Ross Coulthart ja vuoden 2025 suuri UFO ilmestymättömyys

Skeptikkoja ikuisesti ärsyttänyt ongelma on vihdoinkin päättymässä. Avaruusolentojen avaruusalusten havaitsemisen vaikeus tulee tähtipolkunsa päähän. Avaruusolentoihin yhteydessä olevat henkisesti korkeammalla tasossa värähtelevät ihmiset ovat luvanneet aina silloin tällöin, että Galaktisen liiton, tai jonkun muun kosmisen joukkion, matkustusalukset ilmestyvät näkyviin jossain päin tellusta. Mutta tuo UFOjen jatkuva ilmestymättömyys toistui ja toistui. Pettymystä tuottaneet ilmestymättömyydet unohdetaan ufo-piireissä nopeasti.

Areenalle astelee itsevarmana australialainen toimittaja Ross Coulthart. Hän aloitti uransa täysin pätevänä tutkivana journalistina. Viime vuosina Coulthart on tuottanut runsaasti erikoisempaa kamaa. Australian yleisö pääsi nauttimaan The UFO Phenomenon, In Plain Sight: An Investigation into UFOs and Impossible Science, ja Need To Know materiaaleista. Hän on päässyt syvälle australialaisen ufo-yhteisön sisälle. Tuon syvältä luotaavan retken aikana Coulthart on tutustunut ihmisiin, joilla on hämmästyttävä yliluonnollinen kyky. USA:n suuren dronekohun aikana haastateltavaksi asiantuntijaksi ilmestynyt Coulthart kiertää ahkerasti eri podcasteissa.

Eilisessä Reality Check ohjelmassa hän kertoi mitä näki eräällä Esalen retriitin rannalla San Franciscossa. "Psionic" ei ole enää pelkästään ärsyttävä vihollinen UFO X-com pelissä. Sana tarkoittaa myös ihmisiä, jotka kutsuvat avaruusolentoja psyykkisillä voimillaan. Tuollaisen meditaatiohetken aikana Coulthart pääsi todistamaan miten horisontissa siintävät valot alkoivat liikkumaan. Eräs sininen valo melkein laskeutui retriittiin. Useat osallistujat kertoivat nähneensä tuollaisen "manifestoituvan" sinisen valon päällään.

Skeptikoiden kannalta olennaisinta on tuo kyky kutsua valoja. Se on kyky joka on helposti testattavissa ja varmennettavissa. Jos se oikeasti kykenisi kutsumaan ja ohjaamaan taivaan valoja.

Varmasti toimittaja Coulthart on valmistelemassa parasta mahdollista 4K HD videomateriaalia tällaisesta ilmiöstä. Vuosikymmeniä jatkunut kinastelu suttuisista pikseleistä mustavalkoisilla videoilla loppuu. Ei enää epävarmuutta siitä vierailevatko muiden tähtijärjestelmien asukkaat lomailemassa hippien rannoilla.

Tai sitten aihe unohdetaan, jotta epämääräiset puheet henkisistä voimista avaruusalusten kutsumisessa saavat kiertää ilman kritiikin häivää.

Anime on saatanasta tänäkin vuonna

 Konservatiivi kristityillä on käsissään paha pulma. Se sama ongelma joka toistuu sukupolvesta toiseen. Nuorison suosikki viihdemuodot eivät ylistä Jeesusta. Videopelit, mangat ja animet keräävät valtavasti faneja. Maallinen viihde vie ajatukset pois taivaallisesta ihanuudesta taivaan isän luona. Se on uhka ihmisten sieluja värvääville. Varsinkin kun tuon viihteen aiheina on jumalien tappaminen, raadollinen sekulaari elämä dystooppisessa scifimaailmassa tai uskontoja pilkkaavissa fantasiamaailmoissa. Onpa hahmoina myös demoneja ja piruja. Joskus jopa viettelevän kauniina hahmoina. Houkuttelemassa nuoria syntisen elämän pariin. Tarinat joissa ei kerrota Jumalasta ovat demonisia tarinoita, koska ne harhauttavat nuorisoa. Tämän perustelun takia kristityt ovat aina tehneet omat kristilliset versionsa maallisesta viihteestä.

