Litteän Maan kannattajat testaavat teorioitaan

Behind the Curve elokuvasta vielä vähän lisää. Dokumenttielokuva kertoo litteän Maan kannattajista. Suosittelen sen katsomista. Jos et itse viitsi katsoa sitä koskaan, niin tässä mielestäni sen mielenkiintoisimmat tieteeseen liittyvät palat. Ne liittyvät testeihin. Kyllä! Litteän Maan kannattajat uskaltavat testata ideoitaan ihan oleellisilla testeillä. Tässä he ovat edistyksellisempiä kuin homeopaatit ja nuoren maailman kreationistit.

Litteän Maan kannattajien teorioita lähdetään testaamaan. Aloitteellinen porukka sijoitti 20 000 dollarin arvoiseen lasergyroskooppiin. He tiesivät, että jos planeettamme onkin pallomainen ja pyörii akselinsa ympäri 24 tunnissa, kuten NASA väittää, niin gyroskoopilla havaittaisiin 15 asteen liike tunnissa. He mittaavat gyroskoopilla havaitaanko sellaista liikettä. Tulos on: 15 astetta tunnissa. Reaktio tulokseen on yllättävän tieteellinen. Tulos oli ongelma litteän Maan kannalta, mutta testaamista kehitettiin entistä tarkemmaksi. Se yllätti minut positiivisesti.

He päättivät karsia mahdollisia häiriötekijöitä pois. Ehkä havaittu liike ei johdukaan planeetan pyörimisestä, vaan ns. taivaallisesta säteilystä. Ehkä gyroskooppi mittasikin tähtitaivaan liikettä.

He eristävät gyroskoopin nollan gaussin kammioon. Näin gyroskoopin ulkopuolinen säteily ei vaikuta mittaukseen. Kun mittaus suoritettiin kammiossa, niin havaittiin jälleen sama 15 asteen liike tunnissa.

Tulokset kertovat vahvasti siitä, että planeetta pyörii akselinsa ympäri kuten tiede väittääkin sen pyörivän. Liikettä ei pystytä sovittamaan pyörivän litteän Maan malliin. Litteän Maan kannattajat eivät tietenkään hyväksy tulosta, mutta tiedostavat sen ongelmaksi omille malleilleen. Seuraavaa gyroskoopin käyttöä varten he aikovat suunnitella paremmin eristetyn kammion.

Toinen testi suoritetaan valon avulla kanaalin vieressä. Näin vältetään mahdolliset maanpinnan nousut ja laskut, kun vedenpintaa voidaan käyttää hyvänä vertauskohtana. Kamera kuvaa kahden styroksilevyn läpi. Niissä on kummassakin reikä, joka on 5 metrin korkeudella merenpinnasta. 4,8 km päässä kohdistetaan valo kameraa kohti. Styroksilevyt ovat matkan varrella siten, että jos maanpinta kaareutuisi, niin molemmista rei'istä näkyäkseen valoa jouduttaisiin nostamaan 7 metrin korkeudelle merenpinnasta. Litteän Maan mallissa valoa tarvitsisi pitää siinä saman 5 metrin korkeudella, jotta se näkyy kamerassa reikiän läpi.

Jännistys tiivistyy. Valo laitetaan päälle. Valo näy reikien läpi tasaisen pinnan vaatiman 5 metrin korkeudella. Eli valo on ns. horisontin takana. Kameraan katsova valoa etsivä litteän Maan kannattaja pyytää nostamaan valoa korkeammalle. Valo tulee näkyviin.

"Mielenkiintoista" vastaa litteän Maan kannattaja.

Hän on oikeassa. He ovat ihan fiksua porukkaa kehittäessään näitä testejä. Niiden tuloksia ei vain hyväksytä. Ideologinen sitoutuminen estää tulosten hyväksymisen.

Litteän Maan suosion salaisuus

Litteään Maahan harhautuneet ihmiset ovat oikea ilmiö vuonna 2019. Heillä on keskustelupalstoja ja säännölliseen tahtiin sisältöä tuottavia YouTube-kanavia. Mikä oikein saa peruskouluja käyneet kansalaiset uskomaan planeetan muodon olevan jotain aivan muuta mitä havainnot, logiikka, tiede ja tutkimus ovat osoittaneet?

