Tämän takia olen tiedeuskovainen

Tiedeuskovainen on sellainen sana, jolla yritetään lyödä negatiivista leimaa ihmiseen. Aivan kuin tiedeuskovainen olisi sokea tieteeseen liittyvästä korruptiosta, tutkimusten väärentämisestä ja politikoinnista. Tieteen maailmassa tehdyistä huijauksista on kirjoitettu kirjakaupalla kirjoja. Tai mahdollisesti viitataan siihen, ettei tiedeuskovainen ymmärrä tieteellisen menetelmän olevan vain yksi tapa tarkastella maailmankaikkeutta. Hän kuvittelee kaikkien elämänalueiden olevan käsiteltävissä puhtaalla tieteellä. Tai jotain tämän suuntaista.

Itse näen tiedeuskovaisuuden hieman erilaisessa valossa. Tässä tapauksessa käytän määritelmiä hieman pyöristäen, koska muuten homma hajoaa liian moneen suuntaan. Lukijani kyllä tietävät tässä vaiheessa miten olen kommentoinut vaikkapa lääketieteen ongelmia ja tieteen soveltamisen rajoituksia. Enemmistö tuotoksistani ovat olleet sitä tieteen puolustamista. Eikä mikään ihme, sillä tieteen menetelmillä on saatu aikaan lukematon määrä uskomattomia muutoksia ihmiskunnan kannalta. Ja niitäkin on tapahtunut runsaasti pelkästään tässä lähivuosien aikana.

Tiede on vain tapa tarkastella maailmaa. Sillä pyritään selvittämään miten maailma toimii. Tiede ei tietenkään ole ainoa kilpailija tällä saralla. Unien tuoma inspiraatio, näyt, rukous, vai Paavo Väyrysen puhe. Tapoja on monia, mutta tieteellisiin periaatteisiin nojaava lähestymistapa on osoittautunut kerta toisensa jälkeen luotettavimmaksi. Vaikka se on niin usein täysin väärässä. Jos keksit jonkin vastaesimerkin, niin kirjoita se välittömästi kommentteihin.

 Tieteen paras peruspilari on se, että se luhistuu ja kumoutuu uuden tiedon valossa. Pieleen menneet ennusteet ja olettamukset heitetään roskakoriin. Paradoksaalisesti tiedon jatkuva erehtyväisyys tekee tieteestä luotettavan. Jujuna on etsiä ja kritisoida kaikkea. Vain toistuvia ja monipuolisia testejä ja haasteita kestäneet ideat saavat niitä harmaahapsisia ja fanaattisia puolustajia yliopistojen takahuoneisiin. Jos joku pääsee ilkkumaan tieteellisen idean hajoamisesta, niin häneltä täytyy kysyä miten ja millä periaatteilla kyseisen idean hajoaminen mahdollistettiin. Tapahtuiko se teelehdistä lukemisella, tarot-korteilla vai ehkäpä kriittistä ja systemaattista menetelmää soveltamalla? Jos jälkimmäinen vaihtoehto, niin tiede teki tiedettä. Tieteen laiminlyöntejä tai tarkoituksella tehtyjä huijauksia etsitään oikean erikseen asialle omistautuneissa virastoissa. Esim. US Office of Reseach Integrity metsästää tutkimuksia väärentäviä tutkijoita. Menetelmänä ei ole piinapenkki ja kidutus, vaan itse tutkimusten ja tulosten tarkastelu ja tieteellinen päättely.

Ei ole yhtä tiettyä ainoaa oikeaa tiedettä. Maailmankaikkeutemme on liian monimutkaista. Tieteen aloja on atomien ja hiukkasten tarkkailusta, galaksien mittaamiseen kautta takaisin solujen toiminnan säätelystä aina historiantutkimukseen asti. Tätä monipuolisuutta ei pysty kuvailemaan mitenkään riittävästi yhden illan aikana, mutta varmaankin ymmärrät miten isosta asiasta on kyse.

Ymmärrän, että minusta saa helposti ylimielisen kuvan, kun kehun tiedettä. On erittäin vaikeaa antaa muunlaista vaikutelmaa, kun kertoo siitä mihin me nykyään pystymme. Kaikkia ei välttämättä huomaa arkielämän aikana. Erikoisalojen esoteeriset piirit sisältävät tutkimusta, kehitystyötä ja keksintöjä joita ei päädy tavalliseen markettiin tai apteekin hyllylle.

Moraaliset pohdinnat kloonauksesta ovat jo menneen talven lumia. Nyt mietitään miten eettistä on muuttaa ihmisalkion geenejä. CRISPR/Cas9 tekniikka mahdollistaisi perinnöllisten tautien pyyhkimisen pois ennen taudin puhkeamista. Näin reumatismista kärsineenä ihmisen osaisin arvostaa sitä. Vaakaa tasapainottaa huoli siitä miten ihmisten kuitenkin käyttäisivät alkioiden virittelyä kosmeettisten tai muiden ei-niin-tärkeiden asioiden muuttamiseen tulevan lapsen elämässä.

Siinä missä geeniteknologia oli joitain vuosikymmeniä sitten kuuminta hottia (on se sitä vieläkin), niin arki ja teknologian kehittyminen ovat muuttamassa alaa rutiiniksi. Tiedelehdissä mainostetaan sekvensointilaitteita, joilla pienikin paja pääsee tarkastelemaan kokonaisen ihmisperimän salaisuuksia. Pystymme hienosäätämään elämän rakennusohjeita. Luomaan uusia elimiä eri tavoilla. Vaikkapa tulostamalla niitä. Lääkärit kykenevät tekemään elinsiirtoja, jotka olisivat menneisyyden mielestä sulaa hulluuteen kiedottua mahdottomuutta.

 Modernissa kännykässä on nykyään enemmän laskentatehoa kuin joitain vuosikymmeniä vanhassa supertietokoneessa. Oikeastaan kännykässä on enemmän tehoa verrattuna kaikkien silloisten tietokoneiden yhteenlaskettuun laskentatehoon. Eikä kehitys ole jäänyt pelkästään laitteistoon. Se miten ja minkälaista voimme nykyään valmistaa on kuin toisesta maailmasta verrattuna edellisen sukupolven tekoihin. Nanomaailmassa tapahtuvasta manipulaatiosta aina yksittäisten atomien liikuttamiseen. Tiedämme, että emme tiedä miten monipuoliseksi materiaalien maailma tulee muuttumaan nanoteknologian ansiosta.

Siinä missä edellisten sukupolvien tähtitieteilijät katselivat kaukoputkilla tai parhaimmillaan kuuntelivat radioaaltojen kohinaa tähdistä, voivat nykypäivän tutkijat nähdä kaukaisten massiivisten kaasupilvien sisälle. Voimme havaita tähtien syntymää, kun painovoima ja kaasu plus aika tekevät tehtävänsä. Voimme hahmottaa mitä tähtien pinnalla ja sisällä tapahtuu. Luotaimia vipeltää toisille planeetoille. Planeettojen kuihin. Asteroideille. Edistykset tähtitieteessä ovat avanneet sovellusten ovia esim. scifitarinoista tutulle röntgennäölle.

Myönnän sen. Palvon tiedettä. Puutteineen kaikkineen. Lupaan vaihtaa palvonnan kohdetta heti, kun jokin vaihtoehtoinen tapa osoittautuu toistuvasti luotettavammaksi tavaksi tarkastella maailmaamme. Ja onnistuu lähettämään luotaimia toisille planeetoille. Se on minimivaatimus.