Kohtalojen taistelu tositelevisiossa

Ennustaminen ja henkimaailman yhteydenotot eivät ole pitkään aikaan päässeet massaviihteen keskelle. Tarkoitan siis oikeina ammatteina fiktiivisten tarinoiden sijasta. Viihdeteollisuudessa puhaltavat kierrätettyjen aiheiden tuulet. Käytän ennustajanvoimiani. Lähivuosina on tulossa tositelevisio-ohjelmia, joissa esitellään vuosisatoja vanhojen ennustamistapojen hienouksia.

Disney+ suoratoistoon ilmestyi helmikuussa uutuus nimeltään Battle of Fates. Ohjelma nousi katselulistojen kärkeen monessa maassa. Etelä-korealaisessa selviytymissarjassa 49 ennustajaa taistelee yksinkertaisessa ohjelmaformaatissa. Parhaiten ennustanut ja henkimaailmaan yhteyttä ottanut henkilö voittaa 100 miljoonan wonin palkinnon. Se on noin 95 tuhannen euron arvoinen potti. Yllättävän suuri suosio ja suhteellisen edulliset tuotantokulut takaavat vastaavien ohjelmien ilmestymisen.

 

Samaanien monet työkalut käytössä

Osallistujat tiedostavat näkyvyyden edut. Modernissa maailmassa myös vuosituhansia vanhojen perinteiden jatkajat käyttävät sosiaalista mediaa. Korkealaatuisen teknologian teollisuusmaassa samaanien käyttö on sekä arvostettua että vieroksuttua. Moni korealainen ei halua julkisesti myöntää käyttävänsä samaanien palveluja. Yleisimpien palvelujen joukossa on saju. Eli ihmisen syntymäajasta ennustaminen.

Samaanit nähdään osana arvokasta kulttuuriperintöä. Jumalat, henkiolennot ja esi-isät jakavat viisautta seuraavalle sukupolvelle näiden rituaalien välityksellä. Suosituimmilla samaaneilla on vaikutusvaltaa myös politiikassa ja rahamaailmassa. Ei ole sattumaa, että he asuvat kartanoissa ja kulkevat luksusautoilla.

Mutta miten Battle of Fates testaa ennustajien tarkkuutta?

Osallistujilla on erilaisia kykyjä ja taitoja. Sekaan mahtuu kasvojenlukija, jalkojenlukija, kaivonkatsoja, useita erilaisia samaaneja ja tarot-lukijoita. Useimmat saavat nopeasti tilaisuuden selittää metodinsa periaatteita.

Katsojille kerrotaan korealaisen samanismin historiasta ja menetelmistä. Suruvaatteiden solmimista, veitsen terän nuoleminen, kristallipalloja, viisiväristen viittojen valintaa, viuhkoja ja helistimiä, jne. Monen moista rekvisiitta vilahtaa kameroiden edessä. Visuaalisesti ohjelma on erittäin mielenkiintoinen.

Ensimmäinen koe on osallistujien intuitiokyvyn testaaminen. Ryhmälle näytetään kolmen ihmisen valokuva, nimi, syntymä- ja kuolinaika. Kilpailijoiden pitää kertoa heidän kuolinsyynsä. Mitä enemmän yksityiskohtia kuolemasta osuu kohdalleen sitä varmemmin pääsee jatkoon. Periaatteessa selkeä koemenettely osoittaa skeptisille katsojille heti heikkoutensa.

Kuolinsyyn luennan tarkuutta arvioivat viisi tuomaria ovat ennustajien nähtävillä. Tuomareilla on kansiot joissa on yksityiskohtaiset tiedot haasteen kohteista. Kun kameroille tehtävä luenta menee lähelle he näkevät silmäkulmastaan miten areenan ylätasanteella tuomarit hämmästelevät ja esittelevät kylmiä väreitään toisilleen.

Testiin valitut kolme kuolemaa saavatkin järkyttävän tarkkoja selostuksia luentaansa tarjoavilta osallistujilta. Ensimmäinen oli Himalajalla vuonna 2009 kuollut nainen Ko Mi-young. Hänen kuolemansa vuorelta pudoten alas rotkoon oli laajasti uutisoitu Etelä-Koreassa. Kohtalokas päätös elämälle oli uutiskuvissa, joten luennan tarkkuus on kiinni siitä tunnistiko naisen kasvot ja nimen.