Vuonna 2022 Matt Walsh varoitteli animen saatanallista. Tammikuun 7. päivä 2025 hän palasi aiheen pariin. Vitsikkäästi ja pilke silmäkulmassaan Matt puhuu animesta ja sitä fanittavista vähättelevään sävyyn. Jotkut Matt fanit väittävät miehen puheiden olevan vain roolihahmon esittämiä trollaavia vuorosanoja. Eihän konservatiivikommentaattori oikeasti pilkkaisi maailman suosituinta viihdemuotoa. Matt kertoo ettei aikuisten pitäisi katsella piirrettyjä. Mutta onko hän oikeasti vain näyttelemässä konservatiivi kristittyä noilla videoillaan? Emme voi tietää varmasti. Ainoa varma asia on se, että Walsh tekee kaikkensa jotta konservatiivit saadaan näyttämään kalkkeutuneilta ja elämästä irtaantuneilta valittajilta. Ehkä vahingossa. Ehkä tarkoituksella. Amerikan kulttuurinen heiluri on heilahtanut oikeiston puolelle, joten lapsuudestani tutut saatanalliset paniikit ovat palaamassa jossain muodossa.

Matt Walsh ja kumppanit eivät edes ole tietoisia siitä miten paljon kristinuskosta ammennetaan japanilaisten kirjoittamissa tarinoissa. Heidän näkökulmastaan eksoottinen uskonto on oiva tapa maustaa omia satumaailmoja. Siksi kirkot, nunnat, ja kristillinen versio jumaluudesta ovat kierrätettynä useissa animessa ja mangassa.

Loppuun voin kirjoittaa karmean tunnustuksen menneisyydestäni. Aivan selkeästi lapsena katsottu anime muovaa ja vaikuttaa nuorisoon. Koin tuon aivopesun ihan itse. Vietin ala-asteen viikonloppuisin aikaani TV:n edessä animea katsellen. Eikä mitä tahansa animea. 1990-luvun alkupuoliskolla sitä ei vielä tullut kotimaisilla tv-kanavilla. Pokemon oli vasta leviämässä Japanin rajojen ulkopuolelle, kun katselin taivaskanavien tarjontaa. Vaikutuksille altiina nuorena miehenä minä altistuin Japanin tuottamiin syntisiin tarinoihin. Joista eniten minuun vaikutti Sailor Moon. Yläasteikäiset koulutytöt murehtimassa kouluelämän stressistä, ystävyydestä ja salaperäisistä taikavoimista ei pitäisi olla perinteisellä tavalla poikia houkutteleva sarja. Eihän poikien ole soveliasta katsella pastellinväristen satuprinsessojen seikkailuja. Poikien pitää katsella maskuliinisia sotaseikkailuja. 

Mutta voih! Minäpä altistuin Sailor Moonille puolalaisen Polsat 2 taivaskanavan kautta. Se ei ollut amerikkaiselle nuorisolle esitetty sensuroitu ja puhtoinen versio. Puolalaisessa versiossa tyttöjen välinen rakkaus oli selkeästi kahden toisiaan rakastavan tytön rakkautta! KAUHISTUS! Amerikkalaisissa versioissa he olivat vain serkukset jotka olivat todella, todella, todella hyviä ystäviä. Eikä sarjassa kavahdettu hahmojen kuolemia. Ensin heihin tietenkin ihastuu ja rakastuu, jotta kuolemat riipaisevat mahdollisimman paljon. Ystävykset uhraavat itsensä, jotta toiset voivat jatkaa taistelua varjodemoneja vastaan. Jopa veri lentää kun sailor-taistelija kohtaa loppunsa. Synkimmissä jaksoissa kuolema korjaa satoa ja sankaritar jää yksinään vastustamaan Pahuuden jumalaa kuolleeseen galaksiin. Eli sitä tavallista tyttöjen hempeää piirrossarjaa Japanissa. Sarja on ihan syystä ikoninen ja kerää uusia faneja vielä vuosikymmeniä julkaisunsa jälkeen. Sehän on melkein yhtä grimdark kuin Warhammer40K.

Oppimani periaatteet Sailor Moonista olivat: ystäviä autetaan, pahuutta vastaan taistellaan ja ilkitekijöitä rangaistaan Kuun nimessä, sekä tärkeinpänä kaiken tuon taistelun aikana sinun täytyy näyttää äärimmäisen tyylikkäältä. Sailor Moon ei käännyttänyt minua homoseksuaaliksi, toisin kuin konservatiiviänkyrät varoittavat.

Viime vuonna nautin animesta, jossa demonien vastainen sanoma oli olennainen osa tarinaa. Äärimmäisen rasistinen sanoma demoneja vastaan. Frieren on aivan huippu anime. Aasialainen viihdeteollisuus tuottaa sarjoja, jotka vetävät minua enemmän puoleensa kuin tuoreet länsimaiset nuorisosarjat.

