Kreationismi.fi ja Kysymykset

Kreationismi.fi on ehkä Suomen aktiivisin kreationismisivusto. Tekijät ovat myös valmiita vastaamaan lukijoiden kysymyksiin. En tiedä kuinka kiireinen heidän työtahtinsa on, mutta viimeisen kuukauden aikana minun lähettämäni kysymys ei ole ilmestynyt sivulle. Siinä tiedusteltiin fossiiliston koostumusta ja miksi eläinten joukkohaudoissa on aina tietty kaava: dinosaurukset eivät viihdy modernien nisäkkäiden parissa.

Toivottavasti seuraava kysymykseni pääsee eteenpäin. Sinäkin voit tiedustella jotain tiettyä asiaa kreationismista itse asiantuntijoilta.

Vastausten taso voi kuitenkin jättää toivomisen varaa. Esim. eräässä vastauksessa väitetään Stephen Jay Gouldin sanoneen, ettei Archaeopteryx ole välimuoto.

Ymmärrämme toki, että asioihin perehtymättömillä maallikkoevolutionisteilla on usein vaikeuksia ymmärtää oman "oppinsa" käyttämiä termejä. Sen sijaan evoluutiotiedemiehet yleensä osaavat tehdä eron eri muotojen välillä, esim SJ Gould luokitteli aikoinaan Archaeopteryxin merkityksettömäksi mosaiikkimuodoksi, ei välimuodoksi.

Asiahan ei ole niin. Kyseessä on klassinen misquote, jota on levittänyt ahkerasti kreationisti Duane Gish. Oikeasti Gould ja Eldredge kirjoittivat välimuotojen kehitysreiteistä, ja siitä miten ne eivät ole tasaisen selkeitä viivoja. Asia liittyi siis aivan muuhun kuin siihen, onko mainittu fossiili välimuoto vai ei. He kinasivat siitä onko sen kehitys tasaista vai ei. Mosaiikkimuoto voi myös olla välimuoto. Tämä on johdettavissa evoluutioteorian perusteista. Gouldilta paloi käämit juuri tämän lainauksen takia, sillä kreationistit ejakuloivat sitä melkein kaikissa kirjoissa/lehdissä/pamfleteissa/radio-ohjelmissa. Gould vaivautui paljastamaan mitä oikeasti ajattelee Archaeopteryxin välimuotostatuksesta:

"Archaeopteryx, the first bird, is as pretty an intermediate as paleontology could ever hope to find."

Kirjasta Bully for Brontosaurus. Taidan kysyä miksi heidän sivuilla valehdellaan Gouldista.

Express Special Update!

Kreationismi.fi on vastannut ja poistanut kyseisen Gould-tekstin sivuiltaan. He arvioivat tekstin uudelleen lähettämäni informaation valossa. Tekstin pitäisi ilmestyä pian takaisin sivustolle. Kiitokset sivuston ylläpitäjille.

Kevyesti punktualismista

Joel Kontinen on huomannut minun kirjoittaman tekstin, ja kommentoi sitä omassa blogissaan. Aiheena tietenkin se, kun huomautin siitä miten Stephen Jay Gouldin tekstiä on menty lainaamaan. Tekstini sisältö näytti menevät ohi Kontiselta, joten joudun kirjoittamaan perinpohjaisen selostuksen. Huomautin siitä, ettei kannata väittää Gouldin ja Eldredgen kyhänneen punktualismia olemattomien fossiilien selittämiseksi. Kontinen esitti juuri tällaisen tulkinnan. Tulkinta on väärä siksi, että Gould ja Eldredge ovat esittäneet kehityssarjoja jo 70-luvulta lähtien. Kumpikin tiesi, että välimuotofossiileja on olemassa. Joten miksi he rakentaisivat teorian selittämään sitä ettei välimuotoja ole olemassa?

Mutta Kontinen esitti toisenkin tulkinnan. Gould ja Eldredge kuulemma "hylkäsivät uusdarwinistisen mallin." Tämäkin on outo tulkinta, sillä punktualismi ei esitä vaihtoehtoa uusdarwinistiselle lajiutumiselle. Punktualismi ei ole saltationismia (lisko munii linnun), vaan vaati tismalleen samat lajiutumismekanismit kuin Dawkinsin puolustama gradualismi. Itse asiassa, Dawkins kirjoitti seuraavaa Sokea kelloseppä-kirjassaan (suomenkielinen kirja on parhaillaan lainassa, joten joudun käyttämään engl.kielistä):

What needs to be said now, loud and clear, is the truth: that the theory of punctuated equilibrium lies firmly within the neo-Darwinian synthesis. It always did. It will take time to undo the damage wrought by overblown rhetoric, but it will be undone. The theory of punctuated equilibrium will come to be seen in proportion, as an interesting but minor wrinkle on the surface of neo-Darwinian theory. [251]"

Jaksottainen tasapaino on teoria, joka on vain yksi osa uusdarwinismia, joka koostuu useista eri teorioista. Olennainen osa kokonaisuutta on gradualismi, jonka mukaan jokainen sukupolvi on vain aavistuksen verran erilainen verrattuna sitä edeltävään. Gould ja kumppanit eivät ole kieltämässä tätä. Sitä tikulla silmään joka toista väittää.