Merkittävä tekijä on ja yhteys kaikelle tuolle on YouTube. Guardian -lehti kertoo yhteydestä.

 Believing in A Flat Earth esitelmässään Asheley Landrum Teksasin teknillisestä yliopistosta kertoo millaisia vastauksia hän sai litteän Maan konferenssiin osallistuneilta ihmisiltä. Landrum haastatteli 30 osallistujaa, jotka olivat osallistuneet kahteen tuollaiseen International Flat Earth tapahtumaan kahtena edellisenä vuotena. Yhtenäistä osallistujille oli se, että he olivat katselleet ahkerasti litteän Maan puolestapuhujien videoita sekä muita salaliittoteorioitsijoiden tuotteita. Vastaajista vain yksi oli ollut yli kaksi vuotta litteään Maahan uskova. Eli käännynnäisyys pois geometrian ja matematiikan maailmasta tapahtui enemmistön kohdalla äskettäin.

Landrumilla on vastaus siihen miten ihmisiä saataisiin hoksaaman miten geometria oikeasti toimii ja miten planeettamme muodot on havaittu. Se vaatii vain lisää osallistumista tutkijoiden suunnalta. Heidän pitäisi luoda lisää YouTube-videoita, joissa taistellaan salaliittoteorioita vastaan. Eikä pelkästään luennoivaan tyyliin, vaan katsojia osallistumaan kannustavalla esityksellä. Kun katsoja saadaan itse pohtimaan arvoitusta, sekä onnistuu itse löytämään vastauksen, niin selitys planeetan muodosta on helpompi hyväksyä.

Landrum:

 “We don’t want YouTube to be full of videos saying here are all these reasons the Earth is flat. We need other videos saying here’s why those reasons aren’t real and here’s a bunch of ways you can research it for yourself.”

Yksi suosituimmista litteän Maan puolestapuhuvia videoita on Eric Dubay: 200 Proofs Earth is Not a Spinning Ball. YouTuben algoritmit takaavat, että katsottuasi yhden litteän Maan puolesta argumentoivan videon YouTube suosittelee sinulle niitä lisää. Mikä on ihan toimiva ratkaisu katsojan mielenkiinnon tyydyttämiseksi.

Videot toimivat siinä mihin ne on tarkoitettu. Ei nimittäin ole yksinkertaista osoittaa miten ja miksi tiedämme planeettamme olevan jotain aivan muuta kuin litteä kiekko. Ei ole helppoa ja nopeaa oikoa perinpohjaisesti jokaisen litteän Maan kannattajan väärinkäsitystä. Suosittelen seuraamaan Rhetoric&Discourse:n kanavaa, jos tuollainen työ kiinnostaa.

On helpompaa esittää väärinkäsitys siitä miltä horisontti muka näyttää "jos planeetta on pyöreä." Tämä on yleinen temppu litteän Maan kannatusvideoissa. Eli kysytään missä on horisontin kaareutuminen. Ja eihän sellaista ole nähtävissä, sillä horisontti pysyy planeetan kokoisella kohteella tasaisena horisontaalisena viivana jopa suurilla korkeuksilla. Aivan kuten pitäisikin, sillä mullantasolla tallatessamme katsojan vinkkelistä pinta kaareutuu horisonttia kohti. Eikä siis horisontti vielä kaareudu helposti silmin nähtävällä tavalla. Tai sitten aletaan kinastelemaan siitä mikä ero on horisontin kaareutumisella ja pyöreän planeetan kaareutumisella. Mutta näinkin yksinkertaista asiaa kierretään kuin Sipilän hallitus Suomen perustuslakia. Vai olisko se kissa kiertää gluteenitonta puuroa?

Kun litteän Maan kannattaja vihdoin saadaan litteyden kumoavan materiaalin äärelle, niin alkaa omien uskomusta puolustaminen, eli pinnan kaareutumisen kieltäminen. Havainnot tarpeeksi korkealta osoittavatkin horisontin kaareutuvan? Korkeat tornit, pilvenpiirtäjät ja laivat sekä voimalinjat katoavat horisontin taakse? Ne havainnot ovat väärennöksiä.