MAGA-kultin kauhistelut Oraakkeli Ellisonin puheista

Presidentti Trump palasi kaikkien aikojen sirkukseen eli toiselle kaudelleen. Luvassa on monia yllättäviä käänteitä ja tempauksia. Vain yksi monista erikoisuuksista on MAGA-kultin kohtaama kauhu ja epäusko, kun Trumpin kehuma Oracle yhtiön toimitusjohtaja Larry Ellison alkoi puhumaan Valkoisessa talossa. Monen korviin miehen puhe oli tylsää mainosta ja sijoittajien houkuttelua. Meille erikoisimmille nettiasukkaille sama puhe oli kuin isoveli-globalistien metkuista varoittaneiden pamfleteista.

 Tekoälyn voimalla tullaan käsittelemään kansalaisten terveytietoja ja näiden tietojen perusteella se alkaa valmistamaan uusia yksilöityjä mRNA-rokotteita! Näillä selätetään mm. syöpä. Kuka ei haluaisi tällaista huimaa teknologista kehitystä elämäänsä?

Trumpin tukijoukoissa tiivisti toisiaan halanneet rokotepelottelijat, individualismin ylistäjät ja NWO:n vaaroista varottavat MAGA-lippalakit alkoivat pyörimään kuin puolukka mummon per... ämpärissä.

Reagointi Ellisonin puheisiin ja lupauksiin vaihteli. Jotkut julistivat vieläkin luottavansa Trumppiin, joten tietenkin he ottaisivat uudet mRNA-rokotteet jos Trump sellaisia kehuisi. Toiset tiesivät heti sanoa, että Ellison on CIA:n kätyri, Oracle on CIA:n salainen operaatio, eikä heidän kehoaan koskaan saastutettaisi rokotteilla. Ja jotkut selvittivät Ellisonin äidin olevan juutalainen. Sehän todistaa kaiken olevan katalaa salaliittoa.

MAGA väen viimeinen toivo rokotteita vastaan on RFK jr:n lihaksikkailla harteilla kantama MAHA. Ei vatsa vaan Make America Healthy Again. Kennedyn aiheuttamat muutokset USA:n terveydenhuoltoon ovat vielä varmistamatta. Luvassa voi olla lisää MAGA-kulttia shokeeraavaa kamaa.

Venäjän sota - Jade McGlynn

 

Kirjakaupassa käydessäni huomasin tutun nimen hyllyssä. Venäjän hyökkäyksestä kertovissa videoissa ja haastatteluissa oli parisen kertaa tullut vastaan Jade McGlynn. Minulta oli täysin mennyt ohitse Venäjän sota kirjan julkaisu Suomessa viime vuonna. Häpeän tällaista epäpätevyyttä itsessäni, joten ostin kirjan välittömästi kokoelmaani. Ja sitten vielä muistin lukea sen! Venäjän sota on oiva katsaus hyökkäyksen tärkeään osuuteen. Venäläisten omiin ajatuksiin siitä miksi sotilaita lähetetään rajan yli Ukrainaan. Ja siihen miksi sodan suosio ei laannut venäläisten sotarikosten jälkeenkään.

Mielipidekyselyt ovat olennainen osa jokaisen fiksun diktaattorin valtaa. Niitä seuraamalla pystytään arvioimaan milloin mennään liian pitkälle. Eli miten valtaapitävä taho tietää välttää esim. Nicolae Ceausescun kohtalon. Kremlissä valvotaan tarkkaan sitä miten kansalaiset keskutelevat esim. Telegram ja VK palveluissa. Samaa materiaalia tutkitaan myös länsimaissa. McGlynn käy läpi näistä viesteistä venäläisen mielentilan käänteet, kun sukulaisille ja ystäville pitää selittää miksi sota ei ole heidän ongelmansa. Tai miksi pakotteet eivät ole ongelma, vaan todiste siitä miten länsimaat voitiin pakottaa myymään arvonsa halvalla kaasulla, koska pakotteet otettiin käyttöön niin myöhään.

Kremlissä ei haluta vankkaa kannatusta äänestäjiltä yhtä paljon kuin kansakunnan apaattisuutta. Passiivinen kansakunta ei sekaannu ja häiritse päättäjien touhuja. Epäpolitisoitunut kansalainen ei yritä tuoda muutosta yhteiskuntaan. Hän vain levittelee käsiään kun inflaatio räjähtää pilviin, lainojen korot karkaavat tähtiin ja lapset pakkovärvätään rintamalle. Eikä hankalista aiheista tarvitse keskustella, jos joku esittää aiheesta räikeän valheen. Näin keskustelu ohjataan heti pois aiheesta ja siihen kuka kertoo totta ja valehtelee tai voidaanko aiheesta edes löytää totuutta. Temput ovat monet ja vuosikymmeniä hiotut. Venäläisten sotilaiden tekemät sotarikokset haudataan välittömästi tai käännetään länsimaiden tekemiksi.