Mutta katsotaan mitä muuta Kontinen on kirjoittanut:

Gould ei kuitenkaan sanottavammin muuttanut käsityksiään vuosien saatossa, eikä juuri mitään uutta, järisyttävää ja mullistavaa evoluutiolöytöä ole tehty sen jälkeen. Monet entisistäkin löydöistä on kuopattu kaikessa hiljaisuudessa.

Tavallaan olen samaa mieltä Kontisen kanssa. Gould esitteli välimuotofossiileja 70-luvulla, ja niitä on ilmestynyt tasaisesti lisää. Viimeisin on Tiktaalik. Se että välimuotoja löydetään ei olekaan enää järisyttävä ja mullistava uutinen. Gouldin käsitykset eivät muuttuneet suuresti, mutta tiettyjen ihmisten tulkinnan Gouldista ovat. Mitä ovat nämä arvoitukselliset kuopatut löydöt? Epämääräiset vihjailut saavat minut aina uteliaaksi.

Leinivaara ei pitänyt siitä, että sanoin Gouldin ja Eldredgen ehdottaneen punktualismia gradualismin tilalle. Hänen mukaansa ne täydentävät toisiaan. Mutta esimerkiksi Richard Dawkins voisi olla asiasta eri mieltä. Dawkins arvioi Niles Eldredgen kirjaa Time Frames: The Rethinking of Darwinian Evolution and the Theory of Punctuated Equilibria vuonna 1985 Nature-lehdessä ja totesi: ”Jos hylkäämme gradualismin, hylkäämme juuri sen, mikä tekee evoluutiosta uskottavamman kuin luominen.” Suomennos: Punktualismi ei ole uskottavaa.

Oikeastaaan sanoin, että punktualismi täydentää uusdarwinismia. Kontinen tietenkin ajattelee punktualismin ja gradualismin olevan toisensa poissulkevia. Näin erehtyi ajattelemaan moni muukin punktualismin ja gradualismin välistä taistelua sivusta seurannut. Osapuolet puhuivat toistensa ohi. Nykyään asia onkin selvinnyt. 90-luvulla riehunutta sanasotaa saa etsimällä etsiä. Gould esitti punktualismin vastapuoleksi tasaisen yksitoikkoiseksi etenevää kehitystä. Dawkins taas muistutti, etteivät "gradualistit" oikeasti usko evoluution etenevän niin tasaisesti. Tämä riita tuottikin näyttäviä otsikoita ja yllättävän moni ei nähnyt metsää puilta. Juuri näitä otsikoita kreationistit lainailevat vuosia myöhemmin, muka osoittaakseen ettei kaikki ole hyvin Darwinin opetuslasten parissa. Ja juuri näitä väärinkäsityksiä Gould joutui oikomaan viimeiseksi jääneessä kirjassaan.

Dawkins on aivan oikeassa todetessaan, että hylkäämällä gradualismin hylkäämme sen mikä tekee evoluutiosta uskottavamman. Onneksi Gould ei esittänytkään, että gradualismi pitäisi hylätä. Punktualismissa lajit kehittyvät juuri gradualistisella tavalla. Ero onkin siinä kehityksen nopeudessa, ja miten tämä näkyy fossiilistossa.

Loput Kontisen tekstistä onkin lainauksia populaarijulkaisuista.

Bully for Brontosaurus, Stephen Jay Gould

Luettuani tämän kirjan, mieleeni jäi erityisesti kertomus An Essay on a Pig Roast.
Usein saamme kuulla kreationistin selittävän kuinka paleontologit tekevät suuria satuja vain muutamasta luun kappaleesta, hurjia spekulaatioita ja villejä kuvituksia eri lajien elämästä.
Meitä muistutetaan Piltdowninihmisestä ja Jaavanihmisestä. Kun saamme kuulla Hesperopithecus haroldcookista "Nebraskan ihmisestä", niin monta mielenkiintoista asiaa jätetään mainitsematta . Reinikainen käsittelee tätä aihetta kuudella virkkeellä Unohdettu Genesis-kirjassa (s. 165). Kerronpa samat asiat kuin hän: Kyseinen fossiili löydettiin vuonna 1925. Fossiili koostuu yhdestä hampaasta (oikeasti kahdesta). Hampaalle loihdittiin satukallo ja luuranko. Otukselle hahmoteltiin kokonainen perhe. Muutaman vuoden kuluttua hampaalle löydettiin oikea omistaja. Kyseessä oli sian esi-isä.

