Burkina Fason päättäjät päättivät kolme vuotta sitten kieltää puuvillan geenimanipuloidun variaation viljelyn. Maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa maassa on myös Afrikan suurin puuvillan tuotanto. Pelloilla tehdään Burkina Fason talouden kannalta erittäin merkittävää työtä.
Vuonna 2008 maassa otettiin käyttöön Monsanton Bollgard II uusi versio uudesta puuvillasta. Siitä saatavan puuvillan laadussa oli kuitenkin puutteita. Siemenettömät puuvillapaalit olivat kevyempiä, joten entinen pelkän painon varassa tehty osto/myynti ei ollut samalla tasolla kuin entisen puuvillan kohdalla. Samoin puuvillakuitujen pituus oli lyhyempi, joten siitä saatiin myös pienempi hinta maailmanmarkkinoilla.
Burkina Fason puuvillajärjestö AICB päätti, että maalla on oikeus vaatia Monsaltolta kompensaatiota 76 miljoonan dollarin edestä. Samoin järjestö oli päättänyt, ettei 2014/15 ja 2015/16 vuosien puuvillasadosta makseta Monsantolle rojalteja. Niistä kertyi 25 miljoonan dollarin kokoinen potti.
Tuosta päädyttiin oikeuteen. Kiista päättyi sovitteluun, jossa Monsanto sai vain 25% rojalteista. Jossain tiedotteissaan Monsanto muistutti, että puuvillan laatuun vaikuttaa myös perimän lisäksi viljelyolosuhteet.
Burkina Faso lopetti yhteistyön Monsanto kanssa. Maassa palattiin entisten puuvillasiementen käyttöön. Maatalousministeri ilmoitti, että 2016/17 sadon odotetaan olevan n. 600 000 tonnia puuvillaa. Se oli GM-puuvillaa edeltävä taso. Alustavien mittausten mukaan perinteisen puuvillan laatu oli myös parempaa.
Joten Burkina Faso pelastui pahan Monsanton katalalta rahastusjuonelta. Vaikka GM-puuvillan käyttöönotto lisäsi peltojen tuottoa yli 20 %. Pienmaanviljelijöiden tuotot kasvoivat keskimäärin yli puolella. Mutta heillä oli mahdollisuus palata parempaan laatuun.
Mutta miltä puuvillaa viljelevien elämä näyttää kolme vuotta GM-puuvillasta luopumisen jälkeen?
Cornell Alliance for Science kertoo tuoreista tuloksista. Tavoite tuoreimmalle sadolli oli asetettu 800 000 tonnin tasolle. Maa tuotti kuitenkin vain 436 000 tonnia puuvillaa. Burkina Faso on enää neljänneksi suurin puuvillan tuottaja Afrikassa. Puuvillan tuotto per hektaari ei ole koskaan ollut näin heikkoa. AICB on koko ajan ollut täysin tietoinen siitä, että kaikki mahdollinen täytyy tehdä paremman tuotantomäärän saavuttamiseksi.
Ongelmia on useita:
Tuholaiset ovat jälleen maiskuttamassa puuvilloja. Joillain pelloilla niiden aiheuttama kato on pahimmillaan ollut 80 % luokkaa. Alamäen taivuttaminen takaisin nousuun vaatii hallitukselta isoja panostuksia viljelyn tukemiseen. Lisääntynyt tuholaismyrkkyjen käyttö aiotaan korvata tukemalla myrkkyjen ostamista. Ahdingosta nouseminen edellyttää kuitenkin myös hyvää sadekautta.
Tiedejärjestöjen suositukset ovat kuitenkin vaatimassa myös GM-lajikkeiden palauttamista. Sadot jäävät alle tavoitteista, jos tuholaisia paremmin kestävät lajikkeet jäävät käyttämättä. Poliittinen päätös lopettaa GM-lajikkeiden käyttö kokonaan on saanut jotkut puuvillan viljelijät epätoivoiseksi. He uhkaavat puuvillan viljelystä luopumisella, sillä se ei ole enää tarpeeksi kannattavaa perinteisillä siemenillä.
Tulevat sadot näyttävät kuinka puuvillalle käy Burkina Fasossa. Vaikka GM-lajikkeiden käyttö vaatii rahoitusta ja rojaltimaksuja sekä niiden kuidut ovat lyhyempiä, niin kuitenkin ne näyttäisivät olevan pienempi paha verrattuna nykyisiin pelloille kuivuneisiin satoihin.
Showing posts with label geenimanipulaatio. Show all posts
Showing posts with label geenimanipulaatio. Show all posts
28.11.18
Geenimanipuloidun munakoison riemuvoitto
Geenimuunneltu ravinto, tuo tiedepelkoisten iso mörökölli, on saanut uuden ilouutisen. Pakistanin Bangladeshissa työskentelevät maanviljelijät osallistuivat uuden bt-munakoison viljelyyn. Sen tuloksia on toistettu, joten varmempi etunoja päivitetyn munakoison (Solanum melongena) puolesta on paikallaan.
PLoS julkaisi Bt eggplant (Solanum melongena L.) in Bangladesh: Fruit production and control of eggplant fruit and shoot borer (Leucinodes orbonalis Guenee), effects on non-target arthropods and economic returns paperin, jossa käydään läpi bt-munakoison käytön seuraamuksia. Pakistanissa munakoison sadoista voi pahimmillaan hävitä jopa 80 %, kun tuhohyönteiset, kuivuus ja luonnon tuhoisat säät kurittavat viljelyksiä.
Näistä pahin satojen hävikkejä aiheuttanut on ollut heinäkoisan heimoon kuuluva laji, joka nomnomnomittaa tiensä läpi munakoisoista. Usein yli puolet sadosta muuttuu syömäkelvottomaksi. Sitä vastaan on taistelu hyönteismyrkyillä, mutta ne aineet aiheuttavat monia ongelmia. Hyönteismyrkkyen käyttö on epäterveellistä maanviljelijöille, kuluttajille, ympäristölle, sekä kaiken lisäksi iso kuluerä maanviljelyllä.
Olisipa jokin keino saada käyttöön uusi munakoiso, joka poistaisi näitä ongelmia. Vaikkapa se tuttu Bacillus thuringiensis -
Intialainen Maharashtra Hybrid Seed Company (Mahyco) kehitti tuollaisen munakoison. Sen viljelyä tutkittiin yhteistyössä Cornell yliopiston ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyötä tekevän USAID viraston kanssa. Taimia lähetettiin 20 maanviljelijälle ympäri Bangladeshia tammikuussa 2014.
Viljelyn tuloksia mitattiin usean kahden vuoden ajan vuosina 2016 ja 2017. Jokaisen vuoden satoa arvioitiin erikseen. Samoin mitattiin kuinka paljon hyönteismyrkkyjä käytettiin. Kuten myös monta muuta mittaria tarkkailtiin. Näistä laskettiin mikä sato toi parhaan taloudellisen hyödyn maanviljelijöille. Tulokset ovat selattavissa tuolla PLoS:in paperissa, mutta pääsanoma on selkeä. Bt-munakoisoa käyttäneet viljelijät saivat paremman tuoton. Hyönteismyrkkyjä tarvittiin vähemmän.
Bt-munakoison suosio on yleistynyt, koska viljelijät haluavat käyttää parempia satoja tuottaneita versioita. Taloudellinen turvallisuus estää maanviljelijöiden itsemurhia. Nykyään Bangladeshissa n. 27 000 maanviljelijää käyttää bt-munakoisoa tiloillaan.
"Onko tuo geenimanipuloitu munakoiso taskussasi vai oletko iloinen uudesta tutkimuspaperista?"
PLoS julkaisi Bt eggplant (Solanum melongena L.) in Bangladesh: Fruit production and control of eggplant fruit and shoot borer (Leucinodes orbonalis Guenee), effects on non-target arthropods and economic returns paperin, jossa käydään läpi bt-munakoison käytön seuraamuksia. Pakistanissa munakoison sadoista voi pahimmillaan hävitä jopa 80 %, kun tuhohyönteiset, kuivuus ja luonnon tuhoisat säät kurittavat viljelyksiä.
Näistä pahin satojen hävikkejä aiheuttanut on ollut heinäkoisan heimoon kuuluva laji, joka nomnomnomittaa tiensä läpi munakoisoista. Usein yli puolet sadosta muuttuu syömäkelvottomaksi. Sitä vastaan on taistelu hyönteismyrkyillä, mutta ne aineet aiheuttavat monia ongelmia. Hyönteismyrkkyen käyttö on epäterveellistä maanviljelijöille, kuluttajille, ympäristölle, sekä kaiken lisäksi iso kuluerä maanviljelyllä.
Olisipa jokin keino saada käyttöön uusi munakoiso, joka poistaisi näitä ongelmia. Vaikkapa se tuttu Bacillus thuringiensis -
Intialainen Maharashtra Hybrid Seed Company (Mahyco) kehitti tuollaisen munakoison. Sen viljelyä tutkittiin yhteistyössä Cornell yliopiston ja Yhdysvaltain kehitysyhteistyötä tekevän USAID viraston kanssa. Taimia lähetettiin 20 maanviljelijälle ympäri Bangladeshia tammikuussa 2014.
Viljelyn tuloksia mitattiin usean kahden vuoden ajan vuosina 2016 ja 2017. Jokaisen vuoden satoa arvioitiin erikseen. Samoin mitattiin kuinka paljon hyönteismyrkkyjä käytettiin. Kuten myös monta muuta mittaria tarkkailtiin. Näistä laskettiin mikä sato toi parhaan taloudellisen hyödyn maanviljelijöille. Tulokset ovat selattavissa tuolla PLoS:in paperissa, mutta pääsanoma on selkeä. Bt-munakoisoa käyttäneet viljelijät saivat paremman tuoton. Hyönteismyrkkyjä tarvittiin vähemmän.
Bt-munakoison suosio on yleistynyt, koska viljelijät haluavat käyttää parempia satoja tuottaneita versioita. Taloudellinen turvallisuus estää maanviljelijöiden itsemurhia. Nykyään Bangladeshissa n. 27 000 maanviljelijää käyttää bt-munakoisoa tiloillaan.
7.11.18
Myrkytä itsesi GMO-vapaasti, t. Smirnoff Vodka
Smirnoff Vodka on yksi tunnetuimmista brändeistä alkoholijuomien rintamalla. Mielikuvat vodkasta halutaan pitää ajankohtaisina sekä haluttavina. Siksi joku mainostoimiston palaveri keksi mainostaa alkoholijuomaa uusilla terveystrendien tuulahduksilla.
Uusi mainoskampanja lanseerattiin televisiosta tuttujen tähtien voimin. Ted Danson ja Jenna Fischer kertoivat vodkalle keksityistä eduista: Smirnoff Vodka No. 21 ei sisällä gluteenia eikä geenimanipuloituja geenejä. Tai tarkemmin sanottuna, sen valmistamisessa ei käytetä GM-maissia. Maissi ei edes sisällä gluteenia, joten siinä mielessä mainoslausahdus pitää paikkansa.
Smirnoff haluaa vihjailla, että geenimanipuloitu vilja olisi ollut huonompi ja epäterveellisempi vaihtoehto vodkan tislaukseen. Mainoskampanja perustuu kuluttajan halulle valita itsensä kannalta parempi juoma. Sellainen vaikutelma saadaan, kun vihjaillaan GMO:n olevan jollakin tapaa haitallista. Suoraan tokaisten totean, että tuollainen mainonta perustuu tiedevastaisuuteen. Vaikka kampanjan selityksissa Smirnoff haluaa vain tarjota vaihtoehdon niille vodkan kuluttajille jotka haluavat GM-vapaata viinaa.
Myönnän olleeni pahasti päihtymisen tarpeessa, kun luin firman tiedotteesta miten uutta vodkaa markkinoitiin Jonathan Van Nessin puheissa.
Oma asiansa on miten alkoholimainontaa säätelevät lait suhtautuvat vodkaan liitettyihin terveysväittämiin. Siinä suhteessa Smirnoff varmasti joutuu toteamaan, ettei "gluteeniton ja GMO-vapaa" puheita missään nimessä tarkoitettu terveellisyyteen viittaaviksi leimoiksi pullon kyljessä.
Ainoa kaupallisesti toimiva vastaisku tuollaiselle pelottelulle on lopettaa Smirnoffin myyminen alkoholiliikkeessä. Tällaiseen ratkaisuun päätyi A & C Liquid Assets. Se kertoi myyvänsä Smirnoffit pois halvalla, eikä ottaisi niitä enää takaisin valikoimiinsa. Perusteluna liike kertoo tukevansa maanviljelijöitä sekä vastustavansa tiedevastaista pelottelua.
Smirnoff ei ole ensimmäinen tiedepelolla lisämyyntiä hakenut alkoholivalmistaja. Aikaisemmin mm. Ketel One Vodka mainosti juomiensa karsinogeenien olevan geenimuuntelusta vapaata ryypättävää. Näin vodkaa juovat pääsevät myrkyttämään itseään terveellisyyden mielikuvien saattelemana.
En voi boikotoida näitä juomia, sillä en muutenkaan juo alkoholia. Sen sijaan olen jättänyt ruokakaupan hyllyille ne liha- ja leipävalmisteet joihin on laitettu GMO-vapaa merkintöjä.
Uusi mainoskampanja lanseerattiin televisiosta tuttujen tähtien voimin. Ted Danson ja Jenna Fischer kertoivat vodkalle keksityistä eduista: Smirnoff Vodka No. 21 ei sisällä gluteenia eikä geenimanipuloituja geenejä. Tai tarkemmin sanottuna, sen valmistamisessa ei käytetä GM-maissia. Maissi ei edes sisällä gluteenia, joten siinä mielessä mainoslausahdus pitää paikkansa.
Smirnoff, se terveellisempi tapa juoda tunnettua karsinogeenistä nestettä!
Smirnoff haluaa vihjailla, että geenimanipuloitu vilja olisi ollut huonompi ja epäterveellisempi vaihtoehto vodkan tislaukseen. Mainoskampanja perustuu kuluttajan halulle valita itsensä kannalta parempi juoma. Sellainen vaikutelma saadaan, kun vihjaillaan GMO:n olevan jollakin tapaa haitallista. Suoraan tokaisten totean, että tuollainen mainonta perustuu tiedevastaisuuteen. Vaikka kampanjan selityksissa Smirnoff haluaa vain tarjota vaihtoehdon niille vodkan kuluttajille jotka haluavat GM-vapaata viinaa.
Myönnän olleeni pahasti päihtymisen tarpeessa, kun luin firman tiedotteesta miten uutta vodkaa markkinoitiin Jonathan Van Nessin puheissa.
To celebrate the launch of Smirnoff's new non-GMO status, on Monday night, LGBTQ television personality and brand partner Jonathan Van Ness attended at an interactive launch party in New York City. Complete with delicious non-GMO (and gluten-free!) cocktails and bites, Instagrammable moments and a pop-up corn maze to celebrate the non-GMO corn now used in Smirnoff No. 21, the event brought non-GMO to life in a way that left everyone saying "OMG!" Jonathan, known for spreading the importance of self-love and physical wellness, welcomed guests with a toast to Smirnoff's new non-GMO status and helped unveil Smirnoff No. 21's new packaging design to attendees (as a style and grooming professional, it only made sense to tap into his design expertise for the reveal moment!)
Oma asiansa on miten alkoholimainontaa säätelevät lait suhtautuvat vodkaan liitettyihin terveysväittämiin. Siinä suhteessa Smirnoff varmasti joutuu toteamaan, ettei "gluteeniton ja GMO-vapaa" puheita missään nimessä tarkoitettu terveellisyyteen viittaaviksi leimoiksi pullon kyljessä.
Ainoa kaupallisesti toimiva vastaisku tuollaiselle pelottelulle on lopettaa Smirnoffin myyminen alkoholiliikkeessä. Tällaiseen ratkaisuun päätyi A & C Liquid Assets. Se kertoi myyvänsä Smirnoffit pois halvalla, eikä ottaisi niitä enää takaisin valikoimiinsa. Perusteluna liike kertoo tukevansa maanviljelijöitä sekä vastustavansa tiedevastaista pelottelua.
We are having a stock reduction sale on all Smirnoff vodkas, cost plus tax! Smirnoff vodka has decided to move to a non-gmo brand. As we are also the owners of a farm; we are going to stand up for our morals and science and not be brand bullied into selling something trying to make a bad name for GMO crops. We support our Agriculture community and stand by our farmers; who lose hours at their table to bring food to other tables. We choose to believe science not fear mongering propaganda. We have many other types of vodka that are a better quality. Many vodkas we carry are made here in Kansas with Kansas grain!! We will be hosting a vodka tasting soon for everyone to try some wonderful flavored and regular vodkas, so be on the lookout for that date. We appreciate your understanding and hope you will stand with us in support of our Agriculture community and say no to Smirnoff Vodka.
Smirnoff ei ole ensimmäinen tiedepelolla lisämyyntiä hakenut alkoholivalmistaja. Aikaisemmin mm. Ketel One Vodka mainosti juomiensa karsinogeenien olevan geenimuuntelusta vapaata ryypättävää. Näin vodkaa juovat pääsevät myrkyttämään itseään terveellisyyden mielikuvien saattelemana.
En voi boikotoida näitä juomia, sillä en muutenkaan juo alkoholia. Sen sijaan olen jättänyt ruokakaupan hyllyille ne liha- ja leipävalmisteet joihin on laitettu GMO-vapaa merkintöjä.
