28.2.19

Litteän Maan kannattajat testaavat teorioitaan

Behind the Curve elokuvasta vielä vähän lisää. Dokumenttielokuva kertoo litteän Maan kannattajista. Suosittelen sen katsomista. Jos et itse viitsi katsoa sitä koskaan, niin tässä mielestäni sen mielenkiintoisimmat tieteeseen liittyvät palat. Ne liittyvät testeihin. Kyllä! Litteän Maan kannattajat uskaltavat testata ideoitaan ihan oleellisilla testeillä. Tässä he ovat edistyksellisempiä kuin homeopaatit ja nuoren maailman kreationistit.

Litteän Maan kannattajien teorioita lähdetään testaamaan. Aloitteellinen porukka sijoitti 20 000 dollarin arvoiseen lasergyroskooppiin. He tiesivät, että jos planeettamme onkin pallomainen ja pyörii akselinsa ympäri 24 tunnissa, kuten NASA väittää, niin gyroskoopilla havaittaisiin 15 asteen liike tunnissa. He mittaavat gyroskoopilla havaitaanko sellaista liikettä. Tulos on: 15 astetta tunnissa. Reaktio tulokseen on yllättävän tieteellinen. Tulos oli ongelma litteän Maan kannalta, mutta testaamista kehitettiin entistä tarkemmaksi. Se yllätti minut positiivisesti.

He päättivät karsia mahdollisia häiriötekijöitä pois. Ehkä havaittu liike ei johdukaan planeetan pyörimisestä, vaan ns. taivaallisesta säteilystä. Ehkä gyroskooppi mittasikin tähtitaivaan liikettä.

He eristävät gyroskoopin nollan gaussin kammioon. Näin gyroskoopin ulkopuolinen säteily ei vaikuta mittaukseen. Kun mittaus suoritettiin kammiossa, niin havaittiin jälleen sama 15 asteen liike tunnissa.

Tulokset kertovat vahvasti siitä, että planeetta pyörii akselinsa ympäri kuten tiede väittääkin sen pyörivän. Liikettä ei pystytä sovittamaan pyörivän litteän Maan malliin. Litteän Maan kannattajat eivät tietenkään hyväksy tulosta, mutta tiedostavat sen ongelmaksi omille malleilleen. Seuraavaa gyroskoopin käyttöä varten he aikovat suunnitella paremmin eristetyn kammion.

Toinen testi suoritetaan valon avulla kanaalin vieressä. Näin vältetään mahdolliset maanpinnan nousut ja laskut, kun vedenpintaa voidaan käyttää hyvänä vertauskohtana. Kamera kuvaa kahden styroksilevyn läpi. Niissä on kummassakin reikä, joka on 5 metrin korkeudella merenpinnasta. 4,8 km päässä kohdistetaan valo kameraa kohti. Styroksilevyt ovat matkan varrella siten, että jos maanpinta kaareutuisi, niin molemmista rei'istä näkyäkseen valoa jouduttaisiin nostamaan 7 metrin korkeudelle merenpinnasta. Litteän Maan mallissa valoa tarvitsisi pitää siinä saman 5 metrin korkeudella, jotta se näkyy kamerassa reikiän läpi.

Jännistys tiivistyy. Valo laitetaan päälle. Valo näy reikien läpi tasaisen pinnan vaatiman 5 metrin korkeudella. Eli valo on ns. horisontin takana. Kameraan katsova valoa etsivä litteän Maan kannattaja pyytää nostamaan valoa korkeammalle. Valo tulee näkyviin.

"Mielenkiintoista" vastaa litteän Maan kannattaja.

Hän on oikeassa. He ovat ihan fiksua porukkaa kehittäessään näitä testejä. Niiden tuloksia ei vain hyväksytä. Ideologinen sitoutuminen estää tulosten hyväksymisen.

22.2.19

Litteän Maan suosion salaisuus


Litteään Maahan harhautuneet ihmiset ovat oikea ilmiö vuonna 2019. Heillä on keskustelupalstoja ja säännölliseen tahtiin sisältöä tuottavia YouTube-kanavia. Mikä oikein saa peruskouluja käyneet kansalaiset uskomaan planeetan muodon olevan jotain aivan muuta mitä havainnot, logiikka, tiede ja tutkimus ovat osoittaneet?

Merkittävä tekijä on ja yhteys kaikelle tuolle on YouTube. Guardian -lehti kertoo yhteydestä.

 Believing in A Flat Earth esitelmässään Asheley Landrum Teksasin teknillisestä yliopistosta kertoo millaisia vastauksia hän sai litteän Maan konferenssiin osallistuneilta ihmisiltä. Landrum haastatteli 30 osallistujaa, jotka olivat osallistuneet kahteen tuollaiseen International Flat Earth tapahtumaan kahtena edellisenä vuotena. Yhtenäistä osallistujille oli se, että he olivat katselleet ahkerasti litteän Maan puolestapuhujien videoita sekä muita salaliittoteorioitsijoiden tuotteita. Vastaajista vain yksi oli ollut yli kaksi vuotta litteään Maahan uskova. Eli käännynnäisyys pois geometrian ja matematiikan maailmasta tapahtui enemmistön kohdalla äskettäin.

Landrumilla on vastaus siihen miten ihmisiä saataisiin hoksaaman miten geometria oikeasti toimii ja miten planeettamme muodot on havaittu. Se vaatii vain lisää osallistumista tutkijoiden suunnalta. Heidän pitäisi luoda lisää YouTube-videoita, joissa taistellaan salaliittoteorioita vastaan. Eikä pelkästään luennoivaan tyyliin, vaan katsojia osallistumaan kannustavalla esityksellä. Kun katsoja saadaan itse pohtimaan arvoitusta, sekä onnistuu itse löytämään vastauksen, niin selitys planeetan muodosta on helpompi hyväksyä.

Landrum:

 “We don’t want YouTube to be full of videos saying here are all these reasons the Earth is flat. We need other videos saying here’s why those reasons aren’t real and here’s a bunch of ways you can research it for yourself.”

Yksi suosituimmista litteän Maan puolestapuhuvia videoita on Eric Dubay: 200 Proofs Earth is Not a Spinning Ball. YouTuben algoritmit takaavat, että katsottuasi yhden litteän Maan puolesta argumentoivan videon YouTube suosittelee sinulle niitä lisää. Mikä on ihan toimiva ratkaisu katsojan mielenkiinnon tyydyttämiseksi.

Videot toimivat siinä mihin ne on tarkoitettu. Ei nimittäin ole yksinkertaista osoittaa miten ja miksi tiedämme planeettamme olevan jotain aivan muuta kuin litteä kiekko. Ei ole helppoa ja nopeaa oikoa perinpohjaisesti jokaisen litteän Maan kannattajan väärinkäsitystä. Suosittelen seuraamaan Rhetoric&Discourse:n kanavaa, jos tuollainen työ kiinnostaa.

On helpompaa esittää väärinkäsitys siitä miltä horisontti muka näyttää "jos planeetta on pyöreä." Tämä on yleinen temppu litteän Maan kannatusvideoissa. Eli kysytään missä on horisontin kaareutuminen. Ja eihän sellaista ole nähtävissä, sillä horisontti pysyy planeetan kokoisella kohteella tasaisena horisontaalisena viivana jopa suurilla korkeuksilla. Aivan kuten pitäisikin, sillä mullantasolla tallatessamme katsojan vinkkelistä pinta kaareutuu horisonttia kohti. Eikä siis horisontti vielä kaareudu helposti silmin nähtävällä tavalla. Tai sitten aletaan kinastelemaan siitä mikä ero on horisontin kaareutumisella ja pyöreän planeetan kaareutumisella. Mutta näinkin yksinkertaista asiaa kierretään kuin Sipilän hallitus Suomen perustuslakia. Vai olisko se kissa kiertää gluteenitonta puuroa?

Kun litteän Maan kannattaja vihdoin saadaan litteyden kumoavan materiaalin äärelle, niin alkaa omien uskomusta puolustaminen, eli pinnan kaareutumisen kieltäminen. Havainnot tarpeeksi korkealta osoittavatkin horisontin kaareutuvan? Korkeat tornit, pilvenpiirtäjät ja laivat sekä voimalinjat katoavat horisontin taakse? Ne havainnot ovat väärennöksiä.

 Eikä muuten Suezin kanavaa kaivettaessa insinöörien papereissa otettu huomioon maan kaareutumista, joten onhan se maa oikeasti litteä. Vaikka voimme löytää maanmittareiden omista laskelmista eri vuosisadoilta kaavoja, joissa otetaan planeetan kaareutuminen huomioon. Se vain osoittaa heidän olleen mukana salaliittossa.

Kun nuo Pontchartrain järven voimalinjojen tornit osoittavat järven pinnan kaareutuvan horisontin yli, niin litteän Maan puolustaja ehdottaa järven jostain syystä vain pullistuvan ylöspäin voimalinjojen kohdalla.

Ja niin edelleen loputtomassa karusellissa.

Kognitiivinen dissonassi on kietoutunut tiukasti aivojen ympärille. Keskusteluissa on useita eri aiheita, kun väännetään kättä mm. siitä miltä tähtitaivas näyttäisi ja toimisi litteän Maan mallissa. Väittely on menee yllättävän paljon aivan samoilla kiskoilla kuin nuoren maailman kreationistin kanssa väitellessä. Siihen kannattaa osallistua vain jos sinulla on oikeasti runsaasti ylimääräistä aikaa kalenterissasi.

Jos haluat yrittää ymmärtää miksi littarit uskovat siihen mitä uskovat, niin katso Netflixistä Flat Earth, Behind the Curve. Siinä kerrotaan mm. Mark Sargentin päätyminen litteän Maan kannattajaksi. Sekä heidän suurimmaksi nimeksi julkisuudessa. Littarit ovat oikeasti uteliaita ja ajattelevia ihmisiä. Heidän kuvioistaan vaan jää pois olennaisia asioita. Tai jätetään aktiivisesti pois. Litteän Maan kannattajat uskovat, ettei heidän kysymyksiinsä ole esitetty vastauksia tiedemaailman suunnalta. Behind the Curve kertoo myös millaisia leirejä littareiden pariin on kehittynyt. Ihan katsomisen arvoinen ohjelma.