Toisena luennan kohteena on Kim Cheol-hongin kuolma, josta esitetään samat tiedot kuin edeltävästä naisesta. Hän kuoli 2001. Kyseessä oli kuuden palomiehen hengen vaatinut kaksikerroksisen asuintalon tuhopoltto. Romahtamisen seurauksena palomiehiä jäi loukkuun. Heille myönnettiin kunniahautajaiset. Hongje-dong tuhopolttona tunnettu tragedia toi valtavasti näkyvyyttä palomiesten kurjista työolosuhteista ja alimiehitettyistä paloasemista.

Ohjelman testien heikkoudet ovat selkeitä. Kaikki tapaukset ovat suurta julkisuutta saaneita. 49 ennustajan joukosta nopeimmin luentansa valmiiksi ilmoittaneet olivat myös eniten oikeassa tapausten yksityiskohdissa. Juuri niin kävisi kun tunnistaa kuolleen ihmisen kuvan ja nimen. Olisivatko vastaukset ja tuomareiden reaktiot yhtä hyvää televisioviihdettä, jos kuolemat olisi valittu tuntemattomien ja yleisempien kuolintapojen joukosta?

Toisenlainen testi tulee yhdeksän jalkaparin kuvasarjana. Yksi jalkapareista kuuluu kodittomalle. Tuon kodittoman nopeimmin tunnistanut pääsee varmasti jatkoon. Ennustajat ja samaanit suorittavat rituaalejaan. Itse huomasin, että jalkapohjia tarkastelemalla näkyy selkein ero verratessa yhtä jalkaparia kaikkiin muihin. Varpaissa on arpia ja ihossa kolhuja. Visuaalisesti helpoiten havaitut signaalit kuuluvatkin kodittomalle miehelle. Kodittoman oikein tunnistaneet kertovat kaikkia muita tapoja kuin arpien havaitsemista selityksenä menestykselleen testissä.

Jokaisen jakson alkuteksteissä katsojille huomautetaan sisällön luotettavuudesta. Esitetyt ennustukset on tehty menetelmillä, jotka eivät ole tieteellisesti todistettuja. Eikä niitä pitäisi käyttää asiantuntijaneuvon korvikkeena. Ohjelman testien puutteiden huomaaminen jätetään kotiyleisön vastuulle.

Ohjelman suurin kohu tapahtui kuolleen palomiehen käytöstä. Kim Cheol-hongin omaisilta oli saatu suostumus ohjelmaan osallistumisesta. Jakson nähneet sukulaiset yllättyivät. Heille oli kerrottu samaanien kertovan miehen elämästä, millainen hän oli ihmisenä ja kunnioittavan palomiehen rohkeutta. Kuolinsyyn selvittäminen ja siitä seuranneet tuomarien huokailut ja ihaileva nauru eivät sopineet näiden katsojien ennakko-oletuksiin ohjelman sisällöstä. Tuotantoyhtiön vastineessa todettiin ohjelmaformaatin olleen selkeästi selitetty ennen suostumuksen saamista.

Vain kortit ja kahvinpurut tietävät ilmestyykö samanlainen realitysarja kotimaiseen televisiomaailmaan.

 

-------------------------------------------------------------------------- 

 Kauden voittaja selvisi viimeiseen jaksoon pääseen kolmen samaanit kamppailussa. He joutuivat valitsemaan kolmesta valokuvasta itselleen henkilön, jonka kuolemasta he kertoisivat jotakin ja ratkaisisivat sielun henkisen hyvinvoinnin. Kuolleen muistoa edusti studioon saapuva kuolleen omainen. Luvassa oli hienoja rituaaleja, kun omaisten muistoihin kummittelemaan jäänyt kuollut henkilö sai vihdoinkin lopullisen rauhan. Vain yksi samaaneista kieltäytyi suorittamasta näyttävän rituaalin. Hänen valitsemansa omainen olikin yllättäen kuolleen riivaama! Samaani kertoi tilanteen olevan erittäin vaarallinen. Rituaali vain pahentaisi riivauksesta kärsivän naisen terveyttä. Omaisen epävakaa ja epäkohtelias käytös pelästyttää pari tuomaria. Arvokkaasti ja viisaasti samaani nöyrtyy ja suosittelee pidempää kahdenkeskistä keskustelutilaisuutta, jossa sukulaiseen jumiin jäänyt sielu voisi vihdoinkin vapautua taivaaseen. 

