Sananvapaus ja profeetta Muhammedin köyrimiset

Euroopan ihmisoikeusistuin muistutti olevansa vielä toiminnassa. Vuosikausia käsittelyssä ollut päätös julkaistiin. Itävaltalainen nainen oli kymmenen vuotta sitten luennoinut islamista ja profeetta Muhammedista. Luentojen aikana nainen oli kuvaillut Muhammedin ja alaikäisen Aisha morsiammen avioliittoa. Islamin perimätiedoissa on useita kuvauksia profeetan avioliitoista.

Seminaarissa nainen oli puhunut profeetta Muhammedin ja Aishan välisestä avioliitosta. Islamilaisen perimätiedon mukaan profeetta Muhammed avioitui Aishan kanssa tämän ollessa kuusi- tai seitsemänvuotias. Pari oli perimätiedon mukaan sukupuoliyhteydessä Aishan ollessa yhdeksän- tai kymmenenvuotias.

Ja:

Nainen oli seminaarissa sanonut muun muassa, että profeettaa Muhammed ”tykkäsi tehdä sitä lasten kanssa” ja jatkanut: ”Millä nimellä kutsumme sitä, ellei se ole pedofiliaa?”

Pedofiiliksi nimittäminen onkin sinällään väärin, sillä nykyisessä kontekstissa Muhammed eli arabiyhteisön normien mukaisesti. Hänellä oli myös aikuisia naisia vaimoina. Eikä voida sanoa, että hän erityisesti himoitsi lapsia, mikä olisi lähempänä nykyistä pedofiilin määritelmää. Lapsiavioliitot olivat hyväksyttyjä. Ne samat lapsiavioliitot joita yritetään vieläkin erikseen kieltää lain voimin jopa Suomessa. Siksi aikuinen mies panemassa alaikäistä tyttöä ei silloin ollut moraalisesti tuomittavaa. Nykyään se on. Ainakin useimmissa valtioissa. Siksi muslimiyhteisössä on erilaisia tulkintoja perimätiedosta.

Hadith kirjoituksissa kuvaillaan miten, missä ja minkä ikäisenä Muhammed pyysi Aishaa vaimokseen Abu Bakrilta. Avioliitto oli tuossa mielessä poliittisesti merkittävä liitto, kun kasvava muslimiyhteisö haki tukiverkkoja muslimeiksi kääntyvistä heimojohtajista.

Niiden aitoudesta on kiistely vuosisatoja. Siksi niistä on olemassa eri koulukuntia. Jotkut tulkitsevat, että Aisha oli modernin moraalin suhteen tarpeeksi vanhassa iässä (eli huomattavasti vanhempi kuin 9 vuotta), kun Muhammed ensimmäisen kerran yhtyi häneen. Toisissa tulkinnoissa Aishan nuori ikä otetaan totena, mutta sitä ei nähdä moraalisesti tuomittavana asiana. Se vain oli silloinen arabilainen tapa. Samoin ympäri maailmaa on ajateltu, että tyttö on valmis sex bätängiin heti kun kuukautiset ovat alkaneet.

Islamissa profeetta Muhammed ei tehnyt mitään moraalisesti väärin. Joten tästä johdonmukaisesti ajatellen alaikäisen kanssa köyriminen ei voinut olla moraalisesti väärin. Tällaista apologiaa kaikista näistä tulkinnoista löytyy pätevistä ja arvostetuista lähteistä. Niistä on käyty ja käydään väittelyitä uskonoppineiden kesken. Aishan nuorella iällä on myös perusteltu lapsiavioliittojen jatkamista. Kaikilla tulkinnoilla pyritään pitämään profeetan maine puhtoisena. Vaikka mukaan astuisi relativistinen moraali. Mikä on aivan ymmärrettävää toimintaa uskovaisilta.

Mikä ei tietenkään vaikuta nykyisenä vuonna lasten oikeuksia ajavien tulkintoihin siitä mitä Muhammed teki. Samalla tavalla kun tuomitsemme orjuuden, vaikka sitä ei erikseen kielletty Raamatussa (jossa orjien pitämisestä ja kurittamisesta annettiin omat ohjeensa), niin voimme tuomita modernista näkökulmasta Muhammedin tekoja. Niin valloitussodista joissa tapetaan siviilejä, tai yllätyshyökkäyksistä kaupunkeihin, viholliskansojen orjuuttamisesta aina siihen millaisiin avioliittoihin profeetta astui. Modernista näkökulmasta profeetta oli kaikkea muuta kuin moraalisesti täydellinen mies. Mikä ei tietenkään ole mikään yllätys tai poikkeuksellista uskonnollisten johtohahmojen kohdalla. Sen toteamisessa ei ole mitään skandaalimaista.

Kokonaisuuden kannalta uutisoinnissa ei muisteta painottaa, että Euroopan ihmisoikeusistuin käytännössä vain toteaa päätöksessään Itävallan tuomioistuimen päätöksen olleen oikea. Muissa Euroopan maissa ei välttämättä edes lähdettäisi vastaavaan taisteluun oikeudessa aivan samoista puheista. Joissain lähdettäisiin. Itävaltalaiset tuomarit halusivat suojella maan uskonnollista rauhaa. 

The Court found in conclusion that in the instant case the domestic courts carefully balanced the applicant’s right to freedom of expression with the rights of others to have their religious feelings protected, and to have religious peace preserved in Austrian society.

Uskontoja kritisoivien kannalta päätös oli erittäin huolestuttava. Päätös nimittäin toteaa, ettei saisi pyhien hahmojen pyhyyttä saisi kyseenalaistaa.

The Court noted that the domestic courts comprehensively explained why they considered that the applicant’s statements had been capable of arousing justified indignation; specifically, they had not been made in an objective manner contributing to a debate of public interest (e.g. on child marriage), but could only be understood as having been aimed at demonstrating that Muhammad was not worthy of worship.

 Koko vapaa-ajattelun, kritiikin ja kyseenalaistamisen tarkoitus on osoittaa, ettei joku pyhäksi ja palvonnan arvoiseksi mielletty henkilö ole pyhä ja palvomisen arvoinen. Euroopan ihmisoikeusistuin kirjoitti, ettei sellaista saisi tehdä. Mielestäni Muhammed ei ole palvomisen arvoinen arvojohtaja.

Antti Heikkilä iskee takaisin, tai ainakin elehtii siihen tyyliin

Koko kansan ortopedi Antti Heikkilän uusi kirja sai useammalta rintamalta huomautuksia kirjan sisältämistä virheistä. Siitä tein jonkinlaisen yhteenvedon viime jaksossa. Antti oli jälleen syyllistynyt (kiltisti sanottuna) epäpätevään tiedon välittämiseen. Otan vain yhtenä Vladimir Heiskasen esimerkkinä Antin tekemästä virheestä tämän:

Heikkilä kirjoittaa kirjassaan, kuinka 'brittiläisen arvion mukaan lähes kolmannes potilaista kuolee sytostaattihoitoihin ensimmäisen kuukauden aikana'.