18.5.18
Suomen hallitus VS GMO
Jostain oudosta syystä olen aina olettanut, että Suomessa ei kauheasti
haittaa jos ministeriksi pääsee homeopaatti, dynaamisen luomuviljelyn
kannattaja tai avaruusolioiden vierailuista huolestunut ministeri. Tai Sipilä.
Virkamieskoneisten koulutettu väki kyllä osaa ja kykenee silittämään
oudoimmat rypyt pois tulevista lakiesityksistä.
Sattuipa (en paljasta mitä kautta) eteeni tänään Valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvoston tuore paperi. Sen otsikko kertoo mistä on kyse:
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta
Eli virkavalta on pohtimassa millaisilla lakipykälillä Suomessa voitaisiin kieltää ja rajoittaa muuntogeenisten lajikkeiden viljelyä kotimaisissa pelloissa ja kasvihuoneissa. Suomen hallituksen esitysluonnoksessa on raamit GMO:n viljelyn rajoittamiselle.
Miksi Suomi tarvitsee tuollaisia lakeja? Eikö täällä ollakaan tiedemyönteisiä ja tasokkaan tutkimustuloksen ystäviä?
Arviointineuvosto ottaa kantaa siihen millaisia vaikutuksia tuollaisilla mahdollisilla rajoituksilla tai kielloilla olisi. Esitysluonnos on aina muutosten ja täydennysten tarpeessa tällaisissa projekteissa. Onneksi neuvosto näyttäisi olevan hyvin perilla asioista.
Lisäksi neuvosto on ajantasalla GMO-tutkimuksen tuloksista ja geenimuunneltujen viljojen käytöstä tuolla isossa maailmassa. Siihen on syynsä miksi maanviljelijät ostavat GM-lajikkeita.
Taloudelliset vaikutukset kuluttajille otetaan myös huomioon. Muualla maailmassa valmistetaan ja käytetään muuntogeenistä ravintoa. Seuraamuksena on tiettyjen tuotteiden hintojen nousu. Pelkästään sen takia, että ne eivät ole muuntogeenisiä tuotteita.
Kuinkas ollakkaan, esitysluonnoksessa ei jostain syystä muisteta mainita mitä hyötyjä muuntogeenisten lajikkeiden viljelyllä on. Onneksi neuvosto on hereillä.
Lisäksi arviointineuvosto muistuttaa tieteellisen tutkimuksen ongelmista, jos rajoituksia ja kieltoja aletaan heittelemään ympäriinsä.
Valitettavasti Suomesta löytyy useampi äänestäjä, jotka olisivat vain innoissaan tuollaisesta tutkimuksen loppumisesta.
Aihe on tärkeä. Taustalla on Eurooppalainen mieliala, jossa muuntogeeniset raaka-aineet ja valmisteet nähdään uhkina. Euroopan parlamentin direktiivi 2015/412 sisältää jäsenvaltioille annetut ohjenuorat. Parlamentti haluaa rajoittaa tai kokonaan kieltää muuntogeenisten organismien viljelyä. Tai tarkemmin sanottuna, direktiivi antaa valtioille mahdollisuuden kieltää tuollaisen KARMEAN toiminnan rajojensa sisällä. Parlamentin direktiivien mukaisesti muuntogeenistä materiaalia saa tuoda ruokakauppaan, kunhan siitä on ensin tehty yksilölliset riskiarvioinnit. Ennaltavarautumisen periaatteiden mukaisesti halutaan suojella kansalaisia mahdollisilta GMO vaaroilta. Jäsenvaltioille on annettu oikeudet päättää hyväksyvätkö vai kieltävätkö ne milloin mitäkin muuntogeenistä maaperällään.
Jäämme puolijännittyneenä seuraamaan millaisiin rajoituksiin Suomen viranomaiset päätyvät GMO:n suhteen.
Muistutan lopussa, että pidän vieläkin Snellmannin tuotteita boikotissa. GM-vapaa merkinnät rasioissa aiheuttavat kyseisen tuotteen takaisin heittämisen hyllyyn. Odotan myös vieläkin innolla sitä, että pääsen maistamaan Arctic Applen omenaa.
Sattuipa (en paljasta mitä kautta) eteeni tänään Valtioneuvoston kanslian lainsäädännön arviointineuvoston tuore paperi. Sen otsikko kertoo mistä on kyse:
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta
Eli virkavalta on pohtimassa millaisilla lakipykälillä Suomessa voitaisiin kieltää ja rajoittaa muuntogeenisten lajikkeiden viljelyä kotimaisissa pelloissa ja kasvihuoneissa. Suomen hallituksen esitysluonnoksessa on raamit GMO:n viljelyn rajoittamiselle.
Miksi Suomi tarvitsee tuollaisia lakeja? Eikö täällä ollakaan tiedemyönteisiä ja tasokkaan tutkimustuloksen ystäviä?
Arviointineuvosto ottaa kantaa siihen millaisia vaikutuksia tuollaisilla mahdollisilla rajoituksilla tai kielloilla olisi. Esitysluonnos on aina muutosten ja täydennysten tarpeessa tällaisissa projekteissa. Onneksi neuvosto näyttäisi olevan hyvin perilla asioista.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa korostuvat tämänhetkiset muuntogeenisten organismien viljelymahdollisuudet Suomessa. Olosuhteiden muuttuessa mahdolliset rajoitukset ja kiellot voivat muodostua elintarvikesektorin kannalta jopa kielteisiksi. Tulisi harkita, tarvitaanko esitysluonnoksen rajoituksiin ja kieltoihin lisää joustavuutta, jos joudutaankin tekemään päinvastaisia päätöksiä muuntogeenisten organismien käyttöönotosta.
Lisäksi neuvosto on ajantasalla GMO-tutkimuksen tuloksista ja geenimuunneltujen viljojen käytöstä tuolla isossa maailmassa. Siihen on syynsä miksi maanviljelijät ostavat GM-lajikkeita.
Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnoksessa on viitattu Luken esiselvitykseen muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn tämänhetkisistä vaikutuksista sekä tuotu esiin erottelukustannukset. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan käsitellä muuntogeenisten lajikkeiden pidemmän aikavälin hyötyjä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan muuntogeeniset lajikkeet ovat parantaneet satoja ja viljelyn tuottavuutta. 3 On mahdollista, että näin kävisi myös Suomessa uusien lajikkeiden myötä. Viljelyrajoitteet ja -kiellot saattavat heikentää viljelijöiden asemaa verrattuna niihin viljelijöihin, jotka voivat hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia. Esitysluonnoksessa tulisi konkretisoida paremmin erottelukustannuksia esimerkiksi tyypillisen viljelytapauksen avulla.
Taloudelliset vaikutukset kuluttajille otetaan myös huomioon. Muualla maailmassa valmistetaan ja käytetään muuntogeenistä ravintoa. Seuraamuksena on tiettyjen tuotteiden hintojen nousu. Pelkästään sen takia, että ne eivät ole muuntogeenisiä tuotteita.
Tällä on vaikutusta myös EU-maiden kuluttajille, koska elintarvikeketjussa käytetään EU:n ulkopuolisista maista saatavia välituotteita kuten muuntogeenistä soijaa. Jos halutaan käyttää ei-muuntogeenisiä välituotteita, nousevat näiden välituotteiden hinnat todennäköisesti tuotantomäärien vähentyessä. Näin ollen kuluttaja voi joutua maksamaan ei-muuntogeenisestä lopputuotteesta korkeamman hinnan kuin muuntogeenisestä lopputuotteesta.
Kuinkas ollakkaan, esitysluonnoksessa ei jostain syystä muisteta mainita mitä hyötyjä muuntogeenisten lajikkeiden viljelyllä on. Onneksi neuvosto on hereillä.
Arviointineuvosto katsoo, esitysluonnoksessa on asianmukaisesti viitattu Suomessa saatuihin tuloksiin muuntogeenisten ja tavanomaisten lajikkeiden ympäristövaikutuksista. Ulkomaisten tutkimustulosten mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn myötä. 4 Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös Suomeen kehitetään lajikkeita, joiden viljelyssä kasvinsuojeluaineiden tarve vähenee. Nämä mahdolliset hyödyt tulisi tuoda esille esitysluonnoksessa.
Lisäksi arviointineuvosto muistuttaa tieteellisen tutkimuksen ongelmista, jos rajoituksia ja kieltoja aletaan heittelemään ympäriinsä.
Kiellot ja rajoitukset heikentävät muuntogeenisten tekniikoiden tutkimuksen houkuttelevuutta, jos taloudellisia sovelluksia ei ole näköpiirissä. Tällä on puolestaan vaikutusta koko maa- ja elintarvikesektorille, jos uusimpia moderneja tekniikoita ei voida hyödyntää jalostustyössä. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa heikentää maa- ja elintarvikesektorin kannattavuutta ja tuottavuuskehitystä .
Valitettavasti Suomesta löytyy useampi äänestäjä, jotka olisivat vain innoissaan tuollaisesta tutkimuksen loppumisesta.
Aihe on tärkeä. Taustalla on Eurooppalainen mieliala, jossa muuntogeeniset raaka-aineet ja valmisteet nähdään uhkina. Euroopan parlamentin direktiivi 2015/412 sisältää jäsenvaltioille annetut ohjenuorat. Parlamentti haluaa rajoittaa tai kokonaan kieltää muuntogeenisten organismien viljelyä. Tai tarkemmin sanottuna, direktiivi antaa valtioille mahdollisuuden kieltää tuollaisen KARMEAN toiminnan rajojensa sisällä. Parlamentin direktiivien mukaisesti muuntogeenistä materiaalia saa tuoda ruokakauppaan, kunhan siitä on ensin tehty yksilölliset riskiarvioinnit. Ennaltavarautumisen periaatteiden mukaisesti halutaan suojella kansalaisia mahdollisilta GMO vaaroilta. Jäsenvaltioille on annettu oikeudet päättää hyväksyvätkö vai kieltävätkö ne milloin mitäkin muuntogeenistä maaperällään.
Jäämme puolijännittyneenä seuraamaan millaisiin rajoituksiin Suomen viranomaiset päätyvät GMO:n suhteen.
Muistutan lopussa, että pidän vieläkin Snellmannin tuotteita boikotissa. GM-vapaa merkinnät rasioissa aiheuttavat kyseisen tuotteen takaisin heittämisen hyllyyn. Odotan myös vieläkin innolla sitä, että pääsen maistamaan Arctic Applen omenaa.
29.3.18
Kiitti mulle riitti t. GMO-tutkija
Geenimuuntelulla on huono maine tietyissä piireissä. Kansalaisaktivismi on vastustanut geenien luonnottomaksi miellettyä siirtelyä kasvottomien tutkijoiden toimesta. Tämä vastustus on pesiytynyt myös poliitikkojen pariin, jolloin tiedevastaisuudella päästään vaikuttamaan siihen mihin julkisia tutkimusrahoja myönnetään.
Kasvien bioteknologian parissa opiskelujaan viettänyt sekä kasvien geenejä muunnellut Devang Mehta kirjoitti miksi lopettaa tutkimustyönsä geenimuuntelun parissa. Se on surullista luettavaa. Sekä kääntämisen arvoista. Syyt ovat hyvin tiedossa niille, jotka jaksavat seurata internetissä miten geenimuuntelua vastustetaan. Mehtan perustelut osoittavat, että kansalaisaktivismi tuottaa tulosta. Jos siis haluaa geenimuuntelun tutkimisen loppuvan maailmasta.
Työssään sveitsiläisen tutkijaryhmän kanssa geenimuuntelun saralla hän sai tuta geenimuuntelua vastustavien voiman. Vaikka tutkijaryhmä ei ole Monsanton rahoittama, eivätkä sen tutkimustyönä käytetyt geenit ole edes patentoituja. Mehta on itse aktiivinen keskusteluja netin ihmeellisessä maailmassa. Sen takia hän on hyvin perillä millä perusteilla tutkimustyötä vastustetaan. Vaikka tavoitteena on viruksille resistentin kasvin suunnittelu. Kahvipöytäkeskustelu voi tyssätä, kun Mehta kertoo minkä parissa työskentelee. Twitterissä hän trollataan jatkuvalla syötöllä. Tutkijaryhmä saa pelätä ettei heidän koeviljelmiään tuhota.
Kaupallliset GM-viljat kehitettiin Eurooppalaisten ja Yhdysvaltojen yliopistoissa 1990-luvulla. Tutkimus on kuitenkin kaikkea muuta kuin ylämäessä. Euroopassa noin neljännes yliopistoista on lopettanut geenimuunteluun liittyvät tutkimusohjelmat. Tutkijat valitsevat helpommin jonkin muun alan, jossa ei tarvitse jatkuvasti vääntää verbaalista kättä kansalaisten kanssa. Samoin rahoitus on muuttunut nihkeämmäksi.
Mehta kertoo ensimmäisestä kontaktistaan geenimuuntelun vastustajien kanssa. Julkinen paneelikeskustelu viljojen patentoimisesta keskeytyi, kun mielenosoittaja alkoi huutamaan. GM-ruoka kuulemma aiheutti autismia. Paneelin jäsenet yrittivät neuvoa miksi huutaja oli väärässä. Nämä puheet valuivat kuuroihin korviin, sillä mielenosoittaja vastasi salaliittoteorioilla.
Monellla muulla tutkimusalalla ei joudu samaan tahtiin selittämään eturistiriidoista, isojen firmojen karmeasta rahoituksesta, ja siitä onko oikeasti myrkyttämässä ihmiskuntaa kuoliaaksi Agenda 21 protokollan mukaisesti. Perustutkimuksen tekeminen on houkuttelevampaa. Työhönsä voi keskittyä ilman pelkoa satunnaisista mielenosoituksista seminaarien aikana.
Samoin alan tutkijoiden parissa on yleisesti tiedossa, että Euroopassa ei helposti myönnetä verorahoista tukirahoja GMO-tutkimukseen. Vaikka Euroopan omat ja viralliset tiedeyhteisöt ja valvontavirastot ovat julkisesti todenneet GMO-tuotteet turvalliseksi sekä tarpeelliseksi työkaluksi.
Joten miksi aloittavan tutkijan kannattaisi sijoittaa resurssejaan geenimanipulaation parissa työskentelyyn? Jos muualla on tarjolla toisenlaista tutkimusta, mutta ilman anti-GMO:n stigmaa. Sopeutuvaiset tutkijat ovat kehittäneet kielenkäyttöä, jolla pyritään välttämään tuota geenimuunteluun liittyvää negatiivista mielleyhtymää. Geenimuuntelua voidaan tehdä monella eri tapaa. Keskittymällä näihin eri menetelmiin voidaan puhua turvallisemmin. Siksi on alettu suosimaan esimerkiksi termejä siirtogeeninen ja transgeeninen. Näin vältetään suoraan sanomasta Voldem... geenimuuntelun nimeä. Crispr- menetelmän kohdalla kyllä kehutaan uutta viriiliä tutkimuskenttää, mutta toistuvasti todetaan sen olevan aivan jotain muuta kuin GMO:ta.
Mehta vaihtaa johonkin toiseen tutkimusalaan. Hän ei enää jaksa jatkuvaa nyrkkeilysäkkinä heilumista. Pahoin pelkään, ettei hän ole ainoa tutkija joka tekee samanlaisen päätöksen.
Kasvien bioteknologian parissa opiskelujaan viettänyt sekä kasvien geenejä muunnellut Devang Mehta kirjoitti miksi lopettaa tutkimustyönsä geenimuuntelun parissa. Se on surullista luettavaa. Sekä kääntämisen arvoista. Syyt ovat hyvin tiedossa niille, jotka jaksavat seurata internetissä miten geenimuuntelua vastustetaan. Mehtan perustelut osoittavat, että kansalaisaktivismi tuottaa tulosta. Jos siis haluaa geenimuuntelun tutkimisen loppuvan maailmasta.
Työssään sveitsiläisen tutkijaryhmän kanssa geenimuuntelun saralla hän sai tuta geenimuuntelua vastustavien voiman. Vaikka tutkijaryhmä ei ole Monsanton rahoittama, eivätkä sen tutkimustyönä käytetyt geenit ole edes patentoituja. Mehta on itse aktiivinen keskusteluja netin ihmeellisessä maailmassa. Sen takia hän on hyvin perillä millä perusteilla tutkimustyötä vastustetaan. Vaikka tavoitteena on viruksille resistentin kasvin suunnittelu. Kahvipöytäkeskustelu voi tyssätä, kun Mehta kertoo minkä parissa työskentelee. Twitterissä hän trollataan jatkuvalla syötöllä. Tutkijaryhmä saa pelätä ettei heidän koeviljelmiään tuhota.
Kaupallliset GM-viljat kehitettiin Eurooppalaisten ja Yhdysvaltojen yliopistoissa 1990-luvulla. Tutkimus on kuitenkin kaikkea muuta kuin ylämäessä. Euroopassa noin neljännes yliopistoista on lopettanut geenimuunteluun liittyvät tutkimusohjelmat. Tutkijat valitsevat helpommin jonkin muun alan, jossa ei tarvitse jatkuvasti vääntää verbaalista kättä kansalaisten kanssa. Samoin rahoitus on muuttunut nihkeämmäksi.
Mehta kertoo ensimmäisestä kontaktistaan geenimuuntelun vastustajien kanssa. Julkinen paneelikeskustelu viljojen patentoimisesta keskeytyi, kun mielenosoittaja alkoi huutamaan. GM-ruoka kuulemma aiheutti autismia. Paneelin jäsenet yrittivät neuvoa miksi huutaja oli väärässä. Nämä puheet valuivat kuuroihin korviin, sillä mielenosoittaja vastasi salaliittoteorioilla.
