Brexit ja Britannian tieteen tulevaisuus

Brexit äänestys tuli ja yllätti. Reaktioita oli monenlaisia, mutta yhteistä kaikille on se, ettemme vielä tiedä mitä äänestyksestä oikeasti seuraa lähivuosina. Ainakin tiedämme mitä mieltä saarivaltakunnan tiedeyhteisö oli äänestyksestä. EU:n piiriin jääminen tuo yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista tieteelle, mutta lähtö aiheuttaa rahoituksen haihtumista sekä kansainvälisen yhteistyön vaikeutumista. Se on iso huoli valtiolle, jonka täytyisi repäistä jostain ylimääräiset miljardit punnat per vuosi, jotta yliopistoissa ja tiedekeskuksissa suoritettu tutkimustyö edes pääsisi samalle linjalle post-Brexit budjeteissaan.

Huoli perustuu siihen faktaan, että maa saa valtavan summan rahaa tiedebudjetteihinsa EU:lta. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Iso-Britannia on vastaanottanut n. kahdeksan miljardin edestä apurahaa EU:lta.

Nature-tiedelehti pohti ennen äänestystä sitä mitä kaikkea EU on antanut Britannian tiedemaailmalle. EU:n budjetista vuodesta 2014 vuoteen 2020 on viipaloitu sivuun pelkästään tutkimusta ja innovaatiota varten yli 120 miljardia euroa. Tuosta viipaleesta menee menee pienempiä viipaleita erilaisiin tiedeprojekteihin. Esim. Copernicus ja Galileo, jotka ovat satelliittijärjestelmien kehittämistä. Erikseen on myös Horisontti 2020  ohjelma. Sen budjetti on 74,8 miljardia euroa. Siitä menee 13,1 miljardia euroa Euroopan tutkimusneuvoston alaisuudessa päätettynä erilaisiin projekteihin. Tästä summasta n. puolet on jaettu Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian välillä. Horisontti 2020 on siis vain yksi näistä ohjelmista, joista brittiläiset tutkijat ovat saanet EU-apurahoja. Brexit tarkoittaa toteutuessaan heti parin miljardin euron poistumista saarivaltakunnan akateemisesta maailmasta.

Ei siis ole mikään yllätys, että äänestystuloksen jälkeen Ison-Britannian tiedeyhteisön prioriteetiksi laitettiin Horisontti 2020 ohjelmaan liittyminen EU:n ulkopuolelta.

Tutkimustyö on nykyään entistä kansainvälisempää. Tutkijat muuttavat maasta toiseen projektien muuttuessa. Tämä lisää kontaktien luomista ja varmistaa hyvän tiedon leviämisen tutkijoiden mukana maasta toiseen. EU:lla on omia projektejaan, joilla helpotetaan EU-maiden sisällä muuttavien tutkijoiden elämää. Jäädessään näiden projektien ulkopuolelle Iso-Britannia menettää viehätysvoimaansa ulkopuolisten tutkijoiden silmissä. Käytännössä heillä tulee olemaan helpompaa muuttaa tutkimustöihin niihin maihin EU:n sisällä, joissa tehdään vastaavaa työtä ja samalla paremmat edellytykset asua perheensä kanssa.

Nyt brittiläisillä tutkijoilla on edessään vain epävarmuutta siitä miten kansainvälinen tutkimustyö jatkuu. Toisaalta, Brexit helpottaa suomalaisten tutkijoiden elämää, sillä Euroopan sisäinen rahoitus on helpompi hankkia jopa tänne syrjäiseen pohjolaan asti. Niin tai näin, kuningaskunnan yliopiston kahviloissa on parhaillaan käynnissä kylmän hien pyyhkimistä.