19.2.19

Professori Puolimatka ja Aborttien alamäki, osa 2

Professori Tapio Puolimatkan harmaalta kuulostava ja nukutuslääkkeen partaalle houkuttelevat puheet Suomen jälkikristillisestä ajasta nousivat jälleen mieleeni. Tapsa on ahkerasti varoitellut kansakunnan moraalin rappiosta. Ihmiset eivät enää välitä kristinuskosta. Evoluutio-oppi aivopesee nuorison. Sukupuoneutraaliavioliittolaki astui voimaan kaikkine homorummutuksineen. Myötätunto on kadonnut. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu vallitsevat. Tapsa puhuu ns. pakanalliseen pimeyteen syöksymisestä.

Jopa kirjamessuilla otetaan rajalliseen messutilaan mieluummin muita kuin piispoja. Mikä saa jotkut piispat punertavaksi liperiensä yläpuolelta.

Sukupuolineutraalin päällyshenkilön vuonna 2017 tarkastelin tätä samaa asiaa. Silloin oli myös esillä aborttien alamäki. Maallistumisesta huolimatta aborttit vähenevät.

Mikä ei tietenkään estä Puolimatkaa kirjoittamasta tällaista:

Suomessa tehdään yli 10 000 aborttia vuosittain, mikä synnyttää syyllisyyttä, jota kukaan ei kykene kantamaan. Siksi sitä pitää vähätellä tai torjua.

Oikeasti ne luvut ovat olleet parisen vuosikymmentä alle 10 000 vuosittaisten määrän, mutta ei takerruta yksityiskohtiin. Vuonna 2000 tehtiin n. 9000 aborttia ja vuonna 2017 tehtiin n. 8200 aborttia.

Suomessa tehtävien aborttien määrä jatkaa vähenemistään.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tehdään vähiten abortteja.

Suomessa tehdään ylipäätään vähemmän abortteja kuin ”koskaan”: viime vuonna raskaudenkeskeytysten määrä oli matalin sen jälkeen, kun niitä koskeva laki tuli voimaan vuonna 1970.

Täytyykin muistaa seurata toistaako Tapsa tuttua sävelmäänsä aborttien määrästä myös vuonna 2019.

14.2.19

Jeesuksen toinen tuleminen peruttiin (clickbait)

DC Comicsin Vertigo on perinteisesti julkaissut aikuisille suunnattuja tarinoita. Sarjakuvien sivuilla on kovia, synkkiä ja julmiakin aiheita. Sarjakuvamaailman kokema alamäki on vaatinut monta uhria. Useita sarjoja on lopetettu huonojen myyntimäärien takia. Vertigo elvytettiin uuteen elämään. Valikoimaan haettiin uusia nimiä.

Muutaman viikon päästä olisi julkaistu Second Coming. Siinä Jumalan poika palautetaan ihmiskunnan pariin oppimaan supersankari Aurinkomieheltä miten maailma toimii. Ensimmäinen kerta kun oli Jumalan mielestä pettymys, koska Jeesus pidätettiin ja ristiinnaulittiin niin nopeasti. Luvassa olisi pettymistä alkuperäisten opetusten vääristymiseen ihmiskunnan aikajanalla. Varsinkin pettymystä siihen miten supersankarit ovat suositumpia kuin Jumalan poika. Mainonnassa käytettiin jopa lausahdusta "more blasphemous than biblical." Yhteiskuntakritiikkiä ja huumoria uskonnon kustannuksella? Ehkä jopa vaivautuisin lukemaan sitä.

Paitsi että Citizen Go vetoomus vaati Second Coming sarjakuvan perumista. Sarjakuvan tarinan ennakkotiedot saivat jotkut suuttumaa. Tarina oli jumalanpilkkaa. Se oli rienaavaa. Se oli sopimatonta. Ja vetoomuksessa oli myös fatwa-kateutta, kun kysyttiin uskallettaisiinko tehdä samanlaista sarjakuvaa Buddhasta tai Muhammedista.

Vertigo taipui vaatimukseen.

Perkele.

Armeliaasti Vertigo antoi oikeudet takaisin Second Coming tarinan kirjoittaneelle Mark Russellille ja kuvittaneelle Richard Pacelle.

Ei sinällään mitään uutta tai erikoista. Tällaisia tarinoita nähtiin 90-luvulla. Ehkä Second Coming olisi ollut uudempi tapa syöksyä tuollaiseen Jesse palaa -tarinaan. Nyt sen lukemista joudutaan odottamaan uuden kustantajan ilmestymiseen asti. Jäämme odottamaan kumpi palaa ensin: Jeesus vai sarjakuva.

Olen aina pettynyt, kun hihhulit pääsevät vaikuttamaan kannattamani ilmaisumuodon valikoimaan. Esim. Vertigon tuottama ja Garth Ennisin kirjoittama syntisen mainio Preacher sai notkua hyllyissä ja siitä tehtiin loistava tv-sarja. Vaikka se on kaikkea muuta kuin kunnioittava kristinuskoa kohtaan. Katsoin äskettäin sen kolmannen kauden ja suosittelen sarjaa helvetinliekkien lämpimästi. Jos et tykkää jostain elokuvasta, musiikista, kirjasta tai urheilulajista, niin älä seuraa sitä. Siinä aikuisen ihmisen reagointitapa, joka tuntuu jäävän entistä harvinaisemmaksi nykyisessä kulttuurissa.

10.2.19

Britanniassa uskonnollista närästystä kouluja vastaan

Sumuisen saarivaltion kouluissa on ongelmia uskonnon kanssa. Uskonnolliset vanhemmat eivät tykkää siitä mitä modernin maailman koululaiset saavat kuulla kouluissa.

Charles Darwin on vieläkin joillekin itse suuri saatana. Hartford Manorin koulussa piti esittää Darwin Rocks musikaali. Se peruttiin, koska jotkut vanhemmat ilmaisivat huolensa epäsopivan materiaalin esittämisestä. Musikaali on kristityn kirjoittama, mutta sanoituksen sisältö johti vanhempien huolestumiseen. Kristinuskon yhteensopivuus koulutukseen on musikaalissa liian karikatyyrimäinen. Se sai yhden äidin huolestumaan uskon ja tieteen esittämisestä yhteensopimattomina. Päätös esityksen perumisesta tehtiin kyseisestä koulusta riippumatta. Paikalliseen koululautakuntaan kuuluva paikallinen pappi antoi ratkaisevan äänen.

Birminghamissa on oltu enemmän huolestuneita ala-asteelaisille opetettavasta suvaitsevaisuudesta. Koulun edessä on järjestetty mielenosoituksia. He eivät hyväksy sitä, että koululaisille kerrotaan homoseksuaalisuuden olevan hyväksyttyä Britanniassa, eikä seksuaalivähemmistöjä saa syrjiä. Opetus on osa No Outsiders projektia, jolla pyritään valistamaan hyväksynnän arvo. Projektissa keskustelun aiheina ovat sukupuoleen, rotuun, ikään, uskontoon sekä invaliditeettiin liittyvät syrjinnän muodot. Sitä annetaan monessa koulussa.

Tuollaista opetusta vastustavat koulun muslimit. Enemmistö koululaisista on muslimien perheistä.
Useat ovat sanoneet, etteivät periaatteessa vastusta tuollaisia arvoja. Kunhan niistä ei kerrota liian nuorille koululaisille. Tieto samaa sukupuolta olevien parien olemassaolosta kun voi hämmentää lapsia. Tyttärensä koulusta pois vienyt äiti Fatima Shah kertoi tiedotusvälineille miksi päätyi sellaiseen tekoon.

"Lapsille opetetaan että on OK olla homo vaikka 98 prosenttia koulun lapsista on muslimeita. Tämä on muslimien yhteisö."

 Shahille ja muille protestoijille valtion lait ja ihmisoikeudet ei ole itsestäänselvää. Lisäksi kaikista projektin aiheista nimenomaan homoseksuaalisuuteen liittyvät aiheet nostavat tunteet pintaan.  He teeskentelevät, ettei yhteisössä asu homoja tai lesboja jotka ovat myös muslimeita.

Keskimäärin kristillinen yhteisö on saatu enemmistönä hyväksymään homoseksuaalisuuden olemassaolo. Aina löytyy niitä Päivi Räsäsiä, Tapsa Puolimatkoja, James Hirvisaaria ja muita kumppaneita, jotka nielevät pyhän kirjansa liian vakavasti. Samoin heitä löytyy muslien yhteisöistä. He ovat sitä samaa porukkaa, joka aina pyrkii yleistämään oman tulkintansa uskonnosta kaikkien yhteisön muslimien tulkinnaksi milloin mistäkin aiheesta. Taktiikkana on teeskennellä suurta kannatusta oman sanoman tueksi, vaikka kukin äänitorvi on vain osa kokonaisuuden torvisoittoa.

Suvaitsevaisuutta vastustavat mielenosoittajat nostivat heti heitä vastustavat muslimit kommentoimaan aihetta. Esim. muslimi Masuma Rahim torui No Outsiders projektia vastustavia vanhempia. Lisäksi Birminghamin lehdissä paikalliset muslimit ovat kertoneet, etteivät halunneet allekirjoittaa mielenosoittajien vetoomusta. Heidän silmissään Fatima Shah ja kumppanit tuovat vain nolostuttavaa huomiota yhteisön ylle. Juuri heidän sanomaansa pitäisi saada enemmän esille.

Koulu on onneksi ilmoittanut jatkavansa No Outsiders projektia. He ovat saaneet myös tukevia osoittavia viestejä vanhemmilta. Suurin ongelma näyttääkin olevan koululaisten vanhempien valistaminen.

6.2.19

Antti Heikkilä VS Antti Heikkilä

Koko kansan suosituin (tai tunnetuin) ortopedi Antti Heikkilän uusi kirja palasi myyntiin uuden painoksen kera. Lääkkeetön elämä -kirjan päivitetty versio on kokenut muutoksia. Mutta millaisia?

Antin nettikirjoittelua ja haastatteluja seuranneet ovat luonnollisesti tietoisia, ettei kirja sisältänyt asiavirheitä. Niin monta kertaa Antti painotti, ettei hänen kirjastaan oltu löydetty asiavirheitä.


Uusimaa-lehden haastattelussa (12.1.2019) Antilta kysyttiin näistä kriitikoiden löytämistä virheistä:

Mitä sanottavaa sinulla on niistä kirjastasi löytyneistä virheistä? Niitä on perattu usealla eri taholla, esimerkiksi Valtsun terveysblogissa yhteisöpalvelu Facebookissa?
– Tuo blogin pitäjä on vainonnut minua jo kymmenkunta vuotta. Väitteet ovat hänen mutta kukaan todellinen asiantuntija, proffat jne., eivät ole voineet yksilöidä mitään virhettä, Heikkilä puolustautuu.