Korjaus: Heikkilän viittaamassa tutkimuksessa todetaan että kuukauden sisällä diagnoosista noin 1% rintasyöpää ja 7% paksusuolensyöpää sairastavista potilaista menehtyy.

Tämä on moninkertaisesti vähemmän kuin kolmannes (33%), eikä kyseisessä tutkimuksessa puhuta että tämä liittyisi mitenkään sytostaatteihin. Heikkilä antaa siis ymmärtää että syöpälääkkeet tappavat potilaan ja vieläpä nopeasti. Tämä ei ole lainkaan totta edes hänen itse antamiensa tutkimusviitteiden mukaan!

Heiskanen tarjoaa linkin suoraan kyseiseen Characteristics of patients dying within 30 days of diagnosis of breast or colorectal cancer in Scotland, 2003–2007 tutkimuspaperiin, jotta kaikki voivat käydä tarkistamassa kuinka suuren virheen Antin kirja sisältää. Siis kaikki ne jotka välittävät totuudesta ja faktoista ja luotettavuudesta.

Lyhyesti: Lääkkeetön elämä kirjassa väitetään, että kyseinen tutkimus osoitti kolmanneksen sytostaattihoitoa saaneiden kuolleen 30 päivän tarkkailujakson aikana. Tutkimus ei osoita sellaista. Tutkimuksen aineistossa ei mainita solunsalpaajia.

Ainoa kohta josta voisin kuvitella Antin tulkinneen paperia väärin on tämä lause rintasyöpää käsittelevässä kappaleessa. Se sisältää prosenttiluvun, joka sopisi Antin esittämään väitteeseen kolmanneksesta:

Just under 66% of cases had their primary cause of death attributed to breast cancer, and just over 70% of cases died in hospital.

Ehkä Antti kuvitteli, että jos kuolleista potilaista 66 % kuoli rintasyöpään, niin loput kuolivat syöpähoitoihin? Ehkä Antti ei jaksanut lukea tuota kohtaa pitemmälle, sillä seuraavaksi eritellään niitä kuolinsyitä. Eikä niistä saada niin rajuja lukuja kuin Antti väitti.

The results of logistic regression modelling are shown in Table 3. Interactions were considered between age with other covariates, and stage with other covariates, and only inclusion of an interaction between age and the emergency admission variable resulted in a better-fitting model. After adjustment for covariates, the following factors remained predictive of death within 30 days of diagnosis: age group, deprivation category, emergency admissions, microscopic verification status, tumour stage, tumour grade, and absence of any recorded treatment within 30 days of diagnosis.

Paperissa käydään läpi potilaiden sosioekonomisia eroja ja paljon muuta. Koko paperin läpi lukeneena joudun vain ihmettelemään kuinka syvältä ja poikittain Antti on poiminut sen alkuperäisen väitteensä. Ehkä hän laittoi vahingossa viitteisiin väärän tutkimuksen?

Miten rationaalisuutta arvosta, tieteestä välittävä ja luotettavuudestaan huolehtiva reagoisi Antin väitteeseen? No tietenkin lukemalla ajatuksen kanssa kyseisen tutkimuspaperin johon on alunperin viitannut kirjassaan. Heti tarkistaen onko hän tehnyt virhetulkinnan tutkimuksen tiedoista ja tuloksista. Kaikki muu olisi pelkkää käsien heiluttelua. Pakoilua. Virheidensä peittelyä.

Miten Antti vastaa kritiikkiin? Miten hän selittää ja oikaisee osoitetut virhetietonsa Lääkkeetön elämä kirjastaan?

Antin historiasta tietävät väet tietävät myös miten hän reagoi kritiikkiin. Hän teeskentelee ettei ole tietoinen siitä. Tai sitten hän kertoo kyllä lukeneensa kritiikin, mutta ei vahingossakaan kommentoi itse kritiikin sisältöä julkisuudessa. Sellainen kun paljastaisi Antin seuraajille, että hän on tehnyt aikas pahoja mokia kirjassaan.

Joten ei olekaan yhtään minkäänlainen yllätys, että toistaiseksi Antti ei ole vastannut mihinkään osoitetuista virheistä.

Sen sijaan Antti on tehnyt useamman some-päivityksen sekä yhden bloggauksen, joissa hän yrittää hyökätä virheitä löytäneiden kimppuun. Spoiler: Relevantin kritiikin käsittelyn hän jättää tekemättä.

23. lokakuuta Antti kirjoitti Facebookissa näin:

PROFESSORI KNUUTIN TIETEELLINEN ISKURYHMÄ.
Turkulaisen professori Juhani Knuutin vilttiketjuun kuuluvat lääketieteellisen tiedekunnan kestopyrkijä Vladimir Heiskanen, joka on trollannut meitä vuodesta 2010, kun häntä ei pätemättömänä otettu töihin kustantamoomme, Altti Rannikko, joka on trollannut lähes yhtä pitkään. Hän käytti työantajansa, valtakunnallisen potilasjärjestön tietokoneita kiinnijäämiseensä saakka, sekä uutena jäsenenä kuntosaliyrittäjä Olli Haatanen Oulusta. Tätä porukkaa peesaa Terveystyhymät-niminen suljettu laulukuoro fb:ssä.
Turun Sanomien avustuksella menneisyyden mies, professori Knuuti repostelee uutta kirjaani. Tämä on jatkumoa kokemalleni trollaukselle diabeteskirjani ilmestyttyä 2008. Silloin pääpukari oli agronomi Mikael
Fogelholm Lääkärilehden avustuksella. Silloin Diabetesliitto lähetti kaikille kirjakauppojen sisäänostajille kehotuksen olla ottamatta kirjaa myyntiin.
Mikään ei ole siis Suomessa muuttunut. Mutta maailmalla muuttuu. Ketoruokavalio etenee kohisten jopa Harvardin tasolle. Suomessa alkaa pian kiusallinen takkien kääntö, jolloin yllättäen moni toteaa: ”näinhän minä olen aina ajatellut”.

Kuten huomaatte, Antti ei kommentoi sanallakaan sitä ovatko osoitetut virheet virheitä. Hän ei edes vaivaudu puolustamaan, vaan reagoi aivan kuten skientologit reagoivat hankalien journalisten kysymyksiin. Hyökkää, älä puolusta. Antin virheitä havainneet ihmiset ovat trolleja. He ovat lääketeollisuuden palkkalistoilla. Kriitikot ovat väärässä, mutta miten ja miksi he ovat väärässä jääköön mainitsematta.