Uutisten hallinta on tärkein hallintakeino kansassa, joka vielä seuraa eniten tv-lähetyksiä ja lukee sanomalehtiä. Nyt kaikki merkittävät venäläiset uutistahot ovat tiukasti valtion kontrollissa. Vielä 2022 alkupuolella oli muutamia rohkeita toimittajia, jotka avoimesti puhuivat sotaa vastaan. Jopa uutislähetysten tv-studioissa näytettiin protestikylttejä, kun raivo yllättävästä invaasion aloittamisesta kyti Venäjällä.

Tuollaisille metkuille laitettiin heti stoppi. Tekoälyllä tehdyt uutistenlukijat ovat korvaamassa epäluotettavat biologiset ihmiset, jotka voivat puhua hallinnon käskyjen vastaisesti. Venäjä on edelläkävijä AI-juontajissa. Näin varmistetaan että Venäjän valtion hallitsemissa uutissa puhutaan tismalleen kuten valtio haluaa. Nämä keinotekoiset uutistenlukijat ovat saaneet myös omat profiilit sosiaaliseen mediaan, jotta mielikuva olisi vahvempi.

Venäläisten kuluttama viihde on myös suitsittu valtion sanoman tukemiseen. Populaarikulttuurissa käytetään ukrainalaista identiteettiä. Sitä tarvitaan rosvojen, natsikätyreiden, pettureiden ja ala-arvoisten hahmojen esittämiseen. Ukrainalaisuus kuvataan kielteisenä ilmiönä saippuasarjoissa, elokuvissa ja kioskikirjallisuudessa. Tällainen esittelytapa Venäjän "veljeskansasta" aktivoitiin vuosituhannen vaihduttua.

Venäläisen yhteiskunnan ja median läpiluotaus tekee McGlynnin kirjasta korvaamattoman niille, jotka haluavat oppia miten moderni Venäjä suhtautuu omaan sotaansa. Suosittelen kirjaa kaikille tiedonhaluisille. Myös McGlynnin useat haastattelut ja luennot ovat Youtubessa, jos ei jostain syystä jaksa selata paperisia sivuja.

Kummituksia telkussa

Ruotsalainen aavemetsästysohjelma Kummitusjahti on saavuttanut kuudennen kautensa. Sarjan toteutus noudattaa perinteiseksi muuttunutta kaavaa. Ryhmä vierailee synkän historian riivaamissa paikoissa. Vanhat vankilat, sairaalat ja psykiatrinen hoitolaitos ovat takuuvarmoja karmivia kulisseja kameroille. En ole vielä havainnut vierailuja hylätyissä veroviraston toimistoissa tai KELA:n toimitiloissa. Ne jos mitkä saisivat kirotut sielut laulamaan valitusvirsiä.

Katselin viattomana teinipoikana ensimmäisiä aaveohjelmia silloin kauan kauan sitten 1990-luvulla. Paranormaalien kenttätutkimusten taltiointi on aina ollut jossain muodossa tv-viihteen vakiokalustoa. Silloiset aavemetsästäjien käyttämät laitteet ovat kokeneet hurjia teknologisia edistysaskeleita. Aloitteva kummituksista kiinnostunut metsästäjä pääsee pienellä budjetilla ensimmäiselle reissulleen.

Matkapuhelimiin on mahdollista asentaa sovelluksia, jotka havaitsevat henkimaailman ilmiöitä. Ainakin sovellusten ohjelmoijien väitteiden mukaan. Käyttäjäkokemusten perusteella niitä ei kuitenkaan suositella vakaville aavemetsästäjille. Useimpia jopa väitetään huijaavan käyttäjiään. Luotettavammat tulokset saadaan erikoislaitteilla. Jotka ovat myös aina kalliimpia kuin ilmaiseksi ladattavat sovellukset.

Vakiokalustona vuosikymmeniä käytetyt nauhurit ja kamerat löytyvät helposti joka kodista. Mitä vanhempi ääninauhuri sitä varmemmin taustakohinasta saadaan tulkittavaksi kuolleiden kuiskauksia. Erikoisemmat aparaatit täytyy tilata verkkokaupoista. Pimeänäkö- ja lämpökamerat ovat nyt huomattavasti edullisempia kuin 90-luvulla. Sähkömagneettisia kenttiä mittaavia laitteita löytyy muutamasta kympistä satoihin euroihin. Se on kätevä laite jos haluat tietää onko mikroaaltouunisi tai tulostimesi päällä. Kummitusten väitetään aiheuttavan samanlaista sähkömagneettista häiriötä.