Antti ei millään tahtonut hyväksyä Vladimir Heiskasen sekä Olli Haatajan löytämiä virheitä. Esim. Antin väite "kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitihin ensimmäisen kuukauden aikana" pysyisi ortopedin puherepertuaarissa kuin herpes-virus hermosoluissa. Hyväksyntä tapahtuisi vain, jos Antin silmissä tarpeeksi arvovaltainen ihminen kertoisi niistä hänelle.

Sama uskomus toistui Helsingin Uutiset sivuston haastattelussa (16.1.2019):

Heikkilä vastaa kritiikkiin todeten, että kirjasta ei ole pystytty osoittamaan virhettä.

Toistuvasti Antti väitti, ettei hänen kirjassaan ole asiavirheitä.

Tietenkin Heikkilä oli väärässä tuolloin. Asiavirheet pystyi jokainen utelias itse tarkistamaan. Arvoitukseksi jäi vain se aikooko Antti korjata ne virheet jossain tulevassa painoksessa.

Tapahtuipa niin oudosti, että Antti ihan oikeasti meni poistamaan virheitään kirjasta! YES! Juuri tätä kriitikot olivat odottaneet tapahtuvan alusta asti. Mutta Antin uppiniskainen denialismi piti aiheen otsikoissa ja kriitikot saivat vain lisää jauhoa myllyynsä. Kohu ei olisi koskaan noussut niihin mittoihin joihin päädyttiin, jos Antti olisi vain suhtautunut virheiden löytämiseen kuten faktoja arvostavat ihmiset suhtautuvat.


Lääkäri Antti Heikkilä taipui ja korjaili kohukirjaansa uuteen painokseen

Vladimir Heiskanen kävi läpi uutta painosta. Virhelistalta oli poistettu yli 40 virhettä, eli about puolet löydetyistä. Eli Antti lopulta käänsi takkinsa oikeaan suuntaan. Siitä hän ansaitsee kiitosta. Juuri sitä häneltä odotettiin. Yli viisi kuukautta.

Tietenkään Antti ei ole julkisesti puhunut tai myöntänyt, että kirjasta olisi korjattu näitä löydettyjä virheitä. Onneksi hän sentään osaa korjata ne sieltä verhonsa takaa.

3.2.19

Noituutta ja tyttären silpomista

Iso-Britannian kruunun syyttäjä sai harvinaisen voiton. Nimittäin oikeudessa jaettiin maan ensimmäisen tuomio lapsen sukupuolielinten silpomisesta. Uhri oli kolmevuotias tyttö. Rikollinen oli tytön äiti. Tapaukseen liittyi myös noituutta. 37-vuotias äiti käytti loitsuja, joilla hän yritti taivutella sosiaalivirkalijat ja poliisit pois kimpustaan.

Hedelmien sisään oli tungettu paperilappuja, joihin oli kirjoitettu virkailijoiden ja poliisien nimiä. Ne olivat kirouksia.

Tutkinnassa selvisi, että äiti oli valmentanut tytärtään valehtelemaan poliiseille. Silpomisen sijaan olikin tapahtunut onnettomuus. Tyttö oli pudonnut terävien metallien päälle kurkottaessaan keksiä. Silpomisen jälkiä jouduttiin hoitamaan sairaalassa. Tyttö oli menettänyt paljon verta.

Taikuus ei toiminut. 

Äiti todettiin oikeudessa syylliseksi. Tuomio julistetaan maaliskuussa. Se on iso merkkipaalu silpomisen vastaisessa työssä. Ilmiötä salataan yhteisöissä. Lasten silpominen on pitkään ollut käytännössä hyväksyttyä lasten törkeää pahoinpitelyä.

1.2.19

Nämä kohteet vuoden 1935 Berliinissä kannattaa nyt bongata

Berliini ei jätä ketään kylmäksi. Kauniiden kivitalojen kaupunkiviidakko on nykyisin elämysten loputon lähde. Parhaillaan Berliini valmistautuu ensi vuoden elokuussa alkaviin kesäolympialaisiin. Kaupunkiin nousee sitä varten kiivaalla tahdilla yhä uusia rakennuksia ja matkailunähtävyyksiä.

Näkymät aukeavat lintuperskpektiivistä.

Upean kaupungin ylle pääsee modernin maailman luotettavalla ilmamatkailulla. Saksassa nautitaan vilkkaasta zeppelin-ilmalaivojen liikenteestä. Suunnitteilla on juhlistaa -36 kesäolympialaisia upouuden ja maailman suurimman ilmalaiva LZ-129 Hindenburgin esittelyllä. 245 metriä pitkän Hindenburgin nimi kannattaa laittaa muistiin. Tuolla zeppelinillä on edessään pitkä ura ilmamatkailun edistämisessä.

Huomattavasti edullisemmin Berliinin maisemia ja matkakohteita voi ihailla vuosi sitten avatun laajan raitiovainuverkoston kautta. Saksa on ottanut isoja askeleita teknologian saralla. Vain muutama vuosi sitten yllättäen valtaan nousseen Adolf Hitlerin tavoitteena on luoda Berliinistä Euroopan keskus. Se tapahtuu turismin edistämisellä.

Erityisen mielenkiintoinen on tulevaisuutta esittelevä osuus, jonka huikeista visioista osaa jo paljastetaan: viime syksynä Berliinissä esiteltiin uuden Germaniaksi nimetyn kaupungin visionääriset suunnitelmat. Valtakunnan arkkitehdiksi noussut ahkera Albert Speer on laatinut mallit aivan poikkeukselliset mahtavasta uudesta Berliinistä. Suunnitelmat ovat osoitus maailmansodasta toipuneen Saksan halusta muuttua aivan toisenlaiseksi valtioksi.

Berliinin on paljon muuta kuin pelkkä näköalapaikka. Matkustajan ei kannata kiirehtiä, sillä vuosisatoja seisseet historialliset rakennukset ovat varmasti pystyssä vielä seuraavankin vuosikymmenen jälkeen. Keisari Vilhelmin muistokirkon ainutlaatuiset yksityiskohdat kestävät sukupolvelta toiseen.

Viihdettä löytyy monista maailmallakin tunnetusta kabaree-ravintoloista. Lapsiperheille iloa saa sirkuksista. Hyvällä tuurilla kuuluisa sirkus Sarrasani on pääkaupungissa maailmankiertueeltaan.
Ainakin maallikon mielestä sirkusesitys on henkeäsalpaava loistavien taiteellisten suoritusten ja huipputeknolo­gian ansiosta.

Työpaikkaa Berliinistä haluaville suomalaisille tarjolla on runsaasti opetus- ja akateemisen alan töitä. Viime vuosina virkoja on vapautunut niin yliopistoista kuin muista opinahjoista, joten korkeasti koulutetuilla suomalaisilla on hyvät tärpit uuteen uraan energiaa huokuvassa Saksassa. Viranomaisia silmälläpitäen kannattaa mukaan työhaastatteluun pakata sukuhistoriat ja todistukset vanhempiensa sukulaisista. Saksalaisten jäykkä byrokratia on hieman erilaista Suomeen verrattuna.

Berliinin rantakaduille Spreen varteen kannattaa suunnata esimerkiksi auringonlaskun aikaan. Pimeyden laskeuduttua väriä vaihtavat rantavalot ovat lähietäisyydeltä lumoavaa katseltavaa, samoin värivaloin valaistut ja musiikin tahdissa tanssivat suihkulähteet. Hallinnon rakennuksia koristavat kirkkaat valopilarit ja valtapuolueen kirkkaat bannerit.

Samoin kaupungin lähiöihin on miljoonakaupungin vilskeestä huolimatta vapautunut runsaasti asuintilaa. Joissain kortteleissa jopa kokonaisten talojen verran, joten sijoituskohteita löytyy uutta kotia etsiville.

Kaiken tämän takia voin lämpimästi suositella vuoden 1935 Berliiniä, jos etsit sopivaa matkakohdetta!

Inspiraatio tähän bloggaukseen tarttui Helsingin sanomien Dubai-matkailun mainosjutusta.

Ja kyllä minä tiedän, ettei Germanian suunnitelmia oltu edes laadittu vielä vuonna 1935. Se on kuitenkin anakronismi, joka sopii tekstiin.

30.1.19

Susanna Koivula ja Aito avioliitto yhdistyksen tavoitteet

Aito avioliitto yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Koivula osallistui julkiseen keskusteluun Savon Sanomat lehden mielipidepalstalla. Se on vastaus Seta ry:n Alia Dannenbergille. Siinä Koivula erehtyy esittämään kohdan, joka ei ole täysin linjanssa havaitun todellisuuden kanssa.

Dannenberg kirjoitti "Aito avioliitto -hankkeesta", joka hänen mukaansa tähtää avioliitto-oikeuden poistamiseen samaa sukupuolta olevilta pareilta. Tuollaista hanketta ei ole olemassa. Aito avioliitto -yhdistys kampanjoi aikoinaan kansalaisaloitetta, joka pyrki kumoamaan sukupuolineutraalin avioliittolain ennen sen voimaan tuloa.

Aito avioliitto -väen julkiset aivopierut ryhmässä on onneksi kaiveltu menneisyyttä. Sieltä löytyy Koivulan julkisia kirjoituksia, joissa nähdään mm. Aito avioliitto yhdistyksen tavoitteet: pitkällä aikavälillä tasa-arvoinen avioliittolaki pyritään kumoamaan.



Se ei ole mikään yllätys.

Teknisesti Koivulan mielipidekirjoitus on kuitenkin saamassa liikkumavaraa, sillä AA-porukalla ei tällä hetkellä ole avioliittolain kumoamiseen tarkoitettua kansalaisaloitetta, mainoskampanjaa, eikä edes nettiadressia. Mutta kaikki tietävät avioliittolain kumoamisen olevan heidän tavoitteensa. Ehkä Koivulan tuoreimmat avautumiset tuollaisen "hankkeen" puuttumisesta tarkoittavat, että AA yrittää ottaa mahdollisimman paljon etäisyyttä menneisyyden tappioihin.

26.1.19

Antti Heikkilän uusin moka: 50.9 % kuolleisuus

Suomen tunnetuin ortopedi Antti Heikkilä jatkaa nyrkkinsä heiluttamista valtamedian suuntaan. Uudessa HESARI VILISEE VIRHEITÄ. Osa 3 bloggauksessaan Antti jälleen kerran osoittaa, ettei hänen versionsa tutkimuspapeiden sisällöstä ole luotettava. Aikaisemmista osista olemme tulleet tietoiseksi Antin useista asiavirheistä. Viimeisimmässä Antti osoitti, ettei valehdellessaan edes vaivaudu keksimään uskottavaa valhetta. Huom: väitän Antin asiavirheiden lisäksi siis ihan suoraan valehtelevan kun hän kuvailee kriitikoitaan. Ei mitään uutta Antin kirjoituksia seuranneille.