24. lokakuuta Antti kirjoitti Facebookissa näin:

 VALEHTELEVA PROFESSORI
Professori Juhani Knuuti on saanut Turun Sanomien parjaavaan blogiinsa ihmisiltä kipakkaa palautetta. Linkki.

Professori on ylimielinen ihmisiä kohtaan ja vähättelee heidän kokemuksiaan sekä kykyään ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Kun hänen vastauksiaan lukee, asia on päinvastoin. Professori itse on ymmärtänyt väärin kirjani sanoman.

Professori suorastaan valehtelee selittäessään, että olisin väittänyt ketodieetin riittävän syövän hoidoksi. Kirjassani nimenomaan sanon, että ketoruokavalio toimii hyvin syöpähoitojen tukena. Vai onko parempi syöttää syöpäpotilaille sokerivelliä kuten on tapana.

Mitä on ajateltava valehtelevan professorin kirja-arvion laadusta?

Suosittelen sinua lukemaan läpi mitä kaikkea Knuuti on vastannut lukijoileen tuolla Turun Sanomien sivuilla. Antti oli löytänyt Juhani Knuutin lukuisista kommenteista Turun Sanomien blogissaan sellaisen kommentin, jolla pääsi rummuttamaan rintakehäänsä. Vihdoinkin Antti jopa kommentoi kirjastaan esitettyihin asioihin. Ainakin yhteen. Hän on kirjoittanut, ettei ketoruokavaliolla saa kokonaan korvata syöpähoitoja. Niitä samoja syöpähoitoja joiden vaarallisuutta Antti on nostanut esiin. Niitä samoja syöpähoitoja joita Antti on maalannut ahneen lääketeollisuuden rahastuskeinoiksi. Mutta siihen Antin reagointi sitten jäikin.

25. lokakuuta Antti vihdoinkin bloggasi aiheesta Antti Heikkilän terveysklubi sivustolla (jonka bannerissa on sattumalta lammaslauma, but that's none of my business). Tai siis melkein bloggasi kirjansa sisältämistä virheistä. Hän vastaa Juhani Knuutin kirjoittamaan pitkään listaan Lääkkeetön elämä kirjan asiavirheistä. Tai eipäs vastaan, vaan ohittaa ne täysin.

Ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, universumin lämpökuoleman vetäessään takkia selkäänsä, Antti vihdoinkin kertoo ovatko kriitikoiden osoittaman kirjan virheet totta vai ei. Sitä odotellessa joudumme toteamaan, että tällä kertaa Antti puolustaa potilaskertomuksiaan. Knuuti huomautti kirjan sisältävän kevyesti tutkimusnäyttöä, jota näytettiin korvaavan potilaskokemuksilla:

Potilaskokemukset tutkimusnäytön korvikkeena

Koska ”vankat tieteelliset faktat” todellisuudessa puuttuvat, yksilöiden kokemukset ovat ainoat jäljellä olevat narratiivin tukipilarit. Heikkilän sivuilla potilaiden kokemuksia tarjotaankin runsaasti ja ne ovat luonnollisesti poikkeuksetta myönteisiä.

Joten on aivan luonnollista, että Antti latelee blogiinsa lisää potilaskokemuksia vastauksena Knuutille.

Kasvaako Antille koskaan vastuuta kantavat hartiat? Sen perusteella miten hän on toiminut netissä totean, että sellainen kasvupyrähdys olisi ihme. Antti on tunnettu siitä miten kriittisiä kysymyksiä esittävät ihmiset saavat bannit, estot ja blokkaukset hänen sosiaalisesta mediastaan. Ennustan, ettei Antti edes reagoi kirjansa asiavirheiden osoittamiseen. Hän tulee teeskentelemään, ettei edes ole tietoinen asiavirheistä. Ja hän tulee itkemään vainokampanjasta ja valittaa henkilöihin menevästä parjaamisesta.

Asiavirheitään hän ei korjaa.

Antti Heikkilän hurjaakin hurjempi tiedevastainen menneisyys

Ortopedi Antti Heikkilältä on ilmestynyt uusi kirja.  Lääkkeetön elämä kirjaa kutsutaan tietokirjaksi. Sitä sen pitääkin olla, jos ortopedin tarkoituksena on antaa kirjallisessa muodossa tärkeitä terveysneuvoja ihmisille, joilla on oikeita ongelmia terveytensä kanssa. Sehän on juuri sellainen työ, jota jopa valvotaan jollakin tapaa Suomessa.

Vladimir Heiskanen jatkaa uskomattoman upeaa työtään Antin väitteiden tarkistamisessa Valtsun terveysblogissa. Antin uutuus sisältää useita kymmeniä asiavirheitä. Jotkut virheistä ehkä sellaista pientä huolimattomuuta. Jotkut niistä sieltä räikeästi täyden potaskan kategoriassa. Antille tyypilliseen tapaan hän kirjoittaa väitteitä, jotka ovat täysin ristiriidassa käyttämänsä lähdemateriaalin kanssa. Heiskanen on koonnut pari pahinta esimerkkiä Antin mokista. Lainaan niistä muutaman laiskana myös tähän.

(1) Heikkilän mukaan tiedelehti BMJ julkaisi huhtikuussa 2017 artikkelin, "joka kertoi gluteenin käytön lisäävän huomattavasti sydäntaudin riskiä".
Korjaus: Kyseisessä tutkimuksessa runsas gluteenin saanti yhdistyi vähäisempään sydäninfarktin riskiin, täysin päinvastoin kuin Heikkilä väittää. Vakiointien jälkeen tämä ero kuitenkin katosi.

(2) Heikkilä nostaa kirjassaan esiin suomalaistutkimuksen European Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdestä, kritisoiden sitä siitä etteivät tutkijat käyttäneet herkkää CRP:tä.
Korjaus: Tutkimuksen tiivistelmästäkin ilmenee, että tutkijat käyttivät nimenomaan herkkää CRP:tä. Heikkilä kuvailee kyseistä tutkimusta kirjassaan myös muilta osin harhaanjohtavasti.

(3) Heikkilä mainitsee kirjassaan tutkimuksesta, jonka mukaan vain noin 2.1-2.3% sytostaateilla hoidetuista syöpäpotilaista selvisi viiden vuoden seurannassa.
Korjaus: Kyseisen tutkimusartikkelin mukaan sytotoksisen kemoterapian osuus ihmisten selviytymisessä syövästä on vain noin 2.1-2.3 prosenttiyksikköä. Tämä luku ei ole lainkaan sama asia kuin ihmisten selviytyminen syövästä, joka on kyseisen artikkelin mukaan Australiassa yli 60 prosenttia.