Samaanin nöyrä ja vaatimaton asiantuntija-arvio tilanteesta saa kaikki tuomarit ylistämään valintaa. Hän saakin parhaat arviointipisteet tuomareilta ja yleisöltä. 

Kaksi muuta samaania keskustelee vuorollaan valitsemansa omaisen kanssa. Havaitsen yhdistelmän kylmää lukemista ja tuotantoyhtiön tekemiä leikkauksia vuoropuhelussa. Samaani heittää melko yleispätevän kommentin kuolleesta ("tyttö oli ikäisekseen hyvin aikuismainen ja avulias"), josta on aluksi saanut vain nähdä valokuvan. Omainen reagoi siihen ja vastauksessaan kertoo enemmän poismenneestä. Näin samaani "onkii" lisää tietoa, joka on lopulta ristiriidassa sen kanssa mitä samaani puhui vuoropuhelun alussa. Joskus samaanin suusta sanotaan, että suvun isoäidin sielu on läsnä, mutta heti sen jälkeen omainen kertoo kyseessä olleen hänen siskonsa sielu. Kamerakulmien vaihtelu ja keskustelun eteneminen on nopeaa, mutta uskallan väittää monen vastauksen jääneen editointihuoneen lattialle. Koska samaanin saama "osuma" kommenteilleen on hienompaa katseltavaa.

Lopulta osallistujien pistepotti paljastetaan. Tuomarien, yleisön ja omaisen antamat pisteet yhdistetään. Rituaalin suorittamisesta kieltäytynyt samaani olisi voittanut, mutta riivattu omainen ei antanut hänelle yhtään pisteitä! Se vain todistaa omaisen olleen pahuuden pauloissa! Voittaja teki hieno suorituksen saattaessaan kuolleen sielun tuonpuoleiseen, omaisen itkiessä ja hyvästellessä menettämänsä rakkaan. Koskettava kohtaus. 

Nyt odottamaan seuraavaa kautta. 

Julkaistu lyhyempänä versiona Skeptikko-lehdessä 1/2026. 

Burning eli kuinka Australia paloi ja tulee palamaan

Joulukuun pimeinä iltoina viihdytin itseäni dokumenttielokuvilla. Niistä parhaimmaksi nousi, kuin nokisena savuna, Australian massiivisista maastopaloista kertova Burning. 

 

Eva Ornerin ohjaama katsaus käy läpi miten aavikoisen ja sademetsien yhdistelmänä tunnettu maanosa tuotti dramaattisia paloja. Mustana kesänä tunnettu 2019-2020 suurpalo tuotti unohtumattomia näkyjä. Palojen laajuus itsessään tuotti ukkosrintamia, jotka vuorostaan levittivät tuhoa eteenpäin nopeasti. Ensin horisontti hohtaa punaisena. Sitten mustat pilvet peittävät sinut. Päivä muuttuu yöksi. Nokea sataa kuin lumena. Lopulta kekäleet tulevat polttavan tuulen mukana hakkamaan kasvojasi.

Pahimpana todellisuutena oli se, että tulevat massiiviset palot ennustettiin. Merkit luonnon poikkeuksellisesta kuivuudesta olivat selkeät. Maastojen ja metsien elämää tuntevat palomiehet olivat sukupolvien aikana oppineet tunnistamaan kuivien kausien merkit. Kun tietyissä pensaissa on tiettyyn aikaan vuodessa tietynlaiset neulaset, niin pensaat eivät enää saa syvältä maasta vettä. Mikä tarkoittaa erityisen kuivia olosuhteita. Näitä kertyi useilta alueilta pitkin Australiaa. Kuivat kaudet olivat olleet entistä pidempiä ja sateet lyhyempiä. 