Tällä kertaa jaksan käsitellä vain yhtä kohtaa Antin kirjoituksessa. Sekin sisältää useamman virheen. Perinteitään kunnioittaen Antti todistaa, ettei hänen versioonsa tutkimuspapereiden tiedoista kannata luottaa.

Antti kommentoi Telegraph-sanomalehdessä ollutta tietoa silloin julkaistusta 30-day mortality after systemic anticancer treatment for  breast and lung cancer in England: a population-based,  observational study tutkimuksesta vuodelta 2016. Aivan oikein lehdessä huolestuttiin tietoon siitä, että kemoterapia on vaarallista. Sytostaatit ovat solujen tuhoamiseen tarkoitettua myrkkyä. Sitä ei todellakaan kannata antaa syöpäpotilaille turhaan. Solusalpaajien käytössä on selkeät riskit.

Tässä kuvakaappaus jälkipolvileikatuille:



"Ensimmäistä kertaa tutkijat selvittivät, kuinka paljon syöpäpotilaita kuoli 30 vuorokauden sisällä kemoterapiasta (sytostaatit) aloittamisesta."

Väärin. Sitä oli tutkittu ja vertailtu ennenkin. Tuo lehden mainitsema tutkimus oli ensimmäinen kansallinen laaja tutkimus Britanniassa, jossa kerättiin tietoja useammasta sairaalasta. Eri sairaaloilla oli erilaiset tiedot kuolleisuudesta. Antti takertuu luonnollisesti suurimpaan lukuun.

Luvut kuolemista vaihtelivat, mutta joissakin sairaaloissa kuolleisuus oli jopa 50%.

KARMEAAA! HIRVEÄÄÄÄ! SKANDAALI! Aivan järkyttävä kuolleisuus.

Sekä väärin, kuten Antilta osaankin jo odottaa.  Ja pelkkää tahallista pelottelevaa tulkintaa tuloksista. Antti ei tietenkään - TIETENKÄÄN - vaivaudu tarkistamaan mistä ihmeestä noin raju & radikaali luku saatiin. Toisin kuin Antti antaa ymmärtää, monikkoa ei olisi kannattanut käyttää. 50% oli vain yhdessä sairaalassa. Kyseinen Milton Keynes sairaalan tiedoissa keuhkosyöpää sairastaneiden kohdalla on järkyttävän korkea kuolleisuusprosentti: 50.9 %

Se mitä Antti ei millään uskalla kertoa seuraajilleen, mutta Telegraph muisti mainita, on kuinka monta potilasta Milton Keynes sairaalassa lukeutui kyseiseen keuhkosyöpää sairastavien ryhmään. Tuon 50.9 % kuolleisuuden saaneen ryhmässä oli vain kuusi potilasta. Heidän hoitosuunnitelmansa oli kuratiivista hoitoa. Heistä yksi kuoli tarkastelujakson aikana. Joten pelkästään yhden ihmisen kuolema riitti nostamaan kokonaisuuden kannalta (30-päivän jaksoon rajattuna) vakioidun kuolleisuuden 50.9% kohdalle. Vakioitu kuolleisuus oli tutkimuksessa: Risk adjusted mortality rate is the number of observed mortality divided by the expected mortality.

Samassa sairaalassa oli myös palliatiivista hoitoa saavien syöpäpotilaiden ryhmä, johon kuului 25 ihmistä. Heistä kuoli 30 päivän aikana kaksi potilasta. Tällöin ryhmän kuolleisuus samassa sairaalassa oli samalla vakioinnilla vain 8.2 %.

Yksittäisten sairaaloiden tiedot ovat selattavissa kyseisen tutkimuksen tilanneen Cancer Research UK:n yhteenvedossa. Sivulta 39 löytyy Milton Keynes sairaalan relevantit tiedot. Yhteenveto huomauttaa erikseen, että sairaalan poikkeuksellisen pieni otanta tarkoittaa tilastollisesti erikoista tulosta. Tutkimuksessa otettiin huomioon samanlaiset pienien potilaiden tilastot muissakin sairaaloissa. Näiltä pyydettiin erikseen taustatietoja, kuten perinpohjaiset ja huolelliset tutkijat tekevät. Milton Keynes sairaala vastasi (s 53) tutkijoille:

"Colleagues have identified that the patient who died within 30 days was miscategorised as curative intent when the treated was intended to be palliative. We would like to confirm that we have resubmitted our data. MKUH has a small number of patients for non - small cell lung cancer treatment with curative intent. In the original data submitted, MKUH was identified as an outlier where 1 patient died within 30 days of chemotherapy who was treated as curative intent; with the  total population of curative intent being 6 patients. This represented 16.67% of the population and a risk adjusted mortality rate of 50.9%. However on further validation, it was identified the patient who died was miscategorised and therefore the treatment intended was palliative as opposed to curative. In summary, MKUH treated 5 patients with curative intent and none of these patients died within 30 days of chemotherapy treatment."

Suomeksi käännettynä tuo tarkoittaa, että Antti Heikkilä ei osaa lukea tieteellisiä tutkimuksia. Tai vaihtoehtoisesti hän osaa lukea niitä, mutta tarkoituksenmukaisesti antaa niistä väärää tietoa. Vain Antti tietää totuuden.

Antti jatkaa tuon mainitsemansa 50% kuolleisuuden jälkeen:

Tätä tietoa ei saa Suomessa esittää, ja tämän takia ne ovat olleet kimpussani. Se kertoo myös sen, etteivät ne seuraa aikaansa.

Voi kulta pieni. Et esittänyt tietoa, Antti. Esitit virheellistä tietoa. Olit väärässä. Et vaivautunut perehtymään aiheeseen. Näiden takia sinä saat kritiikkiä. Yhä uudelleen ja uudelleen.

Milton Keynesin tiedoissa oli virhe, sillä se yksi kuollut potilas olikin palliatiivisen hoidon vastaanottaja. Mikä tarkoittaa, ettei yksikään sytostaatteja saanut kuratiivisen ryhmän potilas kuollut. Ihan vaan sellaisena pienenä nippelitietona Antille. Ehkä Antti korjaa virheensä. Ehkä hän ei enää vihjaile, että sytostaattihoidon aiheuttama kuolleisuus voi nousta jopa 50 % paikkeille. Lukemalla sitä tutkimuspaperia Antti olisi saanut nähdä tarkimman yhteenlasketun kuolleisuuden, joka perustuu laajempaan ja luotettavampaan potilasryhmistä saatuun tietoon. Se luku ei kiinnostanut Anttia.

Spoiler:

Antti ei tule korjaamaan virhettään.
 

Ash havainnollistaa sormin kuinka monen potilaan tiedot oli kirjattu väärin Milton Keynes sairaalassa.

24.1.19

Tieto lisäsi homeopaatin tuskaa


Skeptical Inquirer -lehti haastatteli Gramsia. Luvassa itselleni tärkeimpien kohtien pikainen kertaus.

Saksalainen Natalie Grams aiheuttaa suurta päänsärkyä saksalaisille homeopaateille. Hän on nimittäin entinen homeopaatti. Ja vielä pahempaa, hän kertoo miksi hänestä tuli entinen homeopaatti.

Grams on lääkäri joka myös opiskeli homeopatiatutkinnon. Näin hän pystyi antamaan potilailleen monipuoliset hoitovaihtoehdot. Grams oli täysin vakuuttunut homeopatian hoitotehosta. Yksityisellä vastaanotollaan hän koki monia upeita paranemistapausia. Kuitenkin julkisessa keskustelussa homeopatia kohtasi jatkuvasti kritiikkiä. Tästä innostuneena hän päätti kirjoittaa homeopatian puolustuspuheeksi kirjan. Sen avulla homeopaatit pääsisivät helposti selittämään miksi kyseessä ei ollut pelkkä uskomushoito.

Grams perehtyi aiheeseen liittyviin tieteellisiin tutkimuksiin. Siitä seurasi havahtuminen homeopatian hoitotehoon. Varsinaisen puolustuspuheen sijaan hän kirjoitti selityksen siitä miksi niin moni turvautuu homeopatiaan. Sen jälkeen oli kuitenkin edessä se kuuluisa prioriteettien tärkeysjärjestyksen järjestäminen.

Homeopaattisia tietojaan päivittänyt Grams ei voinut enää jatkaa suosittua homeopaattipraktiikkaansa. Uskomushoidon ideologia oli osoittautunut tieteellisesti kehnoksi. Kolme vuotta sitten Grams jätti varman ja hyvää palkkaa tuovan ammattinsa homeopaattina.

Nykyään Grams luennoi, väittelee ja valistaa homeopatiasta kaikkien halukkaiden kanssa. Hän työskentelee kuluttajasuoja- ja skeptikkojärjestössä.

Kirjasta tuli yllättäen suosittu Saksassa. Gramsin tarina kiersi lehdistössä. Mutta olisivatko saksalaiset homeopaatit kiinnostuneita siitä miksi hän muutti mieltään homeopatiasta? Eivät olleet. Gramsin suuntaan lähetettiin vihapostia. Häntä kohdeltiin petturina. Kiinnostusta vuoropuheluun ei löytynyt.

Gramsin kirjoittama kirja Homeopathy Reconsidered What Really Helps Patients kirja julkaistaan helmikuussa. Kirja on saanut Amazon-kaupassa jo ensimmäisen arvostelunsa. Sen kirjoitti yhden tähden kirjalle antanut Saksan homeopaattiyhdistyksen Francis Treuherz:

The author has found devious ways to denigrate homeopathy and is a member of a German so-called 'Skeptic Association' which indicates a bias against homeopathy. If you want to learn more about how a homeopath thinks there are better books to read such as by Larry Malerba, Dynamic Medicine: The World According to Homeopathy and Green Medicine: Challenging the Assumptions of Conventional Health Care.

Ai niin. Grams on saanut tappouhkauksia. Hän on myös joutunut muutaman kerran turvautumaan poliisin suojeluun. Homeopatiassa liikkuvat isot rahat joita homeopaatit haluavat puolustaa aggressiivisesti.

22.1.19

Aito avioliitto ry on vielä olemassa?