Nuo kolme ovat vain kourallinen niistä virheistä joita Antti on näpytellyt opukseensa. Suosittelen sinua lukemaan läpi koko listan.

Myös Olli Haataja jaksoi lukea läpi Antin kirjan. Myös hän huomasi kirjan avaamisen ripottavan lattialle kasan asiavirheitä. Haataja tarjoilee hyvät selvitykset siitä miksi Antti on kirjoittanut gluteenitonta puutaheinää.

Professori Juhani Knuuti kirjoitti myös Lääkkeetön elämä kirjasta Turun Sanomat lehden blogeihin.

Antti Heikkilän narratiivi tarjoaa vain yhden patenttiratkaisun käytännössä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin ja sairauksiin: Ketogeenisen ruokavalion.
Tämän narratiivin keskeiset perusteet ovat kuitenkin selkeästi virheellisiä. Heikkilän suositukset sisältävät myös vaarallisia komponentteja. Tyydyttyneen rasvan runsas saanti liittyy valtimotautiin ja myös rasvamaksaan, vaikka jälkimmäistä juuri tällä ruokavaliolla väitetään hoidettavan.
Mikäli syöpäpotilas saa sellaisen kuvan, että lääketieteellisen hoidon sijaan hänen sairauttaan voitaisiin hoitaa ketogeenisellä ruokavaliolla, vaikuttavan hoidon viivästymisellä voi olla vakavia seurauksia.

Kerta toisensa jälkeen Antti sanoo asian olevan mustaa, mutta lähdemateriaalia lukemalla selviääkin, että asia oli valkoista. Virheet päätyivät kirjan julkaisuun asti. Faktojen tarkistaminen ja oikoluku jäivät siis auttamattomasti tekemättä.

Miten huolimattomasti Antti on lukenut materiaalejaan? Onko hän edes lukenut niitä? Sitä emme tiedä. Voimme vain todeta, että Lääkkeetön elämä kirja on runsaan korjailun tarpeessa. Mutta vain jos kirjassa halutaan julkaista luotettavaa tietoa. Yleisesti luullaan, että tietokirjoja kustantavat yhtyöt haluavat julkaista luotettavaa tietoa sisältäviä tietokirjoja. Varsinkin lääkärin tarjoamaa terveystietoa sisältävät kirjat pitäisi pitää siellä luotettavimpien läpysköjen pinoissa. Otava uskaltaa haastaa tämän ennakkokäsityksen.

Markkinointi & Mainonta sivulla selviää miksi Antin kirja pääsi ulos painokoneista sellaisena kuin se nyt on. Kustannusosakeyhtiö Otava ei tehnyt sille ammattilaisen tarkastusta, koska kustannusyhtiö luuli Antin olevan pätevä lääkäri näissä aiheissa. Otava on jopa Twitterissä siteerannut häntä "terveysalan toisinajattelijaksi".

Otavalta kerrotaan, että väitetyistä virheistä on jo keskusteltu Heikkilän kanssa ja hän on tarkistanut kyseiset kohdat vielä kerran. Heikkilä löysi vain yhden kirjoitusvirheen, joka korjataan, jos kirjasta otetaan lisäpainoksia.
Yleensä Otava antaa käsikirjoitukset ammattilaisen tarkastettavaksi. Heikkilän kohdalla näin ei tehty, koska hän on itse lääkäri.

Toisaalta Otavan kompastus on lähes helppo ymmärtää. Antti on toiminut suomalaisena lääkärinä. Hän on esiintynyt haastatteluissa se klassinen valkoinen lääkärin takki päällään. Miehen puhe on itsevarmaa ja vilisee sivistysanoja.  Jos et ole aikaisemmin altistunut Antin häröimmille höpinöille, niin tuskin osaat olla varuillasi miehen terveysväittämien edessä. Haluan muistuttaa kuinka pahasti Antti on puskenut huuhaa maailman puskiin.

Homeopatia on ortopedimme mielestä oiva hoitomuoto. Samassa kirjoituksessaan Antti väitti Amerikan pediatriyhdistykseen todenneen Gardasil-rokotteen vaaralliseksi, vaikka lukemalla yhdistyksen tiedotteen näkee ettei yhdistys todennyt rokotetta vaaralliseksi. Antin tapa väittää päinvastaista siihen mitä hänen käyttämänsä lähdemateriaali sanoo on ihan oikeasti toistuva modus operandi.

Antti todisti olevansa täysin tietämätön siitä miten tehdään tieteellisesti pätevä vertailu ja testi. Hän varoitti lukijoitaan mikroaaltouunien terveysvaaroista, koska yksi koululainen oli verrannut kahta ruukkukasvia.

Antti paljasti nauravansa ilmastonmuutokselle, sillä hän ei ole ymmärtänyt ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen välistä eroa. Hän luuli termien korvanneen toisiaan, eikä käsittänyt niiden toimivan täysin loogisesti käsitteinä ilmastotieteessä. Ehkä hänellä on vieläkin samat virhekäsitykset aiheen perustermeistä.

Sitten oli se tapaus jolloin Antti suositteli vanhempia antamaan lapsilleen herpesviruksen rokotteen sijasta.

Samoin Antti on erittäin aggressiivisesti torunut rokoteteollisuutta. Jopa salaliittoteoriat täyttävin sanoin, kun hän kopioi antivaxxer väen mantroja. Hän jopa väitti koulutytön kuolleen rokotteeseen vaikka tyttö ei kuollut rokotteeseen. Eikä hän näytä tietävän mikä VAERS-tietokanta on ja miten sitä pitäisi tulkita. Eikä koskaan korjannut virheitään, koska Antti on Antti vaikka kylmäpuristetussa luomu rypsiöljyssä paistaisi.

Tuskin yllätyt siitä, että Antti on myös geenimanipuloidun ravinnon vastustaja. Hän todisti olevansa jäljessä kalentereista puhuessaan mm. Monsanton RoundUpin olevan patenttisuojattu kultakaivos firmalle, vaikka patentti oli mennyt umpeen 14 vuotta sitten. Hän on myös väittänyt Ylen kameroiden pyöriessä, ettei gm-tuotteita ole koskaan testattu livenä ihmisillä. Vaikka gm-tuotteita on ollut vuosikaudet myynnissä mm. USA:n kauppahyllyillä. Hän myös väitti gm-ravinnon sekoittavan ihmisten immuunijärjestelmät, koska jostain syystä kehomme tunnistaa minkälaisia geenejä vatsalaukkuun päätyy. Antti on todistanut olevansa erittäin todellisuusresistentti.

