hekään toki Hegeliä osaa, mutta suomalaisen kansallismielisyyden perinteet ja iskulauseet kuitenkin osaavat apinoida.