Tapsan tahdit ja 404-humppa

Professori Tapio Puolimatkan edellinen kirjoitus koki kummia netissä. Kirjoitus häipyi miehen UusiSuomi -blogista, mutta ilmestyi Seurakuntalainen.fi sivustolle. Sen loppuun hän kirjoitti lisäyksen, jossa selittää miksi Loren Marksin paperia esiteltiin kuten sitä esiteltiin Tapsan ensimmäisessä versiossa. Suosittelen lukaisemaan kirjoituksen kommenteista miten Matti Virtanen ja Tapio käyvät lyhyen vuoropuhelun.

Mutta sitten siihen tuoreimpaan versioon Puolimatkan kirjoituksesta. Se julkaistiin tänään UusiSuomi -blogissa. Siinä yritetään muotoilla koherenttiin muotoon uuden avioliittolain haittavaikutuksia. Kokeilen siis jälleen selvittää miten realistisia uhkia Puolimatka saa maalailtua.

Millä tavalla uusi avioliittolaki merkitsee riskinottoa lasten kannalta? Tämä tapahtuu pääasiassa lain opetusvaikutuksen välityksellä. Sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa lasten asemaan erityisesti muuttamalla avioliiton merkitystä ja sen yhteiskunnallista viestiä. Lyhyesti sanottuna:

1. Laki muokkaa uskomuksia.
2. Uskomukset muovaavat käyttäytymistä.
3. Uskomukset ja käyttäytyminen vaikuttavat ihmisten kiinnostuksen kohteisiin ja hyvinvointiin.

 Se toimii myös toiseen suuntaan. Kansakuntamme uskomukset muuttuivat merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana. Uskoimme entistä useammin, ettei lasten kasvattamiseen tai molempia osapuolia kunnioittavaan ja rakastavaan parisuhteeseen tarvita eriparia olevia sukupuolielimiä. Tämä yleistynyt uskomus vaikutti kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Joka puolestaan vaikutti kansanedustajien nappien paineluun eduskunnassa. Ja sen takia meillä on uusi avioliittolaki. Eli uskomukset voivat myös muokata lakeja.

Mitä ovat nuo vaaralliset uskomukset? Miten ne uskomukset vaikuttavat avioliittoon?

Kukaan ei ajattele ja toimi tyhjiössä. Käsityksiimme vaikuttavat yhteiskunnan perustavat käyttäytymissäännöt, joille lainsäädäntö asettaa reunaehtoja. Pohtiessaan omaa tulevaa avioliittoaan nuoren asennoitumiseen ja sitoumuksiin vaikuttaa se, miten yhteiskunnassa avioliitto ymmärretään. Samaa sukupuolta olevien parien avioliiton rakenne erottaa lapsen aina joko isästään tai äidistään, mikä loukkaa lapsen perustavaa ihmisoikeutta tuntea isänsä ja äitinsä ja kasvaa heidän hoidossaan. Näin sukupuolineutraali avioliiton määritelmä murtaa isän, äidin ja lapsen kolmoissidoksen ja jättää lapsen isä- ja äiti-suhteen vaille juridista suojaa.

Tuo on ollut realiteetti kansakunnassamme jo ennen tasa-arvoista avioliittolakia. Lasten biologinen side alkuperäisiin biologisiin vanhempiin on laillisesti purettu usealla eri tavalla. Yhteiskuntamme on hyväksynyt sen. Avioliittolaki ei siis tuo pöytään mitään uutta lain kannalta. Siksi Puolimatka kirjoittaakin "yhteiskunnallisesta viestistä".

Seuraavaksi Puolimatka paljastaa verhon takaa viisi esimerkkiä.

(1) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen sisältää julkisen kannanoton, jonka mukaan lapsi ei tarvitse biologisen isän ja äidin toisiaan täydentävää vaikutusta. Se poistaa lainsäädännöstä ja heikentää kulttuurissa ajatusta, että lapselle ja yhteiskunnalle on keskimäärin parasta, että lapsi kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä muodostaman avioliiton sisällä. Näin se vahvistaa käsitystä, ettei sukupuolten toisiaan täydentävyys ole tärkeää kasvatuksessa. Tämä heikentää erityisesti isän kokemusta siitä, että hänellä on erityinen panoksensa annettavana lastensa kasvatukseen. Tämän seurauksena harvemmat lapset todennäköisesti kasvavat isänsä ja äitinsä kanssa, koska uuden avioliittolain yhteiskunnallinen viesti tekee avioeron ottamisen psykologisesti ja sosiaalisesti helpommaksi ja heikentää yleensä vanhempien sitoutumista lapsiinsa.