Jouduin hieman nostelemaan kulmakarvojani kun luin uutisia Educa-messujen osallistujista. Opetusalan messuille oli tulossa myös vanha ja simultaanisesti vanhoillinen tuttumme Aito avioliitto yhdistys. Miksi sellainen epätasa-arvoa ajanut yhdistys haluaisi messuille?

Kritiikkiä sateli Educa-messujen järjestäjä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n suuntaa. Pian he tekivät päätöksen AA:n poistamisesta osallistujalistalta. Ja hyvä niin. Puheenjohtaja Olli Luukkanen kommentoi päätöstä:

Opettajan ammattiin ja tapahtuman arvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja yksilön oikeuksien sekä valinnanvapauden kunnioittaminen. Nämä arvot huomioidaan erityisesti tapahtuman virallisissa ohjelmaosuuksissa ja tapahtuman tarjoamissa puheenvuoroissa. Aito Avioliitto ry oli osallistumassa messuille näytteilleasettajana, mutta he eivät olleet missään vaiheessa mukana virallisessa ohjelmasisällössä.

Päätös voi tulla yllätyksenä vain jos tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulet Aito avioliitto yhdistyksestä. Onneksi internet muistaa kaiken sen mitä yhdistyksen väki on sanonut ja kirjoittanut seksuaalisista vähemmistöistä ja samaa sukupuolta olevista vanhemmista. Sukupuolineutraalin avioliittolain läpiajamisen ja sitä seuranneen vastatoimena perustetun kansalaisaloitteen vuosina käytiin läpi useaan otteeseen yhdistyksen argumentit, kannanotot ja jopa

Itse koin myös pienen yllätyksen uutisen tiimoilta. Aito avioliitto ry on vieläkin aktiivinen? Kaikkien niiden omiin jalkoihin kompastumisien ja tappiosarjojen jälkeen porukka yrittää sillä samalla setillä kuin edellisinä vuosina.

Nykyisen avioliittolain aikakautena yhdistyksen ajamat asiat tulisivat konkreettisesti rajoittamaan suomalaisten tasa-arvoa. Menestys ei näillä näkymin ole saavuttamassa yhdistystä. Edellisten tappioiden jälkeen vuorossa on entistä suurempien lakiteknisten vaiheiden yli hyppiminen, jotta he pääsisivät muuttamaan avioliittolakia entiseen muotoonsa.

Ironia-mittarit joutuvat äärimmäisen rasituksen alaiseksi, kun yhdistys valitti OAJ:n päätöksen olevan epätasa-arvoinen. Aito avioliitto yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Koivula kirjoitti:

Emme pidä tällaista ratkaisua tasa-arvoisena, yhdenvertaisena emmekä suvaitsevaisena.

Ai NYT tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olisivat asioita joita te haluatte? Sepä mukava kuulla.

On hyvin valitettavaa, että perhemyönteiset arvot katsotaan messuille sopimattomaksi.

Väärin. Tuo on kuin sanoisi, että on valitettavaa, että työsuhdemyönteiset arvot katsotaan messuille sopimattomiksi, kun orjatyön kannattajayhdistys haluaisi ammattiliittojen messuille.

 Aito avioliitto ry jatkaa työtään lapsen oikeuksien ja sananvapauden toteutumiseksi. 

Se on hienoa. Myös minä kannatan noita molempia arvoja. Tosin toimillaan Seta ry on osoittanut ajavansa sitä lain edellyttämää kansalaisten tasa-arvoa, mutta Aito avioliitto ry on ollut rajoittamassa sitä tasa-arvoa.  Voimme vain kuvitella miten paljon yhdistyksen jäsenet hurraavat esim. Egyptistä kantautuviin uutisiin.

18.1.19

Amiraali Nordensköldin meriseikkailut

 Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut - Raoul Johnsson

Löysin sattumalta kirjakaupasta mainiota luettavaa kaikille merisodan ja historian ystäville. Johnsson kirjoittanut  Suomessa syntyneen Otto Henrik Nordenskjöldin elämästä. Se on kuin Hornblowerin tarinoista oikeaan maailmaan siirretty ryysyistä amiraliteettiin satu 1700-luvulta. Olihan miehen suku aatelinen, mutta sieltä köyhästä päästä suuriruhtinaskunnan maaseutua.

Johnsson kuvailee merenkäyntiä ja sen taitojen oppimista elävällä tavalla. Kirjaa lukiessa sen näkee mielessään kuin televisiosarjana nuoren miehen päättäväisestä etenemisestä vastoinkäymisestä toiseen. Aina niistä jotain oppineena ja itseään parantaneena. Saariston kadettikoulusta lähtien Oton älykkyys ja tarmo tulivat esiin. Suurin jarru urankehitykselle oli ainainen pula rahasta. Ylennykset toivat paremman palkan, mutta samalla aina vaan lisää velvollisuuksia, jotka toivat entistä enemmän kuluja. Vain uransa loppupuolella ei enää tarvinnut jatkuvasti taistella niin vihollisen laivoja kuin velkakirjoja vastaan. Ja oli myös aikaa sekä varoja miettiä avioliiton satamaan purjehtimista.

Kokemusta kertyi runsaasti koko uran ajan. Amiraliteetti lähetti rauhan aikana useita nuoria upseereitaan toisten kruunujen laivastoihin oppimatkoille. Näin Ruotsin laivasto sai kipeästi tarvitsemaansa kokemusta. Ja muiden maiden laivastot saivat aina tarvittavaa pätevää väkeä laivoihinsa. Toki aina oman maan upseerien alaisuuteen. Sotatilan vallitessa eteenpäin pääsi ansioillaan, sillä vähänkään voittoa arvostavat laivastot olivat armottomia meritokratioita. Komentajan paikalle ei päästettäisi tumpeloita. Tai päästettäisiin, mutta hänen alaisuutensa laitettiin miehiä jotka osasivat korjata päällikön virheet.

Otto kiersin ensin Englannin kuninkaallisessa laivastossa. Sieltä ei kertynyt taistelukokemusta, mutta hän näki miten systemaattisen tarkasti laivaa ja kokonaista eskaaderia voitiin johtaa. Seuraavaksi hän sai pestin Ranskan laivastosta. Juuri sopivasti sodan alkaessa Englannin kruunun ja uppiniskaisen uuden siirtokunnan vapauden halujen ottaessa yhteen maailman merillä.

Mistä pääsemme aatelisiin Ruotsin kuninkaan veljeen, eli Kaarle-herttuaan. Hän ei ollut pätevimpiä merisodan taitajia. Se oli kaikkien tiedossa, joten oikeaa sotakokemusta kerännyt Nordenskjöld pääsi ansioillaan laivaston lippukapteeniksi. Hän teki suosituksia päätöksistä, joista viimeisen sanan antoi laivaston komentajana Kaarle-herttua. Herttualla oli mukanaan oma lähipiirinsä, jolla oli vuorostaan omat poliittiset tavoitteensa ja hovielämän keinottelua. Niihin kuvioihin sopi epäonnistunut Ruotsin laivastosota Venäjää vastaan. Tämä tuli parhaiten ilmi, kun Ruotsin laivasto onnistui täysin yllättämään kahtia jakautuneen Venäjän laivaston satamasta kesken tykkien siirtoa. Se olisi ollut täydellinen tilaisuus tuhota nopeasti ja helposti vastustajat, mutta herttua pähkäili päivän verran hyökkäyksen julistamista. Vastoin Nordenskjöldin suositusta aloittaa heti varman voiton haltuunotto.

Hyökkäys aloitettiin aivan liian myöhään. Venäläiset laivat olivat siirtäneet tykkinsä asemiin. Ruotsin laivat tunaroivat tykkiensä tulituksessa. Episodi oli nöyryyttävää kompurointia, joka vuorostaan johti Ruotsin merimahdin asteittaiseen alamäkeen, kun Venäjän laivasto onnistui purjehtimaan käytännössä täysin ehjänä takaisin merelle. Kustaa III:sen haaveet Pietarin nopeasta valtaamisesta upposivat syvälle raudanväriseen mereen. Miten erilainen maailmasta olisi tullut, jos Ruotsi olisi tuolloin varmistanut valta-asemansa Venäjää vastaan?

Historiasta löytyi myös pätkiä, jotka saivat minut nauramaan. Kuningas Kustaa III kun halusi sotaa Venäjää vastaan niin paljon, että hän järjesti klassisen (vai silloin modernin?) false flag iskun ihan Suomen maaperällä. Kuin suoraan salaliittoteorioista! Kuninkaalla ei ollut valtakirjaa hyökkäyssodan julistamiseen. Tarvittiin vieraan vallan hyökkäys Ruotsin kimppuun. Tukholman oopperasta roudattiin Suomeen asti kopioita venäläisten sotilaiden univormuista. Nämä puettiin Savon prikaatin suomalaisten sotilaiden päälle, jotka sitten määrättiin hyökkäämän oman raja-asemansa kimppuun. False flag tiedettiin jo sen tapahtuessa lavastetuksi. Siitä ei saatu oikeutusta sotaan. 

Suosittelen vara-amiraali Nordenskjöldin elämään tutustumista myös niille, jotka eivät ole aikaisemmin merisodankäynnistä kiinnostuneita. Johnsson osaa kirjoittaa kiinnostavasti myös kaikesta muusta elämästä, jota merimiehet elivät sotimisen ohella.

13.1.19

Antti Heikkilä jatkaa valehtelua

Ei ole mikään yllätys, että Antti Heikkilä jatkaa vähemmän totuudenmukaista esiintymistään. Tarinat jatkuvat Antin facebook-sivulla. Hän jakoi siellä Uusimaa-sivustolla julkaistuin Heikkilälle oli vaikea löytää haastajaa kirjoituksen. FB-ryhmässään Antti jakaa sitä saatetekstillä:




Tiedät, ettei tuo ole totta, Antti. Siksi me ja moni muu tiedämme, että sinä valehtelet. Moni tuntemani ihminen haluaisi väitellä kanssasi niistä kirjasi asiavirheistä. Vladimir Heiskanen palaa innosta keskustella kanssasi. Sinä olit se, joka ilmoitti ettei vaivaudu keskustelemaan tai väittelemään kriitikoidensa kanssa. Vai oletko jo unohtanut mitä sanoit viime vuonna?

Tuo trollitribunaali vaatii minua vastaamaan virheisiin, jotka ovat löytäneet kirjani lähdeluettelosta. En vastaa trolleille mitään vaan pudotaan [sic] suoraan roskikseen.