Viime vuosina kentälle on saapunut Rem-Pod. Kunnon aavemetsästystohjelma ei ole katsomisen arvoinen, jos siinä ei käytetä Rem-Podia. Se mittaa lämpötilan, ilmavirran ja sähkömagneettisten kenttien voimakkuuksia. Rem-Pod hälyttää heti kun se havaitsee niissä muutoksia. Henkiolento on silloin jossain laitteen lähellä. Tai melkein mitä tahansa muuta tapahtuu talossa.

Toinen moderni apulaite on aaveiden puheita tulkitseva kummitusboksit. Tunnetuin brändi on Bill Chappellin keksimä Ovilus Device. Noin 500 dollarin hintalapulla varustetut mallit ovat suosittuja. Laitteen kovalevylle on taltioitu hieman yli 2000 sanaa. Laite mittaa ympäristöä ja valitsee muutoksista päätellen jonkun sanan ruudulleen. Sana edustaa sitä mitä laitteen lähellä maleksiva kummitus haluaa sanoa eläville. Ovilus voi myös piirtää sanan sijasta jonkinlaisen kuvan tai valita totta/ei totta vaihtoehdoista aaveen valitseman vaihtoehdon.

Mikään edeltävistä uutuuksista ei kuitenkaan ole visuaalisesti mielenkiintoinen. Televisiosarjat tarvitsevat jotain selkeästi näyttävämpää ihmeteltävää. Aavemetsästäjien avuksi riensi Xbox pelikonsolin lisävarusteena tunnettu Kinect-liiketunnistin. Liiketunnistimesta on viritelty kannettava SLS-kamera. Kaikki SLS-kameran varusteet maksavat yhteensä noin 400 dollaria. Kinect käyttää infrapunavaloa tunnistamaan liikettä. Se heijastaa infrapunasäteilynä ”verkon” eteensä, jonka muutoksista mitataan verkolla olevien kohteiden liikkeet. Näin kyetään muodostamaan videopeliä pelaavan ihmisen vastaavat liikkeet pelikonsolin peleissä. Vaihtamalla ohjelmistoa näytölle saadaan ihmisten silmille näkymättömät liikkeet. SLS-kamera on kaikkea muuta kuin luotettava, jos sitä testataan ihan tavallisessa olohuoneessa. Ruudulle saadaan kyllä tikku-ukkoja, jotka voivat liikkua kuin ihmiset. Mutta samanlaiset tikku-ukot saadaan satunnaisesti myös kun SLS kuvaa vaikkapa tyhjää nojatuoli tai mitä tahansa muuta esinettä.

SLS-kameran käyttäjät ihmettelevät kameran havaitsemia liikkuvia tikku-ukkoja. Laitteiston havaitessa jotakin poikkeavaa on paikallaan käyttää tekijänoikeuksista vapaata kauhumusiikka.

He eivät testaa näkyykö kameralla samanlaisia aaveita, jos sitä käytetään ihan missä tahansa huoneessa. Kinect on suunniteltu olemaan paikallaan ja kuvaamaan muutaman metrin päästä sen edessä pelaavia ihmisiä, ilman että ihmisten ja liiketunnistimen välissä olisi muita esineitä. Kun liiketunnistin havaitsee mitä tahansa pientä liikettä, niin ohjelmisto yrittää sovittaa sitä koodiensa sanelemana ihmisen muottiin. Ruudulla näkyy sätkiviä tai tanssivia tikku-ukkoja, jos Kinect ei saa kokonaista ja asetusten mukaista asetelmaa eteensä. Joskus ylimääräisillä käsillä ja jaloilla varustettuina. Ja sitten kauhistellaan kuvausryhmälle miten hylätty talo on täynnä sätkiviä mutantti sieluja.

Paluu perinteisiin spiritismin käsitöihin kynttilävalolla ja Ouija-laudalla olisi romanttista. Karismaattinen okkultismin edustaja kiinnittäisi paremmin katseet ruutuun. Nykyään yhteydenotto henkiolentoihin on ulkoistettu piirilevyille ja mikrosiruille. Toisiaan kopioivat kummitusohjelmat eivät enää valitettavasti herätä suuria tunteita. Jos pettymystä ei lasketa.

 

Julkaistu Skeptikko 2024-4 lehdessä.

HAARP-laiva Espanjassa olikin potaskaa

Espanjan etelä- ja itäosat joutui hurjien sateiden runtelemaksi lokakuun 29. päivä. Sateet yltyivät ja joen virtasivat valtoimenaan. Rankkasateista seurasi laajat tulvat, joista suurimmat tuhot tapahtuivat Valencian maakunnassa. Yhden yön aikana satoi jopa 500 mm. Yli 200 ihmistä on kuollut.