Eli suomeksi: heterot eivät enää välitä avioliitoistaan tai lapsistaan, koska homot pääsevät naimisiin. Puolimatkan maailmassa heterot ovat oikeasti noin helposti vietävissä. Heterot, kertokaa kommenteissa onko Puolimatka oikeassa!

(2) Kun uuden avioliittolain sisältämän viestin mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää ja äitiä, vähenee myös motivaatio sitoutua pysyvään parisuhteeseen lasten syntymän myötä eli yleensä solmia avioliitto. Tutkimusten mukaan avoperheet hajoavat useammin kuin avioperheet ja erot ovat lapselle usein traumaattisia kokemuksia.

 Hetkinen! Jos avoperheet hajoavat helpommin kuin avioperheet, niin eikö silloin nimenomaan kannata taata avioperheiden status myös sateenkaariperheille? Sillä tavalla edistettäisiin sitä avioperheiden tuomaa bonusta useammille perheille. Motivaatio pysyvään parisuhteeseen on entistä korkeammalla, koska seksuaalivähemmistöille on Suomessa ensimmäistä kertaa edes mahdollista mennä naimisiin.

(3) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee sitä, että heteroseksuaalisten nuorten julkinen sosiaalistaminen miehen ja naisen välisen avioliiton merkitykseen joko lakkaa tai sitä joudutaan olennaisesti heikentämään. Lastenkirjoissa ja -viihteessä, kirkon opetuksessa, koulujen opetussuunnitelmissa ja populaarikulttuurissa joudutaan välttämään antamasta mahdollisesti lainvastaista vaikutelmaa, jonka mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto, jonka luonnollisena seurauksena on lasten saaminen.

En nyt oikein ymmärtänyt tätä kolmatta kohtaa. Olisin todella yllättynyt, jos heterosuhteet katoaisivat julkisuudesta. Toki Tapsa jätti väittämästä, että ne katoavat. Hän vihjailee, että ongelmia ilmaantuu, jos jotkut eivät saa enää väittää avioliiton olevan pelkästään naisen ja miehen välinen liitto. Mutta se olisi ongelma vain siinä tapauksessa, jos nuoret eivät muka ymmärrä seuraavaa ajatusta: avioliitto on sukupuolineutraali. Naimisiin pääsee niin eri kuin samaa sukupuolta olevan puolison kanssa. En usko, että nuoriso ei muka kykenisi käsittelemään näin helppoa ideaa. Puolimatka näyttäisi jäävän vaille vastaavaa uskoa.

(4) Sukupuolineutraalin avioliiton hyväksyminen merkitsee todennäköisesti sitä, että muut vaihtoehtoiset avioliittomuodot, kuten esimerkiksi moniavioisuus tai ryhmäavioliitto, saavat lisää sosiaalista hyväksyntää. Tämä heikentää entisestään avioliiton yhtenäisyyttä ja lapsen mahdollisuuksia kasvaa alhaisen konfliktitason perheessä.

 En sinällään näe moniavioisuuden hyväksymistä huonona asiana. Edellytyksenä tietenkin se, että kaikki suhteeseen osallisena olevat aikuiset ovat siinä omasta tahdostaan, ilman painostusta. Palataan asiaan sitten joskus, kun asiaa oikeasti yritetään viedä jotenkin eteenpäin.

(5) Viesti, jonka mukaan lapsi ei välttämättä tarvitse isää tai äitiä lisää myös todennäköisesti geneettisten orpojen tuottamista lisääntymisteknologian avulla. Yhä useammat yksinäiset naiset, hedelmättömät parit ja samaa sukupuolta olevat parit tulevat turvautumaan lisääntymisteknologian käyttöön. Geneettiset orvot joutuvat kamppailemaan identiteettiongelmien kanssa läpi koko elämänsä, kuten moni aikuiseksi kasvanut geneettinen orpo meille kertoo.

 Sanoisin, että tässä kohtaa Puolimatkan tarina menee pitkälti savuverhon sumuttamiseksi. Yhteyttä avioliittolakiin tehtyihin muutoksiin saa etsiä kissojen, koirien ja marsujen kanssa.

Mistä sitten johtuu, että eduskunnan enemmistö oli valmis vuonna 2014 tekemään lapsen perusoikeuksia loukkaavan ja lapsen hyvinvoinnin kannalta riskialttiin päätöksen sukupuolineutraalista avioliittolaista sen sijaan, että se olisi odottanut pitkittäistutkimuksen varmentamaa tietoa niistä maista, joissa sukupuolineutraali avioliittolaki on jo hyväksytty?