Kuka pelkää ketä, Antti? Kuka ei uskalla vastata kritiikkiin ja kirjastaan löydettyihin virheisiin, Antti? Jos et tiedä vastausta, niin se olet sinä, Antti.

Valitettavasti on jotenkin jännästi käynyt niin, että minut on blokattu FB-sivultasi, joten emme voi ainakaan siellä keskustella niistä asiavirheistäsi. Vaikka siellä kommenteissa näkyy aina olevan monta seuraajaasi, jotka ihmettelevät mitä ne asiavirheet oikein ovat.

Ja niihin vastatessaan Antti syyllistyy jälleen uuteen valheeseen.



Virheitä ei pystytä yksilöimään? Miten se on muka mahdollista, kun Antti ihan itse on yksilöinyt tarkasti ne "nettitrollit" jotka ovat yksilöineet Antin kirjasta löydettyjä virheitä?

Hämmentävää. Joko Anttia vaivaa erittäin paha muistisairaus TAI hän valehtelee jälleen kerran.

Voimme vain arvailla johtuiko Heikkilän vuokrapestin päättyminen Eiran sairaalassa tästä epärehellisestä käytöksestä. Ehkä. Ehkä ei. Tosin onhan ortopedillä ikää yli 70-vuotta. Heikkilällä ei ollut työsuhdetta sairaalan kanssa, mutta Antin seuraajille se on vain yksityiskohtiin takertumista.

Onneksi Uusimaa-sivusto julkaisi vastineen itse Vladimir Heiskaselta, mutta se on maksumuurin takana. Ainakin sivuston tilaajat tulevat tietoiseksi Heikkilän kirjan asiavirheistä.

12.1.19

Kreationistien meemi: Kadonnut lentolaivue

Kauan sitten kuolleeksi luulemani kreationistien meemi nousi kuolleista, kun huomasin kotimaisten kreationistien ryhmässä kadonneen lentolaivueen paluun. Eräs luomisopin ja nuoren maailman kannattaja linkkasi ryhmään tarinan Grönlannin jäähin syöksyneistä lentokoneista. Sillä nuoren maailman kreationistit yrittävät selittää, ettei Grönlannin jäätikkö voi olla vanhempi kuin n. 4000 vuotta.

Miksi?

Kreationistien aikajanaa rajoittaa rajusti heidän olettamansa maailmanlaajuinen vedenpaisumus. Maan pinnalla nähtävät muodostelmat ovat siksi nuorempia kuin vedenpaisumuksen tapahtuma, jonka he ajoittavat Raamatun perusteella sinne jonnekin 4000 vuoden päähän. Siksi myös kaikki jäätiköt ovat nuorempia kuin 4000 vuotta. Ja siksi kreationistien täytyy taistella viimeiseen asti isompia aikajaksoja vastaan. Hintana periksi antamiselle on Raamatun oletetun erehtymättömyyden menetys. Se johtaa sielun ja kuolemanjälkeisen elämän menettämiseen, joten panokset ovat tärkeät kreationisteille.

Tästä pääsemme kadonneeseen lentueeseen. Toisen maailmansodan aikana 15. heinäkuuta 1942 Grönlannista nousi lentue, jonka määränpäänä liittyä sotaan Britannian saaristoilla. Lentue joutui kuitenkin pahaan myrskyyn. Tehtävä jouduttiin keskeyttämään, mutta paluu lentokentille ei myrskyn takia onnistunut. Lentokoneet joutuivat tekemään pakkolaskun Grönlannin itäisen rannikon jäiseen erämaahan.

Lentäjät tarpoivat jäätä pitkin tukikohtiinsa. Paikalle palattiin etsimään lentokoneita vasta vuonna 1988, kun kaksi miestä oli tarpeeksi kauan pyörinyt paikalla. He olivat kuulleet tarinat kadonneesta lentueesta ja halusivat pelastaa ne. Kaksikko ei kuitenkaan ollut tietoinen siitä miten paljon Grönlannin itäisellä rannikolla sataa vuosittain lunta, joten he olettivat lentokoneiden olevan vain pientä lapioimista vaille pelastettavissa. Itäinen rannikko on juuri se alue joka saa suurimmat sateet vuoden aikana. Lentokoneet päätyivät keskelle seutua jossa on aina Grönlannin suurimmat lumisateet. Vuodesta riippuen lumisadetta voi kertyä metristä kahteen metriin. Se selittää miksi lentokoneita etsivä parivaljakko löysi lentokoneet 75 metrin syvyydestä.

Kuvakaappaus Time Machine - The Hunt For The Lost Squadron dokumenttielokuvasta



Kuvakaappaus Accumulation over the Greenland ice sheet from historical and recent  records paperista

Yli neljäkymmentä vuotta kestänyt erämaassa lepääminen tarkoittaa valtavan lumimäärän alle joutumista. Varsinkin suurimpien lumisateiden alueella itäisellä rannikolla vuosittainen sulaminen ei kerkiä viemään lumia pois. Lumi muuttuu jääksi, kun sen päälle sataa tarpeeksi lisää lunta. Kertyvä paino prässää jäätä. Ja tätä toistuu vuodesta toiseen. Joten tietenkin lumeen alle hautautuneet lentokoneet näyttävät 46 vuoden jälkeen aivan kuin jäähän uponneilta.

Mutta kreationisteille 75 metrin syvyydestä löydetyt lentokoneet tarkoittavat, ettei jäätikön ikää voida luotettavasti laskea. Jos ikää ei voida luotettavasti laskea, voi jäätikkö olla vain joitain tuhansia vuosia vanha. Siksi kadonneen lentueen tarinalla yritetään kyseenalaistaa Grönlannin jäätikön keskeltä kairattuja jääkerroksia, joissa vuosittainen lumisade on huomattavasti vähäisempää verrattuna itärannikon lumisateeseen. Kolmen kilometrin paksuisesta kerrossarjasta voidaan laskea kerroksia n. 110 000 vuoden ajalta. Eikä niiden ikää päätellä pelkästään kerrostumien määrää laskemalla, sillä jäästä voidaan ottaa talteen sinne jääneiden ilmakuplien ja veden tallentamaa tietoa mm. silloisesta ilmakehän isotoopeista, metallien, mineraalien, ja siitepölyn määrästä sekä laadusta, jne.

Eikä jäätikön kerrostumista lasketa vuosia ihan mistä tahansa. Vanhimmat kerrossarjat ovat jäätikön keskellä, jossa kerrosten paino pitää vanhemmat kohdat suhteellisen hyvin paikallaan. Rannikolla jäätikkö leviää jatkuvasti reunoja kohden. Pelkkä jäätikön paksuus ei vielä kerro mitään siitä kuinka vanhaa jää on kyseisellä kohdalla.

Toisiaan tukevien ja toisistaan riippumattomien iänmääritysten perusteella Grönlannin jäätikkö on huomattavasti vanhempi kuin vain 4000 vuotta. Vaikka iänmäärityksissä olisi järkyttävän isoa heittelyä (eikä sellaista ole onnistuttu osoittamaan).

Kaikki tuo ollaan valmiita ohittamaan kreationistien suunnalta, koska he yleistävät suurimman lumisateen alueen kertymän koskemaan koko jäätikköä:

"Evolutionistit ja muut pitkiin ajanjaksoihin uskovat sanovat usein: ”Nykyisyys on avain menneisyyteen”. Tämän ajattelutavan mukaan kolmen kilometrin paksuinen jääkerros, josta GRIP:n (yhteiseurooppalainen Jääkerrosprojekti Grönlannissa 1990–1992) yhteydessä on puhuttu, tarkoittaisi jääkerrosten kasaantumista vain noin 2 000 vuoden pituiselta ajanjaksolta. Vaikka otetaan huomioon alempien kerrosten puristuminen, on silti ollut runsaasti aikaa, noin 4 000 vuotta Nooan päivistä lähtien, jotta nykyiset jääkerrokset ovat ehtineet kasautua - jopa nykyajan yleensä ei-katastrofaalisissa olosuhteissa. Alempien kerrosten puristumisen vastapainona on hyvä huomioida, että maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen jälkiseurauksena satoi muutamien vuosisatojen aikana paljon enemmän lunta kuin nykyään sataa."

Niin väärin ja typerää, että jopa minua alkoi vituttamaan kun luin tuon. Juuri niinhän siinä käy, kun luen kreationistien tekstejä.

10.1.19

Intian tiedekonferenssin outo sisältö

Intian akateemisella maailmalla on PR-ongelma. Maan suurimpiin tiedekonferensseihin lukeutuva Indian Science Congress kutsuu yli 15 000 tutkijaa Intiasta ja ympäri maailmaa luennoimaan ja seuramaan tieteen uusia tuulia. Tähän valtavaan joukkoon pääsee aina silloin tällöin puhujiksi henkilöitä, joiden ei ehkä olisi pitänyt päästä puhumaan tiedetapahtumassa. On nimittäin surullinen totuus, etteivät kaikki puheet ole kuuntelemisen arvoisia tiedeluennoilla. Paitsi ehkä viihdetarkoitukseen tarkoitettuina.

Näin pääsi käymään vuonna 2016, kun tiedekonferenssiin osallistunut biokemisti Venkatraman Ramakrishnan  kommentoi lehdistölle siellä kuulemiaan juttuja. Ramakrsihnan kuvaili tapahtumaa sirkukseksi. Hän ei kuulemma osallistuisi niihin enää toista kertaa, vaan tyytyy silittämään Nobelin kemianpalkintoaan. Silloin konferenssin ohjelmalistalla oli puhujia, jotka kertoivat muinaisen Intian muinaisesta huipputeknologiaa hallitsevista kansoista. 2000 vuotta sitten Intiassa lennettiin kuulemma lentokoneilla.

Meno ei ole muuttunut. Tuoreimmat uutiset pari päivää sitten avatusta tämän vuoden tiedekonferenssista kertovat samanlaisia tarinoita sirkuksesta. Meno on ollut ehkä jopa entistä villimpää.

Tutkija Kannan Jagathala Krishnan luetteli miten muinaiset intialaiset ajattelijat kehittivät parempia teorioita maailman ilmiöiden selittämiseen kuin länsimaiset ajattelijat. Hän puhui siitä miten Dashavataran jumalat ovat parempi selitys elämän monimuotoisuudelle kuin Charles Darwinin ideat. Jumalilla on valmiina uusia parempia lajeja joilla ihmiset tullaan korvaamaan elämän kiertokulussa.

