Suklaamuroja pseudojulkaisuissa

Pseudojulkaisujen ahneessa maailmassa tapahtuu jälleen. Nämä tieteen maineella ratsastavat parasiitit nappaavat sivuilleen mitä tahansa, kunhan siitä maksetaan. pseudojulkaisulle. Esimerkkejä olemattomasta vertaisarvioinneista saadaan jatkuvasti. Pseudojulkaisut lähettävät mainosspämmiä palveluistaan kaikiile potentiaalisille näkyvyyttä haluaville. Lääkärit, tutkijat ja opiskelijat saavat poistella näitä "Julkaisemme paperisi" sähköposteja päivittäin.

Puhdasta höttöä julkaistaan virallisilta kuulostavien pseudojulkaisujen kataloogeissa. Joskus joku erehtyy luulemaan niitä päteviksi tieteellisiksi julkaisuiksi. International Journal of Pediatric Otorhinolaryngology on aito ja pätevä julkaisu, mutta Global Journal of Pediatric Otorhinolaryngology on feikki. Niiden arvovalta on erittäin helppo sekoittaa keskenään, jos kiinnittää huomiota pelkkään nimeen. Ja näin potaska saa itselleen tieteellistä auktoriteettia. Onneksi aina välillä eri julkaisujen laatua ja julkaisukynnystä testataan.

Tuorein niistä liittyy Cuckoo for Cocoa Puffs? paperiin, jossa perehdytään kaakaouutteen rooliin aamiaismurojen seassa. Harvardin Mark Shrime tuotti satunnaisella sanageneraattorilla sitä itteään paperin muodossa. Sen kirjoittajiksi Shrime merkitsi kunnianarvoisat nimet: Pinkerton A. LeBrain ja Orson Welles. Sitten hän lähetti sen vastauksena saamiinsa mainosspämmeihin. 37 julkaisua otti sen vastaan. Kukaan joka oikeasti luki paperia ei erehtyisi luulemaan sitä oikeaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt seitsemäntoista julkaisun kohdalla. Ne jotka eivät ole vielä julkkaisseet tekisivät kunhan Shrime maksaisi ensin 500 dollarin suuruisen "käsittelymaksun". Paperin julkaisseet julkaisut eivät vastaa toimittajien puheluihin. Erään julkaisun osoitu on stripclubissa. Siellä on varmasti kuuma meno vertaisarvioinnin kanssa.

Jos et ole varma onko lukemasi paperi pätevässä julkaisussa vai ei, niin tarkista löytyykö julkaisun nimi tältä Scholarly Open Access-sivun listalta. Se luettelee huijauksiksi paljastuneita julkaisuja.

Magneettimedia ja Harwoodin holokausti-valheiden toistaminen

Täysin käsittämättömistä syistä universumi ei ole vieläkään pyyhkinyt Magneettimediaa pois internetistä. Ehkä parempi sananvapauden kannalta, kunhan sitä lukevat ihmiset osaavat harrastaa kriittistä ajattelua. Siellä komeilee monenlaista artikkelia, mutta tänään sain muistutuksen siitä miten pihalla ja metsään eksyneenä Magneettimedia pahimmillaan voi olla.

Viime vuoden kesällä julkaistu Punaisen Ristin viralliset asiakirjat paljastavat ”holokaustin” huijaukseksi
menee puhtaan valehtelun puolelle. Ja tuota sivua levitellään Suomessa rotupuhtain klikkauksin.

Siinä nimimerkki W on tulkinnut Punaisen Ristin papereita.

Pitkään salassa pidettyjen Punaisen Ristin asiakirjojen mukaan keskitysleirien kuolonuhrien kokonaismäärä oli vain 271 301 henkeä. Kuusi miljoonaa juutalaista ei kuollut, väite oli huijausta!

Aloitus sisältää artikkelin olennaisen sisällön. Mistä tuo luku 271 301 on saatu? Ensimmäisenä esitellään skannattua dokumenttia vuodelta 1984. Palaan sen sisältöön myöhemmin. Jos lukija vaivautuu kuljettamaan katseensa paperin alareunaan, niin hän näkee seuraavanlaisen tekstin:

Mitä tuo kryptinen sanasekamelska tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että paperi ilmoittaa, ettei siinä ilmoiteta leirissä kuolleiden kokonaismäärää. Tämä tärkeä yksityiskohta kannattaa pitää mielessä. Ei ollenkaan lupaava alku artikkelin pääväittämälle.


Sitten Magneettimedia esittelee toisen skannauksen. Sitä kutsutaan Punaisen Ristin "viralliseksi kuolonuhrien raportointilomakkeeksi."

Siinä esiintyy luku 271 301. Sehän on huomattavasti vähemmän kuin kuusi miljoonaa. Auschwitzissä olisi kuollut vain 52 389 ihmistä. Joten holokaustia ei tapahtunut. Huijausta! Punainen Risti sen todisti! On ne juutalaiset kieroja juonittel-- hetkinen! Bad Arolsenin kaupungissa sijaitsevan International Tracking Servicen arkistoista kaivettu lappu vuodelta 1979 näyttäisi luettelevan pelkästään leireillä rekisteröityjä kuolemia.  Sehän on aivan eri asia kuin kokonaissumma leireillä kuolleista.

Jos vertaat leirien lukuja sitä edeltävän paperin lukuihin, niin huomaat tuoreemman paperin lukujen olevan aina jonkinverran suurempia. Se johtuu siitä, että ITS on selvittänyt vuoden 1979 ja 1984 välillä lisää leireille kuolleiden kohtaloita. Siksi rekisteröityjen kuolemien määrä kasvaa tuoreemmassa dokumentissa. Siinä luku on kasvanut 271 301 henkilöstä 373 468 henkilöön. Juuri siinä samassa paperissa kerrotaan, ettei tuo luku tarkoita leireillä kuolleiden kokonaismäärää. Mitä tahansa rekisteröidyillä kuolemilla tarkoitetaan näissä papereissa, eivät ne selvästikään tarkoita kaikkia leireillä kuolleita.

And then there's this asshole.

Loput Magneettimedian artikkelista on alunperin pseudonyymi Richard Harwoodin (eli oikealta nimeltään Richard Verrall) kynästä. Hän kirjoitti Did Six Million Really Die? kirjasen. Teosta on kopioitu ja käännetty usealle kielelle. Sillä pyritään osoittamaan Punaisen Ristin auktoriteetilla, ettei juutalaisia kuollut miljoonittain järjestelmällisessä kansanmurhassa. Perusjuonena on väittää, että Punainen Ristin edustajat eivät löytäneet todisteita kansanmurhasta. Harwoodin tuotos perustui Punaisen Ristin isoon kolmiosaiseen raporttiin. Harmi vain, että Harwoodin tulkinnat raportin sisällöstä ovat ristiriidassa raportin sisällön kanssa.

Esim. tällainen tulkinta:

Tätä laajaa kolmiosaista raporttia tutkiessa on tärkeää huomata, että Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajat eivät löytäneet mitään todisteita akselivaltojen miehittämän Euroopan keksitysleireillä tarkoituksellisesta juutalaisten tuhoamisesta. Koko raportin 1 600 sivulla ei kertaakaan mainita kaasukammioita. Raportti myöntää juutalaisten ja monien muidenkin ryhmien kärsineen sodan aikana rasituksia ja puutetta. Punaisen Ristin täydellinen vaikeneminen suunnitelmallisesta tuhoamisesta on kuitenkin täysin riittävä todiste kumoamaan myytin kuudesta miljoonasta.

Mutta itse alkuperäisen Punaisen Ristin raportin esipuheessa todetaan sivulla 6, ettei sitä ole edes tarkoitettu sellaisten väittämien vahvistamiseen. Raportissa käydään läpi pelkästään Punaisen Ristin komitean toimia toisen maailmansodan aikana ja jälkimainingeissa. Komitean tehtävänä ei ollut laskea kuinka monta ihmista kuoli sodan aikana. Raportissa ei käyty lävitse sotien kokonaiskustannuksia tai kaikkien maiden kokemia kuolemia.

From the outset it should be borne in mind that this Report, as its title indicates, attempts no more than a record of the Committee's work. A clear picture of the condition of war-victims in each country must not be looked for, nor yet a critical or legal study
of how far the terms of the Conventions have been observed. Likewise the Committee reports only on its own task and makes no attempt to give an account of the achievements of other organizations which worked to great purpose, inspired by the same ideals, and often in close co-operation with it, to mitigate the sufferings of war victims, To have a comprehensive picture of what has been accomplished by the Red Cross, the reports of the National Societies and the League must be read in conjunction with this present record.

Ja raportista löytyy kohtia, joita Harwood ei sitten millään tahtonut löytää sieltä. Kohtia joissa Punainen risti mainitsee keskitysleirit ja kuolemanleirit. Esim. raportin sivulla 641 on tällaista tekstiä. Lisää esimerkkejä Harwoodin valheista löytyy Peter Myersin kokoonpanosta. Se sisältää loput olennaiset skannaukset ja selittää missä kohtaa ja miten Harwood vääristeli raportin sanomaa.

Punaisen Ristin komitea toteaa, että saksalaiset estivät heitä tutustumasta useimpien leirien olosuhteisiin. Avustuspaketteja saatiin viedä joillekin leireille, jos Punaisella Ristillä oli valmiina vastaanottajan nimi. Ja sivulla 513:

"In its relief work for civilan populations, the ICRC paid special attention to the Jews. In Germany and the countries occupied by her, or under her domination, especially Hungary, Poland, Czechoslovakia, Rumania and Jugoslavia 1, no other  section of the population endured such humilation, privation and suffering. Deprived of all treaty protection, persecuted in accordance with the National-Socialist doctrine and threatened with extermination, the Jews were, in the last resort,  generally deported in the most inhuman manner, shut up in concentration camps, subjected to forced labour or put to death"

Muillakin sivuilla käytetään extermination tai extermination camps -sanoja juutalaisten kohtalosta. Joten Punainen Risti ei selvästikään olettanut keskitysleirien olevan vain tavallisia humaaneja työleirejä.

Näytän vielä hyvänä/pahana esimerkkinä miten Magneettimedian artikkelissa toistetaan Harwoodin epärehellistä menoa. Harwood esittää lainauksen raportin sivulta 646:

Esimerkiksi Slovakiassa, jossa Eichmannin apulainen Dieter Wisliceny oli syytettynä, raportti kertoo, että ”suuri osa juutalaisvähemmistöstä sai luvan jäädä maahan, ja ajoittain Slovakiaa pidettiin juutalaispakolaisten turvasatamana, erityisesti Puolasta saapuville. Slovakiaan jääneet ovat olleet verrattain turvassa elokuun loppuun 1944, jolloin alkoi nousu Saksan miehitystä vastaan. Vaikka on totta, että toukokuun 15. päivä 1942 voimaan astunut laki aiheutti tuhansien juutalaisten vangitsemisen, nämä ihmiset vietiin leireille, joissa elinolot ja ruoka olivat siedettäviä ja vangit saivat tehdä työtä palkkaa vastaan ehdoilla, jotka vastasivat lähes vapaita työmarkkinoita.”

Mutta itse Punaisen Ristin raportissa sivulla 645 - 646 on hieman enemmän sisältöä olennaisessa lainauksessa. Lihavoitu kohta on se mitä Harwood jätti jostain syystä pois:

:Slovakia. - Many thousands of Jews had been forced to leave the country and enlist in what was called" labour service", but which in fact seems to have led the greater  number to the extermination camps. At the same time, a large proportion
of the Jewish minority had permission to stay in the country,  and at certain periods Slovakia was even looked upon as ,a comparative haven of refuge for Jews, especially for those coming from Poland. Those who remained in Slovakia seem  to have been in comparative safety until the end of August 1944, when a rising against the German forces took place. While it is true that the law of May 15, 1942, had brought about the
internment of several thousand Jews, these people were held in  camps were the conditions of food and lodging were tolerabie, and wherè internees were allowed to do paid work on terms almost equal to those of the free labour market. In 1944, the
Jewish community had managed to secure an almost complete suspension of forced immigration towards the territories under German control.

Kappas vain. Punainen Risti kirjoitti juutalaisten päätymisestä tuhoamisleireille.

Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: Joku on esittänyt Harwoodille valikoidusti leikatun version raportista VS Harwood on valehteleva petkuttaja.

Sinä saat itse päättää kumpi on todennäköisempi skenaario.

Eli jos näet jonkun linkkaavan vakavissaan tätä Magneettimedian artikkelia, tai toistavan sokeasti Harwoodin potaskaa, niin nyt osaat läimäistä häntä verbaalisesti pitkin digitaaliposkia.