 Eikä muuten Suezin kanavaa kaivettaessa insinöörien papereissa otettu huomioon maan kaareutumista, joten onhan se maa oikeasti litteä. Vaikka voimme löytää maanmittareiden omista laskelmista eri vuosisadoilta kaavoja, joissa otetaan planeetan kaareutuminen huomioon. Se vain osoittaa heidän olleen mukana salaliittossa.

Kun nuo Pontchartrain järven voimalinjojen tornit osoittavat järven pinnan kaareutuvan horisontin yli, niin litteän Maan puolustaja ehdottaa järven jostain syystä vain pullistuvan ylöspäin voimalinjojen kohdalla.

Ja niin edelleen loputtomassa karusellissa.

Kognitiivinen dissonassi on kietoutunut tiukasti aivojen ympärille. Keskusteluissa on useita eri aiheita, kun väännetään kättä mm. siitä miltä tähtitaivas näyttäisi ja toimisi litteän Maan mallissa. Väittely on menee yllättävän paljon aivan samoilla kiskoilla kuin nuoren maailman kreationistin kanssa väitellessä. Siihen kannattaa osallistua vain jos sinulla on oikeasti runsaasti ylimääräistä aikaa kalenterissasi.

Jos haluat yrittää ymmärtää miksi littarit uskovat siihen mitä uskovat, niin katso Netflixistä Flat Earth, Behind the Curve. Siinä kerrotaan mm. Mark Sargentin päätyminen litteän Maan kannattajaksi. Sekä heidän suurimmaksi nimeksi julkisuudessa. Littarit ovat oikeasti uteliaita ja ajattelevia ihmisiä. Heidän kuvioistaan vaan jää pois olennaisia asioita. Tai jätetään aktiivisesti pois. Litteän Maan kannattajat uskovat, ettei heidän kysymyksiinsä ole esitetty vastauksia tiedemaailman suunnalta. Behind the Curve kertoo myös millaisia leirejä littareiden pariin on kehittynyt. Ihan katsomisen arvoinen ohjelma.

Professori Puolimatka ja Aborttien alamäki, osa 2

Professori Tapio Puolimatkan harmaalta kuulostava ja nukutuslääkkeen partaalle houkuttelevat puheet Suomen jälkikristillisestä ajasta nousivat jälleen mieleeni. Tapsa on ahkerasti varoitellut kansakunnan moraalin rappiosta. Ihmiset eivät enää välitä kristinuskosta. Evoluutio-oppi aivopesee nuorison. Sukupuoneutraaliavioliittolaki astui voimaan kaikkine homorummutuksineen. Myötätunto on kadonnut. Itsekkyys ja oman edun tavoittelu vallitsevat. Tapsa puhuu ns. pakanalliseen pimeyteen syöksymisestä.

Jopa kirjamessuilla otetaan rajalliseen messutilaan mieluummin muita kuin piispoja. Mikä saa jotkut piispat punertavaksi liperiensä yläpuolelta.

Sukupuolineutraalin päällyshenkilön vuonna 2017 tarkastelin tätä samaa asiaa. Silloin oli myös esillä aborttien alamäki. Maallistumisesta huolimatta aborttit vähenevät.

Mikä ei tietenkään estä Puolimatkaa kirjoittamasta tällaista:

Suomessa tehdään yli 10 000 aborttia vuosittain, mikä synnyttää syyllisyyttä, jota kukaan ei kykene kantamaan. Siksi sitä pitää vähätellä tai torjua.

Oikeasti ne luvut ovat olleet parisen vuosikymmentä alle 10 000 vuosittaisten määrän, mutta ei takerruta yksityiskohtiin. Vuonna 2000 tehtiin n. 9000 aborttia ja vuonna 2017 tehtiin n. 8200 aborttia.

Suomessa tehtävien aborttien määrä jatkaa vähenemistään.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tehdään vähiten abortteja.

Suomessa tehdään ylipäätään vähemmän abortteja kuin ”koskaan”: viime vuonna raskaudenkeskeytysten määrä oli matalin sen jälkeen, kun niitä koskeva laki tuli voimaan vuonna 1970.

Täytyykin muistaa seurata toistaako Tapsa tuttua sävelmäänsä aborttien määrästä myös vuonna 2019.

