Verta pakkiin, Theranos
Theranos on mullistava edistysaskel verinäytteiden jännittävässä maailmassa. Firma lupaa pelkkiä parannuksia verrattuna perinteisiin laboratorioissa tehtyihin verianalyyseihin. Tulokset tulevat nopeammin, testit maksavat vähemmän ja verinäytettä tarvitaan vain tippa sormenpäästä. Ei enää neuloja käsivarteen! Eikä testeihin edellytetä lääkärien lähetteitä. Tulokset tulevat suoraan asiakkaan kännykkään. Se jos mikä on modernin maailman menoa.
Theranos nousi nopeasti muutaman miljardin arvoiseksi yhtiöksi, vain alkutaipaleen n. 400 miljoonan dollarin sijoituspläjäyksellä. Verinäytteiden voimalla pyörivä bisness on arvioitu 75 miljardin dollarin suuruiseksi Yhdysvalloissa. Ei siis ihme, että mahdollinen markkinanmurtajateknologia kerää sijoittajia heti ensimmäisten askelien aikana.
Kaikki alkoi nuoren naisen ideasta. Elizabeth Holmes aloitti Theranos startup-yrityksensä 19-vuotiaana vuonna 2003. Vuonna 2005 hän kertoi ideoistaan biokemisti Ian Gibbonsille. Aloitettiin uuden verianalyysimenetelmän kehittäminen. Tulos päätyi nopeasti kuluttajien saataville. Vuonna 2015 Holmes sai lobattua Arizonan osavaltioon ainoana osavaltiona USA:ssa lain, joka salli yksityishenkilöiden ostavan Theranosin palveluja ilman lääkärikäyntejä. Perusteluna oli ihmisten oikeus tietää terveydentilansa ilman lääkäreiden edellyttämää lupaa. Theranos sai testinsä Walgreens -hyvinvointikeskusten tiloihin. Asiakaskunta laajeni valtavaan tahtiin.
Testin teknologia on toistaiseksi täysin tuntematon. Firma vetoaa liikesalaisuuksiin. Tekniikkaa ei saa paljastaa vielä, jotta kilpailijat eivät varasta menestysreseptiä itselleen. Kunnes ongelmat alkoivat kasaantua. Clinical Chemistry and Laboratory Medicine julkaisussa esitettiin kritiikkiä, joiden perusteella Theranos ei ole niin vallankumouksellinen kuin osakeomistajat antavat ymmärtää.
Nopeus. Firma korostaa testien kestävän vain joitain tunteja. Mutta nykyään keskitetyt laboratoriot pystyvät suorittamaan testinsä (joitan poikkeuksia lukuun ottamatta) myös parissa tunnissa. Itse analyysi ei siis olisi perinteisiä laitteita nopeampi, mutta Theranos saa tulokset nopeammin suoraan potilaalle.
Hinta. Theranosin testien hinta ei välttämättä ole edullisempi kuin perinteiset testit. Samoissa keskitetyissä laboratorioissa suosituimpien testien hinnaksi tulee alle sentti per kappale. Theranosin palvelun viimeinen hinta kuluttajalle on tietenkin alhaisempi kuin laboratorioiden, sillä välikäsiä on vähemmän.
Kipu. Theranosin palvelussa verinäyte otetaan sillä nopealla tavalla sormenpäästä. Ei pelottavia neuloja jotka imevät elinvoimaasi loputtomiin muoviputkiin. Mutta tuollainen pienempi pisto tarkoittaa myös suurempaa riskiä saada huono verinäyte. Jos pisto ei ole tarpeeksi syvä, niin näyte on epäsopivaa nestettä. Sormen kudoksissa liikkuu enemmän nesteitä, jotka sekoittuvat sieltä otettuun verinäytteeseen. Tätä ongelmaa ei ole suoraan suonesta otetuissa näytteissä. Kipu voi olla pienempää, mutta samalla näytteen laatu kärsii.
Toistaiseksi ei siis ole selvinnyt millä tavalla Theranosin teknologia olisi mullistavaa verrattuna yleisesti käytössä oleviin analyysilaitteisiin. Oikeastaan selvityksissä on selvinnyt, että usein käytössä on ollut se perinteinen tapa, eli neula käsivarteen.
Ongelmia ilmestyi lisää, kun arvostettu Wall Street Journal kertoi Theranosin käyttävän veritesteissä muiden firmojen laitteita. Ei toki kaikissa, mutta erittäin suuressa osissa töitään. Firman sisältä saatiin tietovuotoja, joiden mukaan jauhot eivät ole sieltä puhtaimmasta pussista.
Vuonna 2014 suoritettiin mittauksia Theranosin verianalyysien tarkkuudesta. Mittaukset olivat tärkeitä, sillä tavallista pienempi verimäärä tarkoitti myös entistä suurempia vaihteluita mittauksissa. Näytteet mitattiin kahden eri firman kautta. Eri firmat antoivat erilaisia arvoja. Edison palvelun kautta tehdyt mittaukset heittivät eniten siitä mitä arvojen pitäisi olla. Kun tämä tulosten heitto tuotiin Theranosin silloin pomon tietoon, hän käski lopettaa Edisonin käytön. Alaiset ymmärsivät yskän. Eräs heistä tiedusteli sähköpostilla pomolta minkälaiset tulokset saisi enää jatkossa lähettää eteenpäin.
Tuota päätöstä ennen Theranos oli säännöllisesti käyttänyt Edisonin palveluja tarkistaessaan omien mittaustensa luotettavuuden. Puolustuspuheissaan Theranos muistuttaa Nokian renkaita. Firman mittausten toimintatapojen kritisoiminen on vaikeaa, sillä jopa menetelmät pidetään piilossa liikesalaisuuspykälän takana. Theranos ei vahvista tai kiellä sitä laimentavatko he verinäytteitä mittauksia varten.