Andhra yliopiston Nageswara Rao kertoi kymmenpäisen demonijumala Ravanan omistaneen 24 erilaista lentokonetta. Ja Intiassa tehtiin koeputkilapsi tuhansia vuosia sitten. Tieto perustuu taruihin siitä miten sata munaa laitettiin hautumaan saviastiaan ja sieltä kasvoi vauvoja. Se saa jopa muinaisen Suur-Suomen muistelijat noutamaan vain pronssipokaalin.

Paleontologiaan perehtynyt Ashy Khosla Panjabin yliopistosta paljasti Brahma-jumalan luoneen dinosaurukset.

Näiden puhujien yleisönä oli tuhansia lapsia. He olivat saapuneet paikalle kuullakseen ajankohtaista ja parasta mitä Intian akateemisella maailmalla olisi tarjottavana seuravan sukupolven tutkijoille. Konferenssissa pitäisi kuulla tieteen asemasta ja vaikutusvallasta Intiassa. Kuitenkin reaktiot näihin esoteerisiä aiheita puhuviin olivat negatiivisia. Kansalaiset eivät ymmärrä miksi tiedemaailman profiilia roskataan Intiassa. Konferenssin uutisointi on nolostuttanut montaa intialaista some-kommentaattoria.

Pääministerin neuvonantaja Raghavan kommentoi kohua. Hänen mukaansa pseudotieteelliset puheet heikentävät Intiassa suoritetun tieteen mainetta. Raghavan oli pöyristynyt kuullessaan millaisista asioista tiedekonferenssissa oli puhuttu. Hän ehdottaa vastaavien puheiden sijoittamista roskakoriin, jotta pätevä ja asiallinen tiede ei menetä mainettaan. Mediassa tiede uhkaa jäädä pseudotieteellisen hömpän jalkoihin.

Konferenssin järjestäjät ovat ottaneet etäisyyttä taikauskoa ja myyttejä sisältäviin luentoihin. He yrittävät selvittää miksi tuollaisia puhujia päästettiin lavalle asti. Tiedekonferenssin maine on kokenut toistuvia kolhuja, joten jonkinlainen laadunvalvonta on paikallaan. Ensi vuonna puhujia aiotaan tarkistaa ennen avajaisia. Mikä onkin aivan oikea ratkaisu.

4.1.19

Ovela lakialoite Arizonassa

Kreationistit eivät katoa vaikka vuodet vaihtuvat kalentereissa. Uusi vuosi tuo vanhat temput. Akateemisessa maailmassa luomisoppi on vain muisto menneiltä vuosisadoilta. Suomessa aktiiviset kreationistit ovat lähes sukupuuton partaalla. Yhdysvalloissa on vielä ahkeraa yritystä. Siellä luomisoppia on pyritty tekohengittämään lakisääteisesti.

National Center for Science Education seuraa tarkasti millaisilla lakialoitteilla kreationismia yritetään sujauttaa kouluihin. Ensimmäiset ryntäykset olivat suoraa vaatimusta luomisopin opettamisesta. Ne kaatuivat siihen, ettei uskontoa saa opettaa luonnontieteissa. Siitä alkoivat luomisopin naamiointitemput. Josta lopulta päästiin älykkääseen suunnitteluun. Enää vaatimuksissa ei mainittu taikasanoja "Jumala, Raamattu ja luominen" joten sekulaarisen opettamisen edellytys ei olisi esteenä. Mutta kuitenkin lakialoitteet lerpahtivat, koska yhteys luomisoppiin oli liian selkeä.

Josta päästiin ns. tasapuolisen opettamisen säätämisiin lakipykälillä. Eihän kukaan halunnut opettaa epäreilulla tavalla lapsia? Opettajien olisi kiistanalaisissa aiheissa annettava tasapainoisesti eri osapuolten oppimateriaalia koululaisille. Juuri tällaisen lakiehdotuksen NCSE bongasi.

Arizonan osavaltiossa lainsäätäjien äänestettäväksi saapuu tammikuussa HB2002. Republikaani Mark Finchem on huolestunut kiistanalaisista aiheista. Kouluissa pitäisi opettaa riippumattomalla tavalla tietyistä aiheista puhuttaessa. Eikö kukaan ajattele lapsia?

Tietyt lakialoitteen kohdat saavat jopa minut nyökkäilemään:

3.  Prohibit teachers in taxpayer‑supported schools from engaging in political, ideological or religious advocacy in their classrooms.

Kyllä! Opettajille laaditaan ne oppisuunnitelmat ihan syystä. Laki estäisi täsmällisesti myös syvästi uskonnollisia opettajia käännyttämästä koululaisia. Mutta niinhän laki jo estääkin.

Joten miksi tarvitaan HB2002:sta?

Opettajia edellytetään tiettyyn lähestymistapaan ns. kiistanalaisissa aiheissa.

Advocate in a partisan manner for any side of a controversial issue. To ensure that students have the resources to make independent decisions on these issues, a teacher must provide students with materials supporting both sides of the controversy and present those views in a fair-minded and nonpartisan manner.  A Teacher may express the teacher's opinions on these matters but only in a manner in which students understand that students may make independent decisions and disagree with the teacher without incurring any penalty.

Miten lakialoite määrittelee "kiistanalaisen aiheen?"

F.  For the purposes of this section, "controversial issue" means an issue that is a point in a political party platform at the local, state or federal level. 

Ja kuten me kaikki tiedämme, Yhdysvalloissa ei ole pulaa luomisoppiin hartaasti uskovista poliitikoista. Tarvitaan siis pelkästään yksi kreationisti, joka sijoittaa luomisopin osaksi poliittista ohjelmaansa jossain osavaltion piirikunnassa. Sitten kouluissa olisi lain mukaan opetettava ja tarjottava luomisoppia tasa-arvoisesti luonnontieteen rinnalla.

Kerrassaan ovela tapa sujauttaa kreationismia kouluihin. Ja varmasti monta muuta aihetta jota lakialoitteen kirjoittanut ei ole osannut ennakoida.

29.12.18

Rokotepelottelun meemi: Sanofi tappoi kuusi vauvaa

Sanofi Pasteurin yhdistelmärokote Vaxelis sai hyväksynnän Yhdysvalloissa. Euroopassa se hyväksyttiin vuonna 2016. Useamman rokotteen sijasta voidaan antaa vain yhtä, joten lapsiin työnnettävien piikkien määrä laskee. Se helpottaa rokotuskampanjoiden tekemistä sekä vähentää urakkaa terveyskeskuksissa.

Se myös herätti rokotepelottelijoita uusien varoitteluiden huuteluun. Tulossa on nimittäin vauvoja tappava rokote. Kun aloituksissa nostetaan esiin pelkoa herättävät sanat "kuolleet vauvat" ei sitä seuraavaa tekstiä helposti lueta kylmän analyyttisesti. Harva pysähtyy miettimään millä perusteella rokote muka kykenee tappamaan vauvoja.

Tässä esimerkki yleisimmästä versiosta pelottelusta:





Ja Suomessa huolestutaan rokotteesta tähän tyyliin, kun eräs anonyymi oli lukenut Vaxelis-rokotteen tuoteselostetta:


Tuoteselosteesta poimittua:

6 tutkimushenkilöä kuolivat 1,2,10,42,44 ja 49 päivän jälkeen rokotuksesta.


Kuolinsyiksi ilmoitettiin
2 kätkytkuolemaa,
1 hapenpuute/tukehtuminen,
1 aivojen nestekiertohäiriö,
1 sepsis ja
1 tuntematon syy.

Seuraavassa lauseessa mainitaan, ettei yhtäkään kuolemaa todettu rokotteen aiheuttamaksi. WTF. ”Tuntematon syy” mutta kuitenkin tiedetään, että ”ei johtunut rokotteesta”. Ei kiesus.

Ei tiedetä varmaa kuolinsyytä mutta tiedetään että ei se ainakaan rokotus ollut. Tiedetään niin varmasti, että painetaan se tuoteselosteeseen.

Pelottelun perustelut ovat sitä tuttua virhepäättelyä, jota tapahtui mm. Gardasil-rokotteen tietoja  selatessa. Merckin raportista kun paljastui, että tutkimukseen osallistuneista henkilöistä oli kuollut jopa 23 ihmistä! 23 UHRIA ROKOTTEIDEN ALTTARILLE!

Mutta kun vaivautui lukemaan tarkemmin mitä ne kuolinsyyt olivat paljastui, että kuolemia aiheuttivat mm. auto-onnettomuudet ja ampumahaavat. Vanhemmilla osallistujilla on helpompi todeta ettei kannata vetää suoraa yhtäläisyysviivaa rokotteen ja kuoleman välillä. Pelkkä ajallinen yhteys ei vielä kerro johtuuko kuolema rokotteesta. Pelottelijat toteavat vain osan totuudesta. Kokeen aikana todellakin kuolee ihmisiä, mutta he eivät välttämättä kuole siihen mitä kokeessa testataan.

Takaisin aiheeseen.

Vaxelis-rokotteen pelottelun kohdalla kerrotaan kuolemista. Tuoteselosteessa on tällaista tietoa:

Deaths
In the 2 US studies, death was reported in 6 participants (0.2%) who received VAXELIS and in 1  participant (0.1%) who received Pent acel + RECOMBIVAX HB vaccines; none were assessed  as vaccine - related. Causes of death among infants who received VAXELIS were asphyxia,  hydrocephalus, unknown cause, sepsis and 2 cases of Sudden Infant Death Syndrome (occurring  1, 2, 10, 42, 44 and 49 days post - vaccination, respectively). Across all 6 clinical studies, there  were no deaths assessed as related to VAXELIS.

Rationaalinen ihminen pyrkii tietenkin myös suhteuttamaan kuolleiden määrän kokonaisuuteen. Nuo kaksi Yhdysvalloissa suoritettua koetta koostuivat 3392 vauvasta. Siksi kuolleisuus oli 0,2 %. Kun osallistujia on useampi tuhat, ja heitä tarkkaillaan tarpeeksi pitkän ajanjakson ajan, niin tuosta joukosta tulee aina kuolemaan joitain ihmisiä joidenkin syiden takia. Olisi ihme jos tuon ajanjakson aikana ei kuolisi yhtäkään vauvaa tuosta tuhansien joukosta. Tilastojen perusteella jotkut tulevat aina kuolemaan johonkin vuoden sisällä syntymästään. Kuolleisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät. Siksi vaatii pelkoisen laadukasta ja perinpohjaista perustelua, jos aikoo vakavissaan syyttää tiettyä rokotetta vaaralliseksi.