Monellla muulla tutkimusalalla ei joudu samaan tahtiin selittämään eturistiriidoista, isojen firmojen karmeasta rahoituksesta, ja siitä onko oikeasti myrkyttämässä ihmiskuntaa kuoliaaksi Agenda 21 protokollan mukaisesti. Perustutkimuksen tekeminen on houkuttelevampaa. Työhönsä voi keskittyä ilman pelkoa satunnaisista mielenosoituksista seminaarien aikana.
Samoin alan tutkijoiden parissa on yleisesti tiedossa, että Euroopassa ei helposti myönnetä verorahoista tukirahoja GMO-tutkimukseen. Vaikka Euroopan omat ja viralliset tiedeyhteisöt ja valvontavirastot ovat julkisesti todenneet GMO-tuotteet turvalliseksi sekä tarpeelliseksi työkaluksi.
Joten miksi aloittavan tutkijan kannattaisi sijoittaa resurssejaan geenimanipulaation parissa työskentelyyn? Jos muualla on tarjolla toisenlaista tutkimusta, mutta ilman anti-GMO:n stigmaa. Sopeutuvaiset tutkijat ovat kehittäneet kielenkäyttöä, jolla pyritään välttämään tuota geenimuunteluun liittyvää negatiivista mielleyhtymää. Geenimuuntelua voidaan tehdä monella eri tapaa. Keskittymällä näihin eri menetelmiin voidaan puhua turvallisemmin. Siksi on alettu suosimaan esimerkiksi termejä siirtogeeninen ja transgeeninen. Näin vältetään suoraan sanomasta Voldem... geenimuuntelun nimeä. Crispr- menetelmän kohdalla kyllä kehutaan uutta viriiliä tutkimuskenttää, mutta toistuvasti todetaan sen olevan aivan jotain muuta kuin GMO:ta.
Mehta vaihtaa johonkin toiseen tutkimusalaan. Hän ei enää jaksa jatkuvaa nyrkkeilysäkkinä heilumista. Pahoin pelkään, ettei hän ole ainoa tutkija joka tekee samanlaisen päätöksen.
3.2.18
Myrkytä itsesi GMO-vapaasti
Mainonta on periaatteessa helppoa. Samalla se on erittäin vaikeaa. Laita tietoa tuotteestasi esille kuluttajille. Mutta samalla sinun on luotava positiivisia mielikuvia tuotteestasi. Miten teet sen, jos tuotteesi on käytännössä myrkkyä? Sellaista hitaasti soluja tappavaa myrkkyä, joka johtaa käyttäjien parissa ympäri maailmaa useisiin kuolemiin vuodessa.
Tarkoitan tietenkin vodkaa. Yksi hieno positiivinen pyöräytys tällaisen tuotteen mainonnassa on vedota modernin maailman vaatimuksiin terveydestä. Tai tarkemmin sanottuna käsityksiin siitä mikä on terveellistä. Tällä rintamalla Ketel One Vodka on osannut poimia suositun panikointijyvän akanoista. Heidän mainoksissaan kerrotaan, että vodka on valmistettu täysin 100% ilman geenimuunneltua viljaa. Ryystäjien ei siis tarvitse pelätä kauhistuttavia hullujen tiedehenkilöiden saatanallisia ja luonnottomia geenejä juomassaan.
Seuraavaksi varmaan aletaan mainostamaan GMO-vapaata tupakkaa. Ei mutta sehän on jo wanha juttu.
Näin viikonlopun kunniaksi teen itselleni lasillisen Pepsiä johon puristan tirauksen sitruunan viipaleesta. Muistakaa nauttia päivästänne!
Tarkoitan tietenkin vodkaa. Yksi hieno positiivinen pyöräytys tällaisen tuotteen mainonnassa on vedota modernin maailman vaatimuksiin terveydestä. Tai tarkemmin sanottuna käsityksiin siitä mikä on terveellistä. Tällä rintamalla Ketel One Vodka on osannut poimia suositun panikointijyvän akanoista. Heidän mainoksissaan kerrotaan, että vodka on valmistettu täysin 100% ilman geenimuunneltua viljaa. Ryystäjien ei siis tarvitse pelätä kauhistuttavia hullujen tiedehenkilöiden saatanallisia ja luonnottomia geenejä juomassaan.
Seuraavaksi varmaan aletaan mainostamaan GMO-vapaata tupakkaa. Ei mutta sehän on jo wanha juttu.
Näin viikonlopun kunniaksi teen itselleni lasillisen Pepsiä johon puristan tirauksen sitruunan viipaleesta. Muistakaa nauttia päivästänne!
24.10.17
Hämärää peliä IARC:issa ja Glyfosaatin selkään puukottamista
Lakimiesten rahoja, eturistiriitoja sekä niiden salailua. Tutkimusten deletointia jotta tulokset vääristyvät raporteissa tiettyyn suuntaan. Kuin toistoa ex-lääkäri Andrew Wakefieldin huijauksista oman rokotteensa myynnin parantamiseksi. Tätä ja paljon muuta on tarjolla, kun syöksymme glyfosaatin säätelyn jännittävään maailmaan.
Euroopan kemikaalivirasto Echa on pitänyt glyfosaatin "ei syöpää aiheuttavien" aineiden joukossa. Samaa mieltä ovat useiden valtioiden viranomaiset. Aine on ollut käytössä jo nelisenkymmentä vuotta, joten siitä on kertynyt useita tutkimuksia. Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC (YK:n ja WHO:n alaisuudessa toimiva) on kuitenkin glyfosaatista kertovan raporttinsa perusteella eri mieltä Echan ja kumppaneiden kanssa. Se luetteli glyfosaatin "todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi" aineeksi vuonna 2015 julkaistussa raportissaan. Samaan kategoriaan kuuluvat mm. punainen liha ja vuorotyö.
Jos et vielä nukahtanut lukiessasi tuota, niin käydään yhdessä läpi sitä mitä Reuters uutispalvelun väki kertoo heille vuotaneista papereista.
Ranskassa sijaitseva IARC pääsi tarinan keskiöön vuodon ansiosta. Kun IARC:n arvio syöpävaarallisuudesta pääsi uutisiin, niin useat RoundUp-rikkamyrkkyä käyttäneet väittivät sen käytön aiheuttaneen heidän sairautensa. Oikeudenkäyntien lopputulos voi siirtää useita miljoonia dollareita korvauksina. Siksi IARC:n raportti on haitallisuuden perustelujen keskiössä. Glyfosaatin vaarallisuudesta puhuvat tahot ovat suurennuslasin alla. IARC:in sisällä kun on näillä näkymin tapahtunut erittäin epäselvää tieteellisten tutkimustulosten pyyhekumittamista.
Raporttiin kerättiin useiden tutkijaryhmien tuottamia tuloksia. Mutta lopulliseen versioon ei päästetty niitä tuloksia, joiden mukaan glyfosaatin ei havaittu aiheuttavan syöpää. Nimenomaan eläinkokeiden perusteella julistetiin glyfosaatti mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Ja juuri siellä on poistettu eniten tutkimuksia, joissa saatiin negatiiviset tulokset karsinogeenisyydelle. Useiden tutkijoiden johtopäätökset poistettiin lopullisesta versiosta. Juuri niiden tutkijoiden jotka kirjoittivat, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää. Yhdessä kohtaa poistetun tutkimuksen tilalle vaihdettiin tuore tilastollinen analyysi, joka käytännössä käänsi alkuperäisen tutkimuksen havainnot. Yhdysvaltojen ympäristöviraston tilaaman eläinkokeen tutkimuksen tulos glyfosaatin haitattomuudesta oli luonnoksissa, mutta poistettiin lopullisesta raportista. Ja niin edelleen.
Reuters löysi kymmenen muutosta luonnosten ja viimeisen raportin väliltä. Jokaisessa negatiivinen tulos poistettiin. Tilalle laitettiin neutraali kommentti ja positiviinen väite haitallisuudesta.
Eikä eri luonnosten muutosten perusteluja löydy mistään. Reuters otti yhteyttä IARC:in raportin johtoryhmään. Eikä heiltä irronnut vastauksia. IARC vetosi luottamukselliseen tietoon. Raporttia kirjoittaneet ja siihen tutkimustietoa keränneet olivat allekirjoittaneet sopimuksen, joka kielsi heitä kommentoimasta työtä ulkopuolisille. Reuters kyseli usealta eri taholta tietäisikö kukaan miksi noita muutoksia tehtiin. Vastauksien - tai niiden puuttumisten - perusteella kukaan ei näyttäisi tietävän kuka teki muutokset. Muut vastaavia arvioita tekevät virastot eivät salaile samalla tavalla perustelujaan. Esim. Euroopan ruokaturvallisuudesta vastaavan EFSA:n päätöksen ja niihin päätymiset ovat luettavissa viraston kotisivulta.
Väittäisin melko medium suurella varmuudella, että IARC:n sisällä on ideologinen glyfosaatin vastustaja. Sen takia tieteellisen tutkimuksen tulokset jäävät poliittisen pelin hampaisiin.
Risk-Monger käy läpi asiaan liittyviä epäselvyyksiä. On nimittäin käynyt niin, että näiden tutkimusten deletoinnin suosittelijalle on löytynyt hyvä ehdokas.
Christopher Portierin valaehtoinen todistus (n. 100 sivua) Monsantoon kohdistetun joukkokanteen seassa on mielenkiintoista luettavaa. Risk-Monger on ystävällisesti napsinut isosta pdf-tiedostosta relevanttien kohtien tekstejä. Portier oli IARC:in ulkopuolinen neuvonantaja, joka työskenteli glyfosaatin arvioinnin parissa. Kuin sattumalta hän oli myös:
Solminut joukkokanteen konsulttisopimuksen kahden Monsantoa vastaan taistelevan lakifirman kanssa samalla viikolla kun IARC:n raportti julkaistiin. Nämä firmat edustavat glyfosaatin aiheuttamien haittojen korvauksia hakevia ihmisiä.
Portier on tähän astisten tietojen perustella laskuttanut 160 000 dollarin suuruisen konsultointipalkkion. Oikeudenkäyntien jatkuessa luvassa on tietenkin lisää pätäkkää.
Sopimus sisältää kohtia joihin vetoamalla Portier voi jättää mainitsematta nämä yhteytensä IARC:in ja joukkokanteen välillä. Portier on myös julkisesti väittänyt, ettei hänelle ole maksettu mitään glyfosaattiin liittyvistä töistään.
Hän lupasi IARC:ille lähettämässään sähköpostiviestissä suojelevansa heidän mainettaan. Sekä tietenkin glyfosaatti-raportin johtopäätöstä. Sekä hoitavansa valvontavirastojen eriävät johtopäätökset glyfosaatin turvallisuudesta, kun he ilmoittavat olevansa eri mieltä IARC:in kanssa.
Samassa lausunnossa Portier myöntää, ettei hänelle ole ollut mitään kokemusta glyfosaatin parissa työskentelystä.
Euroopan kemikaalivirasto Echa on pitänyt glyfosaatin "ei syöpää aiheuttavien" aineiden joukossa. Samaa mieltä ovat useiden valtioiden viranomaiset. Aine on ollut käytössä jo nelisenkymmentä vuotta, joten siitä on kertynyt useita tutkimuksia. Kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö IARC (YK:n ja WHO:n alaisuudessa toimiva) on kuitenkin glyfosaatista kertovan raporttinsa perusteella eri mieltä Echan ja kumppaneiden kanssa. Se luetteli glyfosaatin "todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi" aineeksi vuonna 2015 julkaistussa raportissaan. Samaan kategoriaan kuuluvat mm. punainen liha ja vuorotyö.
Jos et vielä nukahtanut lukiessasi tuota, niin käydään yhdessä läpi sitä mitä Reuters uutispalvelun väki kertoo heille vuotaneista papereista.
Ranskassa sijaitseva IARC pääsi tarinan keskiöön vuodon ansiosta. Kun IARC:n arvio syöpävaarallisuudesta pääsi uutisiin, niin useat RoundUp-rikkamyrkkyä käyttäneet väittivät sen käytön aiheuttaneen heidän sairautensa. Oikeudenkäyntien lopputulos voi siirtää useita miljoonia dollareita korvauksina. Siksi IARC:n raportti on haitallisuuden perustelujen keskiössä. Glyfosaatin vaarallisuudesta puhuvat tahot ovat suurennuslasin alla. IARC:in sisällä kun on näillä näkymin tapahtunut erittäin epäselvää tieteellisten tutkimustulosten pyyhekumittamista.
Raporttiin kerättiin useiden tutkijaryhmien tuottamia tuloksia. Mutta lopulliseen versioon ei päästetty niitä tuloksia, joiden mukaan glyfosaatin ei havaittu aiheuttavan syöpää. Nimenomaan eläinkokeiden perusteella julistetiin glyfosaatti mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi. Ja juuri siellä on poistettu eniten tutkimuksia, joissa saatiin negatiiviset tulokset karsinogeenisyydelle. Useiden tutkijoiden johtopäätökset poistettiin lopullisesta versiosta. Juuri niiden tutkijoiden jotka kirjoittivat, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää. Yhdessä kohtaa poistetun tutkimuksen tilalle vaihdettiin tuore tilastollinen analyysi, joka käytännössä käänsi alkuperäisen tutkimuksen havainnot. Yhdysvaltojen ympäristöviraston tilaaman eläinkokeen tutkimuksen tulos glyfosaatin haitattomuudesta oli luonnoksissa, mutta poistettiin lopullisesta raportista. Ja niin edelleen.
Reuters löysi kymmenen muutosta luonnosten ja viimeisen raportin väliltä. Jokaisessa negatiivinen tulos poistettiin. Tilalle laitettiin neutraali kommentti ja positiviinen väite haitallisuudesta.
Eikä eri luonnosten muutosten perusteluja löydy mistään. Reuters otti yhteyttä IARC:in raportin johtoryhmään. Eikä heiltä irronnut vastauksia. IARC vetosi luottamukselliseen tietoon. Raporttia kirjoittaneet ja siihen tutkimustietoa keränneet olivat allekirjoittaneet sopimuksen, joka kielsi heitä kommentoimasta työtä ulkopuolisille. Reuters kyseli usealta eri taholta tietäisikö kukaan miksi noita muutoksia tehtiin. Vastauksien - tai niiden puuttumisten - perusteella kukaan ei näyttäisi tietävän kuka teki muutokset. Muut vastaavia arvioita tekevät virastot eivät salaile samalla tavalla perustelujaan. Esim. Euroopan ruokaturvallisuudesta vastaavan EFSA:n päätöksen ja niihin päätymiset ovat luettavissa viraston kotisivulta.
Väittäisin melko medium suurella varmuudella, että IARC:n sisällä on ideologinen glyfosaatin vastustaja. Sen takia tieteellisen tutkimuksen tulokset jäävät poliittisen pelin hampaisiin.
Risk-Monger käy läpi asiaan liittyviä epäselvyyksiä. On nimittäin käynyt niin, että näiden tutkimusten deletoinnin suosittelijalle on löytynyt hyvä ehdokas.
Christopher Portierin valaehtoinen todistus (n. 100 sivua) Monsantoon kohdistetun joukkokanteen seassa on mielenkiintoista luettavaa. Risk-Monger on ystävällisesti napsinut isosta pdf-tiedostosta relevanttien kohtien tekstejä. Portier oli IARC:in ulkopuolinen neuvonantaja, joka työskenteli glyfosaatin arvioinnin parissa. Kuin sattumalta hän oli myös:
Solminut joukkokanteen konsulttisopimuksen kahden Monsantoa vastaan taistelevan lakifirman kanssa samalla viikolla kun IARC:n raportti julkaistiin. Nämä firmat edustavat glyfosaatin aiheuttamien haittojen korvauksia hakevia ihmisiä.
Portier on tähän astisten tietojen perustella laskuttanut 160 000 dollarin suuruisen konsultointipalkkion. Oikeudenkäyntien jatkuessa luvassa on tietenkin lisää pätäkkää.
Sopimus sisältää kohtia joihin vetoamalla Portier voi jättää mainitsematta nämä yhteytensä IARC:in ja joukkokanteen välillä. Portier on myös julkisesti väittänyt, ettei hänelle ole maksettu mitään glyfosaattiin liittyvistä töistään.
Hän lupasi IARC:ille lähettämässään sähköpostiviestissä suojelevansa heidän mainettaan. Sekä tietenkin glyfosaatti-raportin johtopäätöstä. Sekä hoitavansa valvontavirastojen eriävät johtopäätökset glyfosaatin turvallisuudesta, kun he ilmoittavat olevansa eri mieltä IARC:in kanssa.
Samassa lausunnossa Portier myöntää, ettei hänelle ole ollut mitään kokemusta glyfosaatin parissa työskentelystä.
2.2.16
Zika, tiedettä ja salaliittoteoriaa
Brasiliassa havaitut kehityshäiriöt ja mahdollinen yhteys zikavirukseen ovat yhä enemmän kansainvälisen huolen aiheena. WHO julisti hätätilan viruksen leviämisen takia. Virusta havaitaan Brasiliasta Meksikoon. Se on nyt samanlainen uhka kuin ebola, jotta apu ja tutkimus nousevat merkittävämmälle tasolle. Diagnoosin kehittäminen on tärkeää, sillä yleisimmät oireet muistuttavat niin paljon denguekuumetta. Aikuisten ja lasten sairastamana tauti ei ole sieltä tappavimmasta päästä. Oireina kuumetta, ihottumaa ja nivelkipuja. Useimmat tautia kantavan hyttysen puremista ihmisistä eivät saa oireita. Raskaina olevien sikiöt voivat saada vakavia kehityshäiriötä. Eniten otsikoissa on ollut mikrokefalia, eli pienipäisyys.