Tulvatuhojen jälkilöylyissä keskusteluihin ilmestyi tuttua salaliittoteorisointia. Tragedian ei annettu olla vain tragedia, vaan siihen piti tunkea omia outoja ajatuksia. Valtava saderintama ei joidenkin mielestä voinut olla luonnollista. Eikä edes ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen seuraamusta. Syyllinen oli Espanjan rannikolla vieraillut harvinainen laiva.

Rahtilaivasta kelluvaksi voimalaitokseksi muutettu Onur Sultan sai kyseenalaisen kunnian muuttua salaliittoteorioissa HAARP (High Frequency Active Auroral Research Project) -laitokseksi. Ionosfäärin tutkimukseen tarkoitettu HAARP on näissä hämärissä teorioissa Yhdysvaltojen salainen ase, jolla hallitaan säätä ja ihmisten mieliä. Tällaisia HAARP-asemia väitetään olevan ympäri maailmaa. Esimerkiksi Norjassa sijaitseva EISCAT tutka-antennista levitetään hurjia juoruja tuhovoimaisena aseena. Norjassa salaman tappamat porot ovat tietenkin tutkijoiden salaisen teknologian uhreja. Onur Sultan kaltaisen voimalaivan väittäminen HAARP-aseeksi on uusi käänne.

Minua hämmensi eniten se mistä Onur Sultanista varoittavat kommentaattorit olivat keksineet laivan olleen Espanjan rannikolla vain päivää ennen rankkasateita. Tässä esimerkki suomalaisesta foliopiposta, joka toistaa väitettä. Skeptikon ei tarvitse tuhlata aikaansa teknologisesti hienon laivan ominaisuuksiin. Eikä tarvitse pohtia miten laivan kantamat sähkögeneraattorit muka edes teoriassa kykenisivät muokkaamaan säätä.

Vaikka laiva olisi jonkinlainen salainen sääase, niin oliko se edes siellä missä salaliittoteoriat väittivät?

Ei ollut. Vesselfinder sivuston ansiosta jokainen voi käydä tarkistamassa laivan reitin ja satamissa vierailujen päivämäärät. Tai ainakin ne jotka ovat valmiita maksamaa noin kymmenen eroa yhden päivän pituisesta Premium-tilistä, joka mahdollistaa laivojen reittitietojen selaamisen. Raotin sen verran lompakkoani.

Atlantilta saapuva saderintama oli havaittu päiviä ennen Onur Sultanin saapumista. Espanjassa annettiin ensimmäiset myrskyvaroitukset hurrikaani Leslien jäänteiden takia 14. lokakuuta. Rankkasateet alkoivat maanantaina tuona päivänä. Vasta lokakuun 25. päivä annettiin tulvavaroituksia.

 

Salaliittomeemit ovat väärässä. Onur Sultan ei ollut Espanjan rannikolla juuri ennen tulvia tai edes sinne saapuneita rankkasateita. Laiva ohitti Espanjan rannikon 5. ja 6. lokakuuta. Lokakuun 12. Onur Sultan oli jo satamassa Turkin rannikolla yli 2000 kilometrin päässä saapuvista rankkasateista.

Miten yksi voimalaiva pystyisi vaikuttamaan Atlantilta saapuvan myrskyn sademääriin kaukana Välimereltä asti? Hetkinen. Kyseisellä Karpowership laivayhtiöllä on useita voimalaivoja. Ehkä joku niistä oli Espanjassa tuohon aikaan?

Onur Sultan laivaa ei voi vahingossa luulla joksikin toiseksi voimalaivaksi. Karpowership yhtiöllä on useampi voimalaiva rekisterissä, mutta ne olivat Espanjan tulvien aikaan kaukana toisilla rannoilla. Esim. Helsingin Vuosaaren telakalla vuonna 1984 rakennettu Zeynep Sultan oli Etelä-Amerikan auringonpaisteessa. Voimalaiva Kaya Bey on ollut parkissa Turkissa Jalon satamassa. Rauf Bey on vuorostaan antanut virtaa Marsa Bashayerin satamassa Sudanissa. Yksikään turkkilaisen laivayhtiön voimalaivoista ei ollut sateiden aikana lähellä Espanjaa.

Salaliittoteoriasta ei lopulta jää käteen mitään mielenkiintoista. Voimalaivojen käyttö ja rakentaminen ei näytä ollenkaan kiinnostavan videoita ja kuvia eteenpäin jakavia. Luultavasti jonkun tulevan tulvan aikana keksitään samanlaisia tekaistuja väitteitä vastaavanlaisista laivoista.

Julkaistu Skeptikko 2024-4 lehdessä.

