Pitkästä aikaa kristinuskon maailmassa tapahtuu jotakin uutta ja mielenkiintoista. Engelsmannien sumuisella saarella sijaitseva Canterburyn katedraali repäisee villillä taidenäyttelyllä. Hear Us näyttelyn avaaminen ei ole vielä virallisesti tapahtunut, mutta väki on nähnyt esimmäiset valokuvat siitä. Katedraalin muinaiset seinät ja pylväät saivat sisätiloissa tehtyä modernia kulttuuria, kun niihin tehtiin graffititaiteen tyylillä merkintöjä. Uusissa ja tilapäisissä teksteissä on kristinuskoon ja kirkon kulttuuriin liittyvää pohdintaa, mutta ulkoasu antaa pikaisen ja pintapuolisen tarkastelijan silmiin vain vandalismin vaikutelman.
Reaktiot digikansan virsikirjojen takaa ovat olleet enimmäkseen tuomitsevia. Epäkunnioittavaa. Rienaavaa. Mautonta. Eli asioita joista minä yleensä tykkään. Lukemalle ihmisten antamaa palautetta huomaa pian, että hermonsa menettäneet eivät näytä oikein tietävän kyseessä olevan vain tilapäinen näyttely. Graffitit poistuvat tammikuussa 2026.
Ensimmäinen reaktioni kun näin netissä kiertävät kuvakaappaukset oli myös - yllättäen - tuomitseva ja epäuskoinen. Eihän Unescon maailmanperintökohdetta saa tuolla tavalla sotkea halvoilla graffiteilla! Varmasti kuvat ovat feikkejä! En välitä kirkosta uskonnollisena järjestönä, mutta rakennuksen pitkä historia itsessään on kunnioitusta herättävä museokohde.
Joudun vastahakoisesti myöntämään, että näyttely on nerokas ja hyvin tehty provokaatio. Kertarykäyksellä kirkko muistuttaa kansalaisille, että Englannin kirkolla on vielä jotakin suojelemisen arvoista. Jotakin pyhää jota ei saisi sotkea. Ne harvat jotka vaivautuvat lukaisemaan mitä graffiteissa lukee oivaltavatkin mistä oikeasti on kyse. Teksteissä kysytään Jumalalta "oletko siellä", "mistä rakkaus tulee" ja "kadutko luomuksiasi" tyylisiä asioita.
Runoilija Alex Vellisin ja visuaalisten taiteiden kuraattori Jacquiline Creswellin yhteistyö Hear Us näyttelyssä menee varmasti enemmistön hilserajan ylitse, sillä nykyaikana niin harvalla on aikaa perehtyä heissä raivoa aiheuttaneeseen aiheeseen. Taiteen ja uskonnon moderni symbioosi pääsee otsikoihin vain jos se on luokkaa "Jeesus kusiämpärissä" tai näennäisesti loukkaavaa kamaa. Moni kerkisi julistamaan, että eroaa kirkosta tämän tempauksen takia.
Itse suosisin muinaisten kirkkojen käyttävän keskiaikaisia ja kirkkaampia värejä sisustuksessaan. Jään odottamaan koska ensimmäiset suomalaiset setämiehet ja tätinaiset raivostuvat Hear Us näyttelystä. Sitten voin nauraa heille.
No comments:
Post a Comment