Jeesuksen toinen tuleminen peruttiin (clickbait)

DC Comicsin Vertigo on perinteisesti julkaissut aikuisille suunnattuja tarinoita. Sarjakuvien sivuilla on kovia, synkkiä ja julmiakin aiheita. Sarjakuvamaailman kokema alamäki on vaatinut monta uhria. Useita sarjoja on lopetettu huonojen myyntimäärien takia. Vertigo elvytettiin uuteen elämään. Valikoimaan haettiin uusia nimiä.

Muutaman viikon päästä olisi julkaistu Second Coming. Siinä Jumalan poika palautetaan ihmiskunnan pariin oppimaan supersankari Aurinkomieheltä miten maailma toimii. Ensimmäinen kerta kun oli Jumalan mielestä pettymys, koska Jeesus pidätettiin ja ristiinnaulittiin niin nopeasti. Luvassa olisi pettymistä alkuperäisten opetusten vääristymiseen ihmiskunnan aikajanalla. Varsinkin pettymystä siihen miten supersankarit ovat suositumpia kuin Jumalan poika. Mainonnassa käytettiin jopa lausahdusta "more blasphemous than biblical." Yhteiskuntakritiikkiä ja huumoria uskonnon kustannuksella? Ehkä jopa vaivautuisin lukemaan sitä.

Paitsi että Citizen Go vetoomus vaati Second Coming sarjakuvan perumista. Sarjakuvan tarinan ennakkotiedot saivat jotkut suuttumaa. Tarina oli jumalanpilkkaa. Se oli rienaavaa. Se oli sopimatonta. Ja vetoomuksessa oli myös fatwa-kateutta, kun kysyttiin uskallettaisiinko tehdä samanlaista sarjakuvaa Buddhasta tai Muhammedista.

Vertigo taipui vaatimukseen.

Perkele.

Armeliaasti Vertigo antoi oikeudet takaisin Second Coming tarinan kirjoittaneelle Mark Russellille ja kuvittaneelle Richard Pacelle.

Ei sinällään mitään uutta tai erikoista. Tällaisia tarinoita nähtiin 90-luvulla. Ehkä Second Coming olisi ollut uudempi tapa syöksyä tuollaiseen Jesse palaa -tarinaan. Nyt sen lukemista joudutaan odottamaan uuden kustantajan ilmestymiseen asti. Jäämme odottamaan kumpi palaa ensin: Jeesus vai sarjakuva.

Olen aina pettynyt, kun hihhulit pääsevät vaikuttamaan kannattamani ilmaisumuodon valikoimaan. Esim. Vertigon tuottama ja Garth Ennisin kirjoittama syntisen mainio Preacher sai notkua hyllyissä ja siitä tehtiin loistava tv-sarja. Vaikka se on kaikkea muuta kuin kunnioittava kristinuskoa kohtaan. Katsoin äskettäin sen kolmannen kauden ja suosittelen sarjaa helvetinliekkien lämpimästi. Jos et tykkää jostain elokuvasta, musiikista, kirjasta tai urheilulajista, niin älä seuraa sitä. Siinä aikuisen ihmisen reagointitapa, joka tuntuu jäävän entistä harvinaisemmaksi nykyisessä kulttuurissa.

Britanniassa uskonnollista närästystä kouluja vastaan

Sumuisen saarivaltion kouluissa on ongelmia uskonnon kanssa. Uskonnolliset vanhemmat eivät tykkää siitä mitä modernin maailman koululaiset saavat kuulla kouluissa.

Charles Darwin on vieläkin joillekin itse suuri saatana. Hartford Manorin koulussa piti esittää Darwin Rocks musikaali. Se peruttiin, koska jotkut vanhemmat ilmaisivat huolensa epäsopivan materiaalin esittämisestä. Musikaali on kristityn kirjoittama, mutta sanoituksen sisältö johti vanhempien huolestumiseen. Kristinuskon yhteensopivuus koulutukseen on musikaalissa liian karikatyyrimäinen. Se sai yhden äidin huolestumaan uskon ja tieteen esittämisestä yhteensopimattomina. Päätös esityksen perumisesta tehtiin kyseisestä koulusta riippumatta. Paikalliseen koululautakuntaan kuuluva paikallinen pappi antoi ratkaisevan äänen.