Palomiehet lähettivät huolestuneen raportin valtion silloisista edellytyksistä taistella tulevia maastopaloja vastaan. He tiesivät ettei resursseja ollut tarpeeksi. Pyydettiin lisää laitteistoa. Raportti lähetettiin pääministeri Scott Morrisonin kansliaan. Eikä asia edennyt sitä pidemmälle. Palojen jälkeen Morrison PR-kiertue tuhoalueilla muuttuikin vihaisten kansalaisten välttälyksi.

Jopa vuosituhansia ilman metsäpaloja olleet sademetsät kärysivät. Niissä ei enää ollut tarpeeksi kosteutta. Vastaavia megapaloja tulee lisää jatkossakin. Tiheämpään tahtiin. Luonnon kyky palautua paloista joutuu entistä kovemmalle rasitukselle.

Dokumentin puute on siinä miten ilmastonmuutoksen monimutkaisempi vaikutus nimenomaan Australian tilanteen pahenemiseen jätettiin mainitsematta. Merivirtojen muutokset oli havaittu ennen suurpaloja, ja niiden perusteella osattiin myös ennustaa miten huonoksi tilanne tulee. Ehkä tämän arveltiin tylsistyttävän katsojia. 

Sosiaalisessa mediassa megapaloa yritettiin sysätä aivan kaiken muun syyksi kuin ilmastonmuutoksen. Syyksi laitettiin tuhopolttoja, jolloin jäi ymmärtämättä mistä oli kyse. Ilmastonmuutos ei itsessään sytytä yhtään mitään. Se tarkoittaa vain sitä, että kun maastopalo syttyy, niin se on entistä valtavampi palo. Eivätkä ihmisten aiheuttamat palot edes olleet pahimpia paloja. Kaukana keskellä metsiä iskevän salaman tuottama palo saa levitä rauhassa, koska sinne ei päästä paloautoilla. Nämä nyanssit jäävät myös mainitsematta dokumentissa.

Ilmastonmuutoksen ratkaisuja luetellaan niin paremmasta teknologiasta kuin nykyisen kulutuksen supistamisesta. Se halutaanko niitä toteuttaa vallan käytävillä riippuu täysin siitä kuinka moni jaksaa äänestää asian puolesta. Nuorison riveissä on tarmoa muutoksen puolesta. Epäusko aikuisten haluttomuuteen ottaa ilmastonmuutos vakavasti saa tietenkin nuoret usein hämmästymään.

Vahva katselusuositus. Kymmenen pistettä ja vesinokkaeläinmerkki.

Katseluvinkki: Likainen raha

Dokumenttisarja Likainen raha on juuri sellaista tittailtavaa, joka saa katsojan huonolle tuulelle. Saan sen katsomisesta juuri sellaista raivoa, jonka energialla saisin Sisyfoksen näyttämään laiskalta. Eri osissa esitellään korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, tyhmien poliitikkojen, ahneiden firmojen ja muutenkin tavallisen maailman menoa. Volkswagen huijaukset dieselpäästöistä, Kanadan suuri... vaahterasiirappiryöstö (WTF?) ja HSBC-superpankin diilaukset huumekartellien kanssa, sekä monet muut vedätykset saavat minut pyörittämään epätoivoisena päätäni. Tutuin aihe oli lääkefirma Valeantin krakenmainen ahneus ja röhkeys lääkketeollisuuden sisällä. Jaksoja on vain kuusi, mutta jokainen on opettavainen pätkä rahan kaikkivaltiaasta mahdista.



En suosittele katsomaan kaikkia jaksoja maratoonina. Se voi olla liian vaarallista verenpaineellesi. Varsinkin kun tajuat, että kaikki mitä sarjassa esitellään on vain pinnan hellää varovaista hyväilyä. Syvemmällä on materiaalia vielä moneen kauteen.

Ghostwatch ja pala televisiohistoriaa

Kummitustarina ovat kiehtoneet ihmisiä ikuisuuksien verran. Niitä kerrottiin nuotiotulen äärellä, kirjeissä, kirjoissa ja musiikissa. Urbaanit kauhutarinat leviävät digitaalisina tekstiseiniä keskustelupalstoilla. Eräässä vaiheessa lähimenneisyydessä aavetarinoiden kerronta rantautui televisioon. Silloin ihmisillä oli vielä totuttelua uuden kuvaukset ja näennäisesti aitona esitettyjen juttujen kanssa.