Professori Puolimatka ja Villit Vastineet

Professori Puolimatka on ollut minulle tuttu tapaus joiden vuosien takaa evoluutio-luomisusko -sodista. Hän kirjoitteli ahkerasti lehtien mielipidepalstoille evoluutioteorian heikkouksista ja tarpeesta opettaa tasapuolisesti kehitysopista kouluissa. Parisen kirjaa tupsahti myös pinnalle. Yhden niistä taisin saada lahjaksi postin kautta itse professorilta. Tuotokset kulminoituvat Tiedekeskustelun avoimuuskoe -kirjaan.  Niissä oli jopa minua kiinnostavia kohtia. Sekä selkeitä virheitä, joissa professori oli luottanut liikaa hänelle materiaalia lähettäneisiin ihmisiin.

Sitten professorimme huolenaiheeksi vaihtui kotimaisen kulttuurisodan kuumin rintama: sukupuolineutraalin avioliittolain uhkaava marssi kohti lainsäädäntöä. Mielipidetekstiä ilmaantui lehtien mielipidepalstoille. Ja tulipa sieltä mies kirjakin: Lapsen ihmisoikeus: oikeus isään ja äitiin.

Lopulta kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista päätyi eduskuntaan. Valiokunta joutui käsittelemään sitä. Asiantuntijoiden kantoja tiedusteltiin ahkerasti. Kirkkojen edustajia kävi puhumassa valiokunnalle. Ja se harva akateeminen taho Suomessa, joka avoimesti vastusti kansalaisaloite kävi myös, eli professori Puolimatka kirjoitti heille asiantuntijalausunnon.

Lukaisin sen läpi. Kuten lukaisi moni muukin. Eniten julkisuutta sai Vihreiden luottamushenkilö Lilja Tammisen kirjoitus 24. huhtikuuta 2014:

Asiantuntijalausunto homoliitoista eduskunnalle on epätieteellistä puppua


Jos et seurannut silloista kirjoittelua, niin lyhennän olennaisen näin. Omalta kannaltani jätin perehtymättä Puolimatkan lähteisiin. Minulle riitti se, että asiantuntijalausunnossa annetut väittämät sukupuolineutraalin avioliittolain haittavaikutuksista jäivät perustelematta. Uhkakuvat jäävät epämääräisiksi. Tämän takia lausunto oli minulle lopulta vain liirumlaarumia.

Tamminen perehtyi enemmän itse lähteisiin ja siihen miten niitä käytettiin. Ja löysi sieltä huomautettavaa:

Puolimatkan lausuntoa vaivaa toistuva ns. ’moving the goalposts’, eli kriteerien mielivaltainen muuttaminen asiayhteyksien vaihtuessa. Halutaan asettaa mahdottomat kriteerit harkitsevien homovanhempien vanhemmuuskelpoisuudelle samalla kun suljetaan silmät siltä, että kuka tahansa sukukypsä hetero-teini voi hetken mielijohteesta tuottaa jälkeläisiä huostaanotettaviksi laitoksiin ja jatkokoulutettaviksi huumediilereiksi.

Puolimatka ottaakin  homojen yhteiskuntakelpoisuuden mittatikuksi eräänlaisen fiktiivisen idyllin täydellisestä heteroydinperheestä, jolla on talousasiat kunnossa, naapurit rakastavat heitä ja he ovat kaikki nuoria, terveitä ja kauniita, mutteivät koskaan tule eroamaan. Samaan aikaan Puolimatka katsoo voivansa perustellusti rinnastaa toisiinsa homoavioliittojen lapset ja orpolapset jotenkin samantapaisina lähtökohtina. Ihan vaan koska.

Jos Puolimatkan ajatuskulun ottaisi tosissaan, merkittävä osa heterovanhempien suomalaislapsista pitäisi ottaa huostaan, koska heidän vanhempansa eivät sopisi Puolimatkan määritelmään heteroista ja heteroavioliitoista.

Jos minulta kysyttäisiin, pitäisi tällaisesta roskatieteen julkaisusta asiantuntijalausuntona perua professorititteli ja mitätöidä kaikki kandidaatintutkintoa korkeammat tutkinnot kommentoidulta alalta. Luulisi Jyväskylän yliopiston varjelevan mainettaan tieteellisenä ja pedagogisena instituutiona edes jotenkin.

Professori Puolimatka kirjoitti vastineen saamaansa kritiikkiin. Kirjoittelu asiantuntijalausunnosta näytti jumiutuvan she said, professor said tasolle, joka ei enää kiinnostanut monia. Puolimatkan sulkakynästä lähti lisää tuotoksia mielipidepalstoille. Kliimaksi saavutettiin, kun hän vihjaili Helsingin Sanomien sivuilla sukupuolineutraalin ajattelun liittyneen Rooman valtakunnan ja antiikin Kreikan romahtamiseen. Tätä kirjoitusta pääset lukemaan kokonaisuudessaan Puolimatkan kotisivulla.

Lopulta kansalaisaloite äänestettiin läpi eduskunnassa (huzzah!), joten asiantuntijalausunnon sisältö jäi yhdentekeväksi. Kuitenkin Jyväskylän yliopistossa jaksettiin lukaista asiantuntijalausuntoa toisenkin kerran. FM Joonas Mattsson huomasi, ettei lähteitä todellakaan käytetty huolellisesti. Mattsson kirjoitti Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manniselle huomaamastaan asiasta.

 Etiikka.fi -sivulla Henrik Rydenfelt Helsingin yliopistosta tarjoilee lukijoilleen kaksi esimerkkiä. Kristian Anderson Mooren artikkelia vuodelta 2002 on luettu ehkä vahingossa valikoivasti. Puolimatka käyttää tekstiä perusteluna samasukupuolisten suhteiden alemmuudesta verrattuna heteroparien suhteisiin. Mutta artikkelissa todetaan, ettei siitä voi vetää johtopäätöksiä sellaisiin vertailuihin.

Note: This Child Trends brief summarizes research conducted in 2002, when neither same-sex parents nor adoptive parents were identified in large national surveys. Therefore, no conclusions can be drawn from this research about the wellbeing of children raised by same-sex parents or adoptive parents. (Moore 2002)

Toinen esimerkki on Frank Furstenberg et al. artikkelista vuodelta 2003. Siinä Puolimatka on lyhentänyt lainaustaan keskeltä. Ei sinällään sopimatonta, jos lyhentäminen ei muuta kokonaisuuden tarkoitusta. Mutta tässä tapauksessa näytti käyneen juuri niin. Lihavoitu osuus oli Puolimatkan poistama.

Numerous studies have shown that individuals generally fare best both in childhood and in later life when they grow up with both of their biological parents (Amato and Booth 1997; Cherlin 1999; Cherlin, Chase-Lansdale, and McRae 1998; Furstenberg and Kiernan 2001; Jonsson and Gähler 1997; Kiernan and Cherlin 1999; McLanahan and Sandefur 1994). The reasons for this are largely related to the economic disadvantages faced by single and divorced mothers (Burkhauser et al. 1991; Duncan and Hoffman 1985; Garfinkel and McLanahan 1986; Jarvis and Jenkins 1999; Smock, Manning, and Gupta 1999) and the consequences of childhood poverty (Duncan et al. 1998; Guo and Harris 2000). Put simply, children benefit from the economic and emotional investment of parents who reside together continuously, and these investments are generally higher among biological than among surrogate parents.

Henrik Rydenfelt valaisee:

Molempien biologisten vanhempiensa kanssa kasvaneet lapset pärjäävät tutkijoiden mukaan paremmin siksi, että yksinhuoltajien ja eronneiden äitien lapset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa.
Kyse on yhden ja kahden vanhemman perheiden välisestä erosta, ei eri- tai samasukupuolisten vanhempien ja lasten muodostamien perheiden välisestä erosta. Tämä tulisi tekstistä ilmi, ellei Puolimatka olisi puolivälistä poistanut olennaista virkettä.

Puolimatka vertailee biologista vanhemmuutta tavalla, jota ei paperien mukaan voisi edes vertailla. Ja sitten hän väittää biologista vanhemmuutta paremmaksi.

Hyvän tieteellisen tavan loukkausepäilyn esiselvitystä jatketaan Jyväskylän yliopistossa. Professori Puolimatka kerkisi kirjoittamaan julkisen vastalauseen Uusi Suomi -sivullaan. Siinä hän onkin jo jonkinlaisen ajatuspoliisin uhri:

Tarvitaanko demokratiassa ajatuspoliiseja?

Hän maalailee uhkakuvia Neuvostoliiton aikaisista vainoista.

Vaikka sukupuolineutraalia ajattelua on ajettu tasa-arvon nimissä, sen propagoimisessa on turvauduttu totalitaarisiin menetelmiin. Mielikuvien varaan rakentuva julkisuustulva menettää tehoaan, jos sen keskeisiä mielikuvia kyseenalaistetaan kriittisessä ja asiallisessa keskustelussa. Sukupuolineutraali avioliittonäkemys on keinotekoinen luomus, jonka uskottavuuden säilyttäminen edellyttää kriittisen keskustelun rajoittamista.

Pyrkimys tukahduttaa tiedeyhteisön sisäistä kriittistä keskustelua tuo mieleen pahoja muistoja viime vuosisadan totalitaarisista valtioista, joissa tieteentekijöitä vaiennettiin tieteen auktoriteetilla. Neuvostoliitossa vainottiin geneetikkoja, koska geeneistä puhumisen ajateltiin olevan uskonnollista mytologiaa. Kommunistipuolueen keskuskomitean maatalousosaston puheenjohtajan Jakovlevin mielestä genetiikka edustaa ”papillista taikauskoa” ja sen edustajat ovat ”tietämättömiä ja röyhkeitä valistuksen vastustajia”, jotka ”soveltavat tieteen tuloksia fasistisella tavalla omia poliittisia päämääriään varten”. Nykykielellä ilmaistuna geneetikkojen ajateltiin olevan uskonnollisia fundamentalisteja. Maailmanhistorian laajimmat ja verisimmät tiedevainot toteutettiin Neuvostoliitossa tiedeuskoisen propagandan siivittämänä. Geneetikkoja vangittiin ja kidutettiin, ja monet heistä teloitettiin, koska heidän näkemyksensä eivät sopineet yhteen valtaapitävien kanssa.

Puolimatka on joutunut julkisilla kirjoituksillaan julkisen kritiikin kohteeksi. Vaikka hän on vain puolustanut lapsen oikeutta isään ja äitiin.

Lilja Tamminen vastasi Puolimatkan uusimaan kirjoitukseen.  Kritiikin kritiikkiä kritisoidaan.

Puolimatka toimitti vastineen Jyväskylän yliopistolle. Joonas Mattsson kirjoitti oman vastineensa siihen:

Vastine koskien hyvän tieteellisen tavan loukkausepäilyä(pdf)

Mattsson keskittyy vain olennaiseen, eli siihen käyttikö Puolimatka lähteitään oikein. Hän selittää selkein esimerkein miksi Puolimatkan toiminta on ollut, noh, vähemmän kuin täydellistä. Biologista vanhemmuutta kehutaan papereilla, joista ei voida päätellä biologisen vanhemmuuden paremmuutta. Tai papereissa on nähtävissä korrelaatioita joidenkin asioiden välillä, mutta ei löydetä kausaatiota, niin Puolimatka esittelee paperin tukena haluamansa asian kausaatiolle.

 Kaada itsellesi lasi hyvää juotavaa ja lue tuo Mattssonin kirjoitus ajatuksella lävitse. Sen jälkeen on erittäin vaikea ottaa Puolimatkan kirjoituksia enää vakavasti. Jos Puolimatka pystyy tästä jotenkin rimpuilemaan maine ehjänä irti, niin hän on uusi Houdini.

Tätä on ollut ilo seurata. Jäämme odottamaan uutisia Jyväskylän yliopiston suunnalta.

Kansanedustaja Saarakkalan saunareissut

Tasa-arvoisesta avioliittolaista väännettiin kättä eduskunnassa marraskuun 27. vuonna 2014. Erään session aikana perussuomalaisten kansanedustaja Saarakalla nousi pystyyn ja puhui ääneen. Se herätti kummastusta. Tai oikeastaan miehen sanoman sisältö herätti kummastusta. Poimin eduskunnan pöytäkirjasta sen tärkeimmän kohdan Saarakkalan puheesta. Pitkä lainaus on ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Heteroseksuaali tuntee lähtökohtaisesti vetoa vastakkaiseen sukupuoleen ja homoseksuaali taas samaan sukupuoleen. Näin ollen, mikäli tämän potentiaalisen vetovoiman katsottaisiin kuitenkin olevan homoseksuaaleilla samanlaista kuin heteroseksuaaleilla, silloin loogisesti ajateltuna tulevaisuudessa saattaisi esiintyä vaatimuksia koskien sitä, miten esimerkiksi yleiset peseytymis- ja saunatilat järjestetään. On julkinen salaisuus eli yleisesti tiedossa, että jo nykyäänkin yhteiskunnassamme on esimerkiksi naiseksi pukeutuvia miehiä. Vaatimuksia saattaisivat esittää esimerkiksi tällaiset naiseksi pukeutuvat homomiehet tai keskenään naimisissa olevat lesbonaiset tai homomiehet, jotka kokisivat ongelmaksi sen, että he joutuvat olemaan samoissa yleisissä peseytymistiloissa sitä sukupuolta edustavien henkilöiden kanssa, johon he voivat potentiaalisesti tuntea seksuaalista vetoa. Yhtenäisen lainsäädännön myötä homoseksuaalisuuden rinnastaminen virallisesti heteroseksuaalisuuteen voisi vastaavasti saada jotkut heteroseksuaaliset henkilöt kysymään, rikkoisiko tällainen edellä kuvaamani tilanne mahdollisesti heidänkin oikeuksiaan.