Virusta vastaan ei ole rokotetta, joten perinteiset foliosormet eivät tällä kertaa pääse osoittamaan Big Pharman suuntaan. Sen sijaan salaliittoteoriat rakennetaan toisen uhan ympärille, mutta siitä myöhemmin.
Zikan leviämistä on seurattu tarkkaan. Brasiliaan se on voinut saapua useampaa reittiä, kiitos ihmisten yhä laajenevan ja nopean liikkuvuuden. Esim. viruksen reitti Ranskan Polynesiasta Brasiliaan on ollut tutkinnan kohteena.
Zikaviruksen yhteys Brasiliassa havaittuihin kehityshäiriöhin ja epämuodostumiin on kuitenkin vielä kaikkea muuta kuin varma. Nature -julkaisu muistuttaa, että syy-yhteiden varmistamista haittavat tunnetut epidemiologien elämää rasittavat tekijät.
Tietoisuus kehityshäiriöistä nostaa niitä esiin tapauksissa, jotka voisivat normaalissa olosuhteissa jäädä raportoimatta samalla tavalla. Väärät diagnoosit raportoiduissa tapauksissa ovat myös mahdollisia, sillä mikrokefalian diagnoosikriteeri on niin laaja. Kehityshäiriön aiheuttajia voi olla monta erilaista.
Tammikuun 27. päivään mennessä epäiltyjä mikrokefaliatapauksia oli 4180 kpl. Niistä on varmistunut 270 kappaletta ja 462 tapausta on todettu vääräksi diagnoosiksi. Pelkästään tavallista pienempi pää vaatii diagnoosiin lisäksi pienemmän kokoiset aivot ja vähentyneen aivojen kehityksen tahdin.
Nykyisistä tiedoista on mahdotonta päätellä mikrokefaliatapausten lisääntymistä, ja varsinkaan yhteyttä zikavirukseen. Tällaisia tutkimuksia on vasta aloitettu Brasiliassa. Brasilian terveysviranomaisten mukaan mikrokefalian yleisyys on ollut maassa luokkaa 2 tapausta per 10 000 syntymää. Yleensä maan pohjoisosissa esiintyvyys on aina ollut suurempaa. Pernambucon alueella taso on ollut 45/10 000 syntymää, mutta nykyiset luvut oat 26 kertaa suurempia. Vaikka zikavirus aiheuttaisi mikrokefaliaa, niin tuhansissa liikkuvat luvut ovat liian epäluotettavia. Tapaukset ovat varmasti yleistyneet, mutta emme tiedä kuinka paljon.
Zikavirus siis kyllä leviää, ja mikrokefalia voi olla seurausta siitä, mutta mikä muu mahtaisi selittää lasten kehityshäiriöt? Tässä kohtaa areenalle ryömivät salaliittoteoriat. Salaliittoteorioissa ongelmien aiheuttaja ei olekaan zikavirus. Ne ovat jatkoa joulukuussa ilmaantuneille teorioille, joissa mikrokefalia yhdistetään Brasiliassa suoritettuihin kokeisiin gm-hyttysillä. Uhka onkin hyttysiin tehty geenimanipulaatio, ei mikään virustartunta.
GMO-vapaa Suomi FB-ryhmässä tuotiin esiin tällainen teoria. Ecologist -nettisivulla aiheuttajaksi ehdotetaan Aedes aegypti hyttyseen Oxitec firmassa tehtyjen muutosten riskejä. Mutta minkälainen muutos voi aiheutta mikrokefaliaa? Manipulaatiossa käytettyä piggyBac transposonia epäillään siirtyvän hyttysen piston kautta ihmiseen. Kyseisellä transposonilla liikutetaan cut&paste periaatteella haluttuja geenipätkiä kromosomeissa.
Miten kyseinen gm-hyttynen oikein aiheuttaa mikrokefalian? Sitä ei Ecologist pysty selittämään. Selkein todisteen kaltainen asia on kartoilla havainnollistettu punaisella nuolella. Vapautetut gm-hyttyset sijaitsevat kehityshäiriöisten sikiöiden vieressä
Sattumaako? Ei salaliittoteorioiden maailmassa. Onneksi Christie Wilcox käy läpi näiden gm-hyttysten testipaikkojen ja havaittujen mikrokefaliatapausten yhteyttä. Korrelaatio ei taaskaan ole kausaation veroista. Ensimmäiset tapaukset havaittiin rannikkokaupunki Camacarissa. Salaliittoteoriaa lietsovassa kartassa hyttysten levityspaikaksi on merkitty Juazeiro de Norte. Oikeasti ne vapautettiin ensimmäisen kerran Juazeirossa. Eri kaupunki vaikka lähes sana nimi. Virhe on helppo tehdä jos hakee nopeasti pelkällä Juazeiro sanalla kaupunkia Brasilian kartalta. Etäisyyttä ensimmäiseen todettuun mikrokefaliaan on n. 480 kilometriä. Mikrokefaliatapauksien keskittymä on siis jossain muualla kuin siellä missä ihmiset ovat ensimmäistä kertaa altistuneet gm-hyttysille.
Mutta ongelma on vielä pahempi salaliittoteorian kannalta. Juazeiro ei ollut ensimmäinen paikka, jossa gm-hyttysiä päästettiin luontoon. Ensimmäinen testipaikka oli Piracicaba, São Paulo. Se sijaitsee n. 2000 kilometrin päässä ensimmäisestä mikrokefaliatapauksesta.
Takaisin tieteen pariin. New Scientist pohtii realistisempaa syytä zikaviruksen ja kehityshäiriöiden mahdolliselle yhteydelle. Virus on voinut muuttua vaarallisemmaksi. Eikä sovi unohtaa mitä tapahtui siellä Ranskan Polynesian saarilla, jossa zikavirus levisi vuonna 2007. Epidemian seurauksena lapsilla havaitaan kehityshäiröitä aivoissa (ECDC raportin sivu 5). Saarilla ei vapautettu geenimanipuloituja hyttysiä. Ainakin teoreettiselta pohjalta tarkasteltuna todennäköisin syy kehityshäiriölle on virus ennen geenimanipuloituja hyttysiä.
Hieman ajastaan jäljessä Havaintoja uudesta maailmanjärjestyksestä yrittää vielä herätellä yhteyttä zikavirukseen. Jostain syystä on erittäin epäilyttävää, että tutkijat voivat tilata ATCC-firmasta näytteitä zikaviruksesta tutkimustarkoituksiin. Anteeksi, jos en vaivaudu pelästymään.
Mitä tästä kaikesta sitten jää kätösiimme? Keskeneräistä tutkimusta, valmistautumista pahimpaan ja epämääräisiä vihjailuja epätodennäköisillä uhkakuvilla. Seuraan tilanteen kehittymistä, mutta enimmäkseen tiedejulkaisujen kautta.
Virusta vastaan ei ole rokotetta, joten perinteiset foliosormet eivät tällä kertaa pääse osoittamaan Big Pharman suuntaan. Sen sijaan salaliittoteoriat rakennetaan toisen uhan ympärille, mutta siitä myöhemmin.
Zikan leviämistä on seurattu tarkkaan. Brasiliaan se on voinut saapua useampaa reittiä, kiitos ihmisten yhä laajenevan ja nopean liikkuvuuden. Esim. viruksen reitti Ranskan Polynesiasta Brasiliaan on ollut tutkinnan kohteena.
Zikaviruksen yhteys Brasiliassa havaittuihin kehityshäiriöhin ja epämuodostumiin on kuitenkin vielä kaikkea muuta kuin varma. Nature -julkaisu muistuttaa, että syy-yhteiden varmistamista haittavat tunnetut epidemiologien elämää rasittavat tekijät.
Tietoisuus kehityshäiriöistä nostaa niitä esiin tapauksissa, jotka voisivat normaalissa olosuhteissa jäädä raportoimatta samalla tavalla. Väärät diagnoosit raportoiduissa tapauksissa ovat myös mahdollisia, sillä mikrokefalian diagnoosikriteeri on niin laaja. Kehityshäiriön aiheuttajia voi olla monta erilaista.
Tammikuun 27. päivään mennessä epäiltyjä mikrokefaliatapauksia oli 4180 kpl. Niistä on varmistunut 270 kappaletta ja 462 tapausta on todettu vääräksi diagnoosiksi. Pelkästään tavallista pienempi pää vaatii diagnoosiin lisäksi pienemmän kokoiset aivot ja vähentyneen aivojen kehityksen tahdin.
Nykyisistä tiedoista on mahdotonta päätellä mikrokefaliatapausten lisääntymistä, ja varsinkaan yhteyttä zikavirukseen. Tällaisia tutkimuksia on vasta aloitettu Brasiliassa. Brasilian terveysviranomaisten mukaan mikrokefalian yleisyys on ollut maassa luokkaa 2 tapausta per 10 000 syntymää. Yleensä maan pohjoisosissa esiintyvyys on aina ollut suurempaa. Pernambucon alueella taso on ollut 45/10 000 syntymää, mutta nykyiset luvut oat 26 kertaa suurempia. Vaikka zikavirus aiheuttaisi mikrokefaliaa, niin tuhansissa liikkuvat luvut ovat liian epäluotettavia. Tapaukset ovat varmasti yleistyneet, mutta emme tiedä kuinka paljon.
Zikavirus siis kyllä leviää, ja mikrokefalia voi olla seurausta siitä, mutta mikä muu mahtaisi selittää lasten kehityshäiriöt? Tässä kohtaa areenalle ryömivät salaliittoteoriat. Salaliittoteorioissa ongelmien aiheuttaja ei olekaan zikavirus. Ne ovat jatkoa joulukuussa ilmaantuneille teorioille, joissa mikrokefalia yhdistetään Brasiliassa suoritettuihin kokeisiin gm-hyttysillä. Uhka onkin hyttysiin tehty geenimanipulaatio, ei mikään virustartunta.
GMO-vapaa Suomi FB-ryhmässä tuotiin esiin tällainen teoria. Ecologist -nettisivulla aiheuttajaksi ehdotetaan Aedes aegypti hyttyseen Oxitec firmassa tehtyjen muutosten riskejä. Mutta minkälainen muutos voi aiheutta mikrokefaliaa? Manipulaatiossa käytettyä piggyBac transposonia epäillään siirtyvän hyttysen piston kautta ihmiseen. Kyseisellä transposonilla liikutetaan cut&paste periaatteella haluttuja geenipätkiä kromosomeissa.
Miten kyseinen gm-hyttynen oikein aiheuttaa mikrokefalian? Sitä ei Ecologist pysty selittämään. Selkein todisteen kaltainen asia on kartoilla havainnollistettu punaisella nuolella. Vapautetut gm-hyttyset sijaitsevat kehityshäiriöisten sikiöiden vieressä
Sattumaako? Ei salaliittoteorioiden maailmassa. Onneksi Christie Wilcox käy läpi näiden gm-hyttysten testipaikkojen ja havaittujen mikrokefaliatapausten yhteyttä. Korrelaatio ei taaskaan ole kausaation veroista. Ensimmäiset tapaukset havaittiin rannikkokaupunki Camacarissa. Salaliittoteoriaa lietsovassa kartassa hyttysten levityspaikaksi on merkitty Juazeiro de Norte. Oikeasti ne vapautettiin ensimmäisen kerran Juazeirossa. Eri kaupunki vaikka lähes sana nimi. Virhe on helppo tehdä jos hakee nopeasti pelkällä Juazeiro sanalla kaupunkia Brasilian kartalta. Etäisyyttä ensimmäiseen todettuun mikrokefaliaan on n. 480 kilometriä. Mikrokefaliatapauksien keskittymä on siis jossain muualla kuin siellä missä ihmiset ovat ensimmäistä kertaa altistuneet gm-hyttysille.
Mutta ongelma on vielä pahempi salaliittoteorian kannalta. Juazeiro ei ollut ensimmäinen paikka, jossa gm-hyttysiä päästettiin luontoon. Ensimmäinen testipaikka oli Piracicaba, São Paulo. Se sijaitsee n. 2000 kilometrin päässä ensimmäisestä mikrokefaliatapauksesta.
Takaisin tieteen pariin. New Scientist pohtii realistisempaa syytä zikaviruksen ja kehityshäiriöiden mahdolliselle yhteydelle. Virus on voinut muuttua vaarallisemmaksi. Eikä sovi unohtaa mitä tapahtui siellä Ranskan Polynesian saarilla, jossa zikavirus levisi vuonna 2007. Epidemian seurauksena lapsilla havaitaan kehityshäiröitä aivoissa (ECDC raportin sivu 5). Saarilla ei vapautettu geenimanipuloituja hyttysiä. Ainakin teoreettiselta pohjalta tarkasteltuna todennäköisin syy kehityshäiriölle on virus ennen geenimanipuloituja hyttysiä.
Hieman ajastaan jäljessä Havaintoja uudesta maailmanjärjestyksestä yrittää vielä herätellä yhteyttä zikavirukseen. Jostain syystä on erittäin epäilyttävää, että tutkijat voivat tilata ATCC-firmasta näytteitä zikaviruksesta tutkimustarkoituksiin. Anteeksi, jos en vaivaudu pelästymään.
Mitä tästä kaikesta sitten jää kätösiimme? Keskeneräistä tutkimusta, valmistautumista pahimpaan ja epämääräisiä vihjailuja epätodennäköisillä uhkakuvilla. Seuraan tilanteen kehittymistä, mutta enimmäkseen tiedejulkaisujen kautta.
25.12.15
GM-hyttyset ja kronologinen harha
Hyttysten lävittämien tautien vaara tulee vain lisääntymään ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä. Uhkaa vastaan on taisteltu hyönteismyrkyillä, mutta niitä vastaan on kehittynyt vastustuskykyisiä hyttysiä. Viime vuonna Brasiliassa vapautettiin wolbachiabakteeria kantavia hyttysiä luontoon. Se oli nerokas tapa vähentää vaarallista dengue-kuumetta levittäviä hyttysiä. Bakteerin toiminta kuumeen leviämisen hillitsemisessä on hieno. Bakteeri estää dengue-kuumetta aiheuttavan viruksen monistumisen hyttysissä.
Käytössä on myös ollut toisenlainen geenimuunneltu hyttynen. Oxitec firma ruiskuttaa hyttysen kehitystä haittavaa geenimateriaalia hyttysen munaan. Koiraat eivät ime verta, joten geenimanipuloidut geenit päätyvät ihmisiin vain jos he jostain syystä syövät näitä hyttysiä. Eikä tämän vaarallisuutta ole pystytty osoittamaan muunkaan geeniravinnon suhteen. Kyseinen tTA-geeni on istutettu vain koiraiden perimää. Tästä aikuiseksi kasvanut uros hyttynen kantaa perimässään kyseistä geeniä, joka tuottaa tTA proteiinia. Se estää parittelusta seuraavien munien kehittymisen. Populaatio kokee rajun pudotuksen, kun jälkeläiset eivät vartukaan enää aikuisiksi. Vähemmän hyttysiä = vähemmän dengue-kuumeen levittäjiä = vähämmen kärsiviä ihmisiä. Toistaiseksi tulokset ovat olleet lupaavia.
Mutta brasilianmaalla näyttäisi olevan jotakin mätää, jos tarkastelemme GMO-vapaa Suomi ryhmän keskustelua. Siellä on havaittu kronologinen yhteys geenimanipulaation ja uuden vitsauksen välillä. Siinä viitataan RT:n uutisartikkeliin.
RT-lehti ei tuonut tätä yhteyttä esiin artikkelissaan. Yhteys olisikin erittäin yllättävä, sillä tTA-proteiini on aivan eri asia kuin mikrokefaliaa aiheuttava Zika virus. Zika on näillä näkymin saapunut Etelä-Amerikkaan Afrikasta, kun 2014 FIFA potkupalloleikit järjestettiin Brasiliassa. Afrikasta saapuneiden ihmisten mukana saapui myös Zika virusta kantavia Siksi kronologinen yhteys on näin selkeä GM-hyttysten ja mikrokefalian välillä.
GM-hyttysiä vapautettiin n. 6 miljoonaa kappaletta Piracicaban kaupungissa. Se sijaitsee kaukana (Noin 2400 kilometrin päässä) Pernambucon osavaltiosta, joka mainitaan RT:n uutisessa mikrokefalia-tapausten suurimpana keskittymän. Toinen testi tehtiin Jacobinan kaupungissa vapautetuilla hyttisillä. sekin kaupunki sijaitsee kaukana . Jos näillä vapautetuilla hyttysillä olisi yhteys mikrokefaliaan, niin olettaisin yhteyden näkyvän parhaiten siellä missä hyttyset vapautettiin ensimmäisenä.
Jos sekä naaras- että uroshyttynen kantavat bakteeria, se siirtyy myös niiden jälkeläisille. Jos naaras kantaa bakteeria, mutta koiras ei, jälkeläiset ovat silti kantajia. Vain jos koiraalla on bakteeri, mutta naaraalla ei, jälkeläiset eivät kanna bakteeria ja voivat edelleen levittää denguekuumetta.