Littarit liftasivat Etelämantereelle eli miten Aurinko kumosi litteän Maan

 Suurta kohtua littarien parissa aiheuttanut Viimeinen Koe aka The Final Experiment tuli finaaliinsa joulukuun 15. päivä. Coloradossa asuvan pastori Will Duffyn kustantamalle reissulle kutsuttiin littarijoukkion tunnetuimpia edustajia. Heistä vain muutama suostui ottamaan kutsun vastaan. Kokeessa seurattaisiin nähtäisiinkö Etelämantereella se kuuluisa 24 tunnin pituinen päivä, kun Aurinko ei laske horisontin taakse. Tuttu ilmiö täällä pohjoisessa Suomessa. Eikä mitenkään ihmeellistä eteläisellä pallonpuoliskolla. Littareille tämä joka vuosi toistuva ilmiö on kuitenkin vaikea ja kuivunut joululimppu nieltäväksi. Heidän yleisimmissä karttamalleissaan ei nimittäin sallita yötöntä yötä Etelämantereelle. Se on kuitenkin mahdollista täällä pohjoisessa, koska karttamalleissa pohjoisnapa on littarikarttojen keskipiste. Tästä keskipisteestä säteillään ulkoreunalle, joka on valtava kiertävä jääseinä. Ympyrän muotoisen kartan päällä leijailee ja vaeltaa Aurinko ja Kuu. Littarien malleista riippuen vähän eri logiikalla ja etäisyyksillä, mutta aina lähempänä kuin oikeassa maailmassa. Yhteistä malleille on auringonvalon puuttuminen "reunan" jääseinillä. Mallissa ei ole Etelämannerta. Siksi 24 tunnin pituinen päivä on täysin sopimaton havainto ja littarimallien kumoaja. Siksi moni littari on argumentoinut, ettei kukaan ole oikeasti havainnut yötöntä yötä Etelämantereella.

Vastaväitteistä sitkeinpiä oli ettei Etelämantereelle edes pääse lentämällä. Maailmanhallituksen salainen armeija estää sellaiset reissut. Väite oli aina täysin väärin ja todisteita vailla, mutta siitä huolimatta sitä toistellaan sitkeästi littarien parissa. The Final Experiment joukkio pääsi etelän lumille Antarctic Logistics & Expeditions firman lennolla. Kuten kuka tahansa muu pääsee myös, kunhan maksaa tarvittavat massit.

Ryhmän jäsenet olivat littarien puolelta Jeran Campanella, Austin Whitsitt, Jonathan Mariande, Lisbeth Acosta. Mukana oli myös konservatiivikommentaattori Candace Owensin tuottaja/ohjaaja Mark Herman, jolta tulee reissusta jonkinlainen dokumentti.

Ryhmä pääse perille Union Glacier Camp leirintäalueelle. Leirintäalue on aivan Mount Vinsonin vierellä. Kunhan sää suosisi heitä, niin pystytetyt kamerat pääsisivät kuvaamaan sen kuuluisan 24 tuntia kestävän päivänpaisteen. Union Glacier Camp kun on aina mainostanut sellaisen valon pitävän alueen teltat lämpimänä. Matkaajat ovat joka vuosi päässeet näkemään ja kuvaamaan sen Auringon jota littarit väittävät mahdottomaksi. Ja kuvanneet yöttömän yöt sekä ladanneet ne nettiin vuosia ennen tätä koetta.

Littarien tekemät ennustukset Auringon mahdollisesta reitistä taivaalla katsojien näkövinkkelistä olivat melkein loogisia. Aurinko joutuisi tekemään reissunsa littarien kartalla esim. Chilen, Australian, Kiinan, Intian, Afrikan ja taas Chilen päällä. Siksi sen koko tulisi selkeästi vaihtelemaan, koska Aurinko olisi kauempana joskus Australian jälkeen ja lähimpänä Chilen kohdalla. Ja tietenkin Aurinko olisi piilossa, koska eihän Etelämantereella voi olla yötöntä yötä.

Ryhmän tekemät havainnot eivät luonnollisesti yllättäneet ketään. Aurinko lorvaili taivaalla 24 tuntia. Eikä muuttanut kokoaan millään havaittavalla tavalla, koska oikeasti sen etäisyys planeettaan ei vaihdellut niin paljon vuorokauden aikana. Aurinko ei kiemurrellut taivaalla. Se kiersi tylsän tavallisesti matalalla horisontin päällä. Aivan kuten planeetan akselin kallistuminen ja planeetan pyöriminen akselinsa ympärillä aiheuttaisivat Auringon liikkeet taivaalla. Mikä tahansa littarimalli jota tarjottiin ennen koetta ei täsmännyt havaintojen kanssa. Kuten kaikki tiesivät etukäteen.