Kasvaako Antille koskaan vastuuta kantavat hartiat? Sen perusteella miten hän on toiminut netissä totean, että sellainen kasvupyrähdys olisi ihme. Antti on tunnettu siitä miten kriittisiä kysymyksiä esittävät ihmiset saavat bannit, estot ja blokkaukset hänen sosiaalisesta mediastaan. Ennustan, ettei Antti edes reagoi kirjansa asiavirheiden osoittamiseen. Hän tulee teeskentelemään, ettei edes ole tietoinen asiavirheistä. Ja hän tulee itkemään vainokampanjasta ja valittaa henkilöihin menevästä parjaamisesta.

Asiavirheitään hän ei korjaa.

Uskaltaako Suomi laittaa uskomushoidot valvonnan alaiseksi?

Kerrassaan järisyttävän kutkuttavia uutisia liikenteessä tällä viikolla. Vuosikausia odotettu keskustelu uskomushoitojen saattamisesta valvonnan alaiseksi näyttäisi VIHDOINKIN alkaneen. Suomi voi teaoriassa saada joskus ihan oikean ja toimivan puoskarilain. Tosin eduskunta on jarrutellut ja "unohtanut" aiheen jokaisen vaalin jälkeen. Aihe on jäänyt kirjaamatta hallitusohjelmiin kerta toisensa jälkeen. Ehkä tuleva hallitus on hereillä ja höristää korvansa asiantuntijoiden suuntaan.

Ilman valvontaa kuka tahansa saa käytännössä myydä mitä tahansa kenelle tahansa. Kristalleja lasten syöpähoitoihin, ihan vaan ns. täydentävänä hoitoja joka tukee lääkärien antamia hoitoja. Hopeavettä tulehdusperäisten sairauksien hoitoon ja niiden ennaltaehkäisyyn, kunhan ei ihan avoimesti mainosta sitä ilmoituksissa. Itseään voi kutsua minkälaisella tittelillä haluaa, kunhan se ei ole mikään virallisesti hyväksytty ja valvottu titteli.Samalla pääsee laukomaan vaikka minkälaisia väitteitä terveysvaikutuksista.

Samat piirit haluavat palvelunsa ja tuotteensa kela-korvattavuuden alaiseksi, mutta eivät millään tahdo joutua valvonnan alaiseksi. Hyödyt kelpaavat. Velvollisuuksia karsastetaan. Uskomushoidoille ei ole haittailmoitusjärjestelemää, joka löytyy lääkkeille ja sairaaloiden palveluille. Puoskarilaki toisi virallisuuden tuomaa arvovaltaa näille hoitomuodoille. Samalla viranomaisilla olisi vihdoinkin paremmat edellytykset suitsia pahimpia puoskareita.

Lääkäriliitto otti kesällä kantaa puoskarilain puolesta. Viranomaiset näyttävät tiedostan, ettei nykyinen lainsäädäntö ole riittävä.

Myös sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pitää nykyistä uskomushoitoja koskevaa lainsäädäntöä riittämättömänä ja hoitomuotojen valvontaa liian vähäisenä. Ministeriön mukaan tilanne saattaa johtaa potilasvahinkoihin.

Vihdoinkin myös tärkeiden käytävien sisällä alkoi tapahtua. Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut puoskarilain eli vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun.

Tällä hetkellä vaihtoehtohoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö samoin kuin muidenkin palvelujen myyntiä. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säädellään ammattihenkilölailla. 

Vaihtoehtohoitoja koskeva vähäinen sääntely, valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva on nähty ongelmallisena. Erityisesti hoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi ovat aiheuttaneet ongelmia. 

Sormet ristiin ja muut taikauskoiset tulevaisuuteen vaikuttavat temput päälle, jotta puoskarilaki pääsisi tällä kertaa etenemään. Sitä varten täytyy virallisesti määritellä mitä ovat vaihtoehto- ja uskomushoidot sekä kuinka  niitä oikeasti päästään valvomaan, jos yksityishenkilöinä toimivat ihmiset myyvät niitä.

Se luonnollinen tapa syövyttää ja arpeuttaa itsensä

Musta salva on sellainen asia jota en uskonut näkeväni Suomessa. Viisi vuotta sitten se vilahti aiheena ensimmäisen kerran verkkokalvoilleni Oracin Respectful Insolence blogissa. Nyt tuo vaarallinen tahna on päässyt Ylen uutisiin asti: Suomalaisyrittäjä on hoitanut ihosyöpää erittäin vaarallisella mustalla salvalla – voi syövyttää reiän luuhun asti

Lyhyesti: Huuhaa-kauppias myynyt ihoa syövyttävää voidetta epätoivoisille.

Eikä huuhaa-kauppiasta saada kuriin. Hän "ei ole laillistettu terveydenhuollon ammattilainen, joten Valvira ei voi hänen toimintaansa muutenkaan puuttua." Ihan järkevää. Suomalainen kauppias saa kaupata ihoa polttavaa ainetta ilman seuraamuksia, kunhan ei ole ole virallisen valvonnan alaisena. Eikä myy alle kuuden euron pitsoja samalla.

Musta salva aiheuttaa kudosvaurioita kemiallisella palovammalla. Aine tuhoaa soluja. Kemiallisesti tökötti on juuri sellaista jota kemikaaleja, rokotteita, myrkyjä, säteilyä ja mikroaaltouuneja pelkäävät ovat perinteisesti välttäneet. Selkeästi haitallinen molekyylien keitto, jonka tuhovoiman kaikki voivat todeta. Musta salva jättää rajuja arpikudoksia syödessään tietään läpi ihmisen ihosta. Juuri sellaiset piirit joissa henkilökohtaiset tarinat vaikuttavat enemmän kuin tieteellinen tutkimus olisivat niitä piirejä, joissa mustan salvan aiheuttamat tuhot, arvet ja vaarat varmasti jättäisivät sen ilman asiakkaita.

Mutta ei. Olin väärässä. Musta salva löytää kokeiluhaluisia asiakkaita tuollaisista piireistä. Sen mainonnassa nimittäin käytetään vahvaa taikasanaa. Taikasanaa, joka saa tietyt ihmiset unohtamaan oman turvallisuutensa. Se on: luonnontuote.

Tahnaa mainostetaan ja myydään luonnollisuudelle. Minulle "se on luonnosta" kehu on aina minulta tarkoittanut "kiitos kun varoitit" vastausta. Luonnosta löytyy tuhansia äärimmäisen tappavia aineita. Musta salva on äärimmäisen väkevää myrkkyä, mutta jostain syystä se unohtuu heti kun salvaa myyvä henkilöä mainitsee luonnollisuuden. Ihmismieli on kiehtova.