Käytössä on myös ollut toisenlainen geenimuunneltu hyttynen. Oxitec firma ruiskuttaa hyttysen kehitystä haittavaa geenimateriaalia hyttysen munaan. Koiraat eivät ime verta, joten geenimanipuloidut geenit päätyvät ihmisiin vain jos he jostain syystä syövät näitä hyttysiä. Eikä tämän vaarallisuutta ole pystytty osoittamaan muunkaan geeniravinnon suhteen. Kyseinen tTA-geeni on istutettu vain koiraiden perimää. Tästä aikuiseksi kasvanut uros hyttynen kantaa perimässään kyseistä geeniä, joka tuottaa tTA proteiinia. Se estää parittelusta seuraavien munien kehittymisen. Populaatio kokee rajun pudotuksen, kun jälkeläiset eivät vartukaan enää aikuisiksi. Vähemmän hyttysiä = vähemmän dengue-kuumeen levittäjiä = vähämmen kärsiviä ihmisiä. Toistaiseksi tulokset ovat olleet lupaavia.
Mutta brasilianmaalla näyttäisi olevan jotakin mätää, jos tarkastelemme GMO-vapaa Suomi ryhmän keskustelua. Siellä on havaittu kronologinen yhteys geenimanipulaation ja uuden vitsauksen välillä. Siinä viitataan RT:n uutisartikkeliin.
Keväällä 2014 Brasiliassa levitettiin maailman ensimmäiset GMO-hyttyset luontoon. Nyt siellä syntyy hyttysten levittämän viruksen takia mikrokefalia-vauvoja siihen malliin, että naisia on jo kehotettu olemaan hankkiutumatta raskaaksi. Jännityksellä odotamme, antaako Florida luvan GMO-hyttysten levitykseen, ja mitä sitten alkaa tapahtua...
RT-lehti ei tuonut tätä yhteyttä esiin artikkelissaan. Yhteys olisikin erittäin yllättävä, sillä tTA-proteiini on aivan eri asia kuin mikrokefaliaa aiheuttava Zika virus. Zika on näillä näkymin saapunut Etelä-Amerikkaan Afrikasta, kun 2014 FIFA potkupalloleikit järjestettiin Brasiliassa. Afrikasta saapuneiden ihmisten mukana saapui myös Zika virusta kantavia Siksi kronologinen yhteys on näin selkeä GM-hyttysten ja mikrokefalian välillä.
GM-hyttysiä vapautettiin n. 6 miljoonaa kappaletta Piracicaban kaupungissa. Se sijaitsee kaukana (Noin 2400 kilometrin päässä) Pernambucon osavaltiosta, joka mainitaan RT:n uutisessa mikrokefalia-tapausten suurimpana keskittymän. Toinen testi tehtiin Jacobinan kaupungissa vapautetuilla hyttisillä. sekin kaupunki sijaitsee kaukana . Jos näillä vapautetuilla hyttysillä olisi yhteys mikrokefaliaan, niin olettaisin yhteyden näkyvän parhaiten siellä missä hyttyset vapautettiin ensimmäisenä.
22.12.15
Chipotle-salaliitto
Chipotle on melko suosittu pikaruokaketju Yhdysvalloissa. Teemana on meksikolainen ruokavalio. Äskettäin Chipotle nousi otsikoihin, kun se ilmoitti olevansa puhtaasti GM-vapaata syötävää. Firman visioon ei sovi geenimanipuloidun raaka-aineen käyttö.
Why did we remove GMOs from our food?
One reason customers love Chipotle is that we use great ingredients. For us this means great taste, but it also means that the food we serve should be made with ingredients raised with care for animals, farmers, and the environment. We’re doubtful that the GMO ingredients that used to be in our food meet these criteria.
Tietenkin heillä on kaikki oikeus soveltaa tuollaista valikointia. Aivan kuten kuluttajana minulla on mahdollisuus boikotoida vaikkapa Snellmannin GM-vapaita tuotteita. Parikin kertaa melkein vahingossa heittänyt tällaisia tuotteita ostoskoriini. Onneksi huomasin ajoissa ja asettelin ne takaisin hyllyyn kaupassa. Anyways, takaisin Chipotlen pariin.
Raaka-aineiden valinta GM-vapaaksi on vähintään haastavaa Yhdysvalloissa. Lihaksi leikatut eläimet on voitu ruokkia geenimanipuloidulla soijalla tai muulla kauralla. Chipotle edellyttää tukkuostoksissaan, etteivät eläimet ole GM-karjaa. Firma on tuottajien armoilla, sillä Yhdysvalloissa on osavaltiosta riippuen erilaiset lait ja säädökset karjatiloille ja viljelykselle. Periaatteessa GM-vapaaksi siirtyminen on mahdollista, mutta edellyttää pikkutarkkaa mikromanagerointia kaikilla ravintoketjun tasoilla.
Sitoutuminen GM-vastaiseen rintamaan nousi esille, kun Chipotlen tuorein kohu ylitti uutiskynnyksen. Ravintolassa valmistetut ateriat eivät ole sieltä hygieenisimmästä päästä pikaruokaa. Firman osakekurssi on laskussa, koska asiakkaita sairastui ja sairastuu syksyn jälkeen ympäri Jenkkilää. Menulla on testien mukaan yllätystäytteenä mm. E. colia ja salmonellaa. Puolen vuoden sisällä vähintään 500 Chipotlen asiakasta on sairastunut ruuasta.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole irvailla Chipotlen epäonnelle. Tässä kohtaa on vain erittäin hyvä hetki kysyä: kuinka monta vastaavalla tavalla vakavaa sairastumista voidaan yhdistää yhtä selkeällä tavalla GM-ravintoon?
Vastaus:
Kun Chipotlen jatkuva huoli ruokahygeniasta pääsi peräti New York Times -lehden uutiseen, ilmestyi anti-GM väkeen kuuluva Sean Murphy selittämään mistä nämä sairastumiset oikeasti johtuvat:
What's it going to take for you to realize that this is corporate sabotage?
I mean, it would be one thing if this (or something like it) had happened in the past PRIOR to Chipotle announcing that it wants to go GMO free, but that's not the case. This is pretty clearly unprecedented. And Chipotle has as many enemies as there are corporations which depend on GMOs. Which is to say that Chipotle has LOTS of corporate enemies.
Ja lisäperusteluna:
And as for Subway? Don't THEY use fresh ingredients? Why aren't they having any outbreak problems recently? Part of the evidence in favor of sabotage is the lack of outbreaks elsewhere, in case you're not following.
Aivan. GM-teollisuuden sabotöörit olivat sujauttaneet ylimääräisiä bakuja Chipotlen keittiöihin!
7.11.15
Professori Folta ja Anti-GMO:n toimiva painostus
Professori Kevin Foltan ahkera työ biotieteen, geenimanipulaation ja muutenkin tieteen puolustapuhujana jatkui monta vuotta. Hän kirjoitti aiheesta ahkerasti lehtiin ja eri nettisivuille, sekä järjesti podcasteja aiheesta. Folta oli näkyvä geenimanipulaation puolestapuhuja. Siksi hän saikin huomiota geenimanipulaatiota vastustavien suunnalta.
Huomaat varmaankin, että kirjoitan tästä menneessä aikamuodossa.
Foltan nimi nousi enemmän otsikoihin, kun hänen sähköpostiaan lähdettiin tarkastelemaan gm-vastustajien vaatimuksesta. Sähköposteista ei löydetty manipuloitua tiedettä, huijausta tutkimuksessa tai muuta tieteen väärinkäyttöä. Sieltä löytyi jotain paljon pahempaa! Pahamaineinen Monsanto oli antanut Foltalle 25 000 dollaria, jotka sai käyttää professorin haluamaan kohteeseen. Eli ne rahat menivät Foltan järjestämien Talking Biotech koulutustapahtumien budjettiin. Ne olivat pieni osa projektin rahoituksesta, joka toimi yksityisten lahjoitusten voimin. Rahaa tuli samaan tarkoitukseen mm. Oregon Farm Bureau, Manitoba Canola Growers, US Pork Board, American Seed Trade Association, Light Emitting Computers firmoilta.
Geenimanipulaation vastustajille kaikki tämä tarkoitti vain yhtä asiaa. Kaikki mitä Folta on koskaan sanonut tai kirjoittanut tieteestä on kyseenalaista. Eikä heidän tarvitse käsitellä mitenkään geenimanipulaatioon liittyvää tiedettä. Riittää kun osoitetaaan sormella noita Monsantoon liittyviä dollareita. Ja väittää Foltan valehtelevan geenimanipulaation turvallisuudesta, mutta jostain syystä tekstit jättivät selittämättä mitkä ne valheet tutkimuksesta ja gm-ravinnosta olivat ja miksi ne olivat valheita. Eikä sitä tarvitsekaan tehdä, koska dollarit!
Monsanton rahoista nostatettu kohu nousi niin rajuksi, että Floridan yliopisto laittoi ne 25 000 dollaria kampuksen ruoka-projektiin. Rahat eivät olisi koskaan menneet suoraan Foltan takataskuun.
4. marraskuuta Folta ilmoitti jättävänsä julkisen tieteen puolestapuhumisen.
Painostus toimi, joten onneksi olkoon gm-vastustajat. Foltan kotiosoitetta jaettiin netissä ja lopulta jopa hänen kuollut äitinsä otettiin mukaan lokakampanjaan. Ymmärrän hyvin miksi Folta ottaa taukoa.
Huomaat varmaankin, että kirjoitan tästä menneessä aikamuodossa.
Foltan nimi nousi enemmän otsikoihin, kun hänen sähköpostiaan lähdettiin tarkastelemaan gm-vastustajien vaatimuksesta. Sähköposteista ei löydetty manipuloitua tiedettä, huijausta tutkimuksessa tai muuta tieteen väärinkäyttöä. Sieltä löytyi jotain paljon pahempaa! Pahamaineinen Monsanto oli antanut Foltalle 25 000 dollaria, jotka sai käyttää professorin haluamaan kohteeseen. Eli ne rahat menivät Foltan järjestämien Talking Biotech koulutustapahtumien budjettiin. Ne olivat pieni osa projektin rahoituksesta, joka toimi yksityisten lahjoitusten voimin. Rahaa tuli samaan tarkoitukseen mm. Oregon Farm Bureau, Manitoba Canola Growers, US Pork Board, American Seed Trade Association, Light Emitting Computers firmoilta.
Geenimanipulaation vastustajille kaikki tämä tarkoitti vain yhtä asiaa. Kaikki mitä Folta on koskaan sanonut tai kirjoittanut tieteestä on kyseenalaista. Eikä heidän tarvitse käsitellä mitenkään geenimanipulaatioon liittyvää tiedettä. Riittää kun osoitetaaan sormella noita Monsantoon liittyviä dollareita. Ja väittää Foltan valehtelevan geenimanipulaation turvallisuudesta, mutta jostain syystä tekstit jättivät selittämättä mitkä ne valheet tutkimuksesta ja gm-ravinnosta olivat ja miksi ne olivat valheita. Eikä sitä tarvitsekaan tehdä, koska dollarit!
Monsanton rahoista nostatettu kohu nousi niin rajuksi, että Floridan yliopisto laittoi ne 25 000 dollaria kampuksen ruoka-projektiin. Rahat eivät olisi koskaan menneet suoraan Foltan takataskuun.
4. marraskuuta Folta ilmoitti jättävänsä julkisen tieteen puolestapuhumisen.
Hi Everybody. I'll keep it short. The attacks are relentless, I'm under a lot of pressure on many fronts. I'm taking the opportunity to disappear from public visibility and focus on my lab and my students. It has been a challenging time. I appreciate the support, I'm grateful for your wishes, but this battle is vicious and one-sided, and I think I'm well served bowing out of the public science conversation for the foreseeable future. Thank you.
Painostus toimi, joten onneksi olkoon gm-vastustajat. Foltan kotiosoitetta jaettiin netissä ja lopulta jopa hänen kuollut äitinsä otettiin mukaan lokakampanjaan. Ymmärrän hyvin miksi Folta ottaa taukoa.
17.10.15
Gm-maissi ja oravien valinta
Geenimanipuloitu maissi on ollut esillä negatiivisessa valossa useissa meemikuvissa. Ne kiertävät sosiaalisessa mediassa. Ideana havainnollistaa sitä miten luonnon eläimet tunnistavat gm-ravinnon ja aidon perinteisen ravinnon eron. Eräs suosituimmista tapauksista on Paul Fonderin suorittama testi. Siinä pystytettiin puulaudalle tuore pellolta poimittu gm-maissintähkä. Sen viereen aseteltiin vuoden vanha luomuna kasvatettu maissitähkä. Kumpaa oravat suosisivat?
Oravat suosivat aina luomua. Hämmästyttävää! Tai sitten keksit nopeasti minkä takia vertailu ei ollut sieltä luotettavimmasta pääst. Gm- ja luomumaissi eivät olleet oikealla tavalla vertailukelpoisia, jos toista tyrkytetään tuoreena suoraan pellolta ja toinen on ollut vuoden verran varastossa. Parempi vertailu olisi ollut laittaa tuoreet versiot molemmista. Tai vastaavasti molemmat vuoden vanhoina. Ehkä vuoden vanhat tähkät tuoksuvat oravan mielestä paremmille? Lisäksi Fonderilta unohtui selkeästi tehdä vertailu sokkoutettuna.
Nämä ja monet muut puutteet näissä näyttävissä vertailuissa on onneksi vältettävissä. Areenalle ratsastaa ritarillisesti GMO Corn Experiment. Ohjeet ja osallistuminen ovat suhteellisen helpon työn takana.
Nyt tavallisella kansalla on mahdollisuus osallistua relevantimman vertailun tekemiseen. Silloin voimme tehdä huomattavasti itsevarmemmalla äänellä julistuksia oravien makutottumuksista.
Oravat suosivat aina luomua. Hämmästyttävää! Tai sitten keksit nopeasti minkä takia vertailu ei ollut sieltä luotettavimmasta pääst. Gm- ja luomumaissi eivät olleet oikealla tavalla vertailukelpoisia, jos toista tyrkytetään tuoreena suoraan pellolta ja toinen on ollut vuoden verran varastossa. Parempi vertailu olisi ollut laittaa tuoreet versiot molemmista. Tai vastaavasti molemmat vuoden vanhoina. Ehkä vuoden vanhat tähkät tuoksuvat oravan mielestä paremmille? Lisäksi Fonderilta unohtui selkeästi tehdä vertailu sokkoutettuna.
Nämä ja monet muut puutteet näissä näyttävissä vertailuissa on onneksi vältettävissä. Areenalle ratsastaa ritarillisesti GMO Corn Experiment. Ohjeet ja osallistuminen ovat suhteellisen helpon työn takana.
Nyt tavallisella kansalla on mahdollisuus osallistua relevantimman vertailun tekemiseen. Silloin voimme tehdä huomattavasti itsevarmemmalla äänellä julistuksia oravien makutottumuksista.
12.8.15
Professori Folta ja Monsanton saastaiset taalat
Professori Kevin Folta Floridan yliopistosta on puhunut useasti, pitkään ja monessa paikassa geenimanipuloidun ravinnon puolesta. Hän on myös tuottanut sisältöä GMO Answers -sivustolle. Samoin professori on ollut avoimesti mediassa hehkuttamassa gm-ravinnon puolesta. Se jos mikä nostaa henkilön geenimanipulaatiota vastustavien tahojen tähtäimeen.
Näin tapahtui helmikuussa, kun neljänkymmenen pro-GM akateemikon sähköpostit haluttiin julkiseksi U.S. Right to Know järjestön kampanjoinnilla. U.S. Right to Know laati virallisen pyynnön sähköpostien julkaisemista. Julkisen rahoituksen piirissä työskennelleiden akateemikoiden sähköpostit ovat toki saatavilla laillisin keinoin luettavaksi. Se on hyödyllinen ja tarpeellinen tapa varmistaa onko virkailijoilla, professoreilla tai ministeillä eturistiriitoja. Läpinäkyvyys vähentää korruptiota. Prosessi edellyttää runsaasti aikaa ja rahaa, kun hakemusten mukaiset materiaalit haetaan kunkin akateemikon sähköposteista. Tätä työtä varten yliopistoilla on sivussa valmiina rahaa. Veronmaksajien rahaa.
Kevin Foltan sähköposteista lähetettiin 4600 sivua niitä halunneille gm-vastustajille. Ja löytyihän sieltä pahin mahdollinen ja anteeksiantamaton synti. Folta oli vastaanottanut 25 000 dollaria Monsantolta! Eli Folta oli puhunut geenimanipulaation puolesta vain dollarit mielessään. Kaikki positiivinen asia gm-ravinnosta joka on tullut Foltan suusta on nyt epäilyttävää. Näin tiedeuskovaiset jäivät jälleen kiinni korruption hiljaisesta hyväksymisestä.
Tai ei ehkä aivan niinkään. Folta ei ole vastaanottanut Monsantolta rahaa mihinkään tutkimustyöhönsä. Foltan tutkimustöiden budjetti viimeisten 12 vuoden ajalta on ollut n. kuusi miljoonaa dollaria, joita ei ole tupsahtanut Monsantolta. Saman 12 vuoden aikana Monsantolta on siis tullut sponsorointia 25 000 dollaria.