Ainoa mysteeri ja jännityksen paikka olikin se miten littarit selittävät epäonnistumisensa. Ja juuri sitä minä tarkkailin heidän lähetyksissään ja keskusteluissaan. Alusta lähtien oli selvää, etteivät littarit kannattaneet mallejaan siksi että ne selittäisivät tai sopisivat havaintoihin.  Siksi etukäteen pyrittiin ennaltaehkäisemään mahdollisimman monta vastalausetta. Lennot Etelämantereelle kuvattiin pitkillä videoilla. Leirintäalueelle pystytettiin useampi Aurinkoa automaattisesti seuraava kamera. Näitä pyöriviä kameroita vahtimaan pystytettiin muita kameroita. Sekä tietenkin aurinkokello, jonka avulla nähtiin miten varjot liikkuvat ja niiden pituudet vaihtelevat.

Will Duffyn live-lähetyksessä suoritettiin vaaka-testi. Critical Think kanavan tarkkuusvaaka nähdään 23 minuutin kohdalla. Etelämantereella painojen painon pitäisi olla n. 3,8 grammaa enemmän kuin Brisbanen kohdalla Australiassa. Kuten kaikki geoidilaskentaa suorittaneet tai GOCE-satelliiteista lukeneet muistavat: leveysasteilla kun eri painovoimakenttä riippuen siitä missä päin maailmaa se mitataan. Critical Think teki ensimmäistä kertaa kokeen, jossa Etelämantereelle tuodaan kalibroitu tarkkuusvaaka jolla mitataan tällainen ero.

Mutta voih! Eih! Mitä kamalan katalaa huijausta paljastuikaan LIVE-lähetyksessä!

Vaaka ei näytäkään mittaustulosta kameralle. Sen sijaan vaa'an ruudulla nähdään mustaa taustaa ja valkoista tekstiä. The Final Experiment youtube-kanavan taustakuva toimittaa greenscreen-taustakankaan roolia! HUIJAUS! PETOS! SKANDAALI! LITTEÄ MAA VARMISTETTU!

Tai sitten vain Will Duffy oli jättänyt kameraansa päälle greenscreen-filtterin. Jolloin samalla todistettiin LIVE-lähetyksessä, että kaikki ovat oikeasti valtavalla lumikentällä. Sillä jos greenscreen filtteri oli päällä, niin kamerassa ei näkyisi lumikenttiä ja vuoristoa taustalla. Vaan yksivärinen kangastausta. Jopa useampi lähetystä seurannut littari (esim. FlatEarthDave) selitti miksi tuollainen musta tausta valkoisella tekstillä näkyy muillakin kohdilla lähetyksessä. Will Duffy havainnollisti mistä sekaannus johtui.

Eli tuon greenscreen mokan ansiosta tiedämme, ettei lähetystä kuvattu studiossa. Se ei tietenkään estä littareita väittämästä, että lähetykset kuvattiin studiossa. He eivät vain mitenkään osaa selittää miten se olisi mahdollista.

Kaikki kokeeseen osallistuneet littarit tuomittiin kerettiläisiksi. He olivat vain littarien joukkoon soluttautuneita huijareita, koska olivat myöntäneet yöttömän yön kameran edessä. Auringon kiertoa kuvanneet kamerat olivat näyttäneet vain tekaistua kuvaa, koska... Noh, ne nyt vaan olivat feikkiä! Joillakin seurantavideoilla havaittiin, että jäädessään jonkun leirintäalueen tangon tai tuulennopeusmittarin taakse Aurinko muka katosi kokonaan. He eivät ymmärrä miten Auringon loisto kamerassa muuttuu kun se on jonkin kohteen takana. Toistaiseksi littarit eivät ole tarjoneet todisteita huijauksesta. Pelkästään väitteitä.

Aidot ja oikeasti litteää Maata kannattavat littarit olivat mielestään vielä oikeassa. Kunhan he jotenkin keksivät mallin, jossa myös Etelämantereella nähdään yötön yö. Sellaisen mallin kehittäminen on varmasti prioriteetti littarien leirissä tällä hetkellä. Tällä hetkellä tuo leiri on vielä paniikissa ja toipumassa.

Mikään havainto tai testi ei tule kumoamaan littarien ajatusmaailmaa. Se on jo valmiiksi perustettu ajatuksille, jotka eivät perustu havaintoihin. Vaan havaintojen väärin ymmärtämiselle.

Mielestäni kaikkein loogisin selitys Viimeisen Kokeen onnistumiselle on, että koeryhmä lennätettiin täältä meidän litteältä Maalta toiselle pyöreällä Maalle kuvattavaksi.