Yleisin mustalle salvalla annettu terveysvaikutus on melanooman poisto. Joka on tavallaan periaatteiltaan ihan oikein ja ainoa tapaus jossa salva voi toimia kuten luvataan. Aine todellakin syövyttää itsensä läpi niin sairaista kuin terveistä ihosoluista. Valitettavasti väittämät ja seuraamukset kaiken muun kohdalla menevät rajusti ojan pohjamutiin asti. Jotkut väittävät, että salva "imee" ihon läpi syöpäsoluja. Siksi sitä on käytetty mm. rinta- tai imusolmukesyövän vastaisessa taistelussa. Salvan uskotaan nostavan sairaita soluja syvemmältä ihmisen kudoksista.

Lukemattomista salaliittoteorioistaan ja huuhaa-juttujen myymisestä tunnettu NaturalNews sivusto esittää tyypillisen puolustuspuheen itsensä syövyttämiselle:

If you have never heard of Indian black salve, it is probably because the U.S. Food and Drug Administration (FDA) does not recognize it as an official cancer treatment. In fact, most medical authorities who have heard of Indian black salve reject it as any type of medical treatment because it is made from all-natural herbs that are not patented or owned by corporations, which automatically means they "do not work" in the eyes of the medical-industrial complex (even though they actually do work).

Lääkevalvontaviranomaiset varoittavat mustasta salvasta, joten mustassa salvassa täytyy piileä iso parannuskeino. Tuo vääristely on aina raivostuttanut minua. Aivan kuin lääketeollisuus ei loputtomassa ahneudessaan muka pystyisi kehittämään myyntikelpoista versiota luonnollisista ainesosista.

Totean vain, että maailmasta löytyy vähemmän kivuliaita mutta samalla tavalla turhia keinoja tuhlata aikaansa.

Muista katsoa 15.10 MOT-ohjelma Salvaa syöpälääkkeeksi.

Star Wars ja Bottiarmeijan vastaisku

Ylen uutisissa vierähti vastaan otsikko, joka pakotti minut klikkaamaan sitä.

Tutkimus: Star Wars -elokuvan saama murskakritiikki somessa oli venäläisten trollausta –The Last Jedi -elokuvan arvostelijat eivät olleetkaan faneja

Tähtien sotaa, tutkimusta ja draamaa fanien suunnalta! Juuri sitä mistä tykkään. Luettuani Weaponizing the haters: The Last Jedi and the strategic politicization of pop culture through social media manipulation tutkimuksen läpi jouduin kuitenkin pettymään itse tutkimukseen ja sen uutisointiin.

Tutkimuksen uutisoinnissa on yksi pienen pieni ongelma. Tutkimuksesta ei voida vetää sellaisia väitteitä, joita uutisissa kerrotaan tutkimuksesta.

Tutkija Morten Bayn mukaan keskimäärin puolet kielteisestä twiittailusta oli poliittisesti värittynyttä ja suuri osa siitä peräisin boteista. Botit suolsivat mukafanien kommentteja väsymättä. Bay paikallisti useita ärhäkkäitä kommentoija ja botit Venäjälle. Maaperän tällaiselle toiminnalle on Bayn mukaan muokannut sopivaksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. 

Huolestuttavaa tietoa. On nimittäin helposti todettavaa totuutta, että Twitteristä löytyy bottitilejä. Ja nämä tilit suoltavat milloin tylsää mainosspämmiä tai pelkkää solvausta. En olisi yllättynyt siitä, että yksi maailman suosituimmista brändeistä ja viihdeteollisuuden jäteistä saa kokea bottiryntäystä. 

Mutta kuinka merkittävää tuo bottiarmeijan hyökkäys oli? Näyttäisi siltä, että botit jäivät vielä toiseksi itse Star Wars fanien antamalle negatiiviselle palautteelle.

Nettikeskusteluissa fanien väliset tunteet voivat vastata tuhovoimaltaan turbolaserien keskitettyä sarjatulta, mutta on asioita joista ei enää voi kiistellä. The Last Jedi on monella mittarilla se elokuva, joka vei Disneyn omistaman Star Wars -brändin alamäkeen. 

Tätä pettymystä purettiin tietenkin myös ympäri internettiä. 

Se sai vannoutuneiden fanien valmistamissa Youtube-arvosteluissa murskakritiikkiä. Se sai murskakritiikkiä virallisilla Star Wars keskustelupalstoilla. Jotkut keskustelulangat ovat tulisuudeltaan kuin suoraan Sullustin maaperästä. Elokuva sai murskakritiikkiä myös SW-pelien keskustelupalstoilla. Samoilla areenoilla taisteli myös elokuvan puolustajia.

Rotten Tomatoes -sivuston käyttäjien arvosanojen mukaan The Last Jedi on saanut toistaiseksi huonoimman arvosanan kaikista SW-elokuvista. IMDB:n arvosanoissa The Last Jedi on vielä parempi kuin The Phantom Menace (jossa parasta oli Duel of the Fates musiikki) mutta huonompi kuin The Force Awakens. 

Selkein merkki SW-brändin alamäestä löytyy leluhyllyistä. Uusien elokuvien tuotteet jäivät keräämään pölyä. Poistohyllyistä ja ale-laatikoista löytyy ennätysmäärä muoviukkoja ja krääsää. Alan veteraani ja virallinen SW-lelujen valmistaja Hasbro myöntää, että SW-lelujen kohdalla tehtiin monta virhettä. Mutta fanien haluttomuus hankkia The Last Jedi krääsää yllätti kaikki.

Myös uusimman Solo elokuvan katsojamäärät jäivät pettymykseksi, mutta pahasta flopista ei voida puhua. Itse tykkäsin kyseisestä elokuvasta, mutta useampi SW-fani ilmoitti jättävänsä sen väliin, koska he olivat niin pettyneitä The Last Jedi elokuvaan. 

Esitetty idea SW-fanien väsymyksestä useiden SW-elokuvien ilmestymisessä ei näytä toimivan, kun vertaamme miten hyvin Marvel elokuvat jaksavat vetää väkeä saleihin. Samalla myös Kapteeni Kapitalismi leluja ostaen.

Valitettavasti uutisoitu tutkimus ei keskity näihin ilmiöihin. Tutkimus valikoi otantansa niin mahdottoman rajatusti. Kokonaisuuden sijaan siinä keskitytään pelkästään elokuvan ohjanneen Rian Johnsonin saamiin twitter-viesteihin. Ei siis #TheLastJedi hakusanan käyttöä tai virallisen Star Wars -tilin saamia viestejä.