Monsanton rahat olivat osa Floridan yliopiston Talking Biotech koulutusohjelmaan, jolla pyritään kommunikoimaan bioteknologian tuoreimpia käänteitä opettajille. Sitten opettajat osaavat puhua fiksummin bioteknologiasta. Folta ei ota puhujapalkkioita työstään ohjelmassa. Hän ohjaa palkkiorahat näet suoraan koulutusohjelman kustannusten maksamiseen, joten hän ei suoraan hyödy Monsanton rahoista. Talking Biotech ei ole saanut (toistaiseksi) apurahojaan verovaroista, joten se pyörii tietenkin yksityisten rahoittajien voimin. Rahat menevät matkustamiseen, majoitukseen, tilojen vuokraamiseen, ruokailun tarjoamiseen, jne. Tilitiedot ja kulujen kuitit ovat saatavilla kaikille halukkaille. Ohjelman sisältö perustuu avoimesti saatavilla olevaan tutkimustietoon, jota ei ole maksettu ohjelman rahoilla. Joten korruption löytäminen Monsantolta saaduista dollareista ei tapahdu niin helpolla kuin gm-kriitikot haluaisivat väittää.
Jäämme odottamaan miten U.S. Right to Know ja muut gm-ravintoa vastustavat tahot tulevat tulkitsemaan vastaanottamiaan sähköpostiviestejä. Professori Folta on vain yksi niistä 40 akateemikosta jonka viestejä he käyvät läpi. Löytävätkö he epäilyttäviksi väitettyjen rahojen sijasta ihan oikeaa tieteellisen tiedon vääristelyä? Löytävätkö he tutkijoiden esityksistä tieteellisesti virheellisiä väittämiä? Todennäköisesti lopputulos on sama kuin Climategaten sähköpostiskandalointi. Silloin ilmastotieteilijöiden sähköpostit peräti krakkeroitiin ja vuodettiin julkisuuteen. Tieteellisten väärinkäytösten lopputulokseksi paljastui: ei mitään. Peruttuja tutkimuspapereita: nolla.
Näin tapahtui helmikuussa, kun neljänkymmenen pro-GM akateemikon sähköpostit haluttiin julkiseksi U.S. Right to Know järjestön kampanjoinnilla. U.S. Right to Know laati virallisen pyynnön sähköpostien julkaisemista. Julkisen rahoituksen piirissä työskennelleiden akateemikoiden sähköpostit ovat toki saatavilla laillisin keinoin luettavaksi. Se on hyödyllinen ja tarpeellinen tapa varmistaa onko virkailijoilla, professoreilla tai ministeillä eturistiriitoja. Läpinäkyvyys vähentää korruptiota. Prosessi edellyttää runsaasti aikaa ja rahaa, kun hakemusten mukaiset materiaalit haetaan kunkin akateemikon sähköposteista. Tätä työtä varten yliopistoilla on sivussa valmiina rahaa. Veronmaksajien rahaa.
Kevin Foltan sähköposteista lähetettiin 4600 sivua niitä halunneille gm-vastustajille. Ja löytyihän sieltä pahin mahdollinen ja anteeksiantamaton synti. Folta oli vastaanottanut 25 000 dollaria Monsantolta! Eli Folta oli puhunut geenimanipulaation puolesta vain dollarit mielessään. Kaikki positiivinen asia gm-ravinnosta joka on tullut Foltan suusta on nyt epäilyttävää. Näin tiedeuskovaiset jäivät jälleen kiinni korruption hiljaisesta hyväksymisestä.
Tai ei ehkä aivan niinkään. Folta ei ole vastaanottanut Monsantolta rahaa mihinkään tutkimustyöhönsä. Foltan tutkimustöiden budjetti viimeisten 12 vuoden ajalta on ollut n. kuusi miljoonaa dollaria, joita ei ole tupsahtanut Monsantolta. Saman 12 vuoden aikana Monsantolta on siis tullut sponsorointia 25 000 dollaria.
Monsanton rahat olivat osa Floridan yliopiston Talking Biotech koulutusohjelmaan, jolla pyritään kommunikoimaan bioteknologian tuoreimpia käänteitä opettajille. Sitten opettajat osaavat puhua fiksummin bioteknologiasta. Folta ei ota puhujapalkkioita työstään ohjelmassa. Hän ohjaa palkkiorahat näet suoraan koulutusohjelman kustannusten maksamiseen, joten hän ei suoraan hyödy Monsanton rahoista. Talking Biotech ei ole saanut (toistaiseksi) apurahojaan verovaroista, joten se pyörii tietenkin yksityisten rahoittajien voimin. Rahat menevät matkustamiseen, majoitukseen, tilojen vuokraamiseen, ruokailun tarjoamiseen, jne. Tilitiedot ja kulujen kuitit ovat saatavilla kaikille halukkaille. Ohjelman sisältö perustuu avoimesti saatavilla olevaan tutkimustietoon, jota ei ole maksettu ohjelman rahoilla. Joten korruption löytäminen Monsantolta saaduista dollareista ei tapahdu niin helpolla kuin gm-kriitikot haluaisivat väittää.
Jäämme odottamaan miten U.S. Right to Know ja muut gm-ravintoa vastustavat tahot tulevat tulkitsemaan vastaanottamiaan sähköpostiviestejä. Professori Folta on vain yksi niistä 40 akateemikosta jonka viestejä he käyvät läpi. Löytävätkö he epäilyttäviksi väitettyjen rahojen sijasta ihan oikeaa tieteellisen tiedon vääristelyä? Löytävätkö he tutkijoiden esityksistä tieteellisesti virheellisiä väittämiä? Todennäköisesti lopputulos on sama kuin Climategaten sähköpostiskandalointi. Silloin ilmastotieteilijöiden sähköpostit peräti krakkeroitiin ja vuodettiin julkisuuteen. Tieteellisten väärinkäytösten lopputulokseksi paljastui: ei mitään. Peruttuja tutkimuspapereita: nolla.
18.2.15
Ylessä Puhetta geenimanipulaatiosta
Geenimanipuloitu ravinto, tuo suuri uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle tai vaihtoehtoisesti tulevaisuuden elinehto yhä vaikeammaksi muuttuvien viljelyolosuhteiden takia. Yle Puhe -radio-ohjelmassa oli tänään aiheena GM-ruoka: lippu helvettiin vai taivaaseen? Jos sinulla on ylimääräistä aikaa ja vielä halua käyttää sitä johonkin tämän kaltaiseen, niin kuuntele ohjelma Areenan kautta. Studiossa asiasta väittelivät Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi sekä Helsingin yliopiston kasvijalostuksen dosentti Jussi Tammisola.
Heräsin kesken lomaviikkoni horroksesta, jotta voisin kuunnella miten keskustelu sujuu. Eniten minua kiinnosti kuulla mikä on geenimanipuloidun ravinnon vaara ihmisille. Jos sellaista on löytynyt. Tätä aihetta hiveltiin lyhyesti vasta ohjelman loppupuolella.
Sitä ennen pohditiin mm. miksi gm-viljelyä on niin paljon. Toisaalta Tammisalo vastaa, ettei sitä ole vielä paljon, koska tutkimusta on estetty. Niemi vastaa, että suurten voittojen tavoittelu ajaa ja painostaa viljelijöitä ottamaan vastentahtoisesti gm-viljelyä repertuaariinsa.
Tammisalo mainitsi koepeltojen sabotaasit Euroopassa. Noin puolet testisadoista tuhottu erilaisissa tempauksissa, joten eurooppalaiset gm-firmat ovat lopetelleet tutkimustyötään. Gm-pioneerien työ ja rahat tahkotaan Euroopan ulkopuolella.
Tammisalolla ja Niemellä on yhteinen tavoite, mutta sen saavuttamiseen on eri keinot. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet edellyttävät uusien lajikkeiden käyttöä. Niemi kertoo, että jalostusta tarvitaan, jotta viljely sopeutuu ilmastonmuutoksen ongelmiin. Täsmämuuntelu olisi se tapa jolla saadaan juuri tällaisia lajeja, vastaa Tammisalo. Osapuolten pitäisi vaan päästä yhteisymmärrykseen siitä miten viljely ja sen tuotteet ovat turvallisia. Ongelmia löytyy kaikista tilanteista. Siksi pitäisi laskea kumpi painaa vaakakupeissa enemmän: haitat vai hyödyt.
Geenimanipulaation vaaroista annetaan esimerkki lohiviljelystä. Gm-lohta on pidetty uhkana luonnolle. Kasvuhormonin käsittely tekee uudesta lohesta kilpailukykyisemmän. Sellainen tulokas voi tuhota koko ekosysteemin.Vieraslajit ovat tunnettu ja erittäin paha ongelma ympäri maailmaa. Tammisalo muistuttaa, että luomuviljelyssä käytetään vieraslajina pistiäisiä euroopassa. Biologinen torjunta on aina riski, joka pitää huomioida. Se riski ei ole gm-muuntelun yksinoikeus, vaan yleensäkin maanviljelyn riski.
Realistinen varoitus saadaan kuulla itse tieteellisestä tutkimuksesta. Turvallisuuskokeiden läpinäkyvyydessä puutteita. Patentteihin vetoamalla voidaan salata tietopyyntöjä, joten emme saa täyttä varmuutta siitä onko tutkimuksissa paljastunut haittoja. Tai olemmeko edes tietoisia kaikista relevanteista tutkimuksista.
Väliin tungetaan täytteeksi pätkä lääkäri Antti "Karppaus" Heikkilän haastattelusta.
Kuuntelijat saavat kuulla, ettei geenimanipuloituja tuotteita ole koskaan testattu livenä. En oikein ymmärrä mitä Heikkilä tuolla mahtoi tarkoittaa, sillä gm-tuotteita on ollut ruokakauppojen hyllyillä vuosikausien ajan. Juuri tämän takia on sitä puhetta GMO-vapaa tarroista, jne. Ehkä Heikkilä ei välittänyt faktapitoisuudesta haastattelussa, tai sitten hän muotoili ajatuksensa väärin.
Noh, lääkärimme jatkaa. Suuri raha kaiken takana. Gmo sekoittaa ihmisen immuunijärjestelmän. Heikkilän on seurannut miten suolileikkaukset ovat lisääntyneet. Hän vetää yhtäläisyysmerkin siihen, että ihmisten ravinnossa on nykyään enemmän gm-materiaalia. Vaikka juuri äsken hän sanoi, ettei näitä ole edes testattu livenä!
Monsanto mainitaan! Kaikki tehdään teollisuuden ehdoilla. Eikä ongelmista välitetä. Heikkilä kertoo mitä seurasi, kun GM-soija tuotiin 90-luvulla Britanniaan. Soija-allergiat lisääntyivät huimasti 50 %! Huolestuttavaa tietoa. Paitsi, että Heikkilä toisti potaskaa. Väite lähti liikkeelle Genetic Roulette -kirjan kirjoittaneen Jeffrey Smithin kynästä.
Tammisalo kiihtyi ja voivottelee yleistä tieteenpuolustajien ongelmaa. Heikkilä voi laukoa hihnalta tusinan verran väitteitä yhdellä henkäisyllä, mutta niiden oikomiseen menisi kymmenkertainen määrä aikaa. Siihen ei Puhe -ohjelmassa päästy.
Keskustelu sinkoili luomuviljelystä aina politikointiin ja tutkimuksen säännöstelyn tarpeellisuuteen. Mutta se ainoa asia joka kiinnosti minua jäi melko lyhyeksi.
Toimittaja kysyy: Onko geenimanipuloitu ruoka vaarallista?
Niemen vastaus: Ei tiedetä. Ei ole tutkittu. Ruoka ei voi olla puhdasta JA geenimanipuloitua. Suomessa pitää panostaa maatalouden puhtauteen. Ei pidetä samanlaisena uhkana kuin perinteistä jalostusta.
Eli varsinainen vaarallisuus on tässäkin vaiheessa vielä jonkilaisen tuntemattoman terveyshaitan mahdollisuus.
Ehkä joskus Yleltä tulee lisää keskustelua geenimanipulaation vaaroista. Yhtenä hyvänä uutisena Arctic Apple sai hyväksynnän Yhdysvalloissa.
Heräsin kesken lomaviikkoni horroksesta, jotta voisin kuunnella miten keskustelu sujuu. Eniten minua kiinnosti kuulla mikä on geenimanipuloidun ravinnon vaara ihmisille. Jos sellaista on löytynyt. Tätä aihetta hiveltiin lyhyesti vasta ohjelman loppupuolella.
Sitä ennen pohditiin mm. miksi gm-viljelyä on niin paljon. Toisaalta Tammisalo vastaa, ettei sitä ole vielä paljon, koska tutkimusta on estetty. Niemi vastaa, että suurten voittojen tavoittelu ajaa ja painostaa viljelijöitä ottamaan vastentahtoisesti gm-viljelyä repertuaariinsa.
Tammisalo mainitsi koepeltojen sabotaasit Euroopassa. Noin puolet testisadoista tuhottu erilaisissa tempauksissa, joten eurooppalaiset gm-firmat ovat lopetelleet tutkimustyötään. Gm-pioneerien työ ja rahat tahkotaan Euroopan ulkopuolella.
Tammisalolla ja Niemellä on yhteinen tavoite, mutta sen saavuttamiseen on eri keinot. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet edellyttävät uusien lajikkeiden käyttöä. Niemi kertoo, että jalostusta tarvitaan, jotta viljely sopeutuu ilmastonmuutoksen ongelmiin. Täsmämuuntelu olisi se tapa jolla saadaan juuri tällaisia lajeja, vastaa Tammisalo. Osapuolten pitäisi vaan päästä yhteisymmärrykseen siitä miten viljely ja sen tuotteet ovat turvallisia. Ongelmia löytyy kaikista tilanteista. Siksi pitäisi laskea kumpi painaa vaakakupeissa enemmän: haitat vai hyödyt.
Geenimanipulaation vaaroista annetaan esimerkki lohiviljelystä. Gm-lohta on pidetty uhkana luonnolle. Kasvuhormonin käsittely tekee uudesta lohesta kilpailukykyisemmän. Sellainen tulokas voi tuhota koko ekosysteemin.Vieraslajit ovat tunnettu ja erittäin paha ongelma ympäri maailmaa. Tammisalo muistuttaa, että luomuviljelyssä käytetään vieraslajina pistiäisiä euroopassa. Biologinen torjunta on aina riski, joka pitää huomioida. Se riski ei ole gm-muuntelun yksinoikeus, vaan yleensäkin maanviljelyn riski.
Realistinen varoitus saadaan kuulla itse tieteellisestä tutkimuksesta. Turvallisuuskokeiden läpinäkyvyydessä puutteita. Patentteihin vetoamalla voidaan salata tietopyyntöjä, joten emme saa täyttä varmuutta siitä onko tutkimuksissa paljastunut haittoja. Tai olemmeko edes tietoisia kaikista relevanteista tutkimuksista.
Väliin tungetaan täytteeksi pätkä lääkäri Antti "Karppaus" Heikkilän haastattelusta.
Kuuntelijat saavat kuulla, ettei geenimanipuloituja tuotteita ole koskaan testattu livenä. En oikein ymmärrä mitä Heikkilä tuolla mahtoi tarkoittaa, sillä gm-tuotteita on ollut ruokakauppojen hyllyillä vuosikausien ajan. Juuri tämän takia on sitä puhetta GMO-vapaa tarroista, jne. Ehkä Heikkilä ei välittänyt faktapitoisuudesta haastattelussa, tai sitten hän muotoili ajatuksensa väärin.
Noh, lääkärimme jatkaa. Suuri raha kaiken takana. Gmo sekoittaa ihmisen immuunijärjestelmän. Heikkilän on seurannut miten suolileikkaukset ovat lisääntyneet. Hän vetää yhtäläisyysmerkin siihen, että ihmisten ravinnossa on nykyään enemmän gm-materiaalia. Vaikka juuri äsken hän sanoi, ettei näitä ole edes testattu livenä!
Monsanto mainitaan! Kaikki tehdään teollisuuden ehdoilla. Eikä ongelmista välitetä. Heikkilä kertoo mitä seurasi, kun GM-soija tuotiin 90-luvulla Britanniaan. Soija-allergiat lisääntyivät huimasti 50 %! Huolestuttavaa tietoa. Paitsi, että Heikkilä toisti potaskaa. Väite lähti liikkeelle Genetic Roulette -kirjan kirjoittaneen Jeffrey Smithin kynästä.
York laboratories reported that antibodies against soybean proteins were measured in 10 percent of 4,500 individuals in 1996 and that number grew to 15 percent over six-months. The problem is that they measured normally occurring antibodies and did not measure the type of antibody that is specifically associated with soybean allergy.Ja sellainen pieni yksityiskohta, että gm-soija ei yleistynyt Britanniassa ennen allergiatasotutkimusta.
Tammisalo kiihtyi ja voivottelee yleistä tieteenpuolustajien ongelmaa. Heikkilä voi laukoa hihnalta tusinan verran väitteitä yhdellä henkäisyllä, mutta niiden oikomiseen menisi kymmenkertainen määrä aikaa. Siihen ei Puhe -ohjelmassa päästy.
Keskustelu sinkoili luomuviljelystä aina politikointiin ja tutkimuksen säännöstelyn tarpeellisuuteen. Mutta se ainoa asia joka kiinnosti minua jäi melko lyhyeksi.
Toimittaja kysyy: Onko geenimanipuloitu ruoka vaarallista?
Niemen vastaus: Ei tiedetä. Ei ole tutkittu. Ruoka ei voi olla puhdasta JA geenimanipuloitua. Suomessa pitää panostaa maatalouden puhtauteen. Ei pidetä samanlaisena uhkana kuin perinteistä jalostusta.
Eli varsinainen vaarallisuus on tässäkin vaiheessa vielä jonkilaisen tuntemattoman terveyshaitan mahdollisuus.
Ehkä joskus Yleltä tulee lisää keskustelua geenimanipulaation vaaroista. Yhtenä hyvänä uutisena Arctic Apple sai hyväksynnän Yhdysvalloissa.