Perusjuonena näyttäisi olevan huoli siitä, että siinä missä naiset ja miehet peseytyvät erikseen, jatkossa voitaisiin vaatia hetero- ja homomiehet (kuten heteronaiset ja lesbot) omiin puku- ja pesuhuoneisiinsa. Lopulta jopa peniksillä varustetut ihmiset voisivat olla samassa huoneessa vaginoilla varustettujen ihmisten kanssa! Sitten Saarakkala laati jonkinlaisen ennustuksen tulevasta.

Arvoisa puhemies! Jos sukupuolineutraali avioliittolaki hyväksytään mutta tällaisia edellä mainitsemiani vaatimuksia ei homoseksuaalien taholta lähimpien vuosikymmenien aikana tultaisi esittämään, kertoisi se mielestäni siinä tapauksessa, että homoseksuaalisuutta ei voi asiana tai ilmiönä rinnastaa heteroseksuaalisuuteen. Herääkin kysymys - jos niin käy, että homoseksuaalien piiristä ei tällaisia vaatimuksia tultaisi esittämään - miksi homopareille pitäisi nyt sitten antaa kaikki samat oikeudet kuin heteropareille, kun heteroseksuaalisuudessa ja homoseksuaalisuudessa olisi kysymys kahdesta keskenään yhteismitattomasta asiasta tai ilmiöstä.

Rakkaudella emme voi lainsäätäjinä lähteä perustelemaan avioliiton määritelmää, vaan rajat on vedettävä joillakin muilla perusteilla, ja aina jotkut jäävät niiden rajojen ulkopuolelle. Minä puollan nykyisiä rajoja. Biologia ja kulttuuriperinne ovat relevantteja argumentteja. Jos taas tuollaisia edellä mainittuja uusia sukupuolineutraaleja vaatimuksia olisi odotettavissa, on paikallaan kysyä, olemmeko me yhteiskuntana valmiit siihen, että tällaisiin uusiin vaatimuksiin suhtaudutaan vakavasti. Uimahallivuorojahan maassamme on jo järjestelty muun muassa uskonnollisin perustein. Minusta ei olisi asiallista ja sallittavaa, että mies pyrkisi esimerkiksi uimahallissa naisten yleisiin peseytymistiloihin, eikä minusta toisaalta tarvita esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen perusteella erillisiä uimahallivuoroja, eli minä en ole valmis tekemään merkittäviä myönnytyksiä, koska loppuun asti ajateltuna sukupuolineutraali yhteiskunta on utopia.

Paljon sanoja, mutta asia on tässä vaiheessa yksikertainen. Jos tällaisia vaatimuksia uusista peseytymistiloista ei tulla esittämään, niin homoseksuaalisuus ei ole rinnastettavissa heteroseksuaalisuuteen. Jos sellaisia vaatimuksia esitetään, niin homoseksuaalisuus on rinnastettavissa heteroseksuaalisuuteen. Saarakkala äänesti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan, joten luonnollisesti hän tulisi riemuitsemaan tällaisten vaatimusten olemattomuudesta. Jos sellaisia esitettäisiin, niin hänen loogiikkansa mukaan hän äänesti väärin.

Kuinkas sitten kävikään? Tänä sunnuntaina Saarakkalan Uusi Suomi -sivuston Puheenvuoro -palstalla hän riemuitsee ennustuksena onnistumisesta:

Sukupuolineutraalit pukukopit tulevat, kuten ennustin

 Esitin sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevassa eduskuntapuheessani 27.11.2014 ennustuksen siitä, mihin sukupuolineutraalius, jonka keskeinen virstanpylväs on avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi, tulee mahdollisesti johtamaan.

Tänään sain hesarin verkkouutisesta varmistuksen, että olen aika lailla oikeilla jäljillä ennustuksissani, jotka yritettiin ne esitettyäni leimata lähinnä täysin käsittämättömiksi ja naurettaviksi. Teoreettiseksi pohdinnaksi vailla todellisuuspohjaa.
Tässä nyt tälle muka-suvaitsevaiselle ja muka-sivistyneelle sateenkaariporukalle uutista luettavaksi. Ruotsissa nimittäin ollaan nyt avaamassa erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen takia uimahallia, jossa on tarjolla erilliset yksittäispukuhuoneet niille, jotka sellaisia haluavat syystä tai toisesta käyttää.

Hetkinen. Onko Saarakkala nyt näkemässä varmistusta äänestykselleen kansalaisaloitetta vastaan siinä, että jossain ollaan tekemässä pukuhuoneita seksuaali- ja sukupuolivähemmistön tarpeita varten? Jos hän ennusti sukupuolineutraalit pukuhuoneet, niin hän ennusti homoseksuaalisuuden olevan verrattavissa heteroseksuaalisuuteen. Eli Saarakkalan mielestä homoseksuaalisuus on nyt verrattavissa heteroseksuaalisuuteen.

Tilanteeseen ei saada selkoa edes Puheenvuoron kommenttiosiossa, jossa Saarakkala vastailee kansalaisten kysymyksiin.

Minua ei häiritse se, että homomiehet käyvät nyt ja jatkossakin miesten puolella saunassa. Sen olen todennut myös eduskuntapuheessani. Päinvastoin, perusväittämäni on se, että homo- ja heteroseksuaalisuudessa on kyse kahdesta keskenään perustavaa laatua erilaisesta ja yhteismitattomasta asiasta/ilmiöstä. Heteropariskunnille, jotka lähtökohtaisesti voivat, toisin kuin homopariskunnat, saada keskenään lapsia, avioliitto on yhteiskunnan näkökulmasta tarpeellinen, perhettä suojaava, sopimus. Juuri se, että suhteesta voi edes teoriassa syntyä lapsi, on keskeinen asia seksuaalivietissä. Muuten ihmiskunta ei olisi tässä. Jos avioliitto kuitenkin nähdään tässä viettejä vastaan suojautumisen mielessä myös homopareille tarpeellisena, silloin voidaan esittää perustellusti kysymys, onko sittenkin niin, että homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus voidaan joidenkin mielestä nähdä rinnastuvan toisiinsa siinä mielessä, että esimerkiksi tällaisia vaatimuksia mm. yleisten peseytymis- ja saunatilojen yhteydessä aletaan esittää ja seuraa erilaisia uudistuksia tässä suhteessa. Voi olla myös niin, että kun tällainen avioliittolakimuutos tehdään ja samaan aikaan tulee uutta lainsäädäntöä mm. positiivisesta erityiskohtelusta, jotkut homoseksuaalit saattavat alkaa vaatia erilaisia "erivapauksia" tai uudistuksia monenlaisiin eri käytäntöihin ihan periaatteesta. Periaatteillahan tätä maailmaa rakennetaan.

Sekä:

Nyt on lanseerattu Ruotsissa malli, josta uutisoi HS. Malli on lanseerattu ennen kaikkea homoseksuaalien takia, vaikka nyt mustaa yritetäänkin valkoiseksi maalata väittäen, että kyse ei olisi siitä. Minä vain kerroin eduskuntapuheessani, että sukupuolineutraalisuudella ja sillä, että heteronormatiivisuus yhteiskunnan peruslähtökohtana murretaan, on erilaisia seurauksia. En ole missään vaiheessa väittänyt, että yksittäiset pukukopit olisivat ongelma, vai olenko? Ongelmaksi olen sanonut sitä, jos mies haluaisi esim. naisten puolelle uimahallissa tai toisinpäin tai että pitäisi järjestää joitakin erillisiä uimahallivuoroja.

Näitä luettuani en tullut sen viisaammaksi siitä mikä Saarakkalan mielestä on/oli ongelma tasa-arvoisen avioliittolain kannalta. En ymmärrä miten pukuhuoneiden järjestely liittyy siihen oliko avioliittolain päivittäminen väärin vai oikein. Enkä tiedä onko Saarakkalan mielestä homoseksuaalisuus nyt sitten verrattavissa heteroseksuaalisuuteen. Tai jos ei ole, niin miksei. Argh! Jonkinlainen Saarakkalan ihannoima heterokulttuuri olisi jollakin tapaa uhattuna. Ehkä uimalakkini on liian tiukalla.

Toivottavasti kansanedustaja kykenee muotoilemaan sanomansa hieman paremmin joskus tämän vuoden aikana.

Älykäs suunnitelma vuonna 2014

Älykäs suunnittelu. Olin jo melkein onnistunut unohtamaan tuon tieteellistä vallankumousta yrittävän liikkeen. En ole seurannut ID-väen tuotoksia enää samalla innolla kuin joitain vuosia sitten. Vastaan ei sitten millään tullut sitä ratkaisevaa tietoa, eli tapahtuu kun IDeisti soveltaa älyn löytämiseen tarkoitettuja työkalujaan biologiassa. En edes tiedä mitkä ovat IDeistien suurimmat saavutukset viime vuonna. Miten saisin ne selville?

Onneksi Discovery Instituten Casey Luskin valaa toivoa seuraajiin. Nimetön opiskelija oli tiedustellut Luskinilta miksei ID ole menestyvämpi, vaikka sillä selvästi on parempi tieteellinen argumentti. ID:tä vastustavat ihmiset eivät suostu tai uskalla käsitellä älykkään suunnittelun argumentteja, vaan räyhäävät henkilöitä vastaan, tai yrittävät väittää ID:n olevan uskonto. Nimettömän opiskelijan mielestä ID:llä on selkeä yliote argumentaatioissa, mutta miksei valtaväestö onnistu näkemään sitä?

Luskin näkee tulevaisuuden valoisana. Anti-ID väki ei marssi kestävällä jäällä. ID tuottaa aitoa ja hyvää tiedettä. Jopa ei-ID tiedemiehet tekevät löytöjä jotka vahvistavat älykkään suunnitelman teorian pohjalta tehtyjä ennustuksia.

Viime vuonna on siis tapahtunut juuri sitä mitä olen odottanut kaikki nämä vuodet! Luskin latoo pöytään esimerkkejä. Reilussa ja tasapuolisessa väittelyssä ID vetää aina pidemmän korren, kertoo Luskin.

Ensimmäisenä tarjotaan pitkää listaa ID-tutkimuksista. Niistä tuoreimpana komeilee Winston Ewertin Complexity in Computer Simulations -paperi IDeistien BIO-complexity julkaisussa. Siinäpä sopiva lukupaketti tälle illalle. Paperissa tarkastelleen miten Michael Behen esittämän palautumattoman monimutkaisuuden testaus on onnistunut tietokonesimulaatioista. Jotkut ovat yrittäneet osoittaa tietokonesimulaatioilla, että sellaiset monimutkaiset järjestelmät ovat mahdollisia. Ewert argumentoi, ettei niissä simulaatioissa ole käytetty aitoa palautumattomasti monimutkaista järjestelmää.

A number of evolutionary models have been published that claim to demonstrate the evolution of irreducibly complex systems. These models are purported to evolve irreducible complexity in computer code [14], binding sites [15], road networks [16], closed shapes [17], and electronic circuits [18]. It is claimed that these models falsify the claims of Behe and other intelligent design proponents.

However, a closer look at these models reveals that they have failed to falsify the hypothesis because the systems they evolve fail to meet the definition of irreducible complexity. In some cases, the evolved systems fail to pass the knockout test, meaning they continue to function after parts have been removed. In almost all cases, the parts that make up the system are too simple. None of the models attempt to describe the functional roles of the parts. Finally, some of the models are clearly contrived in such a way that they are able to evolve new systems, demonstrating a designer’s ability to design a system that can evolve, rather than one that reflects natural processes.