Birminghamissa on oltu enemmän huolestuneita ala-asteelaisille opetettavasta suvaitsevaisuudesta. Koulun edessä on järjestetty mielenosoituksia. He eivät hyväksy sitä, että koululaisille kerrotaan homoseksuaalisuuden olevan hyväksyttyä Britanniassa, eikä seksuaalivähemmistöjä saa syrjiä. Opetus on osa No Outsiders projektia, jolla pyritään valistamaan hyväksynnän arvo. Projektissa keskustelun aiheina ovat sukupuoleen, rotuun, ikään, uskontoon sekä invaliditeettiin liittyvät syrjinnän muodot. Sitä annetaan monessa koulussa.

Tuollaista opetusta vastustavat koulun muslimit. Enemmistö koululaisista on muslimien perheistä.
Useat ovat sanoneet, etteivät periaatteessa vastusta tuollaisia arvoja. Kunhan niistä ei kerrota liian nuorille koululaisille. Tieto samaa sukupuolta olevien parien olemassaolosta kun voi hämmentää lapsia. Tyttärensä koulusta pois vienyt äiti Fatima Shah kertoi tiedotusvälineille miksi päätyi sellaiseen tekoon.

"Lapsille opetetaan että on OK olla homo vaikka 98 prosenttia koulun lapsista on muslimeita. Tämä on muslimien yhteisö."

 Shahille ja muille protestoijille valtion lait ja ihmisoikeudet ei ole itsestäänselvää. Lisäksi kaikista projektin aiheista nimenomaan homoseksuaalisuuteen liittyvät aiheet nostavat tunteet pintaan.  He teeskentelevät, ettei yhteisössä asu homoja tai lesboja jotka ovat myös muslimeita.

Keskimäärin kristillinen yhteisö on saatu enemmistönä hyväksymään homoseksuaalisuuden olemassaolo. Aina löytyy niitä Päivi Räsäsiä, Tapsa Puolimatkoja, James Hirvisaaria ja muita kumppaneita, jotka nielevät pyhän kirjansa liian vakavasti. Samoin heitä löytyy muslien yhteisöistä. He ovat sitä samaa porukkaa, joka aina pyrkii yleistämään oman tulkintansa uskonnosta kaikkien yhteisön muslimien tulkinnaksi milloin mistäkin aiheesta. Taktiikkana on teeskennellä suurta kannatusta oman sanoman tueksi, vaikka kukin äänitorvi on vain osa kokonaisuuden torvisoittoa.

Suvaitsevaisuutta vastustavat mielenosoittajat nostivat heti heitä vastustavat muslimit kommentoimaan aihetta. Esim. muslimi Masuma Rahim torui No Outsiders projektia vastustavia vanhempia. Lisäksi Birminghamin lehdissä paikalliset muslimit ovat kertoneet, etteivät halunneet allekirjoittaa mielenosoittajien vetoomusta. Heidän silmissään Fatima Shah ja kumppanit tuovat vain nolostuttavaa huomiota yhteisön ylle. Juuri heidän sanomaansa pitäisi saada enemmän esille.

Koulu on onneksi ilmoittanut jatkavansa No Outsiders projektia. He ovat saaneet myös tukevia osoittavia viestejä vanhemmilta. Suurin ongelma näyttääkin olevan koululaisten vanhempien valistaminen.

Antti Heikkilä VS Antti Heikkilä

Koko kansan suosituin (tai tunnetuin) ortopedi Antti Heikkilän uusi kirja palasi myyntiin uuden painoksen kera. Lääkkeetön elämä -kirjan päivitetty versio on kokenut muutoksia. Mutta millaisia?

Antin nettikirjoittelua ja haastatteluja seuranneet ovat luonnollisesti tietoisia, ettei kirja sisältänyt asiavirheitä. Niin monta kertaa Antti painotti, ettei hänen kirjastaan oltu löydetty asiavirheitä.


Uusimaa-lehden haastattelussa (12.1.2019) Antilta kysyttiin näistä kriitikoiden löytämistä virheistä:

Mitä sanottavaa sinulla on niistä kirjastasi löytyneistä virheistä? Niitä on perattu usealla eri taholla, esimerkiksi Valtsun terveysblogissa yhteisöpalvelu Facebookissa?
– Tuo blogin pitäjä on vainonnut minua jo kymmenkunta vuotta. Väitteet ovat hänen mutta kukaan todellinen asiantuntija, proffat jne., eivät ole voineet yksilöidä mitään virhettä, Heikkilä puolustautuu.