17.12.14
37 miljoonaa kuollutta mehiläistä ja GMO-vihjailu!
Somessa kohta kuukauden kiertänyt uutinen sai jopa minut kirjoitustuulelle. Kyseinen uutinen on herättänyt kommentteja tyyliin "Tästä ei Suomessa uutisoida mutta Monsantoa mainostetaan" jne.
37 Million Bees Found Dead In Ontario, Canada After Planting Large GMO Corn Field
Otsikon perusteella moni varmasti teki sen yhden ja ainoan tulkinnan tapahtumista. Jos vaivautui klikkaamaan uutista ja lukemaan ensimmäisen infon sai ihastella tätä:
Vain pari viikkoa gm-maissin istuttamisen jälkeen miljoonat ja miljoonat mehiläiset kuolivat Dave Schuitin hunajafarmilla. Jos lukija jätti selailun tähän ja alkoi varoittamaan ystäviään geenimanipulaation vaaroista, oli lukija aivan liian hätäinen.
Uutinen ei esitä gm-viljelyä mehiläisten murhaajana. En rohkene spekuloida miksi aloitus on noin vahvasti geenimanipulaation suuntaan osoittava, kun itse asiaan liittyvien mielipiteissä syylliseksi nostetaan viljelyssä käytetyt neonikotinoidit. Ei gm-maissi. Kyseessä on nikotiinin synteettinen johdannainen, jolla yritetään estää hyönteisiä syömästä viljaa. Käytetyn hyönteismyrkyn haitoista on kertynyt näyttöä ja niiden käyttöä on rajoitettu. Gm-maissin ja hyönteisten joukkokuolemien välille ei ole kertynyt näyttöä.
Uutisessa mainittu mehiläishoitaja Dave Schuit on mukana joukkohaasteessa, jossa syylliseksi joukkokuolemiin on nostettu neonikotioidit. Ei gm-maissi. Alkuperäisissä uutisissa vuodelta 2013 syylliseksi joukkokuolemiin epäillään myös hyönteismyrkkyä. Ei gm-maissia.
Geenimanipulaation vaaroista vihjailu ilmestyi uutiskiertoon vasta jälkeenpäin, vaikka se on selkeästi ristiriidassa itse uutisten kanssa.
Friends don't let friends share bullshit on Facebook.
37 Million Bees Found Dead In Ontario, Canada After Planting Large GMO Corn Field
Otsikon perusteella moni varmasti teki sen yhden ja ainoan tulkinnan tapahtumista. Jos vaivautui klikkaamaan uutista ja lukemaan ensimmäisen infon sai ihastella tätä:
Millions of bees dropped dead after GMO corn was planted few weeks ago in Ontario, Canada. The local bee keeper, Dave Schuit who produces honey in Elmwood lost about 37 million bees which are about 600 hives.
Vain pari viikkoa gm-maissin istuttamisen jälkeen miljoonat ja miljoonat mehiläiset kuolivat Dave Schuitin hunajafarmilla. Jos lukija jätti selailun tähän ja alkoi varoittamaan ystäviään geenimanipulaation vaaroista, oli lukija aivan liian hätäinen.
Uutinen ei esitä gm-viljelyä mehiläisten murhaajana. En rohkene spekuloida miksi aloitus on noin vahvasti geenimanipulaation suuntaan osoittava, kun itse asiaan liittyvien mielipiteissä syylliseksi nostetaan viljelyssä käytetyt neonikotinoidit. Ei gm-maissi. Kyseessä on nikotiinin synteettinen johdannainen, jolla yritetään estää hyönteisiä syömästä viljaa. Käytetyn hyönteismyrkyn haitoista on kertynyt näyttöä ja niiden käyttöä on rajoitettu. Gm-maissin ja hyönteisten joukkokuolemien välille ei ole kertynyt näyttöä.
Uutisessa mainittu mehiläishoitaja Dave Schuit on mukana joukkohaasteessa, jossa syylliseksi joukkokuolemiin on nostettu neonikotioidit. Ei gm-maissi. Alkuperäisissä uutisissa vuodelta 2013 syylliseksi joukkokuolemiin epäillään myös hyönteismyrkkyä. Ei gm-maissia.
Geenimanipulaation vaaroista vihjailu ilmestyi uutiskiertoon vasta jälkeenpäin, vaikka se on selkeästi ristiriidassa itse uutisten kanssa.
Friends don't let friends share bullshit on Facebook.
13.9.14
HealthRanger räppää
Olen pahoillani tästä, mutta NaturalNewsin Mike Adams on tehnyt musiikkivideon geenimanipulaation vaaroista.
Vielä kerran, olen pahoillani siitä että altistut videolle. Musiikkivideo voi aiheuttaa syöpää.
Vielä kerran, olen pahoillani siitä että altistut videolle. Musiikkivideo voi aiheuttaa syöpää.
27.6.14
Seralin-tutkimus nousi kuolleista
Gilles-Eric Seralinin & Co:n tutkimus on palannut kuolleista! Tapauksen historia ja hysteria lyhyesti:
Ja näin pääsemme nykyiseen tilanteeseen, jossa sama tutkimus on löytänyt uuden julkaisijan. Samat mokat ovat tallella. Enviromental Sciences Europe julkaisu otti tutkimuksen sivuillensa. Seralinin ryhmästä kehutaankin, että nyt paperi on käynyt lävitse kolme vertaisarviointia. Näin totesi mm. GMOSeralin.org sivuston toimittaja Claire Robinson.
Mutta Nature-lehden kolumnissa kerrotaan aivan muuta. Enviromental Sciences Europe ei suorittanut mitään vertaisarviointia Seralinin paperille, koska se oli aikaisemmin tehty Food and Chemical Toxicology lehdessä. Tämän faktan totesi itse Enviromental Sciences Europe julkaisun päätoimittaja
Henner Hollert. He vain tarkistivat, ettei paperin tieteelliseen sisältöön oltu tehty merkittäviä muutoksia. Käytännössä paperin historiassa on vain yksi vertaisarviointi.
Nyt vain seuraamaan miten paperia kohdellaan tällä kierroksella.
- Seralin syötti geenimuunneltua maissia rotille ja altisti niitä RoundUp-rikkaruohomyrkylle
- Rotille kasvoi kasvaimia ja näistä otettiin kauhistuttavia kuvia
- Tutkimus julkaistiin Food and Chemical Toxicology lehdessä
- Lehdet uutisoivat geenimuunnellun maissin aiheuttavan syöpää
- Sosiaalinen media räjähti kauhistelemaan geenimuuntelun vaaroja
- Tutkimusta lukeneet huomasivat, ettei Seralinin koejärjestely ollut - kiltisti sanottuna - hyvä
- Koeryhmät olivat liian pieniä, rottalaji Harlan Sprague-Dawley on altis kasvaimille (normaalisti 70 - 80 % rotista saa kasvaimia kahden vuoden aikana) ja niitä saivat myös "puhtaat" kontrolliryhmän rotat, jos pienistä koeryhmistä pystyi jotain päättelemään se oli se, että gm-ravinto suojasi kasvaimilta. Kaiken kaikkiaan liian monimutkainen koejärjestely teki järkevän kontrolliryhmien käytön mahdottomaksi.
- Seralinin tutkimuksen uutisoinnissa toimittajia vaadittiin sitoutumaan siihen, etteivät he pyytäisi toista mielipidettä toisilta tutkijoilta.
- Johtopäätös: Seralin on epärehellinen mulkvisti
- Tutkimus vedettiin pois FCT-lehdestä
- Meemit gm-syöpärotista jäivät kiertämään Facebookissa
Ja näin pääsemme nykyiseen tilanteeseen, jossa sama tutkimus on löytänyt uuden julkaisijan. Samat mokat ovat tallella. Enviromental Sciences Europe julkaisu otti tutkimuksen sivuillensa. Seralinin ryhmästä kehutaankin, että nyt paperi on käynyt lävitse kolme vertaisarviointia. Näin totesi mm. GMOSeralin.org sivuston toimittaja Claire Robinson.
Mutta Nature-lehden kolumnissa kerrotaan aivan muuta. Enviromental Sciences Europe ei suorittanut mitään vertaisarviointia Seralinin paperille, koska se oli aikaisemmin tehty Food and Chemical Toxicology lehdessä. Tämän faktan totesi itse Enviromental Sciences Europe julkaisun päätoimittaja
Henner Hollert. He vain tarkistivat, ettei paperin tieteelliseen sisältöön oltu tehty merkittäviä muutoksia. Käytännössä paperin historiassa on vain yksi vertaisarviointi.
Nyt vain seuraamaan miten paperia kohdellaan tällä kierroksella.
5.6.14
En voi uskoa ettei se ole geenimanipulaatiota!
Mitä sanoisit, jos ruokauppoihin saapuisi entistä maukkaampi, rapeampi ja terveellisempi lehtisalaatti, jossa on jääsalaatin tuoreutta? Kaikkien aikojen mehukkain ja makein meloni? Terveyspommina toimiva parsakaali pullollaan antioksidantteja? Paprika joka on kolmanneksen muita lajeja pienempi ja sallii monipuolisemman käytön ruokaresepteissä? Sipulilaji jota voi leikata ja pilkkoa kyynelkanavia häirimättä?
Kaikki tämä ja paljon muuta on tulossa lähivuosina, sillä teknologia ja tutkimus ovat vieneet myös jalostuksen uusille tasangoille. Siinä missä ennen jalostusta tehtiin hitaasti yrityksen ja erehdyksen kautta, joka kesti satokaudesta satokauteen, modernilla laskennalla pystytään geeneistä arvioimaan risteytysten tuloksia ennen varsinaista risteytystä oikeissa puutarhoissa. Menetelmä ei perustu vieraslajien geenien siirtelyyn lajista toiseen. Perustana on se perinteinen jalostus, jota ihmiset ovat tehneet vuosituhansien ajan. Se vain toteutetaan entistä nopeammalla tavalla.
Monsanto on monen silmissä kauheuksien kauhein tehdas, jonka tuotteet tehdään ahneuden motivoimana ja välittämättä terveysvaikutuksista. Geenimanipuloinnista huolestuminen ei kuitenkaan ole haittana, kun kauppiaat alkavat myymään Benefortéa, BellaFinaa, Melorangea, EverMildia ja Frescadaa. Ne ovat tuotenimiä, jotka tulevat monelle tutuksi.
Mutta miten ne on manipuloitu ilmestymään? Wired-lehti kertoi Bred to Perfection artikkelissa yksityiskohdista. Useimmat näistä uutuuksista on tuotettu Monsanton alaisessa Seminis-firmassa. Teknologiassa ei sovelleta geenimanipulaatiota. Ne kuitenkin kasvatetaan laboratorioissa. Jalostus on tarkkuudeltaan jotain mihin laboratorion ulkopuoliset ihmiset eivät välttämättä ole tottuneet.
Perinteinen jalostus tarkoittaa sadon maksimointia tai uusien ominaisuuksien etsimistä risteyttämällä eri lajikkeita. Yritettiin yhdistää kasvien hyviä ominaisuuksia, toivoen risteytyksen saavan pelkästään ne hyvät (nopeampi kypsyminen, kestävämpi laji, isommat hedelmät, parempi maku, isommat hedelmät, jne), ilman uusia haittoja (mm. lisääntyvä kastelun tarve, herkyys lämpötilan vaihteluille, huonompi maku, jne).
Sen täydellisen yhdistelmän saaminen ei välttämättä koskaan toteudu. Risteytys on geenien monimuotoisuuden takia arpapeliä. Mahdollisia yhdistelmiä on niin monta. Aikaa, peltoja ja rahaa kuluu kymmenien vuosien ajan.
Eikä pelkkä geenimanipulaatio tuota automaattisesti sitä kaivattua tulosta. Kuten haastateltu tutkija David Stark sanoo: “The best gene in the world doesn’t fix dogshit germplasm.” Kokonaisuus ratkaisee.
Geenitutkimuksen myötä on opittu lukemaan sitä miten geenit muuttuvat risteytyksen aikana. Genomin pätkiä voidaan merkitä, vaikka jokin ominaisuus olisi monen eri geenin yhteistyön tulosta. Näiden kaivattujen ominaisuuksien merkityt pätkät tunnistetaan kahdesta eri lajista. Lajista tehdään hybridi. Tuosta yhdestä kasvista napataan näytepala lehdestä. Näytepala koneseen, joka pystyy selvittämään yli 200 000 näytettä viikossa ja niistä vielä tiettyjen geenien alueet kromosomeista.
Monsanto kehitti laitteen, joka pystyy skannamaaan geneettistä variaatiota siemenistä. Ennen siis varsinaisen kasvin kasvattamista. Tietokonemallinnus pystyy oikeasti ennustamaan minkälaiset periytyvät ominaisuudet ovat mahdollisia. Jalostaminen tapahtuu simulaationa ilman multaista jalostamista. 20 ominaisuudet yhdistäminen yhteen kasviin ovat todennäköisyyksiltään uskomattoman pieniä. Luonnossa siihen voi kulua tuhat vuotta. Monsanto tekee sen muutamassa vuodessa.
Geenimanipulaatiota voidaan suorittaa joissain ns. betatesteissä, kun laskelmien varmuutta tarkistetaan tuottamalla ihka elävä kasvi. Nämä kasvit eivät poistu laboratoriosta. Yhdistämällä monta tuttua jalostusmenetelmää uusimpiin geenien seulontamenetelmiin Monsanto pystyy tuottamaan kasveja joista ennen vain unelmoitiin. Kaikki tämä ilman geenimanipulaatioon liittyviä frankenstein-panikointeja.
Rahastahan tässä on lopulta kyse. Kuluttajat ratkaisevat lompakoillaan. Siksi kasvishyllyihin ilmestyvät vaihtoehdot pyritään tekemään parhaiksi mahdollisiksi. Jäämme seuraamaan miten näitä kustomoituja kasveja aletaan pelkäämään.
Kaikki tämä ja paljon muuta on tulossa lähivuosina, sillä teknologia ja tutkimus ovat vieneet myös jalostuksen uusille tasangoille. Siinä missä ennen jalostusta tehtiin hitaasti yrityksen ja erehdyksen kautta, joka kesti satokaudesta satokauteen, modernilla laskennalla pystytään geeneistä arvioimaan risteytysten tuloksia ennen varsinaista risteytystä oikeissa puutarhoissa. Menetelmä ei perustu vieraslajien geenien siirtelyyn lajista toiseen. Perustana on se perinteinen jalostus, jota ihmiset ovat tehneet vuosituhansien ajan. Se vain toteutetaan entistä nopeammalla tavalla.
Monsanto on monen silmissä kauheuksien kauhein tehdas, jonka tuotteet tehdään ahneuden motivoimana ja välittämättä terveysvaikutuksista. Geenimanipuloinnista huolestuminen ei kuitenkaan ole haittana, kun kauppiaat alkavat myymään Benefortéa, BellaFinaa, Melorangea, EverMildia ja Frescadaa. Ne ovat tuotenimiä, jotka tulevat monelle tutuksi.
Mutta miten ne on manipuloitu ilmestymään? Wired-lehti kertoi Bred to Perfection artikkelissa yksityiskohdista. Useimmat näistä uutuuksista on tuotettu Monsanton alaisessa Seminis-firmassa. Teknologiassa ei sovelleta geenimanipulaatiota. Ne kuitenkin kasvatetaan laboratorioissa. Jalostus on tarkkuudeltaan jotain mihin laboratorion ulkopuoliset ihmiset eivät välttämättä ole tottuneet.
Perinteinen jalostus tarkoittaa sadon maksimointia tai uusien ominaisuuksien etsimistä risteyttämällä eri lajikkeita. Yritettiin yhdistää kasvien hyviä ominaisuuksia, toivoen risteytyksen saavan pelkästään ne hyvät (nopeampi kypsyminen, kestävämpi laji, isommat hedelmät, parempi maku, isommat hedelmät, jne), ilman uusia haittoja (mm. lisääntyvä kastelun tarve, herkyys lämpötilan vaihteluille, huonompi maku, jne).
Sen täydellisen yhdistelmän saaminen ei välttämättä koskaan toteudu. Risteytys on geenien monimuotoisuuden takia arpapeliä. Mahdollisia yhdistelmiä on niin monta. Aikaa, peltoja ja rahaa kuluu kymmenien vuosien ajan.
Eikä pelkkä geenimanipulaatio tuota automaattisesti sitä kaivattua tulosta. Kuten haastateltu tutkija David Stark sanoo: “The best gene in the world doesn’t fix dogshit germplasm.” Kokonaisuus ratkaisee.
Geenitutkimuksen myötä on opittu lukemaan sitä miten geenit muuttuvat risteytyksen aikana. Genomin pätkiä voidaan merkitä, vaikka jokin ominaisuus olisi monen eri geenin yhteistyön tulosta. Näiden kaivattujen ominaisuuksien merkityt pätkät tunnistetaan kahdesta eri lajista. Lajista tehdään hybridi. Tuosta yhdestä kasvista napataan näytepala lehdestä. Näytepala koneseen, joka pystyy selvittämään yli 200 000 näytettä viikossa ja niistä vielä tiettyjen geenien alueet kromosomeista.
Monsanto kehitti laitteen, joka pystyy skannamaaan geneettistä variaatiota siemenistä. Ennen siis varsinaisen kasvin kasvattamista. Tietokonemallinnus pystyy oikeasti ennustamaan minkälaiset periytyvät ominaisuudet ovat mahdollisia. Jalostaminen tapahtuu simulaationa ilman multaista jalostamista. 20 ominaisuudet yhdistäminen yhteen kasviin ovat todennäköisyyksiltään uskomattoman pieniä. Luonnossa siihen voi kulua tuhat vuotta. Monsanto tekee sen muutamassa vuodessa.