Todellakin, se miten palautumaton monimutkaisuus on määritelty on ratkaisevaa siinä miten sellaisen systeemin kehitystä testataan. Siinä samalla joudumme toteamaan, että yllättävän moni luonnosta löydetty molekyylimasiina ei ole sanatarkasti Behen palautumaton monimutkainen järjestelmä. Esim. tuo joidenkin osien poistaminen ei välttämättä lopeta systeemin toimintaa, vaikka voi toki hidastaa tai heikentää sitä. Silloin systeemi ei olisi Aidosti palauttamaton monimutkainen systeemi. Näin on asianlaita esim. niiden kuuluisien bakteeriflagellojen kanssa. Ei ole yhtä tiettyä flagellaa, vaan sen variaatioita. Havainnollistavana esimerkkinä sanoisin, että ihan tavallinen mekaaninen taskukello ei ole palautumattomasti monimutkainen järjestelmä. Voin poistaa siitä useita osia (ja olenkin poistanut). Silti kello tikittää ja toimii moitteettomasti.

 Biologian monimutkaisuus tekisi sinällään Behen idean irrelevantiksi. Siksipä argumentti jatkuu. Tällaisten ei-palautumattomien monimutkaisten järjestelmien sisältä löytyy aito palautumaton monimutkainen järjestelmä, kunhan kaivetaan tarpeeksi syvälle. Ja niinhän sieltä lähes poikkeuksetta löytyykin, kun poistamme tarpeeksi monta osaa. Behen idean suurin heikkous taitaapi olla se, ettei palautumaton järjestelmä biologiassa tarkoita, että järjestelmä ei olisi kehittynyt. Se tarkoittaisi vain sitä, että kyseinen järjestelmä ei ole kehittynyt suoraa kehitysreittiä pitkin.

Ewertin paperin jujuna on se, ettei evoluutioalgoritmi saa tuottaa sellaista, jonka IDeisti voisi menetelmillään määritellä älyn tuottamaksi. Ewert käy läpi useita esimerkkejä. Mutta en löydä paperista sitä mitä etsin: biologiassa sovellettua IDeistien älyn havaitsemiskeinojen soveltamista. Niitä olisivat esim. Dembskin kehittämä selityssuodatin, tai täsmennetyn monimutkaisen informaation mittaamista eliöistä. Toki se oli mielenkiintoista luettavaa.

Luskinin toisen esimerkki ID:n hyvästä tulevaisuudesta on tutkimus siitä miten proteiinit eivät voi kehittyä. Hienoa, mutta vuodelta 2010. Jatkotutkimus on varmasti parhaillaan työnalla.

Kolmas edistysaskel olikin se eka Ewertin paperi, joka kiinnitti huomioni ID-tutkimuslistalta.

Neljäs kohta on Cornellissa järjestetty IDeistien palaveri, joka johti Biological Information: New Perspectives yhteenvetoon. Se tapahtui herran vuonna 2011.

Viides hurraa huudettiin vuonna 2012 ENCODE-projektille, joka löysi funktioita roska-DNA -pätkistä, joten roska-DNA ei enää tue evoluutiota. Tai jotain. Sellaisenaan hieno havainto, mutta meidän täytyy muistaa, että jopa IDeistien suunnalta on sanottu, että älykäs suunnittelija on voinut jättää toimimattomia pätkiä elämän perimään.

Kuudes kohta on sentään viime vuodelta. Jonathan Wells on kirjoittanut lupaavalta vaikuttavan paperin. Siinä ei tosin näytettäisi soveltavan niitä älyn etsimiseen tarkoitettuja ID-työkaluja. Perehdyn siihen ajatuksella myöhemmin.

Seitsemäs kohta kehuu Stephen Meyerin Darwin's Doubt -kirjaa. Kambrikauden räjähdykseen keskittyvä teos taisi olla ID:n populaariteosten arsenaalin myydyin teos viime vuonna. Jos saisin sen jostain ilmaiseksi, niin voisin lukeakin sen alusta loppuun asti.

Kahdeksas pointti keskittyy pseudogeenille löydettyyn funktioon. Toisin kuin alunperin on arveltu eräällä betaglobiini-pseudogeenillä onkin muuta tehtävää kuin pysyä keskeneräisenä transkriptiossa.

Yhdeksäs kohta näyttäisi tukevan Michael Behen argumenttia evoluution rajoista. Edge of Evolution -kirjassaan Behe esitti, että CCC, eli Chloroquine-complexity Clusters, olisi evoluution rajojen ulkopuolella sijaitseva biologinen rakenne malariaparasiitissa. Se on joukko lääkeresistenssin mahdollistavia proteiineja, joiden yhteistoiminnan ilmestyminen ei olisi mahdollista evoluutiolla. Se vaatisi niin monta yhtäaikaista mutaatioita, eikä siis sarjaa yksittäisiä mutaatioita. Todennäköisyydet nousevat stratosfääriin asti, kun toteamme miten erilaisia mikrobien lisääntyminen on selkärankaisiin verrattuna. Esim. ihmisten populaatio ei olisi koskaan ollut tarpeeksi iso, jotta pelkkä sattuma olisi tuottanut yhtä monimutkaisia muutoksia. Joten jos ihmisistä löytyy samalla tavalla useampaa mutaatioita vaativia molekyylirakenteita, eivät ne rakenteet voi olla evoluution tulosta. Ja siksi älykäs suunnittelija on ollut asialla!

Tämä viime vuonna julkaistu tutkimus Summers et al. tuli siihen johtopäätökseen, että eräs näistä proteiineista todellakin vaatisi useita mutaatiota. Behe julisti tulleensa vahvistetuksi aidolla tieteellä.

Sandwalk-blogissa tosin huomautettiin, että Summersin ryhmän havainto useista mutaatioista piti paikkansa, mutta ne olivat mahdollisia sarjassa eikä yhtäaikaisesti. Parasiitti saavuttaa toimivan lääkeresistenssin asteittain, ei yhdellä on/off tapahtumalla. Tämä tiedetään, koska Summersin ryhmä kokeili useita eri mutaatioita juuri tässä yhteydessä. He oikeasti testasivat miten resistenssi muuttuu. Jotkut muutokset olivat neutraaleja. Jotkut haitallisia. Jotkut tukivat resistenssiä. Jotkut proteiinien rakenteet samaa toimintoa varten olivat yksinkertaisempia kuin toiset, eli variaatiota löytyi tässäkin asiassa. Anyways, lääkeresistenssiä ilmaantuu jo yhden mutaation kautta. Se vahvistuu seuraavilla mutaatioilla.

Vaikka yhden lääkeresistenssiin liittyvän proteiinin kehitys vaatisi kahden yhtäaikaisen mutaation, niin sekään ei hätkähdyttäisi tutkijoita. Vastaavia esimerkkejä kun löytyy proteiinien maailmasta.

Mistä tämä ristiriita vaadituista mutaatioista sitten tulee? Behe näyttäisi laskevan, että vaadittavat kaksi yhtäaikaista mutaatioita tapahtuvat yhdessä ja samassa parasiitissa PfCRT-proteiinille. Tätä vaatimusta ei välttämättä heti huomaa lukiessaan Edge of Evolution -kirjaa, sillä samalla Behe kirjoittaa populaatioiden koosta. Minä on huomannut sitä, mutta onneksi monet muut olivat tarkkaavaisempia. Kumulatiivista valintaa ei tapahdu Behen laskuissa, ja siksi Behen todennäköisyyslaskelma onkin hurja. Harmi vain ettei se liity siihen mitä parasiittien sisällä tapahtuu.

Kymmenes (en jaksa tämän enempää) pointti kertoo meille, että ateistifilosofi Thomas Nagel puhui jotain positiivista ID:stä vuonna 2012. Jostain syystä olen saanut Nagelin kirjoituksia eteeni ainoastaan seuraamalla IDeistien kirjoituksia. Mies ei ole tullut vastaan missään muualla. Esim. professori Puolimatka lainailee hänen kommenttejaan ahkerasti. Onko kyseinen filosofi suosittu jollain muulla tavalla Euroopan suunnalla?

Näillä näkymin en menettänyt mitään mullistavaa vuonna 2014. Ehkä 2015 on se ratkaiseva vuosi, jolloin älykäs suunnitelma puskee akateemisen maailman valtavirtaan. Otan nyt projektiksini lukea läpi Erkki Kojosen väitöskirjan älykkäästä suunnittelusta.

Bill Gates ei luennoinut rokotteista Pentagonissa

Kerrassaan outo video ilmestyi internettiin, kun Havaintoja uudesta maailmanjärjestyksestä -blogi tulkitsi eräällä toisella videolla puhuvan miehen henkilöllisyyden virheellisesti Bill Gatesin henkilöllisyydeksi.

 Internettiin vuoti jo vuonna 2011 julki eräs video, jossa Microsoftin perustaja Bill Gates puhuu Pentagonissa suljettujen ovien takana rokoteohjelmansa eugeniikan, eli väestön eliminoinnin vaikutuksista.   On suorastaan uskomatonta, että miten tämä koko video on voinut saada olla Youtubessa sitä eräiden tahojen yhä poistamatta aina vuodesta 2011 lähtien. Tässä on pieni ote tuosta luennosta käännettynä Suomeksi. Jos ei tämä todista eliitin massoille kohdistettua rokotusohjelmaa, niin ei mikään.

Minkälainen todiste sitten on kyseessä?



Alkuperäinen video on kokonaisuudessaan katseltavissa täällä. Hyvin nopeasti selviää, ettei luentoa pitävä mies ole Bill Gates. Yhtäläisyyksiä ovat silmälasit kasvoilla, sukupuoli ja hiustyylinä käytetty klassinen middle management hairstyle. Luennoitsijan puhetapa ja ääni ovat erilaiset kuin Gatesilla. Lisäksi hänen ruumiinrakenteensa on tukevampi. Toisessa FunVaxDoc -videossa voimme nähdä kyseisen herrasmiehen pärstän tarkemmin.



Videolla ei siis ole hyvä kaverini Bill Gates, vaan joku tuntematon mies. Mutta puhutaanko videolla väestön eliminoimisesta?

Ei puhuta.

Ehdotetulla FunVax-rokotteella poistettaisiin uskonnolliseen kokemukseen ja fundamentalismiin liittyvän VMAT2-geenin ilmeneminen. Se on juuri se kuuluisa jumalageeni. Fundamentalisminen käytös katoaisi. Ihmiset jäisivät. Ei siis eugeniikkaa. Rokote sujutettaisiin taudin muodossa Lähi-itään ja fanaatikot muuttuvat normaaleiksi ihmisiksi!

Hieno idea! Kannatan!

Valitettavasti Metabunk paljastaa, että kyseessä on huijausvideo. Luentodiassa esitellyt aivokuvat kahdesta eri henkilöstä ovatkin yksi ja sama aivokuva. Vain niihin lisätty värjäys on uutta. Kuvagooglauksella selviää, että kyseinen aivokuva on napattu A case of confusion and bilateral temporal lesions in a young woman paperista. FunVax näyttäisi olleen dokumenttiprojekti, joka oli vailla kunnon rahoitusta.

Väärien uutisten kirous

Kerran internetissä, aina internetissä. Tämä muinainen kiinalainen viisaus pitää paikkansa myös höpöhöpö-uutisten kohdalla. Aivan äsken altistuin ehkä jo kymmenenen kerran Snowdenin hurjalle paljastukselle HAARP-laitteesta. Uutinen/artikkeli kiertää jossain muodossa vielä pari vuotta sen ensimmäisen julkaisun jälkeen. Tässä nimenomaisessa paljastuksessa maanpaossa elävä ex-NSA Snowden kertoo kuinka HAARP ei ole pelkkä tutkimuslaitos. Se onkin salainen mega-ase, jolla voidaan terminoida ja manipuloida miljoonia ihmisiä!

Internetin epävirallisiin periaatteisiin kuuluu, että jonkun toisen artikkelia lainataan sellaisenaan omalle sivulle. Hyvällä tuurilla jonnekin alas laitetaan linkki alkuperäiselle sivulle. Näin sivustoa eteenpäin linkkaavat tuovat jonkinlaisia mainostuloja kopiointia suorittavalle sivustolle. Alunperin huumorina alkanut uutinen muuttuu kopioitaessa mukamas oikeaksi uutiseksi.

 Harva vaivautuu lukemaan kommentteja, joista voisi löytyä selitys mistä juttu on alunperin kaivettu. Eikä kovin moni vaivaudu testaamaan mitä löytyy googlella, jos sinne heittää lyhyen pätkän kohua aiheuttavasta artikkelista.

Kesällä 2013 satiiri/jekkusivusto Internet Chronicle julkaisi ensimmäisenä maailmassa Snowdenin "haastattelu."

“The HAARP research station,” he said, “strategically based away from prying eyes near Gakona, Alaska, is actually used to terminate or manipulate would-be dissidents of global capitalism on the scale of millions of people.”
Added Snowden, using finger quotes, “With these terrestrial antennas, NATO [the North Atlantic Treaty Organization] is able to, on a global scale, remotely silence ‘perpetrators’ of ‘deviant or subversive’ strains of thought.”

Ja niin edelleen.

Veikkaan, että vielä vuosien vierittyä joku tulee jakamaan samaa tekstiä todisteena HAARPin vaaroista. Sitä tullaan linkkaamaan kommenttiketjuihin ja keskustelupalstoille.