Kuitenkin voisin kertoa tästä hieman enemmän. Jos kyseinen Hesperopithecus laji olisi ollut oikeasti olemassa, olisi evoluutioteoria pulassa. Aivan kuten Australopithecus africanus fossiilin löytäminen Amerikan mantereelta tuhoaisi nykyisen teorian ihmisen kehityksestä. Hesperopithecus tarkoittaa 'läntisen maailman apinaa'. Nykyisen teorian mukaan ihminen kehittyi Afrikan ja Aasian alueilla. Vasta Homo sapiens levisi Amerikan mantereille.
Koko surullinen tarina Hesperopithecuksesta on oikeastaan erinomainen kertomus toimivasta ja tehokaasta tieteellisestä tutkimuksesta. Löytö, löydon ilmoittaminen, testaus ja löydön kumoaminen suoritettiin tehokkaasti ja nopeasti.

1. Ehdotus: Harold Cook löysi fossiilihampaan n. 10 miljoonaa vuotta vanhasta kerrostumasta, joka oli täynnä aasialaisten nisäkkäiden esi-isiä. Osborn, paleontologi joka tutki hammasta, päätteli, että kyseessä oli fossiilinen apina, joka oli osa nisäkkäinen muuttoa Aasiasta Amerikkaan.

2. Hampaan päätellään todennäköisesti olevan jonkin korkeamman kädellisen hammas. Hammas on erittäin kulunut. Ei päästä varmuuteen onko kyseessä apinan vai kädellisen fossiili.

3. Nebraskaan lähetetään uusi retkikunta ottamaan selvää löytyisikö uusia hampaita ja mahdollisesti kokonaisia fossiileja. Fossiileja löydetään enemmän kuin tarpeeksi.

4. Alkuperäisen löydön kumoaminen. Löydetyt hampaat kuuluvat sialle. Osborn ei enää koskaan mainitse mitään kyseisestä "apinasta".

Kreationistien loistavat huudot väärän johtopätöksen paljastuttua:
"Miten voit uskoa evolutionistejä jos he voivat tehdä itsestään apinoita pelkästään nimeämällä sian apinaksi?"

Jokainen nisäkkäiden paleontologiaan perehtynyt tietää, että juuri sian ja ihmisen/simpanssin poskihampaat muistuttavat eniten toisiaan. Alkuperäiset hampaat olivat erittäin kuluneet poskihampaat.

"Miten voit uskoa evolutionistejä jos he rakentavat tunnistamisen pelkästään yhden hampaan varaan?"

Kyseessä oli kaksi hammasta. Voi kuulostaa mitättömältä saivartelulta, mutta kaksi on aina parempi kuin yksi.

"Miten voit uskoa evolutionistejä jos he rakentavat kokonaisia ihmisiä - hiuksineen, ihoineen ja koko helahoito - yhdestä hampaasta?"

Vain yksi ihminen teki hahmotelmia kokonaisista ihmisistä, vain yksi ihminen piirsi kuvia Hesperopithecuksesta. Paleontologit eivät päässeet varmuuteen siitä onko kyseessä apina vai kädellinen. G. Elliot Smith, laati hahmotelmat ja palkkasi ranskalaisen piirtäjän, Amedee Frostierin piirtämään niiden perusteella Hesperopithecuksen. Frostier ei tietenkään ollut koskaan edes nähnyt alkuperäisiä hampaita. Kuka voi syyttää kreationistejä tästä kysymyksestä? Pelkästään idea hahmotella koko yksilö pelkästään kahden hampaan perusteeella on typerä. Kukaan paleontologi ei ryhtyisi sellaiseen, varsinkaan kun he eivät päässeet yksimielisyyteen sen suvusta.

Virheellinen johtopäätös korjattiin yllättävän lyhyessä ajassa. Tiede teki virheen ja korjasi sen. Aivan kuten tieteessä pitäisikin tapahtua. Kukaan paleontologi ei väitä Hesperopithecuksen olevan oikeasti olemassa.
Mutta mikään asia ei näytä estävän anti-evolutionistejä toistamasta vuodesta toiseen tuttua mantraa.

"Ne evolutionistit hahmottelevat kokonaisia ihmisiä sian hampaasta!" *homeerista naurua*