Geenimanipulaatiota voidaan suorittaa joissain ns. betatesteissä, kun laskelmien varmuutta tarkistetaan tuottamalla ihka elävä kasvi. Nämä kasvit eivät poistu laboratoriosta. Yhdistämällä monta tuttua jalostusmenetelmää uusimpiin geenien seulontamenetelmiin Monsanto pystyy tuottamaan kasveja joista ennen vain unelmoitiin. Kaikki tämä ilman geenimanipulaatioon liittyviä frankenstein-panikointeja.
Rahastahan tässä on lopulta kyse. Kuluttajat ratkaisevat lompakoillaan. Siksi kasvishyllyihin ilmestyvät vaihtoehdot pyritään tekemään parhaiksi mahdollisiksi. Jäämme seuraamaan miten näitä kustomoituja kasveja aletaan pelkäämään.
11.3.14
Gm-omena hyökkää pian ruokakauppoihin
Tapahtuipa kerran hypoteettisessa omenapuutarhassa. Omenalla on lukemattomia geenejä. Erään pätkän eräässä kohdassa tapahtui mutaatio, joka heikensi erään entsyymiprosessin kulkua. Onneksi juuri sen prosessin, joka käynnistää omenan tummumisen ilmalle altistuessaan. Omenassa valmiina oleva mikroRNA (joita solut ovat pullollaan) kulkeutui uuteen paikaan. Erään geenin toiminta heikkeni. Hiljeni. Omena kyllä vielä tummuu, mutta erittäin hitaasti. Yleistä muutosta luonnollisessa transkriptiossa, jossa haitalliset muutokset yleensä karsiutuvat pois. Ellei niitä jalosteta, kuten ihmiset ovat tehneet kohta tuhansia vuosia.
Kuin sattumalta tämä muutos havaitaan omenapuutarhurin maistaessa satoaan. Hän tajuaa, että kädessään on erikoinen omena. Vihdoinkin luonto loi sen omenan, joka kestää pitempään parempimakuisena ruokapöydässä! Vähemmän haaskuuta. Puutarhuri jalostaa tuosta omenapuusta kunnon laajennuksen tiluksilleen. Pian hän pääsee markkinoimaan pitempi-ikäistä omppua. Uudesta omenalajista tulee ymmärrettävistä syistä suosittu.
Valitettavasti hypoteettinen tarina ei pidä paikkaansa. On nimittäin päässyt käymään niin, että kyseinen tummumisen hidastuminen tehtiin geenimuuntelulla eräässä perhefirmassa. Okanagan Specialty Fruits sääteli omenan omia geenejä. Omenaan ei tuotu mitään ulkopuolista kamaa. Muutos on vain huomattavasti tarkempi ja hallitumpi kuin sattumanvainen mutaatio. Tummumisprosessin tekijöitä hiljennettiin oikeisiin paikkoihin tyrkätyillä luonnon omilla mikroDNA-pätkillä. Ei muutoksia kasvatuksessa käytettyihin rikka- tai hyönteismyrkkyihin. Ei muutoksia omenan ravintosisältöön. Ei uusia geenejä. Vain enemmän aikaa nauttia siitä, vaikka salaattiin viipaloidussa muodossa. Pienenä terveysetuna pitäisi olla polyfenoleiden säilyminen, sillä normaalisti tummuminen (joka on kemiallinen prosessi) käyttäisi terveyden kannalta hyödyllisiä molekyylejä.
Toivottavasti tuo Arktinen omena tulee pian ruokakauppohin. Ja merkitään selkeästi GMO tarralla, jotta tiedän valita sen ostoskoriini. Sen hyväksymisprosessi onkin loppusuoralla Yhdysvalloissa.
Kuin sattumalta tämä muutos havaitaan omenapuutarhurin maistaessa satoaan. Hän tajuaa, että kädessään on erikoinen omena. Vihdoinkin luonto loi sen omenan, joka kestää pitempään parempimakuisena ruokapöydässä! Vähemmän haaskuuta. Puutarhuri jalostaa tuosta omenapuusta kunnon laajennuksen tiluksilleen. Pian hän pääsee markkinoimaan pitempi-ikäistä omppua. Uudesta omenalajista tulee ymmärrettävistä syistä suosittu.
Valitettavasti hypoteettinen tarina ei pidä paikkaansa. On nimittäin päässyt käymään niin, että kyseinen tummumisen hidastuminen tehtiin geenimuuntelulla eräässä perhefirmassa. Okanagan Specialty Fruits sääteli omenan omia geenejä. Omenaan ei tuotu mitään ulkopuolista kamaa. Muutos on vain huomattavasti tarkempi ja hallitumpi kuin sattumanvainen mutaatio. Tummumisprosessin tekijöitä hiljennettiin oikeisiin paikkoihin tyrkätyillä luonnon omilla mikroDNA-pätkillä. Ei muutoksia kasvatuksessa käytettyihin rikka- tai hyönteismyrkkyihin. Ei muutoksia omenan ravintosisältöön. Ei uusia geenejä. Vain enemmän aikaa nauttia siitä, vaikka salaattiin viipaloidussa muodossa. Pienenä terveysetuna pitäisi olla polyfenoleiden säilyminen, sillä normaalisti tummuminen (joka on kemiallinen prosessi) käyttäisi terveyden kannalta hyödyllisiä molekyylejä.
Toivottavasti tuo Arktinen omena tulee pian ruokakauppohin. Ja merkitään selkeästi GMO tarralla, jotta tiedän valita sen ostoskoriini. Sen hyväksymisprosessi onkin loppusuoralla Yhdysvalloissa.
7.3.14
Antti Heikkilä VS GMO
Koko kansan ortopedi Antti Heikkilä on tällä kertaa huolestunut geenimuunnellusta maissista. Aloitus on kirjoitettu rauhallisemmalla tyylillä. Loppua kohden Heikkilän mopo keulii. Ongelmia miehen mielenrauhalle tuottaa EU:n hyväksymä gm-maissi 1507. Pioneer firman kehittämä maissi tuottaa itse tuhohyönteisten torjunta-ainetta. Maissiin on siirretty kahden eri bakteerin geenejä. Elintarvikeviranomaiset ovat tehneet useamman lausunnon 1507 maissin turvallisuuden puoleta, mutta se ei tietenkään riitä Heikkilälle. Hän vetoaa toisen gm-maissin varoittavaan esimerkkiin, eli StarLink maissiin, josta löytyvän Cry9C proteiinin todettiin aiheuttavan joillekin allergeenisiä reaktioita. Se on eri proteiini kuin Pioneer 1507 sisältämä Cry1F proteiini. Toinen siirretty kama on Pat proteiini. Näiden aiheuttamia reaktioita on etsitty usean vuoden ajan. Ja lopulta maissille on heilutettu hyväksyvään sävyyn. Se että StarLink maissille määrättiin tutkimustuloksiin perustuvia käyttörajoituksia pitäisi osoittaa, että näitä gm-kamoja ihan oikeasti testataan ja valvotaan. Pioneer 1507 kohdalla ei ole havaittu välitöntä vaaraa.
Mutta sehän eri riitä Heikkilälle. Kauhistellessaan Pioneerin tuotetta hän ottaa toistuvasti esiin toisen gm-maissin ongelmia.
Kielloista huolimatta Starlinik-maissi putkahtelee tuon tuostakin esille eri maissa. Ruokaa on analysoitu ja Cry9C-proteiinia on löydetty ruoka-ainesta. Tässä tutkimuksessa transgeenistä proteiinia löydettiin taco -lastuista ja ties mistä, jos kunnolla tutkitaan. Transgeenistä proteiinia on löydetty jopa raskaana olevilta ja sikiöiltä. Kun paha henki on päästetty vapaaksi, ei sitä enää saa pulloon takaisin, vaikka kuinka manattaisiin.
Ensimmäisen linkin takana selviää, että 63 testatusta elintarvikkeesta neljä taco-lastua sisälsi joitain määriä Cry9C-proteiinia. Toisen linkin takana selviää, että kyseinen tutkimus olisi voitu tehdä paremminkin. Kommentoija huomauttaa, että Cry-proteiinien etsiminen ja mittaukset olivat puutteellisia.
Geenijalostuksen kaikkivaltias Monsanto tienaa hyvin, kun sen patenttisuojattu Roundup® myy entistä enemmän ja samalla luonto saastuu.
Roundupin patentti meni vanhaksi 14 vuotta sitten, joten mahdollisesti Heikkilä tarkoitti kasvimyrkyn kohdalla toista Monsanton tuotetta? Esim. soijasta on tehty Roundup Ready versio, jonka patentti päätty 2015. Tai ehkä Heikkilä luulee Roundupin olevan vieläkin patenttisuojattu.
Mainitseepa Heikkilä myös Giller-Eric Seralinin pahamaineisen tutkimuksen syöpärotilla.
On suorastaan järkyttävää, kuinka heppoisin perusteluin EFSA teki päätöksen GMO:n turvallisuudesta. Päätös perustui yhteen Monsanton tekemään rottakokeeseen. Koe-eläimiä seurattiin 90 päivää. Mitään haittoja ei ilmaantunut. Tarkempi analyysi osoitti, että veren valkosoluissa tapahtui muutoksia, ja punasolujen määrä laski, samoin koe-eläinten maksassa alkoi tapahtua muutoksia. Havainnot mitätöitiin. EFSA uskoo autonvalmistajan ilmoitukseen auton turvallisuudesta! Ranskalainen tutkija Gilles-Eric Séralini kritisoi tutkimusta pitäen seuranta-aikaa liian lyhyenä. Kun Séralini seurasi rottia riittävän pitkään, 4 -7 kuukautta niin syöpäkasvaimet alkoivat lisääntyä huomattavassa määrin.
Seralinin tutkimus nousi moniin otsikoihin. Hieman vähemmälle julkisuudelle jäivät tutkimuksesta paljastuneet puutteet. Pitempi tutkimusaika ei paljon auta, sillä kyseinen rottalaji on tarkoituksella jalostettu erittäin alttiiksi kasvaimille. Jos niille syötettävä ravinto lisäisi syöpäriskia, niin se olisi havaittavissa lyhen ajan sisällä. Juuri tämä on näiden kyseisten koerottien tarkoitus. Siksi kuukausien kuluttua kaikissa koeryhmissä oli rottia, joilla oli isot kasvainpallot kyljissään. Jopa niillä rotilla jotka söivät ihan perinteistä ei-gmo mössöä. Kun näitä ryhmiä vertailtiin, niin kuinkas ollakaan:
[Tutkimuksessa] käytetyissä taulukoissa ei ole tietoa kontrolliryhmän arvoista. 200 rottaa jaettiin yhdeksään hoitoryhmään ja yhteen kontrolliryhmään. Jos geenimuunnellulla ravinnolla olisi selkeä haittavaikutus, niin sen pitäisi vanhojen oppien mukaan olla sitä selkeämmin esillä mitä runsaammin rotta altistuu tuolle aineelle. Eli mitä enemmän rotta syö geenimuunneltua ravintoa, sitä aikaisemmin, useammin ja rajummin sille kehittyy syöpä. Mutta paperin sisältämien tietojen perusteella tuolla GM-ravinnon määrällä ei näyttäisi olevan vaikutusta syövän yleisyyteen.
Paperin tietojen ja pienten koeryhmien perusteella ei voida päätellä
mikä on ollut Roundup-hyönteismyrkyn, geenimuunnellun maissin ja pelkän
sattuman vaikutus. Jotkut geenimuunnellun ravinnon ryhmistä olivat
terveempiä kuin kontrolliryhmän rotat. Kontrolliryhmän rotista 25 %
kuoli kasvaimiin
Lyhyesti: Seralin teki turhan monimutkaista työtä, josta ei lopulta selviä oliko gm-maissi vaarallista vai ei. Se ettei Heikkilä näytä olevan millään tavalla tietoinen Seralinin puutteista ei lupaa hyvää. Mutta ei olisi mitenkään yllättävää, kun muistelen miten hän on kirjoitellut rokotteista.
Hyppään lopun vivahteikkaampaan tekstiin. Heikkilä ottaa hampaisiinsa Skepsis ry:n. Viime vuoden huuhaa-palkinto meni hänen mielestään aivan väärään osoitteeseen:
Evp dosentti Tammisola on vetänyt etusivulle skepsisyhdistyksen vuoden 2013 huuhaa palkinnon. Se on annettu ihmisryhmälle, joka vastustaa GMO:ta. Skepsis itse on todellinen huuhaa, jos selvittää palkinnon ilmoituksen allekirjoittaneiden todellisia tieteellisiä pätevyyksiä. Ne ovat alle nollan tasoa.
Onneksi palkinnon saaneen GMO-vapaa Suomi-kampanjan virheellisten väittämien selvittämiseen ei vaadittu professoritason koulutusta. Hieman hassusti häntä ei näytä vaivaavan se, että palkinnon saaneen kampanajan vetäjillä ei myöskään ole relevanttia tieteellistä pätevyyttä.
Heikkilä jatkaa:
Olen aina ihmetellyt tuollaisten ryhmien mielekkyyttä eli että kuinka kenelläkään on edes aikaa repostella ja osoitella sormella muita inkvisiittorin tavoin. Eikö nuo tyypit käy duunissa?Ymmärtääkseni moni Skepsis ry:n hallituksen jäsenistä käy vakituisesti töissä, tai toimii freelance-periaatteella. Itselläni on vakituinen duuni perheyrityksessä. Aikaa reposteluun ja sormien osoitteluun löytyy työajan ulkopuolelta. Tämän ei pitäisi olla kovin mysteerinen konsepti. Toisaalta voin todeta, että unirytmini kärsivät säännöllisesti kirjoitteluni takia.
Kysymyshän on patologisesta oikeaoppisuuden osoittamisesta, mikä on vakava-asteinen psyykkinen häiriö, jos mikään. Kautta historian näitä tyyppejä on ollut kiusaksi asti. Heille on tyypillistä hyökätä sellaisten ihmisten tai ihmisryhmien kimppuun, joilla ei ole puolustautumisen mahdollisuutta. Toisaalta, asiaahan voisi katsoa kunnialoukkauksena ja pistää tyypit edesvastuuseen. Se, että media julkaisee tuon luuseriporukan aivoituksia, kertoo vain maan median tasosta.
Virheellisten väittämien oikaisu ja perustelujen tivaaminen voi toki olla osa psyykkistä häiriötä, jos ne ovat erittäin patologista käyttäytymistä. En voi kuitenkaan väittää havainneeni sellaista edes hardcore skeptikoissa täällä Suomessa. Ehkä olen ilmiölle sokea, jos olen itse psyykkisesti häiriintynyt?
Onneksi Heikkilällä on selitys Skepsis ry:n luuseritoiminnalle:
Skepsikselle ja monelle muullekin kiusaajaporukalle löytyi selitys Edward Snowdenin paljastusten myötä. NSA:n vakoilu on ollut uskomattoman laajaa. Järjestö on soluttautunut koko sosiaalisen median alueelle. NSA:n expertit manipuloivat ihmisten mieliä ja mielipiteitä halunsa mukaan. Oikeastaan koko some on NSA:n läpitunkema. Esimerkiksi trollit ovat osa tätä järjestelmää. Niille jotka eivät tunne sanaa "trolli", niin selvityksenä, että he ovat narsistisen persoonallisuuden omaavia todellisia kiusanhenkiä, joihin moni lienee somessa törmännyt. Mukava mielipiteiden vaihto normaalien ihmisten välillä netissä voi häiriintyä pahasti tällaisen kiusanhengen ilmaannuttua keskustelupalstalle. Skepsiksen porukka on yksi esimerkki trollista.
*syvä huokaus*
Mitä tuohon voisi vastata. En voi mitenkään todistaa, ettei Skepsis ole salaisella tavalla osa salaisen NSA:n salaista trollausdivisioonaa. Voin kuitenkin paljastaa jotakin Skepsiksestä. Valitettavasti sinä, rakas lukija, joudut vain luottamaan sanaani seuraavien paljastusten suhteen. Olen Skepsis ry:n hallituksessa. Olen osallistunut hallituksen kokouksiin. Luen sisäpiirin sähköpostikeskusteluja. Olen jopa hieman rupatellut ja sivusta seurannut miten muut Skepsisläiset puhuvat ja käyttäytyvät. Enkä ole (toistaiseksi) huomannut joukossa olevan sellaisia ihmisiä jotka tekisivät edes vapaaehtoisperiaattella töitä NSA:lle. Ehkä en ole tarpeeksi luotettava salaisen trollausdivisioonan silmissä. Ehkä muut Skepsisläiset osaavat salata aikeensa minulta.
Mutta juuri näinhän salainen NSA-trolli kirjoittaisi!
Olen kyllä itse trollannut monilla palstoilla, monista aiheista. Tunnustan syntini. Trollailuni ovat liittyneet kreationistien ajan tuhlaamiseen. Viime vuosina tuo harrastukseni on jäänyt vähemmälle. Mitä nyt ihan vähän vierailen Vastustamme sukupuolineutraalia avioliittolakia-ryhmässä.
Suosittelen vielä lukemaan läpi loput Heikkilän vuodatuksesta hänen blogissaan. En viitsi kommentoida niitä sen enempää tekstillä. Reagoidaan giffillä.
Subscribe to:
Posts (Atom)