Jälleen kerran Aamulehti sisältää bloggaamisen arvoista tekstiä. Mielipidepalstalla professori Markku Ojanen voivottelee sitä miten "ateististen darwinistien pilkallinen ja ylemmyydentuntoinen asenne" aiheuttaa vastarintaa uskovaisissa.
Esko Valtaoja kauhistelee uskovaisten suhtautumista evoluutioon. Kun vieroksuntaa esiintyy, se ei johdu vain uskovaisten tyhmyydestä, vaan ateismin ja tieteen kytkemisestä yhteen.
Vaikka tieteen historiaa on usein kuvattu idealisoiden, sieltä löytyy pelottavia episodeja. Darwinin löydösten pohjalle rakentui sosiaalidarwinismi kaikkine kauheuksineen. Siitä tuli natsien virallinen ideologia. Myös muissa maissa sillä oli paljon kannattajia.
Miten ateismi liittyi tähän? Ateismin ja poliittisen liikkeen, kuten kansallissosialismin, välillä on ero. Ateismilla voi "tukea" niin kommunismia kuin kapitalismia. Oikeastihan ateismi on yhteensopiva melkein kaikkien poliittisten liikkeiden kanssa. Kristillisdemokratian tai muun vastaavan kanssa voi olla aavistuksen vaikeaa.
Evoluution ja ateismin yhdistäminen on taas helppo tehdä. Samalla tavalla voidaan yhdistää ateimsi ja painovoima. Kummassakin tapauksessa ateismi on yhteensopiva, sillä niin evoluution kuin painovoimankin oletetaan toimivan ilman yliluonnollista vaikuttajaa. Vaikka elämä on kehittynyt vuosimiljoonien aikana, ei se tarkoita, etteikö jonkinlaista jumalolentoa voisi olisi olemassa. Vaikka voin pudottaa kynän lattialle ihan itse, ei se tarkoita, etteikö voisi olla olemassa jonkinlaista jumalolentoa.
Rohkenen sanoa: Evoluution faktasta ei voi suoraan päätellä ettei Jumalaa ole.
Tuota pitäisi korostaa keskustelussa enemmän, sillä se ei näytä kiinnostavan kovin monta.
Ateistisessa Neuvostoliitossa ja Kiinassa tapettiin sekä uskovaisia että tiedemiehiä. Näitten kokemusten pohjalta voidaan ymmärtää, että ateismia julistavat tiedemiehet pelottavat. Monet evoluutiobiologit ovat kirjoittaneet ja puhuneet itsekkäistä geeneistä tai ihmiselämän turhuudesta ja mitättömyydestä tavalla, joka ei enää perustu tieteellisiin tosiasioihin.
En tiedä keitä ateisteja Ojanen on kuunnellut ja lukenut, mutta toistaiseksi olen itse nähnyt kommentteja siitä miten tiede ei tarjoa elämälle mitään elämää suurempaa tarkoitusta, jne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ihminen voisi itse tehdä sitä tarkoitusta elämälleen. Näin olen lukenut ja ajattelin itse ihan angstiteininä. Myös nuo itsekkäät geenit ymmärretään usein väärin. Olemme muka geenien orjuuttamia robotteja. Tosin Ojasen lyhyt kommentti ei tee selväksi mitä hän ajattelee näistä geeneistä. Itsekkäät geenit mahdollistavat ihmisten hyvyyden, hellyyden ja rakkauden. Kaikki ne tuntemukset jotka ovat meille tärkeitä ovat meille myös tosia, vaikka geenit ajaisivatkin meitä jollakin tavalla.
Mikä on tällaisten kirjoitusten motiivi? Oma elämäntuska, ateismin edistäminen vai haluttomuus tunnustaa tieteen rajoja? Uskovaisten kriittisyys evoluutiotulkintoja kohtaan (muita vastakohtiahan on vaikea löytää) johtuu siihen liitetystä ateistisesta propagandasta. Tässä propagandassa on onnistuttu niin hyvin, että sitä ei enää edes huomata. Tieteen ja ateismin kytkentä ärsyttää myös niitä uskovaisia, jotka pitävät Darwinin ajatuksille rakentuvaa evoluutiotulkintaa tieteellisesti perusteltuna.
En ole vielä tavannut ateistia, jonka elämä olisi tuskaa, ja siksi hän kirjoittelisi kirjoja ateismista. Olen tavannut ateisteja, jotka ovat onnellisia ja kaikin puolin - paria perversiota lukuun ottamatta ;) - kunnollisia kansalaisia. Joten ehkäpä tuo keskimmäinen ehdotus on oikein? Dawkins, Dennet, Harris ja Hitchens kirjoittavat edistääkseen omaa asiaansa. Olen vasta lukenut Dawkinsin
Jumalharhan, Harrisin
Letter to a Christian Nation kirjat. Uskallan kuitenkin heittää, että nämä miehet sanovat tieteen olevan toistaiseksi _paras_ keino ottaa selvää siitä miten maailma toimii. Uskallan kertoa enemmän vasta sitten kun olen lukenut
Breaking the Spell, God is not Great ja
End of Faith kirjat. Itse olen sitä mieltä, että tiede kertoo meille vain miten esim. alkio kehittyy, mutta se ei kerro onko oikein vai väärin tehdä sille abortti. Siihen päätökseen tarvitaan jotain muuta.
Ateististen darwinistien pilkallinen ja ylemmyydentuntoinen asenne synnyttää ja vahvistaa vastarintaa. Tämä asenne on antanut luvan vääristellä tieteen ja uskonnon historiaa sekä esittää mielipiteitä ja ennakkoluuloja tieteellisinä tosiasioina.
Richard Dawkinsin, Daniel Dennetin, Sam Harrisin ja Christopher Hitchensin kirjat ovat niin täynnä virheitä ja mielivaltaista tietojen valikointia, että niitä ei enää voida lukea tieteen piiriin kuuluviksi. Eikö tämä ole yhtä vaarallista tai jopa vaarallisempaa kuin uskontoihin perustuvat tulkinnat, sillä niiden laatijat toimivat tieteen nimissä.
Neljän Ratsumiehen kirjat ovat populaarijulkaisuja, eivät tieteellisiä julkaisuja. Tämän pitäisi olla kristallin kirkasta heti kättelyssä. En tiedä miksi Ojanen menee valittamaan tällaisesta asiasta. Myös kauhistelu tieteen nimessä tehdystä tulkinnasta on hauska. Juuri tieteen nimessä tehty tulkinta on turvallisin, sillä se on aina altis kritiikille. Kaikki ajatukset ovat paljaana arvioinnille ja kritiikille. Kritiikkiä suositaan. Asia toimii eri tavalla uskonnollisessa ajattelumaailmassa.
Näistä kirjoituksista syntyy vaikutelma, että ateismi on tiedettä tärkeämpi asia, koska se antaa mahdollisuuden luopua juuri niistä periaatteista, joita tieteessä arvostetaan.
Mitä kirjoituksia Ojanen on lukenut? Minäkin haluan lukaista ne läpi.
