22.1.09

"Darwin oli väärässä"

New Scientist julistaa kannessaan kerettiläisyyttä. Darwin oli väärässä! Voi ei! Maailmankuvani romahtaa. Tai sitten kannattaa lukea koko juttu ja kääntää olennaiset kohdat suomeksi.

Mistä on oikein kyse?

Darwin oli väärässä evoluutiopuun kohdalla. Sen juuri ei olekaan yksi tukeva runko, vaan sekalaista puskaa ympäriinä. Elämän puu on muuttunut verkoksi.

Kaikki alkoi kun DNA:ta ja RNA:ta päästiin kunnolla tutkimaan. Bakteerien ja arkkieliöiden perimä tuotti ongelmia. DNA:han perustuvat sukupuut olivat joskus erilaisia RNA-sukupuiden kanssa. Joskus eivät. Mitä tarkemmin geenejä vertailtiin, sitä selvemmäksi tuli, että yksisoluiset ovat vaihdelleet geenejä keskenään. Perimä ei siis liiku vain "pystysuunnassa" evoluutiopuussa. Horisontaalinen geeninsiirto sekoittaa pakkaa jopa pitkillä taksonomilla etäisyyksillä. Aluksi sen luultiin vaikuttavan vain sukupuiden reunoihin. Pientä epätarkkuutta. Näin evoluutiopuu saatiin pysymään kasassa.

Vuodesta 1993 lähtien jotkut olivat ehdottaneet, että evoluutiopuu olisi bakteerien ja arkkieliöiden kohdalla oikeasti evoluutioverkko. Vuonna 1999 Doolitle sanoi, että "elämän historiaa ei voi esittää tarkasti puuna." "Evoluutiopuu ei ole oikeasti olemassa luonnossa. Se on ihmisten tapa luokitella luontoa." (jostain syystä Doolitleä ei haastateltu Expelled!-elokuvassa).

Jotkut taistelivat puun puolesta. Peer Bork johti tutkimusta, jossa tarkasteltiin 191 genomin historiaa bakteereissa, arkkieläimissä ja aitotumallisissa. Näistä löytyi 31 geeniä, jotka olivat kaikilla elämänmuodoilla, eikä niissä näkynyt jälkiä horisontaalisesta siirrosta. Näistä luotiin sukupuu, jossa oli kaikkea E. colibakteerista elefantteihin. Tuloksena melkein täydellinen puu, kuten Bork itse sanoi.

Toisella puolella väitettiin vastaan. He huomauttivat, että Bork et all olivat vertailleet pienen pientä murto-osaa mahdollisista geeneistä. Siitä ei voi rakentaa mahtavaa puuta, vaan enemmänkin pienen risun, joka on hautautunut verkon alle. Borkin tuloksia kutsutaan "yhden prosentin puuksi." Samaista tulosta sanotaan parhaimmaksi näytöksi evoluutiopuun turhuudelle.

Osapuolet jatkavat taistelua. Mutta puun nakertajat edistyvät. Tal Dagan ja kollegat on tutkinut laajasti horisontaalista geeninsiirtoa. Viime vuonna selvisi, että peräti 80 % esitumallisten geeneistä on geeninsiirron tulosta.

Aitotumallissa on myös luultua enemmän geeninsiirtoa. Myös endosymbioosi sekoittaa oksia. Aitotumallisien perimään on syntynyt hybridigeenejä. Enemmistö aitotumallisista elämänmuodoista on yksisoluista elämää. Niin tai näin, mutta elämän historiaa ei voi enää sovittaa yksinkertaiseen puukuvioon.

Mutta mikä tässä on se ongelma? Mikrobit vaihtavat geenejä ympäriinsä, mutta onko sillä väliä? Meitä kiinnostaa tietenkin vain eläimet ja kasvit. Kai ne voideen esittää kauniisti evoluutiopuulla?

Elämä on enimmäkseen yksisoluista. Mikrobit ovat olleet tällä planeetalla vähintään 3,8 miljardia vuotta. Monisoluinen sotku ilmestyi vasta 630 miljoonaa vuotta sitten. Vain kymmenisen prosenttia elämästä on monisoluista. Tämän takia on aika outoa väittää, että elämä on kehittynyt kautta linjan samalla tavalla kuin monisoluiset eliöt. Jos on olemassa joku evoluutiopuu, niin se on evoluutioverkosta kasvava poikkeus.

Kasvit ja eläimet ovat myös verkostumassa. Risteytysten luonnollinen yleisyys on jatkunut miljoonia vuosia putkeen. Risteytymien lisäksi wanha kunnon HGS on iskenyt myös eläimiin. Käärmeiden DNA:ta on löydetty lehmistä. Sitä ennen samanlaista ilmiötä on havaittu hyönteisissä, kaloissa ja kasveissa. Todennäköisin syyllinen löytyy virusten suunnalta. Joidenkin arvioiden mukaan 40 - 50 % ihmisen perimästä on tupsahtanut sinne virusten tuomana. HGS ei ole yhtä merkittävä elämillä kuin mikrobeilla, mutta evoluution kannalta tärkeä.


Kukaan ei ole väittämässä - vielä - ettei puukonsepti ole enää hyödyllinen kasvien ja eläinten kohdalla. Perimän siirto on monipuolistunut suunniltaan, mutta se on kuitenkin vielä paras tapa selittää miten monisoluiset eliöt ovat sukua toisilleen.
Darwin rakensi sukulaisuussuhteita sen mukaan mitä pystyi havaitsemaan. Hän ei tiennyt mikro-organismien perimästä mitään. Teoria kehittyi kasvien ja eläinten perusteella.

Evoluutiopuun hylkääminen ei tarkoita, että evoluutio pitäisi hylätä sen mukana. Se tarkoittaa sitä, että evoluutio ei ole niin siistiä ja yksinkertaista kuin on kuviteltu. Jotkut sukulaisuussuhteet on ns. tehty puusta. Toiset eivät.

Toisten mielestä nyt ei pidä rentoutua. Evoluutiopuun hautaaminen tuo tullessaan jotain suurempaa. Biologia tulee kokemaan vallankumouksen. Muutosta verrataan Newtonin lakien päivittämiseen. Evoluutio on enemmän yhteensulautumista ja yhteistyötä kuin muutosta eristetyissä linjoissa.

Kreationistit ovat varmasti valmiita tekemään radikaalimmat tulkinnat New Scientistin artikkelista. Ainakin Uncommon Descentissä on huomattu uutinen.

1 comment:

Paholaisen Asianajaja said...

http://bwanajoe.blogspot.com/2009/01/hyvsti-elmnpuu.html

Bwanajoella on luettu NS-lehteä, mutta ei kauheasti kommentoida mitä puun hautaaminen merkitsee evoluutiolle.