BBC News muistelee mitä tapahtui kun Ghostwatch sai ensi-iltansa Britannian ruuduissa. Vuoden 1992 Halloween-iltana 11 miljoonalle katsojilla näytettiin suorana kummitusten metsästystä. Silloin se oli lähes mullistavaa viihdettä, sillä Ghost Hunters ja muut vastaavat reality televisio-ohjelmat olivat vasta tulevaisuuden haamuja. Ohjelma alkoi klo 21:25.

Ghostwatch kertoi Northoltin lähiössä sijaitsevasta talosta. Se oli Englannin riivatuin talo!  Valvontakamerat ja muut teknologiat onnistuivat taltioimaan oikeaa todistusaineistoa yliluonnollisesta. Talossa asunut perhe oli mennyt jo sekaisin siitä kuinka monta poltergeistin rikkomaa teekuppia heillä oli. Lamput räjähtelevät ja oudot paikat kolisevat yllättäen.

Studiojuontajaksi valittiin luotettavuuden kasvona tunnettu Michael Parkinson. Kameroissa hyödynnettiin modernien kummitusohjelmien vakiokalustetta eli lämpökameraa. Ohjelmassa esiteltiin monipuolista kalustoa, jolla aaveita yritettiin havaita. Talon äänet taltioidaan, lämpötilanvaihtelut näkyvät käyrinä tietokoneruudulla

Katsojia kehotettiin soittamaan omista kummituskokemuksistaan studioon, siihen samaan puhelinnumeroon jota käytettiin muissa BBC:n ajankohtaisohjelmissa. Studiossa käytetään myös high tech kamaa, kun he piirtävät valokynällä televisioruutuun kohtia joissa katsoja kertovat nähneensä jotain epäilyttävää.

Sitten kameraryhmä aloittaa aavetalon tarkastelun. Siellä asustava perhe kertoo kokemuksistaan. Juontajalle näytetään millaisia piirustuksia tyttäret ovat piirtäneet näkemästään kummituksesta.

Ohjelmassa näytetään myös taltiointia siitä miten perheen tyttäret olivat testattavana laboratoriossa. Studiossa soitettiin myös talossa nauhoitettu ääninauha aave puhuu perheelle eläimellisillä äänillä. Parkinson selaa läpi myös talosta tuotuja rikkinisiä astioita, jotka olivat menneet rikki näkymättömän voiman toimesta. Haastatellaan jopa skeptikkoa, joka laukoo ylimielisiä sanoja koko hommasta.

Sitten tyttäret laitetaan nukkumaan. Heille sanotaan, ettei ole mitään pelättävää. Ohjelma jatkuu. Kameraryhmän johtaja kommentoi, että talossa on aika kylmä. Mutta sellaistahan se on halvassa talossa, hän toteaa.

Paranormaalit tapahtumat lähtevät eskaloitumaan. Outoja jälkiä ilmestyy mattoon. Töminää alkaa kuulumaan oudoista paikoista. Mutta mitä ihmettä? Valvontakamera paljastaa tömistelijän olevan yksi perheen tytöistä! KAIKKI PALJASTUI HUIJAUKSEKSI! Kuukausien tutkimus ei kertonut mitään aaveista, vaan jekkuilevasta tytöstä. Mahtoi aavefaneja masentaa.

Studiossa jatketaan hieman pettynein mielin. Kuitenkin kameroiden pyöriminen jatkuu. Lapset taas nukkumassa huoneessaan. Sieltä kuuluu yllättäen kissojen naukumista. Kameraryhmä ryntää paikalle. Yhden tytön kasvot ovat täynnä raapimisen jälkiä. Hän näyttää halvaantuneelta. Ehkä tyttö teki sen itselleen? Talossa on entistä kylmempää.

Mikrofoneihin taltioituu korkeaa vinkumista. Yllättäen alkavat töminän äänet ovat niin vahvoja, etteivät ne voi olla tytön tekemiä. Esineet heiluvat olohuoneen seinillä. Tytön suusta kuuluu outoa puhetta pelottavalla äänellä. Valot vilkkuvat. Ja sammuvat. Kissojen äänet palaavat.