Antti ei millään tahtonut hyväksyä Vladimir Heiskasen sekä Olli Haatajan löytämiä virheitä. Esim. Antin väite "kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitihin ensimmäisen kuukauden aikana" pysyisi ortopedin puherepertuaarissa kuin herpes-virus hermosoluissa. Hyväksyntä tapahtuisi vain, jos Antin silmissä tarpeeksi arvovaltainen ihminen kertoisi niistä hänelle.

Sama uskomus toistui Helsingin Uutiset sivuston haastattelussa (16.1.2019):

Heikkilä vastaa kritiikkiin todeten, että kirjasta ei ole pystytty osoittamaan virhettä.

Toistuvasti Antti väitti, ettei hänen kirjassaan ole asiavirheitä.

Tietenkin Heikkilä oli väärässä tuolloin. Asiavirheet pystyi jokainen utelias itse tarkistamaan. Arvoitukseksi jäi vain se aikooko Antti korjata ne virheet jossain tulevassa painoksessa.

Tapahtuipa niin oudosti, että Antti ihan oikeasti meni poistamaan virheitään kirjasta! YES! Juuri tätä kriitikot olivat odottaneet tapahtuvan alusta asti. Mutta Antin uppiniskainen denialismi piti aiheen otsikoissa ja kriitikot saivat vain lisää jauhoa myllyynsä. Kohu ei olisi koskaan noussut niihin mittoihin joihin päädyttiin, jos Antti olisi vain suhtautunut virheiden löytämiseen kuten faktoja arvostavat ihmiset suhtautuvat.


Lääkäri Antti Heikkilä taipui ja korjaili kohukirjaansa uuteen painokseen

Vladimir Heiskanen kävi läpi uutta painosta. Virhelistalta oli poistettu yli 40 virhettä, eli about puolet löydetyistä. Eli Antti lopulta käänsi takkinsa oikeaan suuntaan. Siitä hän ansaitsee kiitosta. Juuri sitä häneltä odotettiin. Yli viisi kuukautta.

Tietenkään Antti ei ole julkisesti puhunut tai myöntänyt, että kirjasta olisi korjattu näitä löydettyjä virheitä. Onneksi hän sentään osaa korjata ne sieltä verhonsa takaa.

Noituutta ja tyttären silpomista

Iso-Britannian kruunun syyttäjä sai harvinaisen voiton. Nimittäin oikeudessa jaettiin maan ensimmäisen tuomio lapsen sukupuolielinten silpomisesta. Uhri oli kolmevuotias tyttö. Rikollinen oli tytön äiti. Tapaukseen liittyi myös noituutta. 37-vuotias äiti käytti loitsuja, joilla hän yritti taivutella sosiaalivirkalijat ja poliisit pois kimpustaan.

Hedelmien sisään oli tungettu paperilappuja, joihin oli kirjoitettu virkailijoiden ja poliisien nimiä. Ne olivat kirouksia.

Tutkinnassa selvisi, että äiti oli valmentanut tytärtään valehtelemaan poliiseille. Silpomisen sijaan olikin tapahtunut onnettomuus. Tyttö oli pudonnut terävien metallien päälle kurkottaessaan keksiä. Silpomisen jälkiä jouduttiin hoitamaan sairaalassa. Tyttö oli menettänyt paljon verta.

Taikuus ei toiminut. 

Äiti todettiin oikeudessa syylliseksi. Tuomio julistetaan maaliskuussa. Se on iso merkkipaalu silpomisen vastaisessa työssä. Ilmiötä salataan yhteisöissä. Lasten silpominen on pitkään ollut käytännössä hyväksyttyä lasten törkeää pahoinpitelyä.

Nämä kohteet vuoden 1935 Berliinissä kannattaa nyt bongata

Berliini ei jätä ketään kylmäksi. Kauniiden kivitalojen kaupunkiviidakko on nykyisin elämysten loputon lähde. Parhaillaan Berliini valmistautuu ensi vuoden elokuussa alkaviin kesäolympialaisiin. Kaupunkiin nousee sitä varten kiivaalla tahdilla yhä uusia rakennuksia ja matkailunähtävyyksiä.