 Miten tätä huuhaa-juttujen leviämistä vastaan voi taistella?  Facebook ainakin yrittää jotain. Väärien uutisten sensurointia aletaan suorittamaan, kunhan tarpeeksi moni käyttäjä on ilmoittanut uutisen olevan jotain muuta kuin uutinen. Lopulta puhdas höpöhöpö ja huijausteksti lakkaisi kiertämästä Facebookin sisällä, kun tarpeeksi moni saa huomautuksen yrittäessään klikata linkkiä auki. Ilmoitus on toistaiseksi:.

Many people on Facebook have reported that this story contains false information

Kuten kaikki ihmisten tekemät systeemit, myös tämä väärien uutisten karsiminen on altis väärinkäytöksille. Tarpeeksi moni voi klikata oikeita uutisia pois, jos he sattuvat olemaan erimieltä siitä tapahtuiko uutisten tapahtumia vai ei. Facebookin blogissa kerrotaan, että muutoksia leviämiseen tehdään vasta sitten kun tarpeeksi suuri määrä ja tietyn algoritmin mittarit ovat täyttyneet. Eli pienen protestijoukkueen vastaklikkailujen ei pitäisi vääristää tilannetta oikeita uutisia vastaan. Luulen, että NaturalNews- ja FoodBabe-fanit kampanjoivan ahkerasti heidän kannalta epämieluisten uutisten kohdalle.

Vain ne sivustot joiden jutut joutuvat toistuvasti ilmoitusten kohteeksi tulevat huomaamaan, etteivät heidän tuotoksensa enää kierrä Facebookissa. Tulevaisuus näyttää miten hyvin uusi systeemi toimii.

Aito avioliitto -yhdistys on saapunut!

Homosaation vastainen vastarinta on täällä! Joulukuussa sain nähdä vinkkejä tulevasta. Tekeillä oli yhdistys, joka aikoo muuttaa kotimaamme avioliittokäsityksen klassiseksi avioliittokäsitykseksi: Yksi mies, yksi nainen, yksi asuntolaina. Tuo yhdistys on:

Aito avioliitto -yhdistys

Annetaan heidän kertoa tarkoituksestaan:

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja vahvistaa miehen ja naisen välisen avioliiton asemaa ja merkitystä aitona, erityisenä, luonnollisena ja pysyvänä instituutiona suomalaisessa yhteiskunnassa ja lainsäädännössä. Lisäksi yhdistyksen tarkoituksena on edistää lapsen oikeutta tuntea sekä isänsä että äitinsä ja olla heidän hoidettavanaan koko lapsuusaikansa mikäli mahdollista. Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää lapsen terveen sukupuoli-identiteetin kehittymistä siten, että pojan kasvua mieheksi ja tytön kasvua naiseksi tuetaan vahvistamalla sukupuolten luontaista erilaisuutta, sekä turvaamalla lapselle myös adoptiotilanteessa perhemalli, jossa lapsella on sekä isä että äiti.

Yhdistyksen ydinsanoma on nopeasti selvitettävissä tämän videon kautta.



Tärkein ja mahdollisesti ainoa keino tehdä mitään vaikutusta yhdistyksellä on uuden kansalaisaloitteen laatiminen. Tällä hetkellä homosaation vastustajat ovat laatineet parikin adressia ja kansalaisaloitetta, joiden tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät. Siksi vastarinnan on kehitettävä yksi ainoa oikea kansalaisaloite, jolla on realistiset mahdollisuudet kerätä tarpeeksi allekirjoituksia. Nykyinen paras versio Kansalaisaloite laiksi neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitosta ja heidän oikeudestaan hakea perheen ulkopuolista adoptioita on saanut reilussa kuukaudessa vasta 778 kannatusilmoitusta. Se homosaatiota edistänyt kansalaisaloite uudesta avioliittolaista keräsi pelkästään ensimmäisenä päivänä aivan himpun verran enemmän kannatusilmoituksia: 105 439 kpl.

Tässä vielä yhdistyksen strategia kansalaisaloitteesta.

Eräs ryhmämme tavoite on suunnitella millä tavoin ja missä muodossa avioliiton säilyttämiseen miehen ja naisen välisenä liittona voidaan parhaiten vaikuttaa kansalaisaloitteen muodossa. Pyrimme toimimaan siten, että lopputuloksena on yksi huolella ja asianmukaisesti laadittu oikea-aikainen aloite. Tämän toteuttamiseksi teemme yhteistyötä erilaisten asiantuntijatahojen kanssa. Tiedotamme asian etenemisestä myöhemmin lisää.

Toivomme asiassa kärsivällisyyttä. Yhteistä asiaamme ei edistä se, että liikkeellä on useita aloitteita ja adresseja. Toivomme että voimme yhdessä keskittää voimamme yhteen huolella laadittuun aloitteeseen.

Tuoreimpia käänteitä voit seurata yhdistyksen avoimessa Facebook-ryhmässä. Toivotan vastarinnalle onnea ja menestystä. Eduskunnan äänestyksen jälkeen tällä rintamalla on ollut aivan liian vähän viihdettä minulle.

Surullisia uutisia Kanadasta, Puoskari Floridassa

Uusi Suomi-kertoi 11-vuotiaan Makayla Saultin kohtalosta. Kanadalainen nuori tyttö sairastui leukemiaan. Lääkärit määräsivät kemoterapiaa, jolla olisi edes mahdollista selvitä. Lääkäreiden testeissä leukemia oli vielä siinä vaiheessa hoidettavassa muodossa. Takuita kunnon remissiosta ei tietenkään ole. Ensimmäisen kemoterapiakuurin aikana Makayla meni huonoon kuntoon. Hän kertoi lääkäreille, ettei enää kestäisi toista kertaa vastaavaa. Sairaalaan tarjoamat vaihtoehdot jäivät käyttämättä ja samalla n. 75% todennäköisyys elää vielä viiden vuoden kuluttua jäi taakse. Todennäköisyys vaihtui nollaan. Lautakunta päätti, että tässä tapauksessa ei ollut syytä riistää tyttöä ja pakottaa hänelle lisää kemoterapiaa. Lautakunnan johtaja Andrew Koster sanoi, että hoitoon pakottamisesta olisi enemmän haittaa. Tyttö olisi eristetty perheestään ja sukulaisistaan vieraaseen hoitolaitokseen.

Tytön perhe päätti turvautua pehmeämpiin hoitomuotoihin, joiden Uusi Suomi mainitsee olevan alkuperäiskansojen vaihtoehtoisia hoitoja. Sen on melkein kuin Daniel Hauserin kohtalo viitisen vuotta sitten. Paitsi että Daniel palasi karkumatkan jälkeen lääketieteen pariin. Ja on vieläkin hengissä.

Makayla Saultin tapauksessa perhe ei kuitenkaan turvautunut Ojibwa-intiaanien perinteisiin. Parannusta haettiin Floridasta. Sitä tarjosi Hippocrates Health Instituten Brian Clement, joka haluaa kutsua itseään tohtoriksi (ilman tutkintoa). Taustalta löytyy raakaruokaan ja henkisyyteen luottamista, mutta ei edes naturopaatin pätevyyttä, kuten Floridan osavaltion terveysviranomaiset ovat huomauttaneet. Miehen toimistossa komeilevia diplomeita on ostettu University of Science, Arts and Technology-diplomimyllyistä(tutkintoja Karibialta). Clement on todennut leukemiapotilaiden perheille, ettei leukemia ole edes vaikea sairaus hoidettavaksi hänelle.

Epäilyttävät väitteet pätevyydestä plus hurjat terveysväittämät. Ei ollenkaan lupaava alku.

Oracilla on Respectful Insolence -blogissaan pari sanaa kirjoitettuna kyseisestä herrasmiehestä. HHI:n menu on luettavissa netin kautta. Asiakkaille tarjotaan terveellisiä elämäntapoja kylpemisen, sopivan kuntoilun, hieronnan ja monen muun rentouttavan aktiviteetin muodossa. Siihen sekaan on laitettu ylitseampuvia terveysväittämiä vehnäruohon terveysvaikutuksista, suolihuuhtelua, detox-kuureja sekä muita terveyskylpylöistä tuttuja vaihtoehtoisia hoitomuotoja.

Varsinkin vehnäruohon kohdalla ruoho-smoothie näyttäisi tekevän kaikkea kaikkien vaivojen poistamisessa.

Wheatgrass contains beneficial enzymes that help protect us from carcinogens, including Superoxide Disumates (SOD), that lessens the effects of radiation and digest toxins in the body. It cleanses the body from head to toe of any heavy metals, pollutants and other toxins that may be stored in the body's tissues and organs.

Makayla Sault sai hoitoa Clementin valvonnassa. Toistaiseksi ei ole selvinnyt mitä kaikkie hänelle tarkalleen tehtiin. Makaylan äiti on puhunut ainakin C-vitamiiniruiskeista, raakaruokadieetistä ja matalatehoisesta laserterapiasta. Lopullinen hintalappukaan ole julkista tietoa, mutta lehdistölle on kerrottu summan pyörivän 18 000 dollarin paikkeilla.

Valitettavasti tässä tapauksessa Clementin toteamukset helposti hoidettavasta leukemiasta osoittautuivat liioitelluiksi. Tytön terveys romahti HHI:sta palattuaan. Makayla Sault kuoli 11-vuotiaana. Perhe syyttää kuolemasta 11-kuukauden pituista kemoterapiaa. Terveyskylpylän Brian Clement ei suostu puhumaan toimittajille. Kanadan naturopaattien liitosta sentään edustaja Jill Shainhouse vastasi, ettei mikään mitä he tarjoavat saisi korvata lääkärien suosittelemaa kemoterapiaa.

“The important thing to note here is that we are "adjunctive care" providers.  As naturopathic doctors, I can confidently say that nothing we would prescribe would replace conventional chemotherapy or other conventional treatment, nor would we ever recommend this. 

Tappavaa taikauskoa Tansaniasta, vaihteeksi hyvä uutinen

Afrikka, tuo mysteerinen manner. Sieltä kuuluu välillä kummia ja kauheita. Toistuvasti joudun lukemaan uutisista ja raporteista miten ihmisten elimiä kerätään raaka-aineiksi taikauskoon perustuvien rituaalien takia. Eikä kyseessä ole vapaaehtoinen elintenluovutus. Haluttua kamaa ovat olleet albiinojen elimet. Varsinkin Tansaniasta on kantautunut karmeita uutisia. Kuten myös Ugandasta.

Onneksi horisontissa kajastaa pientä edistystä. Tansania on vihdoinkin kieltänyt noitatohtorit. Albiinoista ei saisi enää rakentaa onnenamuletteja. Viimeisen kolmen vuoden aikana noin 70 albiinoa on tapettu noitatohtorien tuotevalikoimien täydentämiseksi. Samassa ajassa vain kymmenen ihmistä on tuomittu murhista. Myös juuri haudattujen albiinojen ruumita käydään ryöstämässä. Valitettavasti tuoreen materiaalin keräämisestä saa isommat rahat, joten ihmishenkien menetys tulee jatkumaan siellä missä poliisi ei pääse valvomaan ja suojelemaan ihmisiä.

Kysyntä on kova. Materiaaleista ollaan valmiita maksamaan tuhansia dollareita. Se on valtavan houkutteleva summa köyhälle miehelle, jolla on kirves valmiina. Materiaalien huikea arvo tarkoittaa myös sitä, että niitä haluavat tahot eivät löydy yhteiskunnan pohjalta vaan vaikutusvaltaisilta paikoilta.

Starczewskin pitkä päivä

Jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski oli minulle tuttu tapaus vuodelta 2012. Silloin hän puolusti Raamattujen yksinoikeutta hotellihuoneiden yöpöydillä. Kristillisdemokraattien riveissä pyörinyt Starczewski on ottanut melko perusarvoisesti kantaa myös homoseksuaalisuuteen, ja vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia, mutta se tuskin oli yllätys. Mies ei noussut kansakuntamme tietoisuuteen vanhoillisten mielipiteiden takia.

Kunnes Keskisuomalaisen keskustelupalstalla osoitettiin suruvalitteluja Eero Heinäluomalle, sillä hänen vaimonsa oli kuollut vaikeaan sairauteen. Keskusteluun eksyi myös kunnanvaltuutettu, joka lämäisi pöytään heti vihjailun kuolemaan johtaneista syistä.