Viestejä kerättiin n. kuusi kuukautta The Last Jedi elokuvan ilmestymisestä. Pois karsittiin pelkillä gif-kuvilla tai meemeillä kommentoivat käyttäjät.

Näistä tutkimus keräsi tarkasteltavaksi yhteensä 967 twitterkäyttäjää.

Näistä valikoitui negatiivista palautetta antaviksi käyttäjiksi 206 tiliä.

Näistä tileistä 44 kpl tunnistettin joko boteiksi, trollaustileiksi tai feikkitileiksi.

Näistä voitiin melko suurella todennäköisyydellä todeta boteiksi 11-16 tiliä.

Twitterissa on jatkuvasti ja kaikkialla botteja. Siitä ei valitettavasti pääse eroon. Mitä suositumpi tili ja miten kuumempi keskusteluaihe, sitä todennäköisemmin sinne pulpahtaa botteja jakamaan potaskaansa.

Botteja voi ostaa omaan käyttöönsä, jos välttämättä haluaa pilata muiden ihmisten elämän ja/tai markkinoida jotain tuotetta Twitterissä. Botteja voidaan usuttaa henkilöitä kohti. Botteja lähetetään monesta eri maasta, moneen eri maahan. Mistä tutkimus sitten löysi uutisissa mainitut venäläiset? Miten erottaa venäläistä alkuperää olevat botit kiinalaisista tai intialaisista? Noilla mailla olisi jopa oman elokuvateollisuutensa nimessä motiivit kaivaa maata Disneyn jalkojen alta. Noh, sellainen johtopäätös venäläisistä on jedi-voimilla varustettu hyppy tuntemattomaan.

Tutkimus itsekin toteaa tämän todellisuuden sivulla 16:

In the present study, the Twitter accounts were categorized after how many of these criteria they met, and those that met a large majority of them would only be placed in the Troll/Bot/Sock Puppet or Russian Troll categories after an extra, qualitative inspection. It is important to mention here that it is widely considered almost impossible to attribute any sort of cyberattack or strategic operation in the online sphere to an actor with absolute certainty, due to the many opportunities for anonymization, masking of IP addresses, adoption of false identities online, etc. (Lobel, 2012; Dipert, 2010; Geers, 2010). This also applies to the trolls and bots found in this study. Though the above described classification has been performed with rigor and the accounts in  Troll/Bot/Sock Puppet category fulfill most of the criteria listed, these accounts should be viewed as having a high likelihood of being trolls/sock puppets, bots and Russian trolls. No absolute attributions are claimed.

On ihan luotettava arvio, että tutkimus löysi enintään 16 bottia tuosta 967 twitterkäyttäjän joukosta. Josta siis vain 206 oli negatiivista palautetta antavia tilejä. Eli n. 13 % Rian Johnsonin saamasta negatiivisesta palautteesta tuli boteilta. Olisi yllättävää, jos about tuhannen viestin joukkoon ei olisi päässyt botteja.

Se on kuitenkin aivan eri asia kuin The Last Jedi elokuvan saama murskakritiikki. Kritiikkiä esitettiin muuallakin kuin ohjaaja Rian Johnsonin twitter-tilillä. Rian Johnson sai enemmän negatiivista palautetta ihmisiltä kuin boteilta. Elokuvan ja sen hahmojen heikkoudeksi luetellut ominaisuudet tulevat monipuolisemmin esille elokuvan arvosteluissa. Oikeastaan pelkästään YouTubesta löytyy enemmän videoita kuin noita twitter-botteja, joissa pyritään syväluotaamaan miksi The Last Jedi epäonnistui elokuvana.

The Last Jedi elokuvan saama negatiivinen palaute tuli SW-fanien suunnalta. Elokuvaa erittäin rajusti kritisoivia Youtube-kanavia on enemmän kuin Rian Johnsonille negatiivista palautatte twiitanneita botteja. Näillä Youtube-kanavilla on enemmän katsojia kuin Rian Johnsonilla on seuraajia twitterissä (hieman alle miljoona).

Jos sinä tykkäsit The Last Jedi elokuvasta, niin kukaan ei voi sanoa sinun olevan väärässä. Jos Rose, Finn, Kylo ja Rey ovat mielestäsi kiehtovia hahmoja, etkä malta odottaa lisää heidän seikkailujaan, niin kukaan ei voi väittää sinun olevan väärässä. Olen iloinen siitä, että nautit ja fanitat Tähtien sotaa.Valtavat määrät katsojista tykkäsivät elokuvasta. Siihen katsojilla on täysi oikeus.

Elokuvan puolustuspuheissa on myös paljon asiaa. Maj0r Leen video on yksi parhaista.



Mutta mikään ei poista sitä karmeaa temppua, joka tuhosi SW-universumin The Last Jedi elokuvassa. Nimittäin Holdon hyperavaruushyppy, joka tuhosi vihollisen laivaston. Se on kuitenkin aivan oma kiistansa.

Ja loppuun pätemistä. Vain me aidot hardcore SW-fanit muistamme mitä tapahtuu seuraavaksi, kun tämä kajahtaa korviisi:

"Get going, Gamma 1, your loyalty is being questioned."

Kiina tyrkyttää huuhaansa WHO:n kautta

Perinteinen kiinalainen lääketiede (PKL) ei ole kovassa kurssissa lääketieteessä. Jokaista testatusti hyvällä hoitoteholla toimivaa PTL:ää kohti on tusina toimimattomaksi todettuja kiinalaisia uskomushoitoja. Uskomushoidon tasolle jäävät tulokset eivät lopeta niiden tarjoamista tavalliselle kansalle.

Nature julkaisu kertoo miten poliittiset päätökset vaikuttavat PKL:n vaikutusvallan lisäämisestä. Kaikkein huolestuttavimpana uutisessa on WHO:n entistä innostuneempi suosittelu ja nyökkäily PKL:n suuntaan. Kampean taas kankean käännöskoneeni päälle. Mainitsen vain ne asiat, jotka veivät huomioni. Bloggauksesta mahdollisesti löytyvät virheet ovat luonnollisesti täysin minun syytäni.

WHO on lisäämässä kansainvälisesti merkittävään tautiluokitusjärjestelmään selonteon perinteisistä hoitomuodoista. Mukana näkyvällä paikalla on perinteinen kiinalainen lääketiede. Kiinan aggressiivisen konsultointikampanjan ansiosta. Uusi ICD-11 korvaa edellisen ICD-10 luokituksen, jossa oli erilaisia nimikoodeja jopa 12 420 kpl.