 Koska Puolimatkan kuvailemat riskit ovat noinkin epäselviä ja irrallaan realistisista syy-seuraus suhteista, niin voimme kai ohittaa ladatun kysymyksen.

Yksi vastaus lienee se, että avioliittolakia koskevan päätöksen riski ei kohdistu kansanedustajiin itseensä vaan lapsiin. Jos kansanedustajat olisivat vastustaneet ”tasa-arvoista” avioliittolakia, he olisivat saaneet kielteistä julkisuutta, koska lähes kaikki valtamediat ajoivat sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sukupuolineutraalin avioliittolain kannattaminen näytti kansanedustajan poliittisen tulevaisuuden kannalta turvalliselta vaihtoehdolta, koska se takasi hänelle myönteistä huomiota valtamedioissa. Kaikki riskit ja kielteiset seuraukset jäävät lasten kannettaviksi.

Aivan kuin samaa sukupuolta olevien parien lapsille ei tulisi lisää suojaa, oikeuksia ja turvaa vanhemmille suotavan avioliitto-statuksen myötä. Aivan kuin lakivaliokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa ei olisi suositeltu tasa-arvoista avioliittolakia lasten oikeuksien lisäämisen takia.

Ei ole perusteltua riskeerata yhteiskuntamme kaikkein hauraimpien ja haavoittuvimpien jäsenten hyvinvointia voidaksemme laajentaa aikuisten valinnanvapautta.

Tästä olen aivan samaa mieltä. Mutta Tapsa ei valitettavasti ole vielä kyennyt osoittamaan onko tuollainen riski missään muodossa realistinen uhka. Varsinkin kun laajentamalla avioliitto samaa sukupuolta oleville pareilla ratkaistaan ihan oikeita lakiteknisiä ongelmia, joita sellaiset perheet ovat kohdanneet Suomessa. Esim. Suomen Asianajajaliitto ry antoi asiantuntijalausunnon lakivaliokunnalle, jossa todetaan:

Mitä mitä mitäääh? Lapsen oikeuksista huolissaan oleva asiantuntijalausunto väittää tasa-arvoistavan lainsäädännön olevan lapsen edun kannalta hyvä asia.

 

 Ihmisillä tehtäviä kokeita koskevat eettiset ohjeet pyrkivät kaikkein tiukimmin suojelemaan niitä henkilöitä, jotka eivät joko pysty itse antamaan informoitua hyväksyntäänsä kokeeseen osallistumiseensa tai jotka ovat haavoittuvan väestönosan jäseniä. Lapset kuuluvat näihin molempiin kategorioihin, joten heille tulisi suoda korkea suojelun aste. Niinpä niiden, jotka altistavat lapsia tällaiselle kokeelle pitäisi osoittaa, että he ovat selvästi oikeutettuja niin tekemään. Mitään tällaista oikeutusta ei kuitenkaan ole esitetty suhteessa sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Viimeistään tässä vaiheessa viivytystaisteluaan Puolimatkan kannattaisi ilmoittaa tärkeä asia. Kuinka monta vuotta hän vaatii tämän kokeen tarkkailua muissa tasa-arvoisen avioliiton hyväksyneissä maissa? Puheet ja vaatimukset kun alkavat haiskahtamaan epäilyttävän paljon kreationistien vaatimuksilta todistaa evoluutio. Merkkipaalua heitellään sinne sun tänne.

Ja kappas. Tapsan tahdit tyssäsivät kesken bloggaukseni. Illan aikana Sukupuolineutraali yhteiskuntakoe: riskinottoa lasten kustannuksella teksti nimittäin poistettiin netistä. Argh! Siellä oli yli 80 kommenttia ja keskustelua Tapsan tuotoksesta. Taas kriittiset kommentit katosivat digieetteriin. Googlen avulla on sentään itse Tapsan teksti luettavissa arkistoversiona.

Kirjoitusten digihaihtuminen muistuttaa minua siitä miten IDeistit kirjoittelivat ja deletoivat kirjoituksiaan Uncommon Descent -blogissa. ID-fanit muistavat 404 -ilmiön. Ainakin Vastustamme sukupuolineutraalia avioliittolakia -FB-ryhmässä kuvitellaan, että Tapsan kirjoituksia poistetaan jonkun muun kuin Tapsan toimesta. Olisi kiva saada tietää, onko kirjoitusten poistaja itse kirjoittaja vai onko Uusi Suomi jostain syystä sensuroimassa Puolimatkaan.