Elokuussa ilmeisesti alkoi?
Osanottoni molempiin!
Tämä on heinäkuulta:
Suomen Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma: Arkkipiispan anteeksipyynnölle on perusteita http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/heinal...yynnolle-on-perusteita/3525682

Tarkoituksena oli vihjailla, että Heinäluoman positiiviset kommentit homoliitoista liittyisivät vaimon sairastumiseen. Ja kukapa muu olisi tartuttanut vaimon, kuin itse Jumala. Jumala vihaa jumalattomuutta ja vääryyttä. Siksi tauti lähetettiin vaimon suuntaan. Eikä jostain syystä suoraan Eeroon, mutta tutkimattomia ovat Starczewskin teologian tiet. Tällainen kostoajattelu on melko tyypillistä alkeellisen tason jumaluskoissa, joissa kosmoksen luoja on muka kiinnostunut yhdellä planeetalla elävien eräiden kädellisten mielipiteistä, ja on valmis puuttumaan peliin jollain epäsuoralla tavalla.

Starczewski vahvisti päättelyään keskustelupalstalla näin:

Tämä lukee mm. ap Mäkisenkin Raamatussa:
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa...
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite....=Room.+1%3A1&rnd=1420807138228

Ja:

Ollaanpa kerrankin ihan realisteja, niin kyllä Mäkinen ja Heinäluoma ja myöhemmin muut päästivät Suomen kannalta sellaisen paukun, että noteerataan ihan Yläkertaa myöten! 

Muutenkin miehen kirjoittelu on sieltä rasittavimmasta päästä raamatunlauseineen. Hän on tunnettu ongelmatapaus keskustelupalstalla, mutta tällä kertaa tuotokset nousivat palstan ulkopuolisten tietoisuuteen. Siitä alkoi kunnanvaltuutetun pitkä ja raskas päivä. Keskisuomalainen uutisoi sivuillaan käytyä keskustelua:

Kd-poliitikko: Eduskunnan puhemiehen homosympatia vaikutti vaimon kuolemaan

Starczewski vastaili toimittajan kysymyksiin.

Juhani Starczewski, oletko oikeasti sitä mieltä, että Eero Heinäluoman homomyönteisyys ja -sympatia vaikuttivat hänen vaimonsa sairastumiseen ja kuolemaan?
Raamatun vastainen toiminta ei varmasti ole ollut heille (Mäkiselle ja Heinäluomalle) siunaukseksi. Kaikella on syy-seuraussuhteensa, ja eihän se siunaus ole, jos puoliso sairastuu ja kuolee.

Hän ei perunut vihjailuaan. Kohun kiihtyessä Starczewski sentään ymmärsi esittää jonkinlaisen anteeksipyynnön. Se oli käytännössä valittelua siitä, ettei vihjailu Jumalan vihasta ollut juuri siinä tilanteessa korrektia. Yksityisesti hän on tietenkin yhtä vannoutunut ajatuksestaan, kuten vapaassa maassa saakin olla.

Kristillisdemokraatit tekivät nopeasti pesäeron Starczewskin kirjoittelusta. Puoluesihteeri Asmo Maanselkä totesi sen loukkaavaksi hörhöpuheeksi. Starczewski sai potkut puolueen jäsenyydestä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Paitsi itse joudun ihmettelemään miten mies oli alunperin saanut tarpeeksi kannatusta päästäkseen noinkin pitkälle uralle poliitikkona. Kunnes muistan, että Gordon Klingenschmittin kaltainen uskovainen ja demonienmetsästäjä pääsi Coloradon edustajainhuoneeseen viime vaaleissa. Kaikki on mahdollista. Mahdollinen kansanedustajan ura Starczewskille aukenisi Muutos2011-puoleen riveissä. Hirvisaari tarvitsee vierelleen miehen, joka saa Hirvisaaren näyttämään hillityltä filosofilta. On kuitenkin ilo huomata, että Starczewskin ajatukset herättivät nopeasti ja jämerästi vastalauseita Kristillisdemokraattien suunnalta.


Starczewski oli yllättynyt ja surullinen potkuistaan. Vastaisuuden varalle voin antaa pienen vinkin. Aivan kaikkea ei tarvitse kirjoittaa internettiin kaikkien luettavaksi. Satunnaisena ja asiaan mitenkään liittymättömänä esimerkkinä; jos ajattelet jonkun henkilön olevan täysin seonnut höyrypää, jonka sanomiset saisi tunkea sulkijalihasten pimeämmälle puolelle, niin älä välttämättä kirjoita sitä keskustelupalstoille. Ainakaan omalla nimelläsi.

Korporaatio: Raevaara VS Lindström

Radio Rockin Korporaatiossa käytiin tänään läpi 28 minuutin verran Huuhaa-palkinnon, vaihtoehtohoitojen ja muidenkin aiheiden puintia vuoropuhelun muodossa. Studiossa ääneen pääsivät Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Tiina Raevaara ja Suomen Terveysjärjestön puheenjohtaja Merja Lindström. Kirjoittelen hieman vain niistä kohdista, jotka herättivät sormenpääni naputtelemaan näppäimistöä.

Haastava vuoropuhelu pääsi kunnolla käyntiin, kun Raevaaralta tiedusteltiin erästä tietoa Lindströmin suunnalta:

"Kuinka monta prosenttia virallisesta lääketieteellistä hoidosta on vahvaan näyttöön perustuvaa?"

Tiina Raevaaran vastaus jää kesken, kun Lindström toteaa puheen päälle: "Se on kolmetoista prosenttia"
Jopa 46 prosentille hoidoista ei löydy mitään varmaa tietoa hoidon tehosta.

Puheen perusteella virallinen lääketiede on lähes tyhjän päällä! Skeptikoiden bluffaus on paljastunut.

Lindströmin lausumat luvut ovat jo hieman vanhentuneita, sillä ne esiteltiin alunperin British Medical Journalin erikoislehti Clinical Evidencen sivuilla. Itse numeroiden käyttö lääketieteen tyrmäämisessä on tullut vastaani parikin kertaa, kun tarkoituksena on ollut todeta, ettei uskomushoidolta pitäisi vaatia pätevää lääketieteellistä tutkimusta.

Päivitetyssä Clinical Evidencen yhteenvedossa on esillä tuoreemmat luvut, jotka perustuvat noin 3000 hoitomuodon arviointeihin. Listalle on päätynyt 500 uutta hoitomuotoa sitten Lindströmin siteeramien numeroiden. Prosentit ovat vieläkin huolestuttavammat virallisen lääketieteen kannalta! Lindströmin esille nostama kategoria on nykyään supistunut 11 prosenttiin. Kauhistus!

Tai sitten luvut eivät tarkoita aivan sitä mitä Lindström vihjaili lähetyksessä. Oikeastaan on vaikea kritisoida Lindströmiä, sillä hän ei esittänyt mitään spesifistä väitettä siitä mitä luvuista pitäisi päätellä. Se jätettiin leijailemaan kuuntelijan korvien väliin. Tarkastellaan mistä ne luvut alunperin saatiin.

Clinical Evidence(pdf) kävi läpi 2500 hoitotavalle tehtyjen RCT tason tutkimuksia. Kaikki muut tutkimukset jätettiin pois, mikä oli vain hyvä asia. Tarkoituksena oli arvioida hoitojen hyötysuhteita. Lindströmin siteeraama kolmetoista prosenttia tarkoitti niitä hoitoja, joiden teho on näytön perusteella pelkästään ja selkeästi hyödyllistä. 23% oli todennäköisesti pelkästään hyödyllisiä. 8% hoidoista vaatisi jonkinlaista tasapainottelua hyötyjen ja haittavaikutusten välillä. 6% oli epätodennäköisesti hyödyllisiä. 4% todennäköisesti tehottomia tai haitallisia. Ja hurja 46% hoidoista jäi vaille selkeää tutkimustulosta hoitotehosta.

Muistaakseni tästä Clinical Evidencen yhteenvedosta tehtiin jonkinlainen lehdistötiedote, josta lööpistöön asti suodattui tulkinta: Lääkehoidoille ei ole tutkimustuloksia! tjsp. Alkuperäinen pitkä artikkeli ei taida olla ilmaiseksi luettavissa missään. Tärkeänä pointtina hurjien lukujen taustalla on myös se, ettei aivan kaikkia hoitomuotoja pystytä tekemään puhtaan satunnaistettuna kontrollina. Miten kontrolli toimisi esim. radikaaleissa kirurgisissa toimenpiteissä? Clinical Evidence rajasi tarkasteluunsa juuri näitä arvostetumman tason tutkimuksia.

Ratkaisevana kohtana uudempi Clinical Evidence muistuttaa, ettei luvuista voi päätellä ovatko yleisesti käytössä olevat hoidot tehottomia. Eikä varsinkaan sitä, onko juuri sinulle suositeltu hoito tehotonta vai ei.

We would like to emphasise that our categorisation of the effectiveness of treatments does not identify how often evidence-based and non-evidence-based treatments are used in practise. We only highlight how evidence based treatments are for certain indications, based on randomised controlled trials. As such, these data reflect how different treatments stand up evidence-based medicine and are not an audit of the extent to which treatments are used in practice or for other indications not assessed in Clinical Evidence.

Niin tai näin, virallisella lääketieteellä on edessään valtava tutkimusurakka. Ja tämän urakan edessä uskomushoitojen kannattajat vaativat itselleen löysempiä kriteerejä tutkimuksiin.

Lindström myös toteaa pariin otteeseen Raevaaran puheen päälle, että Sveitsissa tutkittiin homeopatiaa. Hän käytti jopa sanaa vertaistutkimus. Sen tarkempaa viitettä ei anneta. Uskaltaisin väittää, että kyseessä oli PEK : Programm Evaluation Komplementärmedizin raportti, jossa todistusaineiston taso runnottiin homeopatialle erittäin suotuisaksi. Raporttia varten tehtiin katsaus eri uskomushoidoille. Mukana homeopatia. Useampi homeopaatti on sen jälkeen ylistänyt tätä raporttia. Aivan kuten Lindström Korporaatiossa. Satunnainen kuulija ei voi tietää mitä sen taustalla piilee.

Raporttia varten ei suoritettu mitään uutta kliinistä tutkimusta, vaan tekijät tarkastelivat toisten tekemiä yksittäisiä tutkimuksia ja meta-analyyseja. Kaikki tutkimusmateriaali oli suoritettu ennen vuotta 2004. Yksityiskohtaisissa kliinisissä tutkimuksissa ryhmä keskittyi pelkästään hengitystiehyiden tulehduksiin ja hengitystieallergioihin. Vaikka näillä kahdella alueella löydettäisiin positiivisia tuloksia, ei siitä vielä voitaisi laajentaa johtopäätöksiä laajemmalle alalle lääketieteessä.

Raportissa tarkasteltiin myös homeopatian kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuudelle löytyi alustavasti suotuisia tutkimuksia, mutta jopa vaihtoehtohoitojen puolestapuhujat totesivat, että aihe vaatisi laajempia jatkotutkimuksia.

Lopulta raportti päätyi täydentävien hoitomuotojen ohjelman (Programm Evaluation Komplementärmedizin, PEK) tarkastettavaksi. On tarkempaa sanoa, että PEK:n lopullinen kanta homeopatian arviointiraportista vastaa Sveitsin hallituksen kantaa. Se on viimeisin arviointi vaihtoehtohoitojen tutkimuksista, lääketieteellisistä vaikutuksista ja käytettävyydestä osana terveydenhuoltoa. PEK:n piti myös alunperin suorittaa itse kliinisiä tutkimuksia arvioitavana olevien vaihtoehtohoitojen lääketieteellisestä tehosta, mutta aikeesta luovuttiin rajoitetun ajan ja rahoituksen takia. Sen sijaan suoritettiin potilaiden tyytyväisyyskysely, jossa todettiin joka toisen homeopatiaa käyttäneistä olleen erittäin tyytyväisiä hoitomuotoon.

PEK:n asiantuntijat kävivät läpi homeopatiaa käsittelevän arviointiraportin. Alkuperäisen raportin arvioita homeopatian tehosta meta-analyysien tuloksissa alennettiin. Suomennos: homeopaatit olivat pumpanneet tuloksia paremmaksi. Yksittäisistä tutkimuksista vedettyihin johtopäätöksiin PEK asetteli myös enemmän varauksia. PEK oli samaa mieltä raportin kanssa siitä, että homeopatia olisi halvempi hoitomuoto kuin terveysasemien tavallinen tarjonta. Vaikka homeopaattien pitempi konsultointiaika toisi lisäkustannuksia, se tasaantuisi pienempien teknillisten kustannusten kautta. Tämä on ymmärrettävää, sillä potilaille annetaan kuitenkin liukuhihnalta kemiallisesti identtisiä sokeripillereitä. PEK ei kuitenkaan ottanut kustannustehokkuuteen varmaa kantaa, sillä asiasta ei ollut tarpeeksi pätevää tieteellistä tutkimusta. Homeopatian todettiin olevan kansalaisten haluama vaihtoehto. PEK toteaa lopullisessa lausunnossaan homeopatian olevan erityisessä asemassa tieteellisen näyttönsä suhteen. Homeopatialle ei ole vieläkään ilmestynyt uskottavaa vaikutusmekanismia. PEK kirjoitti:

”Saatavilla olevan näytön positiivinen tulkinta näyttää ymmärrettävältä, kunhan näytölle ei vaadita poikkeuksellisen korkeita vaatimuksia, ottaen huomioon homeopatian alhaisen uskottavuuden vakiintuneen tieteellisen tiedon valossa. Erittäin skeptiset ihmiset eivät arvosta arvioitua näyttöä erittäin vakuuttavana.”