Lopulta kamerat sammuvat talosta. Kadulla ulkopuolella päivystävä vitsiä heittävä juontaja toteaa kaiken näyttävän rauhalliselta. Sekalaista suoran lähetyksen menoa. Studiossa yritetään saada yhteyttä taloon. Yksi kamera palaa lähetykseen ja siinä nähdään kameraryhmän ja perheen istuskelevan kaikessa rauhassa olohuoneessa. Kaikki hyvin. Kunnes studiossa päivystävä asiantuntija huomaa, että suorassa lähetyksessä näytettävä kuva ei ole aitoa. Olohuoneen seinällä on vieläkin kuva, joka putosi aikaisemmin palasiksi.

Sitten kuva vaihtuu takaisin talon ulkopuolelle, jonne on saapunut ambulanssi ja poliisiautoja kurvaa lisää paikalle. Myrskytuuli ujeltaa. Jopa studiossa alkaa tapahtua kummia. Talon sisällä kameraryhmän johtaja puhuu jollekin rappusten alla olevan avatun oven läpi. Hän menee sisälle pimeyteen.

Ghostwatch lähetys päättyi kesken.

Tietenkin se oli vain viihdettä ja näyteltyä kauhua. Kaikki oli lähtöisin kauhukirjailija Stephen Volkin synkästä ajatusmaailmasta. Alkuperäisenä ideana oli tehdä kuusi jaksoa draamasarjaa aaveista. Tuottaja halusi paremman tuoton sijoitukselleen, joten sen sijaan kuvattiin yksi 90 minuutin pituinen aavetarina. Volk keksi tehdä tarinasta näytellyn version aidosta aavemetsästyksestä. He teeskentelisivät lähetyksen olevan suora. Ghostwatchin taltiointi oli kuitenkin tehty videokameralla, jotta ohjelma näyttäisi ns. aidommalta kuin kunnon studiokameralla kuvattu esitys. Studioon tulleet puhelut olivat tietenkin myös näyteltyjä.

Projektin tekemisen pointtina oli tehdä jotain uutta. Yleisöä haluttiin viihdyttää ja peloitella.  Etukäteen ohjelmasta oltiin tehty mainoksia ja esittelyjä, joissa sen mainittiin olevan draamaa eikä todellisuutta. Kaikki katsojat eivät kuitenkaan olleet tietoisia siitä. BBC sai ennätysmäärän valituksia. Lapset olivat traumatisoituneita näkemästään. Useat olivat pettyneitä siitä, että BBC:n luotettavuus kärsi kolauksen ohjelman tekaistun taustan takia. Heidän mielestään Ghostwatchin kaltaista viihdeohjelmaa ei olisi saanut esittää vakavuuden kulissilla. Kanavan luotettavuus oli kadonnut.

Stephen Volk muistelee ohjelman saamaa erikoisempaa palautetta. Kolme naista lähti synnytykseen, koska näkivät liian jännittäviä juttuja. Yksi pastori soitti kertoakseen, että vaikka ohjelma oli viihdettä (kuten pastorin ystävät olivat hänelle vakuuttaneet), niin Ghostwatch oli kuitenkin vapauttanut demonisia voimia maailmaan.

Ghostwatch on hyvä muistutus siitä, ettei kummitusohjelmia kannata ottaa ihan täysin todesta. Vielä 90-luvulla se oli jotain mullistavaa katsojien reaktioiden perusteella. Nykyään sellaisen esittäminen ei herättäisi juuri mitään mielenkiintoa. Elokuvat ja televisio-ohjelmat ovat olleet pullollaan kummitusten metsästystä. Viraalivideoissa pyörii milloin mitäkin, mitä ei voi enää erottaa hyvällä kuvaeditointiohjelmalla tehdystä feikistä.

Ulkolinja: Juutalaiset USA:n ruorissa?