Näkymät aukeavat lintuperskpektiivistä.

Upean kaupungin ylle pääsee modernin maailman luotettavalla ilmamatkailulla. Saksassa nautitaan vilkkaasta zeppelin-ilmalaivojen liikenteestä. Suunnitteilla on juhlistaa -36 kesäolympialaisia upouuden ja maailman suurimman ilmalaiva LZ-129 Hindenburgin esittelyllä. 245 metriä pitkän Hindenburgin nimi kannattaa laittaa muistiin. Tuolla zeppelinillä on edessään pitkä ura ilmamatkailun edistämisessä.

Huomattavasti edullisemmin Berliinin maisemia ja matkakohteita voi ihailla vuosi sitten avatun laajan raitiovainuverkoston kautta. Saksa on ottanut isoja askeleita teknologian saralla. Vain muutama vuosi sitten yllättäen valtaan nousseen Adolf Hitlerin tavoitteena on luoda Berliinistä Euroopan keskus. Se tapahtuu turismin edistämisellä.

Erityisen mielenkiintoinen on tulevaisuutta esittelevä osuus, jonka huikeista visioista osaa jo paljastetaan: viime syksynä Berliinissä esiteltiin uuden Germaniaksi nimetyn kaupungin visionääriset suunnitelmat. Valtakunnan arkkitehdiksi noussut ahkera Albert Speer on laatinut mallit aivan poikkeukselliset mahtavasta uudesta Berliinistä. Suunnitelmat ovat osoitus maailmansodasta toipuneen Saksan halusta muuttua aivan toisenlaiseksi valtioksi.

Berliinin on paljon muuta kuin pelkkä näköalapaikka. Matkustajan ei kannata kiirehtiä, sillä vuosisatoja seisseet historialliset rakennukset ovat varmasti pystyssä vielä seuraavankin vuosikymmenen jälkeen. Keisari Vilhelmin muistokirkon ainutlaatuiset yksityiskohdat kestävät sukupolvelta toiseen.

Viihdettä löytyy monista maailmallakin tunnetusta kabaree-ravintoloista. Lapsiperheille iloa saa sirkuksista. Hyvällä tuurilla kuuluisa sirkus Sarrasani on pääkaupungissa maailmankiertueeltaan.
Ainakin maallikon mielestä sirkusesitys on henkeäsalpaava loistavien taiteellisten suoritusten ja huipputeknolo­gian ansiosta.

Työpaikkaa Berliinistä haluaville suomalaisille tarjolla on runsaasti opetus- ja akateemisen alan töitä. Viime vuosina virkoja on vapautunut niin yliopistoista kuin muista opinahjoista, joten korkeasti koulutetuilla suomalaisilla on hyvät tärpit uuteen uraan energiaa huokuvassa Saksassa. Viranomaisia silmälläpitäen kannattaa mukaan työhaastatteluun pakata sukuhistoriat ja todistukset vanhempiensa sukulaisista. Saksalaisten jäykkä byrokratia on hieman erilaista Suomeen verrattuna.

Berliinin rantakaduille Spreen varteen kannattaa suunnata esimerkiksi auringonlaskun aikaan. Pimeyden laskeuduttua väriä vaihtavat rantavalot ovat lähietäisyydeltä lumoavaa katseltavaa, samoin värivaloin valaistut ja musiikin tahdissa tanssivat suihkulähteet. Hallinnon rakennuksia koristavat kirkkaat valopilarit ja valtapuolueen kirkkaat bannerit.

Samoin kaupungin lähiöihin on miljoonakaupungin vilskeestä huolimatta vapautunut runsaasti asuintilaa. Joissain kortteleissa jopa kokonaisten talojen verran, joten sijoituskohteita löytyy uutta kotia etsiville.

Kaiken tämän takia voin lämpimästi suositella vuoden 1935 Berliiniä, jos etsit sopivaa matkakohdetta!

Inspiraatio tähän bloggaukseen tarttui Helsingin sanomien Dubai-matkailun mainosjutusta.

Ja kyllä minä tiedän, ettei Germanian suunnitelmia oltu edes laadittu vielä vuonna 1935. Se on kuitenkin anakronismi, joka sopii tekstiin.