PEK arvioi kokonaisuutena homeopatian arviointiraportin olleen asenteellinen homeopatian eduksi ja ylioptimistinen tieteellisen näytön pätevyydestä. Arviointiraportin sanomaksi otetaan homeopatian turvallisuus – mitä muuta sokeripillerit voisivatkaan olla – ja todennäköinen tehottomuus lääketieteellisenä hoitomuotona. Tätä puolta ei kuitenkaan toisteta homeopaattien levittämissä uutisissa.

Lopulta kansa äänesti ja homeopatia meni siinä samalla kelakorvattavaksi.

Sitten Lindström pääsee homeopatian kehumiseen anekdoottiensa kautta. Hän myös yrittää pelastaa homeopatian mainetta huonojen tutkimustulosten suosta. Tieteellisissä tutkimuksissa homeopatian teho asettuu sitä varmemmin lumevaikutuksen tasolle, mitä huolellisemmin tutkimus on suoritettu. Tämä ei sovi homeopaateille. He väittävät, että homeopatian tutkiminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Siksi hyvät tulokset puuttuvat. Homeopatiassa kun voidaan antaa erilaisia aineita potilaalle, ja siksi lääketieteellinen tutkimus olisi ollut erittäin vaikeaa. Samaan tautiin voidaan antaa erilaisia homeopaattisia aineita (koska homeopatiassa ei välitetä bakteereista, viruksista, geneettisistä sairauksista tai muistakaan lääketieteen edistysaskeleista). Tällainen yksilöllinen lähestymistapa vaatisi aivan erilaisen tavan tutkimusmenetelmissä.

Yksilöllisyyden vaikeuden taakse piiloon rientävät homeopaatit teeskentelevät, ettei homeopatialle ole olemassa sopivaa satunnaistettua ja tupla-sokkoutettua tutkimusmenetelmää. Ongelma ratkaistaan hyvin yksinkertaisella tavalla. Homeopaatti tapaa asiakkaan, esittää kysymykset ja määrää hänen mielestään oireisiin täsmäävän homeopaattisen pillerin. Asiakkaalle annetaan purkki X. Sen sisällä on joko homeopaatin määräämää aitoa homeopaattista informaatiota TAI tavallisia sokeripillereitä. Sisältö on arvottu, mutta koodattu purkin kylkeen. Sisällön salaisuus ratkaistaan kokeen jälkeen, kun asiakkaiden kunto on arvioitu. Tätä toistetaan tarpeeksi suurella otannalla. Näin yksilölliset diagnoosit yhdistetään satunnaistettuun tutkimusmenetelmään. Menetelmän keksimisen ei edellytä neroutta, vaan ihan pienen määrän pohdintaa. Kuitenkin se on näköjään ollut homeopaattien ulottumattomissa vuosikymmenet.

Ja loppuun pienenä kommenttina se, ettei Lindström näytä ymmärtävän miten Skepsis ry valitsee Huuhaa-voittajat. Korporaation pätkän kohdassa 23:15 aletaan puhumaan Huuhaa-palkinnon ehdokkaista. Juontaja kertoo, että ehdolla oli Suomen Terveysjärjestön lisäksi myös MTV3:n ja Ylen ohjelmia. Juontaja ihmettelee mitä nämä ovat tehneet ansaitakseen Huuhaa-palkinnon. Raevaara huomauttaa, että näiltä tiimoilta pohdittiin Nelosen Astro-tv ohjelmaa, ei Ylen tai Maikkarin tuotoksia. Tähän Lindström tekee vastahuomautuksia:

"On ne siellä" ja "Kyllähän siellä oli Studio-55:tä ja MOT-ohjelmaa mitä te ootte..."

Raevaara huomauttaa faktapohjaisesti, ettei Skepsis ry:llä ole mitään virallista ehdokaslistaa ollutkaan. Johon vastataan melko selkeällä itsevarmuudella:

"Teidän sivuilta löytyy"

Lindströmin täytyy tässä tarkoittaa Skepsis ry:n keskustelupalstaa, jossa kaikki internetin halukkaat pääsevät kirjoittelemaan vähän kaikenlaista melkein kaikista aiheista. Lindström erehtyi luulemaan, että mm. nimimerkit 123, herra hämminki, MPH, Flux, Jukx, Mr.K.A.T. ja LentoPro edustivat kirjoituksineen virallista Skepsis ry:n kantaa. Hän on väärässä.

Lopetus onkin mahtavaa kamaa, kun skeptikot saavat kuulla kunniansa. Skeptikot ovat ääriryhmä, joka ajaa uhrejaan konkurssiin!

"Skeptikot tappaa poikkitieteellisen tutkimuksen."

Ehkä on turvallisinta, että en kommentoi ohjelmaa tämän enempää.

Charlie Hebdo ja Salaliittoteorisointi, osa 3

Panttivankeja aseellaan uhannut Amedy Coulibaly ammuttiin poliisien rynnäkössä Pariisilaisessa kosher-marketissa 9. tammikuuta. 15 panttivankia pääsi vapaaksi. Coulibaly tappoi yhteensä viisi ihmistä. Mutta kuoliko hän poliisien luoteihin vai lavastettiinko miehen kuolema? Oliko se vain show, jolla terrori-iskuun lavastettu mies saatiin puhtaasti pois päiväjärjestyksestä. Siinäpä pulma jota yritetään ratkaista videoilla. Varsinaisten todisteiden vielä puuttuessa salaliittosta väki joutuu tyytymään Youtube-videoiden tekoon.




Siinä kommentoidaan tapahtumia näin: auton takana kyyrivä poliisi ampuu aseellaan poliisien läpi. Eihän se ole mahdollista, joten poliisi käytti paukkupanoksia. Poliisit eivät käytä paukkupanoksia, joten tilanne oli lavastettu alusta loppuun. 100 % feikkiä menoa, jne.

Paitsi että videon tekijä on aivan väärässä. Se selviää, jos vaivautuu etsimään olisiko joku kuvannut tapahtumia kyseisen poliisin takaa. Näin kuvakulma kertoisi mitä kyseinen poliisi näki aseensa takaa.



Kuvakulman ja äänien perusteella ampuessaan poliisin edessä ei seisonut poliiseja, vaan hän näki sisälle markettiin. Ainakaan poliiseja ei voi syyttää paukkupanosten käyttämisestä, joten salaliittoteoriaa joudutaan rakentamaan jotain muuta kautta.

Josta pääsemme VeteransToday-verkkolehden päätoimittaja Gordon Duffin kommenteihin verkkolehden radiolähetyksessä. 




Duffin mukaan poliisi Ahmed Merabetin kuolemaa ei edes kuvattu/lavastettu Pariisin kaduilla, vaan todennäköisesti jossain studiossa. Sellaista katua ei ole missään Pariisissa. Kaikki videolla olevan ihmiset ovat hänen mielestään vain näyttelijöitä. Duff väitti, että kuollut poliisi on myöhemmin hengissä jollain toisella videolla. Väite nostatti minussa suurta intoa, sillä se jos mikä olisi hämmästyttävä todiste salaliitosta.

Valitettavasti Duffin havainnointi- ja päättelykyky eivät kuitenkaan ole sieltä parhaimmasta päästä spektriä. The Semi-Undead: “Sort of” Dead French Cop in “Selfie” Revival tuotoksessaan Duff ei ymmärrä, että maassa makaava poliisi tutkii autoa ja ottaa siitä kuvia. Kuvan ottamisen jälkeen hän vaihtaa kännykän taskulamppuun ja jatkaa auton tutkimista siitä kohtaa mistä otti kuvan. Poliisi ei leikkinyt kuollutta, sillä vieressä maassa hänellä oli lehtiö muistiinpanoja varten. Kaikki tämä leijailee Duffin hilseen ylitse:

Let me understand this correctly; under French law, dead cops can take “selfies” but are they allowed to post them on Facebook while still dead?  Can you be ticketed in Paris for “texting while dead?”  We really want to know.  Are we really that dumb?  We don’t even have a section for these things, we will have to make one: 

 “Funny False Flag Out-takes”

Taidan toistaiseksi jättää Charlie Hebdo-salaliittoteorioiden seuraamisen tähän. Jos joku joskus onnistuu havaitsemaan todistusaineistoa lavastamisesta ja/tai salaliitosta tämän ilmiön takaa, niin lähettäkää vinkkiä kommentteihin.

Charlie Hebdo ja Salaliittoteorisointi, osa 2

Jatkan lyhyesti eilisestä Verkkomedian artikkelista. Siinä kansalaistoimittaja ja lähes loppuun asti tutkivaa työtä tekevä Janus Putkonen jäi ihmettelemään terrori-iskua näyttävää videota.

Video 2: Luotiliivejä ja poliisimiehiä ammuntapaikalla
Toinen video on jopa hätkähdyttävämpi. Silminnäkijän raakavideona esitelty tallenne esittää tapahtumia katolta, jossa alhaalla kadulla nähdään asemiesten toimintaa. Videon analyysi paljastaa kuitenkin epäilyttäviä yksityiskohtia.

Kuinka epäilyttäviä yksityiskohtia sieltä paljastuukaan.

Ensinnäkin, katolla asemiehiä paossa on kaksi miestä, joilla on päällään luotiliivit. Keitä nämä miehet ovat, joilla on "yllättävässä ampumatilanteessa" sotilasvarustusta päällään?

Todennäköisesti he olivat Premières Lignes-toimituksen työntekijöitä. Osoite on rue Nicolas Appert. Toimisto on samalla kadulla Charlie Hebdon kanssa. Toimittajat ovat olleet mukana kameroineen kriisialueilla. Töitä on tehty Afganistanissa, Somaliassa ja parissa muussa vähemmän houkuttelevassa lomakohteessa. Siksi heillä oli valmiina toimittajille tarkoitettuja luotiliivejä. Ne kaivettiin välittömästi esiin laukausten raikuessa toisella puolen katua. Tämän kokemuksen takia he eivät myöskään olleet samalla tavalla paniikissa kuin matti meikäläisten kuvittelisi olevan.

Toisekseen, alhaalla kadulla liikkuu asemiehiä kohden kolme tummapukuista miestä, joilla on selässään mitä ilmeisimmin poliisitunnukset valkoisin kirjaimin. Nämä miehet kulkevat kohti asemiesten ajoneuvoa, mutta lähtevätkin siitä poispäin puuttumatta asemiesten ammuskeluun. Mikä ryhmä poliiseja operoi alueella, mutta sallii ampumisten tapahtua?

En osaa selittää tätä. Eli salaliittoteoria voittaa! Voi pahus sentään. Ehkä he jäivät odottamaan apujoukkoja.

Kolmanneksi, videota on leikattu. Se ei ole ehjä kokonaisuus vaan sitä on editoitu. Tästä editoinnista ja videon sisältämistä yksityiskohdista ei ole valtamediassa esiteltynä ollut mitään mainintaa. Kuka on videon kuvaaja ja mikä operaatio on käynnissä talon katolla, jossa kuvaus on suoritettu? Videossa taustalla nähdään mies, joka puhuu puhelimeensa kaikessa rauhassa vaikka kadulla ammuskellaan.

Väittäisin alustavasti, että kyseisen videon kuvasi kännykällään Martin Boudot. Katolla käytettiin nimittäin kahta kännykkää. Molemmat videot voi katsella LiveLeaks.comin sivulla. Toisessa nähdään tuon tunnetumman videon kuvaajan kasvot.
asd

Putkonen on aivan oikeassa siinä, että videota on leikattu. Tämä oli päivänselvää ainakin minulle, kun katsoin eniten maailmalle levinnyttä 35 sekunnin pituista versiota France24-kanavan Youtube-tililtä. Se on juuri se video, josta tehtiin ekana salaliittoteorisointia leikkauksesta.

Tässä France24-kanavan esittämä versio.



Ekojen laukausten jälkeen väki on katolla. Poliiseja kävelee kohti mustaa autoa. He kävelevät pois kännykän näkökentästä. Laukauksia. Sitten kuva nytkähtää. Kameran näkökentässä on nyt kaksi asemiestä keskellä katua. He ampuvat poliisien suuntaan. Sitten leikkaus katolla oleviin ihmisiin, jotka levittävät tietoa kännyköillään.