Mutta sellainen ajatus ei pulpahda päähän, jossa jo kauhistellaan vauvojen kuolemille.

Ja näin kiertoon jää jälleen uusi pelottelumeemi siitä miten uusi vauvoja tappanut rokote hyväksyttiin. Tarkkailkaa meemin leviämistä vuonna 2019.

28.12.18

Skientologiakultti Seurassa

Kerrassaan mainiota luettavaa Seura-lehdessä (13.12.2018). Outi Salovaara kirjoitti Skientologia - aate joka vangitsi artikkelin L. Ron Hubbardin perustamasta kultista. Se kertoo Suomessa asuvan entisen skientologin tarinan. 33-vuotias Saina Kamula varttui Kaliforniassa. Hän näki ja koki miten oma perhe hajoaa kultin sääntöjen ja tiukan kurin seuraamuksena. Äiti on vieläkin hartaasti mukana skientologiassa. Kamula kertoo myös siitä miten joutui hyväksikäytetyksi nuorten toimintaan keskittyvällä leirillä. Tietenkin skientologit salasivat ja kielsivät kertomasta sellaisen tapahtuvan skientologien leireillä. Aivan kuten leirillä asuvien itsemurhia pyrittiin salaamaan. Itsemurhat eivät sopineet "maailman parhaimman itseparannusopin" sanomaan.

Skientologien opeissa toimittajat ovat heidän pahimpia vihollisiaan. Heti psykiatrien jälkeen. Onkin osuvasti paikallaan, että artikkelissa mainitaan skientologien tiedottajan saaneen vihiä Salovaaran työstä. Se on täysin yhteneväistä aikaisempien tietojen kanssa. Skientologit oikeasti yrittävät valvoa ja seurata mitä heistä ollaan kirjoittamassa. Kultti opettaa tarpeeksi korkeassa asemassa oleville jäsenilleen miten toimittajille valehdellaan. Toimittajien on syytä olla tietoisia millaisten tiedottajien kanssa he ovat tekemisissä. Valehtelu tapahtuu tietenkin suuremman hyvän nimessä, jotta skientologiajärjestön maine ei kärsisi. He eivät onneksi reagoineet tarpeeksi nopeasti siihen miten paljon tieto skientologien opeista liikkuu internetin aikakautena.

Tanskassa työskentelevä tiedottaja Maria Ruesch otti lehteen yhteyttä ja lupasi oma-aloitteisesti antaa toimittajalle lisää tietoa skientologiasta. Tieto on tietenkin virheellistä. Ruesch väittää yhä sitkeästi potaskaa todeksi. Euroopassa olisi muka satoja tuhansia skientologeja ja maailmanlaajuisesti muka miljoonia.

Ruesch on myös väärässä mainitessaan Suomessa toimivien skientologien määrän. Hän puhuu useista sadoista jäsenistä. Suomen skientologien puhemies Esa Suvivirta puhuu n. 130 jäsenestä. Skientologeilla on jäljellä kaksi toimipistettä. Yksi Lahdessa ja yksi Vantaalla. Kumpikin syrjässä sijaitsevia toimistotiloja. Ei enää pääkaupungissä sijaitsevaa tyylikästä toimitilaa, mikä on yleisesti ollut skientologien tavoite maailmalla.

Suosittelen lukemaan molemmat Seura-lehden sivulta luettavissa olevat artikkelit:

Orjuuttamista ja onnen kauppaamista – Tällainen oli Saina Kamulan hurja lapsuus skientologien sisäoppilaitoksessa Kaliforniassa

Suomen skientologien usko ei horju – Oppien noudattaminen edellyttää korkeahintaisille elämänhallintakursseille osallistumista

20.12.18

Antti Heikkilän valehtelu

Hiljalleen kirjakaupat ovat heränneet Otavan kustantaman Lääkkeetön elämä -kirjan asiavirheisiin. Kirjoja vedetään pois myynnistä Keskon ja S-ryhmän kirjahyllyistä.

Suomen Kuvalehti kertoo miten Otavan näkökulma kirjaan on kokenut pienen päivityksen:
Vielä aiemmin tällä viikolla Otava mainosti verkkosivuillaan Heikkilän kirjan perustuvan ”vankkaan tieteelliseen faktaan”. Nyt esittelytekstiä on kaikessa hiljaisuudessa muutettu niin, että teoksen kerrotaan olevan ”kokemusperäinen”.

Hyvä suunta, Otava!

Kaikkien tällaisten uutisten seassa ortopedi Antti Heikkilällä on varmasti ristiriitaiset tunnesolmut rinnassaan. Toisaalta hänen kirjansa nimi on saanut hurjasti ilmaista mainosta. Toisaalta Heikkilän asiavirheet ovat päässeet samalla tavalla kansakunnan tietoisuuteen. Jokainen joka jaksaa vaivautua tarkistamaan ovatko virheet todellakin virheitä huomaa, että Heikkilällä oli päässyt useampi moka kirjaan. Hän on ihan aikuisten oikeasti kirjoittanut väärää tietoa kirjaansa.

Varmasti useat Heikkilän fanit eivät hetkeäkään epäröi, että Antti on oikeassa ja kriitikot väärässä. He näkevät nykyisen kohun pelkästään ajojahtina, jossa ison lääketeollisuuden uljas kriitikko saa tuta ilkeän sortovallan kostoa. He hurraavat, koska ovat kokeneet saaneensa jotain hyötyä Heikkilän suosittelemista dieeteistä ja ohjeista. Ja se on ihan oolrait. Olen iloinen siitä että voit paremmin.

He ovat aivan varmasti saaneet jotain suoraa hyötä elintapojensa ja ruokavalionsa muuttamisesta parempaan suuntaan entisestä. Tämä henkilökohtainen positiivinen kokemus ohjaa ihmisiä sinne vankkumattoman Heikkilä-kannattamisen suuntaan, jossa ei edes mietitä onko kaikki mitä ortopedi kirjoittaa totta vai ei. Se on ihan luonnollinen ajatusmalli meissä ihmisissä. Tällainen guru-ilmiö toistuu monilla elämän alueilla. Siksi tämän päivän bloggaus onkin tarkoitettu vain niille ihmisille, jotka oikeasti välittävät siitä mikä on totta ja mikä on valetta. Jos et välitä näistä asioista, niin mikään mitä seuraavaksi kirjoitan ei luultavasti hetkauta sinua mihinkään suuntaan. Ja se on ihan ok. Kenenkään Heikkilä-fanin ei ole pakko välittää siitä ovatko Heikkilän kirjoituksen totta vai valetta.

Ja näin pääsemme Heikkilän uusimpaan bloggaukseen: TEMPPU JA MITEN SE TEHTIIN.

Heikkilä ei vieläkään uskalla kommentoida Juhani Knuutin, Vladimir Heiskasen ja Olli Haatajan löytämiin virheisiin Lääkkeetön elämä -kirjasta. Aivan kuten ennustinkin 27.10.2018. Heikkilä ei uskalla käsitellä virheitään. Sen sijaan vuorossa on jälleen Heikkilän kriitikoiden kimppuun käymistä. Hän on sisäistänyt L. Ron Hubbardin opit siitä miten kritiikkiin suhtautudaan: "Don't ever defend. Always attack."

Antti esittää kuvailuja useasta kritiikkiä esittäneestä miehestä. Kaikille kuvauksille yhteistä on se, että kyseiset miehet huomauttavat Antin valehtelevan. Samoin Antille pääsi käymään, kun hän erehtyi kuvailemaan minua.

Kelloseppä Juha Leinivaara esitti vuosia sitten ihailunsa kirjojani kohtaan. Erityisen innostunut hän oli ensimmäisestä kirjastani Matka omenapuuhun (Tammi). Kun en sitten riittävästi osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan, katkeroitui hän ja siitä lähein sitten kirjoittanut tuota, mikä on luettavissa hänen sivultaan.

Antti ja minä tiedämme, että hän valehtelee. Me molemmat tiedämme, ettei hän pysty mitenkään todistamaan, näyttämään tai perustelemaan missä ja milloin minä muka ihailin hänen kirjojaan vuosia sitten. Me molemmat tiedämme, ettei sellaista tapahtunut. Me molemmat tiedämme, että hän keksi kaiken tuon päästään. Hän ei kykene esittämään mitään digitaalista jälkeä tuollaisesta keksimästään "ihailusta", koska sellaista ei tapahtunut netissä. Enkä ole koskaan tavannut miestä livenä, joten on haastavampaa väittää meidän puhuneen kasvotusten. Enkä lukenut hänen kirjojaan "vuosia sitten."

Varsinkin ne jotka tuntevat minut (ja miten suhtaudun fanittamiini kirjailijoihin) huomaavat miten tekaistulta Antin satu kuulostaa. En puhu kirjoista niiden kirjailijoiden kanssa jotka tunnen. Enkä puhu musiikista niiden taiteilijoiden kanssa, joita minulla on ollut kunnia tavata kasvotusten (Nick Cave sekä Embassy of Silence)

Heikkilä valehtelee. Välittääkö kukaan siitä?

Ongelma on siinä, että Antti ei tule koskaan reagoimaan tuon enempää esittämäänsä valheeseen. Hän tietää, ettei niin tarvitse tehdä. Tarpeeksi moni Heikkilä-faneista hyväksyy valheen totuutena. Tai tarkemmin sanottuna: he eivät välitä onko se totta vai tarua. Se sopii narratiiviin pelkästään katkeruudesta ja pahuudesta johtuviin hyökkäyksiin ortopedia vastaan. Aivan kuin Heikkilän kirjassa ei olisi asiavirheitä. Juuri näin Heikkilä valehtelee seuraajilleen. Hän tietää, ettei todistustaakka paina ortopedin harteilla.

Myöhemmin kirjoituksessaan Antti antaa ymmärtää, että jäsenyyteni ja paikkani Skepsis ry:n hallituksessa olisi muka minkäänlainen paljastus. Se tieto on ollut jatkuvasti tuossa blogini tietoikkunassa yläoikealla. Toisaalta on hyvä tietää, että Antti pystyy edes tuonlaiseen tiedonhankintaan ja faktojen yhdistämiseen. Yläpeukku siitä hyvästä Antin suuntaan!

Loppuun laitan kuvakaappauksen siitä miten Antti päätti kirjoituksensa. Se on malliesimerkki siitä miten uhriutuminen voi jumittua maximum overdrive vaihteelle.


Totuus ei pala tulessa, mutta potaskasta nousee höyry joka kantautuu kauas.