Pilkkaan jumalaasi ja uskonnollisia tunteitasi

Jumalanpilkka on herkkä aihe. Aihe on tapeilla näin jumalanpilkkapäivän aikana. Ihmisiä suuttuu uskonnollisten tuntemusten epäsuotuisasta kommentoimisesta. Näiden suuttuneiden ihmisten tekojan seurauksena ihmisiä kuolee. Maailma on siinä mielessä erittäin outo paikka, sillä kynä voi todellakin olla miekkaa vahvempi. Mutta kuolema tapahtuu vain epäsuoralla tavalla. Ehkä sen takia meidän pitäisi harkita jumalanpilkkalakien noudattamista myös täällä Suomessa. Organisation of Islamic Cooperation on vaatinut usean vuoden ajan kansainvälistä jumalanpilkkalakia. Sellaisella lailla suojeltaisiin eläviä ihmisiä, joten ihmisoikeuksien kannalta uskonnollisia tunteita suojelava laki olisi erittäin hyvä asia.

Toki vastapainona on uskonnollisesti ärsyyntyneiden ihmisten tarve vainota eritavalla uskovia. Se tuntuu olevan ainoan oikean totuuden seuraajien yleinen ongelma. Jumalanpilkkalakien soveltamisessa ihmisiä heitetään vankilaan. Hyvässä tapauksessa he saavat vain sakkoja ja pilkkaaja pysyy hengissä.

Tasapaino ei kuitenkaan ole paikallaan näissä keskusteluissa. Siinä missä jumalanpilkka varmasti loukkaa uskovaisen tunteita, ei teko ole verrattavissa jumalanpilkkaajan tappamiseen (Toivottavasti kaikki ovat tästä asiasta samaa mieltä). Eikä edes siihen, että pilkkaaja heitetään vankilaan. Tasapaino säilyisi vain, jos jumalanpilkkaajan tunteita loukattaisiin jollakin tapaa. Eihän uskonnollisesti loukkaantunut ihminen lopulta koe vastaavia seuraamuksia loukkaantumisestaan.

Asenne älymystön parissa on, että jumalanpilkka on epäsivistynyttä, lapsellista. Liian helppoa. Ja niinhän se onkin. Siksi minä tykkäänkin tehdä sitä. Tosin jumalanpilkkaan tuntuu riittävän tänä päivänä pieninkin mahdollinen teko. Jumalia voi pilkata niin monella eri tavalla.

Tehdään se sitten näin. 

Mikä tahansa yliluonnollinen olento, ja hänen/heidän profeettansa, mestarinsa, edustajansa, välikappaleensa tällä planeetalla eivät ole uskomisen ja palvonnan arvoisia.

Noin. Pilkattu. Olenko nyt sen arvoinen, että poliisille pitäisi lähettää tutkintapyyntöä? Jos en ole, niin miksi en ole? Kuinka yksityiskohtaisella tavalla jumalia pitäisi loukata, jotta se olisi rikos? En tiedä. Ja olen melko varmaa siitä, etteivät tuomaritkaan tietäisi, vaan syytteitä harkittaisiin epämääräisten tunteiden mukaan.

Mikä voisi mennä pieleen?