Alkuperäistä pitkää videopätkää tullaan todennäköisesti näyttämään, kun Martin Boudot julkaisee sen jossain. Varmaankin Premières Lignesin erikoisreportaasissa. Putkonen ja kumppanit joutuvat odottamaan vielä salaliittoteorisointinsa kanssa.

Mutta samalla voimme tarkastella videota, jossa ei tapahdu tuota France24:n toistamassa videossa näkyvää nytkähdystä. Siinä nähdään miten asemiehet ovat juoksemassa juuri siihen kohtaan, jossa he ilmestyvät kuvaan France24:n videolla.



Tuleeko tämä fakta koskaan poistamaan salaliittoteorisointia siitä, että katolta kuvattu video on jotenkin osa lavastusprojektia? Ei tietenkään.

Charlie Hebdo ja Salaliittoteorisointi, osa 1

Charlie Hebdon-satiirilehden toimitukseen tehdystä iskusta on kulunut yli vuorokausi. Kaksitoista ihmistä ammuttiin kuoliaaksi. Mukana kaksi toimitusta suojellutta poliisia. 20 loukkaantui. Tragedia koskettaa suunnatonta määrää perheitä ja sukulaisia. Luodinreikiä, hylsyjä ruumissäkkejä. On siis jälleen aika tarkistaa minkälaista häröilyä uutiset aiheuttivat folioprikaatin parissa! Jos nämä salaliittoteorisoinneista kertovat bloggaukseni tuntuvat toistavan itseään, niin se johtuu folioprikaatin kaavamaisesta reagoinneista näihin uutisiin.

Käänne kuin käänne tapahtumissa tullaan tulkitsemaan jollakin tapaa salaliitosta vihjailevaksi asiaksi. Nämä ovat niitä ihmisiä jotka "vain esittävät kysymyksiä", mutta heidän tuotoksiaan seuratessani joudun toteamaan, etteivät he etsi vastauksia. Tarkoituksena on esittää vihjailuja, jotta he eivät sitoutuisi mihinkään kumottavaksi yltyvään pointtiin. Selailin viime illan ja yön tuttuja paikkoja, eli GodlikeProductions, AboveTopSecret, David Icken fb-ryhmää, ja paria muuta esoteeristä keskustelupiiriä.

Itsestäänselvyytenä iskuja kutsutaan false flag-operaatioksi. Lavastettu alusta loppuun. Tai lavastettu osittain jonkinlaisena kombona. Annetaan Verkkomedian Janus Putkosen maalailla ensimmäisenä näitä vääriä lippuja. Hän huomasi, etteivät asemiehet olleet komediasketsistä poimittuja tumpeloivia harrastelijaterroristeja:

Tapahtumasta julkaistut videotallenteet ja analyysit ovat osoittaneet, että tummiin sotilasvarusteisiin pukeutuneet hyökkääjät toimivat ammattimaisesti. Mikään ei viittaa siihen, että kyseessä olisi ollut sattumanvarainen tapahtuma terroristiamatöörien toimesta, vaan aivan päinvastoin. Asemiesten toiminta käsimerkkeineen, taistelijaparin suojauksineen ja kylmähermoisesti tapahtunein elein antaa vahvan vaikutelman siitä, että asemiehet ovat koulutettuja poliisi- ja/tai sotilastehtäviin.

Todellakin, mutta tuo kertoo meille vain sen, että parivaljakko oli harjoitellut ahkerasti toimintatapoja ja tähtäystä. Eli huomattavasti taitavampia miehiä kuin joistain Lähi-idän konflikteista tutut ilman suojaa lonkalta räiskivät kalasnikov-kallet.

Miehet eivät myöskään rynnänneet satunnaisesti sisään ilman valmisteluja ja tiedustelua, vaan iskivät juuri kokouksen aikana. Tämä yksinkertainen perusasia terrori-iskun valmistelussa tekee iskusta epäilyttävän Putkosen silmissä.

Operaatio oli ajoitettu hetkeen jolloin iskun kohteessa, Charlie Hebdon toimituksessa, oli järjestetty muutaman tunnin mittainen viikottainen toimittajatapaaminen. Normaalisti toimituksessa olisikin ollut paljon vähemmän henkilöstöä paikalla, joten operaation ajankohta oli suunniteltu siten, että sen seurauksena juuri halutut henkilöt olivat murhattavissa ja uhriluku olisi mahdollisimman suuri.

Ja vielä.

Toimituksen ulkopuolella on ollut vakituisesti poliisin valvontayksikön ajoneuvo, mutta toistaiseksi on epäselvää missä nämä poliisit olivat kun niitä todella olisi tarvittu. Julkaistussa videossa, joka esitetään alla, saattaa löytyä varsin hämmentävä vastaus tähänkin. Kun lähdemme siitä, ettei hyökkäyksen ajankohta ollut sattumanvarainen ja murhat oli suoritettu kerrotulla tavalla "nimilistan mukaisesti", on selvää, että hyökkääjien on täytynyt olla tietoisia poliisin vahvistetusta läsnäolosta kohdealueella.

Kadun päässä oli poliisiauto, jota varten asemiehet joutuivat pysähtymään ja nousemaan ulos. He ampuivat poliisiautoa kohti. Poliisi joutui peruuttamaan vauhdilla ja törmäsi siviiliautoon. Näin iskun tekijät raivasivat kadun auki ja jatkoivat pakoaan.

Näistä voisin päätellä, että Putkonen ja kumppanit hyväksyisivät aidoksi terrori-iskuksi vain sellaisen iskun, jossa tekijät tuhlaavat lippaan per uhri, ja saapuvat paikalle kun toimitus on jossain muualla ryystämässä kahvia. Jälleen kerran salaliittoteorisointia on lähes mahdoton kritisoida, sillä Putkonen ei selitä miltä aito terroristi-isku näyttäisi.

Toisaalta iskun tekijät olivat Putkosen silmissä epäilyttävän ammattilaisia. Toisaalta he kävelivät aluksi väärään Bayoo-tuotantoyhtiön toimistoon. Ja törmäsivät pakomatkallaan, joutuen kaappaamaan uuden auton lennosta. Ja edelliseen autoon kamaa, jonka seasta jäi jonkun henkilöllisuuspaperit

Lehdistön reaktio ja väkivaltaa vastustava sekä sananvapautta tukeva Je suis Charlie-kampanja ei selviä ilman Putkosen epäilyksestä nykiviä kulmakarvoja.

Kun valtamediat olivat täyttyneet islamisti- ja muslimisyytöksistä, vain tuntien sisällä tapahtuneesta käynnistettiin laajapohjainen ja kansainvälinen kysymyksiä herättänyt reaktiokampanja: "Je Suis Charlie". Tämän kampanjan lähtörummutuksen takana oli ainakin lännen valtaliiton AFP-uutistoimisto.

"Kun ruumiitkaan eivät olleet vielä kylmenneet", alla kuvassa näkyvät ja stailatut "Je Su(i)s Charlie" sloganit alkoivat kiertämään kaikkialla: "Minä olen Charlie", ja alitajuntaan jäävä "Jeesus". kun rinnastamme tämän syytöksiin muslimiterroristeista, saimme koettavaksi hyvin todennäköisen psykologisen operaation (psyop) vastakkainasettelussa kristinuskon ja muslimimaailman välillä. Sattumaa?

Ja viimeisenä niittinä Je suis Charlie-kampanjaa kohtaan. Putkonen pelkää nimen tulevan luetuksi Arabimaissa väärin "Jeesus Charlie" nimenä:

Ja pitäisiko meidän uskoa, että vain tunneissa levitetty "Jeesus-reaktiokampanja" oli spontaani? Ja mistä tämä ISIS-mustavalkolippuun mielleyhtymänä johtava sekä kynän miekkaan keskittynyt graafinen suunnittelu on tullut? Kuka sen on levittänyt orginaalit ja mistä käsin?

En voi väittää olevani mitenkään taitava mies tai hakkeri, mutta minulta meni alle minuutti löytää alkuperäinen piirtäjä Putkosen hämmästelemälle kuvalle. Hän on ranskalainen Jean Jullien. Nimi olisi löytynyt myös siitä Putkosen käyttämän kuvan kuvalinkistä RT-uutisen sivuilta. Do you even google, bro?

Ja tässä kohtaa Putkosen vihjailu kompastuu, törmää ja kaatuu ojaan. Jos terrori-isku oli lavastettu ja median reaktion tarkoituksena oli luoda psyopilla vastakkainasettelua kristinuskon ja muslimimaailman välillä, niin miksi sama media hehkuttaa kyseistä toimitusta suojelleen poliisin urheutta ja arvoja?

42-vuotias poliisi Ahmed Merabet sai surmansa toimituksen edessä kadulla. Surma taltioitiin ja levisi kulovalkean tavoin netissä. Kuten miehen nimestä voi varovaisesti päätellä, Ahmed Merabet oli muslimi. Muslimi sai surmansa suojelessaan Charlie Hebdonia. Alkoi Je suis Ahmed-sanoman leviäminen. Tätä kohtaa on toisteltu mediassa tänään. Tämä kohta jos mikä valaa monikulttuurista yhteisöä yhteen terrorismin edessä. Muslimit ovat avoimesti ja jopa väkevin sanoin tuominneet iskun, kuten asia on aikaisemminkin ollut, sillä muslimien maailmankatsomuksia on tässä maailmassa on enemmän kuin yksi. Rotterdamin pormestari Ahmed Aboutalebin on muslmi. Miehen kommentit ovat lainaamisen arvoisia:

Jos ette tykkää olla täällä sen takia, että humoristit, joista ette pidä, tekevät lehteä, voinko pyytää teitä painumaan *******iin

Salaliittoteorisointi on pelastettavissa, kunhan vihjailee, että meneillään on ristiriitaisia psykologisia operaatioita. Because why the fuck not. Lavastuksen suorittanut taho nyt vaan on niin kiero! Niin tai näin, salaliittoteoria voittaa.

Ahmed Merabetin kuoleman näyttämä video nousi salaliittoteorisoinnin keskipisteeksi.

Pian iskun tapahduttua levisi nettiin kaksi hämmentävää videotietoutta. Ensimmäisessä esiteltävässä videossa näytetään poliisimiehen ampuminen kadulla hänen maatessaan - kerrotusti jalkaan ammuttuna. Lähietäisyydeltä ja rynnäkkökiväärillä suoritettu teloitus.

Mutta missä on veri, aseen rekyyli ja luodin iskeymän aiheuttama ruumiin heilahdus? Ampumatilanne herättää vain epäilyksiä. Rynnäkkökiväärin laukaus päähän ja läheltä ammuttuna aiheuttaisi seurauksia, joita kuitenkaan ei ole kuvassa havaittavissa.

Niin hämmästyttävää kuin se onkin, veri ei aina lennä kuin hollywood-elokuvissa. Eikä kuvakulmasta ole selvää osuiko luoti päähän vai miehen niskaan/yläselkään. Siinä tapauksessa veriroiske jäisi vaatetuksen hillitsemäksi. Ase oli miehen päällä, joten roiske suuntautui joka tapauksessa Merabetin ruumiin alle. Video ei jää seuraamaan mitä ruumiille tapahtuu heti miesten poistuttua, joten verilammikon leviämistä ei näy netissä.
Aseen rekyylin pienuus on selitettävissä sillä, että käytössä oli venäläinen mestariteos AN-94, ei AK-47. Aseet näyttävät samanlaisilta, mutta uudemman aseen rekyylinhallinta on toisesta maailmasta.

Ja näin "EI VERTA!" salaliittoteoriameemi tulee elämään vuosikymmenestä toiseen.

Aitoa videomateriaalia luotien osumista ja niiden aiheuttamien reaktioiden variaatoista löytyy vaikkapa tuolta LiveLeak.comin videoista. Hakusanoiksi vaikkapa ISIS execution, tjsp. Halukkaat voivat selailta sieltä.

Mutta jos Merabetin kuolema olikin vain katuteatteria, niin milloin ja miten ympäristöön ilmestyivät ne luodinreiät? Reikiä on ikkunoissa, autoissa ja seinissä.

Jos poliisi ei oikeasti kuollutkaan, niin kuoliko eilen oikeasti ketään toimituksen sisätiloissa? Sekoitettiinko lehden toimitus tekoverellä valokuvaajia varten? Oliko paikalla rahdattu tekoruumitta? Jos ihmisiä oikeasti kuoli, niin miksi poliisin kuolema piti erikseen tekaista?

Jos poliisi ei ollutkaan näyttelijä, vaan hänet ammuttiin oikeasti kuoliaaksi, niin salaliittoteoriointi on pelastettavissa sillä, että ampujat olivat vaikkapa kylmäpäisiä Mossadin miehiä, jotka eivät välitä ketkä kuolevat operaatiossa.

Niin tai näin, salaliittoteoria voittaa.

Jatkuu sitten kun taas jaksan selailla näitä sivuja.