Sairaaloissa on huomatti miten potilaiden Theranos-veritulokset eroavat sairaalassa suoritettuihin testeihin. Jotkut ovat saaneet arvoja, joita yleensä havaitaan vain kuolleilla tai erittäin kriittisessä tilassa olevilla potilailla. Sairaalan laboratorioissa suoritetut mittaukset antoivat samoille potilaille normaalit arvot.
Entä mitä nykyään kuuluu sille vallankumoukselliselle sormipistolla tehtävällä verianalyysille? Financial Times lehden toimittaja teki koekäynnin Theranosin toimipisteellä helmikuussa kuluvaa vuotta. Hän sai kuulla, että firma oli lopettanut kyseisen mittaustavan käytön. Hänestä otettiin verta perinteisellä tavalla.
Emme ehkä koskaan saa tietää minkälaisen teknologian Elizabeth Holmes loihti. Hänellä ei ole lääketieteen tai muuta alan koulutusta. Siksi menetelmän täytyy olla jollakin tapaa nerokas. Tai bluffia. Holmes on luvannut julkaisevansa salassapidettyjä mittaustuloksia, mutta toistaiseksi niitä ei ole julkaistu missään.
Theranosin saaga on esimerkki siitä miten vaikeaa lääketieteeseen tehtävät läpimurrot voivat olla. Tämä vuosi kertoo meille hautautuuko Holmesin ideoima verianalyysi historian romukoppaan. Toivottavasti saamme jossain vaiheessa nähdä mikä se idea edes oli.
Ai niin, alussa mukaan palkattu biokemian tohtori Ian Gibbons kertoi vaimolleen, ettei mikään keksinnöistä toiminut kunnolla. Nykyään vaimo on leski, sillä Ian teki itsemurhan vuonna 2013. Lesken ei kannata valehdella miehensä kommentista, sillä hän peri Theranosin osakkeita.
Theranos kiistää Gibbonsin kommentin toimimattomasta teknologiasta. Kun WSJ:n toimittaja oli haastatellut leskeä sai leski postia firman lakimieheltä. Häntä suositeltiin jättämään puheet miehensä kommenteista. Tai muuten tulee haaste oikeuteen. Ihan normi menoa.
4 comments:
HS taisi taannoin kirjoittaa jutun tästä ihmenaisesta, Holmesista, suurena tulevan lahjakkuutena. Kymmenien tai satojen patenttien naisena voi ollakin vaikka just tämä Theranos näyttäisi olevankin ylihypetetty epäonnistuminen. (Keksijäthän voi tehdä monta epäonnistunuttakin yritelmää).
Kuvan Theranos-testituloksen mukaan potilasnaisen pitäisi kärsiä hyperkalsemiasta ja jostain lihas- tms tulehduksesta tai elinvauriosta kun ALS ja ALT arvot korkealla.
Itseni piti sydänleikkaustoipilaana päästä jo kotiin kunnes sairaalan labratulokset väitti että minulla on hyvin alhaiset kalsium-arvot, niin alhaiset että minun olisi pitänyt suunnilleen krampata lattialla kouristellen (hypokalsemia) joten lääkäri päätteli että joku labravirhe, arvot ei voi pitää paikkaansa. Verikoe uusiksi. Uudet veriarvot oli sitten normaalit ja pääsin kotiin. Joten sairaalalabrakin voi erehtyä joskus.
Tollasella hepposella systeemillä tehty miljardibisnestä??
Bah, humbug! Ei voi kuin taas puistella päätään miten helpolla ihmisiä voi höynäyttää..
Tommosesta pienestä sormenpäänäytteestä en tosiaan menisi määrittelemään mitään hemoglobiinia
enempää, sen pikatestiksi se kyllä sopii. Säännöllisenä verenluovuttajana tiedän
että sekin toisinaan voi mennä pieleen; jos näyttää poikkeavaa arvoa niin sitten
otetaan uusiksi, ja tähän mennessä on sitten aina korjaantunutkin, mua kun anemia ei vaivaa.
Mutta jos vähääkään enemmän halutaan saada selville niin kyllä siihen tarvitaan kyynärtaipeesta
kunnolliset näytteet ja analysointi.
O sancta simplicitas.
@MrrKAT: Hesarin jutut uudesta teknologiasta kannattaa lukea hyvin skeptisesti. Hehän tekivät viime vuonna suorastaan propagandaa kokoaukeaman jutullaan "Aurinkoteistä" (Solar roadways). Artikkeliin oli käytännössä otettu noita suunnittelevan firman PR materiaali sellaisenaan, ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä puhumattakaan journalismista.
Kiitos katsauksesta. Toissavuonna luin artikkelin Theranoksesta (Theranosista?) ja mieleen tuli it-kuplan aikaiset teknoflopit: valtavasti sijoitusrahaa, valovoimainen toimitusjohtaja ja hirveä hype, mutta millä ja koska oikein aletaan tekemään tulosta?? Se jäi epäselväksi ja on vieläkin. Sinänsä maallikkona kuulostaisi uskottavalta että vaikkapa spektroskopian kehityksen myötä verikokeissa tarvittava verimääräkin voisi pienentyä. Yhtiön menetelmien ympärillä pyörivä salailu yhdistettynä konkreettisten tulosten nihkeään tasoon ei kuitenkaan ole omiaan nostamaan luottamusta.
Post a Comment