Kummituksia telkussa

Ruotsalainen aavemetsästysohjelma Kummitusjahti on saavuttanut kuudennen kautensa. Sarjan toteutus noudattaa perinteiseksi muuttunutta kaavaa. Ryhmä vierailee synkän historian riivaamissa paikoissa. Vanhat vankilat, sairaalat ja psykiatrinen hoitolaitos ovat takuuvarmoja karmivia kulisseja kameroille. En ole vielä havainnut vierailuja hylätyissä veroviraston toimistoissa tai KELA:n toimitiloissa. Ne jos mitkä saisivat kirotut sielut laulamaan valitusvirsiä.

Katselin viattomana teinipoikana ensimmäisiä aaveohjelmia silloin kauan kauan sitten 1990-luvulla. Paranormaalien kenttätutkimusten taltiointi on aina ollut jossain muodossa tv-viihteen vakiokalustoa. Silloiset aavemetsästäjien käyttämät laitteet ovat kokeneet hurjia teknologisia edistysaskeleita. Aloitteva kummituksista kiinnostunut metsästäjä pääsee pienellä budjetilla ensimmäiselle reissulleen.

Matkapuhelimiin on mahdollista asentaa sovelluksia, jotka havaitsevat henkimaailman ilmiöitä. Ainakin sovellusten ohjelmoijien väitteiden mukaan. Käyttäjäkokemusten perusteella niitä ei kuitenkaan suositella vakaville aavemetsästäjille. Useimpia jopa väitetään huijaavan käyttäjiään. Luotettavammat tulokset saadaan erikoislaitteilla. Jotka ovat myös aina kalliimpia kuin ilmaiseksi ladattavat sovellukset.

Vakiokalustona vuosikymmeniä käytetyt nauhurit ja kamerat löytyvät helposti joka kodista. Mitä vanhempi ääninauhuri sitä varmemmin taustakohinasta saadaan tulkittavaksi kuolleiden kuiskauksia. Erikoisemmat aparaatit täytyy tilata verkkokaupoista. Pimeänäkö- ja lämpökamerat ovat nyt huomattavasti edullisempia kuin 90-luvulla. Sähkömagneettisia kenttiä mittaavia laitteita löytyy muutamasta kympistä satoihin euroihin. Se on kätevä laite jos haluat tietää onko mikroaaltouunisi tai tulostimesi päällä. Kummitusten väitetään aiheuttavan samanlaista sähkömagneettista häiriötä.

Viime vuosina kentälle on saapunut Rem-Pod. Kunnon aavemetsästystohjelma ei ole katsomisen arvoinen, jos siinä ei käytetä Rem-Podia. Se mittaa lämpötilan, ilmavirran ja sähkömagneettisten kenttien voimakkuuksia. Rem-Pod hälyttää heti kun se havaitsee niissä muutoksia. Henkiolento on silloin jossain laitteen lähellä. Tai melkein mitä tahansa muuta tapahtuu talossa.

Toinen moderni apulaite on aaveiden puheita tulkitseva kummitusboksit. Tunnetuin brändi on Bill Chappellin keksimä Ovilus Device. Noin 500 dollarin hintalapulla varustetut mallit ovat suosittuja. Laitteen kovalevylle on taltioitu hieman yli 2000 sanaa. Laite mittaa ympäristöä ja valitsee muutoksista päätellen jonkun sanan ruudulleen. Sana edustaa sitä mitä laitteen lähellä maleksiva kummitus haluaa sanoa eläville. Ovilus voi myös piirtää sanan sijasta jonkinlaisen kuvan tai valita totta/ei totta vaihtoehdoista aaveen valitseman vaihtoehdon.

Mikään edeltävistä uutuuksista ei kuitenkaan ole visuaalisesti mielenkiintoinen. Televisiosarjat tarvitsevat jotain selkeästi näyttävämpää ihmeteltävää. Aavemetsästäjien avuksi riensi Xbox pelikonsolin lisävarusteena tunnettu Kinect-liiketunnistin. Liiketunnistimesta on viritelty kannettava SLS-kamera. Kaikki SLS-kameran varusteet maksavat yhteensä noin 400 dollaria. Kinect käyttää infrapunavaloa tunnistamaan liikettä. Se heijastaa infrapunasäteilynä ”verkon” eteensä, jonka muutoksista mitataan verkolla olevien kohteiden liikkeet. Näin kyetään muodostamaan videopeliä pelaavan ihmisen vastaavat liikkeet pelikonsolin peleissä. Vaihtamalla ohjelmistoa näytölle saadaan ihmisten silmille näkymättömät liikkeet. SLS-kamera on kaikkea muuta kuin luotettava, jos sitä testataan ihan tavallisessa olohuoneessa. Ruudulle saadaan kyllä tikku-ukkoja, jotka voivat liikkua kuin ihmiset. Mutta samanlaiset tikku-ukot saadaan satunnaisesti myös kun SLS kuvaa vaikkapa tyhjää nojatuoli tai mitä tahansa muuta esinettä.

SLS-kameran käyttäjät ihmettelevät kameran havaitsemia liikkuvia tikku-ukkoja. Laitteiston havaitessa jotakin poikkeavaa on paikallaan käyttää tekijänoikeuksista vapaata kauhumusiikka.

He eivät testaa näkyykö kameralla samanlaisia aaveita, jos sitä käytetään ihan missä tahansa huoneessa. Kinect on suunniteltu olemaan paikallaan ja kuvaamaan muutaman metrin päästä sen edessä pelaavia ihmisiä, ilman että ihmisten ja liiketunnistimen välissä olisi muita esineitä. Kun liiketunnistin havaitsee mitä tahansa pientä liikettä, niin ohjelmisto yrittää sovittaa sitä koodiensa sanelemana ihmisen muottiin. Ruudulla näkyy sätkiviä tai tanssivia tikku-ukkoja, jos Kinect ei saa kokonaista ja asetusten mukaista asetelmaa eteensä. Joskus ylimääräisillä käsillä ja jaloilla varustettuina. Ja sitten kauhistellaan kuvausryhmälle miten hylätty talo on täynnä sätkiviä mutantti sieluja.

Paluu perinteisiin spiritismin käsitöihin kynttilävalolla ja Ouija-laudalla olisi romanttista. Karismaattinen okkultismin edustaja kiinnittäisi paremmin katseet ruutuun. Nykyään yhteydenotto henkiolentoihin on ulkoistettu piirilevyille ja mikrosiruille. Toisiaan kopioivat kummitusohjelmat eivät enää valitettavasti herätä suuria tunteita. Jos pettymystä ei lasketa.

 

Julkaistu Skeptikko 2024-4 lehdessä.