Kyseessä ovat valtavat massit, joten poliitikkojen into tarttua aiheeseen on helppo ymmärtää. Kiina vie vuosittain ulkomaille PKL-valmisteita satojen miljoonien dollarien edestä. Siihen kun lasketaan päälle Kiinan sisällä käyty kauppa PKL-tuotteilla, niin rahan vaikutusvaltaa on vaikea välttää.

PKL-hoitojen testaamiseen satunnaistetuilla ja pätevillä tutkimuksilla on käytetty miljoonia dollareita. Tutkimukselle on tarvetta, sillä PKL:n tueksi on kertynyt käytännössä horisontista horisonttiin asti ala-arvoista höttötutkimusta. Mikään ei kuitenkaan ole estänyt tai hillinnyt PKL:n käyttäjiä suosittelemaan sitä monipuolisiin vaivoihin.

Huonojen havaittujen hoitotehojen lisäksi ongelmana on PKL:n raaka-aineina käytettyjen eläinten kohtalo. Syntetisoitujen molekyylien sijaan jaksetaan jahdata uhanalaisia eläimiä, joiden elimistä ja luista jauhetaan vanhojen lääkeaineiden ainesosat. Kiinassa on yritetty taistella katoavien eläinten puolesta. Kiinan eläinsuojeluviraston kampanjoissa suositellaan PKL:n harrastajia vaihtamaan sukupuuton partaalla olevien lajien käyttö ei-niin-uhanalaisten eläinten käyttöön. Tiikerin ja sarvikuonon luiden käyttö on jo kielletty Pekingin määräyksestä jo 1990-luvulla. Pelkästään lääke-eläimille tarkoitetuilta tarhauksilta saadut uhanalaiset eläimet hyväksytään ainesosiksi valmisteisiin. Näin pyritään säästämään luonnon olosuhteissa eläviä lajeja. Mutta useampi laji kärsii aineisosalistalla olemisestaan, sillä metsästystä tehdään pitkin Aasiaa. Tarhaeläinten elinolosuhteet ovat itsessään myös moraalinen ongelma.

Miksi WHO sitten haluaa esittää PKL:n hyvässä valossa?

Koska PKL on kustannustehokasta. Siinä WHO on aivan oikeassa. PKL:n rasitteena ei ole samanlaista turvallisuuteen, tehokkuuteen ja valvontaan perustuvaa valtavaa järjestelmää jolla pyritään pitämään lääketiede toimivana.

Samoin PKL on helpommin saatavilla syrjäseutujen asukkaille verrattuna lääketieteellisten laitosten palveluihin. Siinäkin on selkeä PKL:n etulyöntiasema. Joka on kuitenkin aivan eri asia kuin PKL:n hoitoteho.

Nature tiedusteli WHO:lta tuosta perinteisen lääketieteen strategiasta. Vastaukseksi saatiin sitä samaa mitä strategian tiedotteessa oli aikaisemmin kerrottu. WHO pyrkii lisäämään alan sääntelyä ja integraatiota, jotta tuotteiden turvallisuus ja laatu voidaan taata. Näin pyritään myös vihdoinkin laatimaan järjestelmällinen ja entistä laajempi tapa tutkia PKL:n hoitotehoa.


Sehän on ihan ok juttu sinällään. Minun silmiini noissa kirjoituksissa paistaa ne samat sävyt kuin homeopaattien vakuutteluissa, että kunhan homeopatiaa vaan vihdoinkin aletaan tutkimaan kunnolla, niin nähdään miten hienosti se toimii. Aivan kuin kaikki edellisten vuosikymmenien kertyneet tuhannet tutkimukset plasebon tasolle jäävästä hoitotehosta eivät ole olemassa. Ihan justiinsa todistetaan, että homeopatia toimii!

Ehkä kansainvälistymisestä on yksi selkeä tieteellinen hyöty. Kiinassa on tehty selväksi, ettei PKL:n kritiikkiä katsota suosiollisesti. PKL:n hoitotehoja kyseenalaistavat viestit poistetaan nopeasti sosiaalisesta mediasta.

Miksipä hallinto ei valvoisi kirjoittelua, sillä Kiinan hallinnossa on runsaasti kiinalaisen lääketieteen kannattajia. Joillekin kyseessä on ylpeys kansallisperinteestä. Presidentti Xi Jinping on todennut, että kiinalainen lääketiede on "jalokivi" Kiinan tieteellisessä perinnössä maailmalle. Tavoitteena on saada kiinalainen lääketiede virallisesti osaksi kaikkien terveysasemien tarjontaa vuoteen 2020 mennessä. Hallinto haluaa myös lisätä perinteisen kiinalaisen lääketieteen tohtoreiden määrää.

Kansainvälistyminen on kannattavaa PKL:n valmisteita valmistaville firmoille. Yrttejä ja muita PKL-tuotteita viedään Kiinasta uuden silkkitien maihin joka vuosi entistä enemmän.

WHO:n suosiollinen kanta PKL:tä kohtaan johtuu osittain myös sen pääjohtajana vuosina 2006 - 2017 toimineen Margaret Chanin aktiivisuudesta. Chan ajoi aktiivisesti Kiinassa käytetin integroidun lääketieteen tuomista osaksi kansainvälisiä toimintasuunnitelmia. Näin saatiin nostettua Kiinan mainetta terveysviraston sisällä.


Skeptikon kannalta WHO:n kanta on ongelmallinen. Useissa dokumenteissaan terveysvirasto vaatii integraatiossa "todistettua laatua, turvallisuutta ja hoitotehoa". Mutta samoissa dokumenteissa ei täsmennetä mitä nämä perinteiset hoitomuodot ovat tai miten niiden hoitotehoa pitäisi arvioida.

Valtavan viraston sisällä näyttäisi pyörivän useita eri suuntiin puhaltavia tahoja. WHO antaa useille valtioille neuvoa siitä mitä rokotteita ja lääkkeitä kannattaa antaa ja mitä välttää. Karsinogeenisistä aineista varoitettaan tiedotteissa. Mutta perinteisten hoitomuotojen kohdalla täsmennetyt suositukset tietyistä hoitomuodoista ja samoin varoitukset loistavat poissaolollaan. Jäljelle jää tulkinta jonka mukaan WHO suosittelee yleisesti niitä kaikkia.

Kun PKL pääsee entistä enemmän seisomaan lääketieteen rinnalle, niin se pääsee myös kansainvälisesti useammin vakuutusfirmojen listoille korvattavana hoitomuotona. Miksi vakuutusfirmat eivät ottaisi sitä mukaan, sillä PKL on selkeästi halvempaa kuin lääketiede. Kulut alas ja tuotot ylös. Se onko korvattava kiinalainen hoitomuoto yhtä hyvin toimivaa kuin lääketieteen versio hoidosta jääköön jälkipolvien selvitettäväksi.