Suosittelen katsomaan Ulkolinja: Juutalaiset USA:n ruorissa? ohjelman. Siinä tarkkaillaan miten salaliittoteorioista tutut väittämät juutalaisten ylivoimaisesta otteesta USA:n politiikasta toteutuvat oikeassa elämässä. Ääniin pääsevät pro-Israelin suurin äänitorvi AIPAC-lobbausfirma sekä vaihtoehtoista ääntä tarjoava J Street. Ohjelma on valaiseva näyte siitä miten mielipiteisiin pyritään vaikuttamaan käytännön tasolla. Kuka edustaa juutalaisia ja Israelin etuja onkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen asia. Keskustelu ei ole helppoa, kun Israelin ulko- ja sisäpolitiikan kritisoiminen leimataan antisemitismiksi.

Ohjelmassa ei kerrota miksi USA:n evankelinen poliittinen lobbauskeskittymä tukee Israelia. Olisiko siitä olemassa hyvä dokumenttielokuva?

Entä jos salaliittoteoriat ovatkin totta!

Tänään kannattaa laittaa puhdas foliopipo päähän ja kääntää aivopesuaparaatin vastaanotintaajuus TV1:lle klo 18:45.

Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Entä jos salaliittoteoriat ovatkin totta!

Salaliittoteoriat palvelevat totuutta. Kun joku "hörhö" tulee väittämään, että asiat eivät ole kuten suurin osa meistä mieltää, joudumme perustelemaan asioita joihin uskomme. Ja aina on mahdollisuus, että joku heistä on oikeassa.

Ohjelmassa on mukana jonkun Skepsisläisen haastattelu.

Riivatut Talot, epäilys herää kalmistossa

Tänään se tulee! Riivatut Talot-ohjelman dramaattinen jakso, jossa meedio Derek Acorahin jutut herättävät jopa ohjelman oman parapsykologi Ciaran O'Keefen epäilyksen meedion kyvyistä alkoivat.

Acorah koskettaa sänkyä, josta meedio saa tietoa menneisyyden tapahtumista. Tarkkaa ja oikeaa tietoa.

Mutta hän kosketti väärää sänkyä.

Skeptinen johtopäätös: Acorah on perehtynyt linnan historiaa ennen kuvauksia.

Televisiotuubit auki klo 23:05, sub-TV.

Acorah yhteydessä henkimaailmaan.

Myöhemmin O'Keefe virittelee ansan meediolle.

Mutsis oli darwinistista propagandaa

YLE:n uusi viihdeohjelma on aiheuttanut kakistelua joidenkin kristittyjen parissa. Ohjelman raivoisa evoluutiopropaganda ei ole jäänyt huomaamatta. Mutsis oli apina-ohjelmassa lapset altistetaan

Mutsis oli apina sopii kaikille kädellisten lahkoon kuuluville nisäkkäille. Ohjelman sisältämien, evoluutioon liittyvien faktojen takia sitä ei kuitenkaan suositella alle 15-vuotiaille ryhävalaille.

Ohjelman virallisilla sivuilla on useita linkkejä darwinistien tietolaareihin. Mm. Charles Darwinin wikipediasivulle. Lähetyksessä sanotaan evoluution olevan faktajuttu. Ja ihmiset muka polveutuvat apinoista. Tämä ei sovi kaikille.

Bwana joella protestoidaan. Samoin kristillisdemokraatti Tom Himasen blogissa. Mutsis oli apina-ohjelman toistuva ja tarpeeton darwininpalvonta närkästyttää:

Ohjelman idea on oikeastaan niin paska, että se voisi olla vapaa-ajattelijoiden kehittämä. Mikseivät vapaa-ajattelijat voisi ihan hyvin kustantaa ateistista maailmankuvaa tukevia ohjelmia, kun kerran tuhlaavat rahojaan ateismin julistamiseen bussienkin kyljissä. Ohjelmaan liittyy nimittäin niin paljon oheisviestintää. On vaikeaa uskoa, ettei ohjelma ajaisi jotain darwinistista agendaa.

En ole katsonut jaksoakaan, mutta tilanne täytyy korjata sunnuntaina. Se on suuri uhraus, sillä inhoan kotimaisia kokoperheen ohjelmia. Ihmisten polveutumista jostain muusta kuin ihmisistä ei kuitenkaan kannata pitää vain mielipiteenä. Esim. pseudogeenit ovat vakuuttaneet jopa IDeisti Michael Behen siitä, että yhteinen polveutuminen on fakta.

"Strong evidence from the pseudogene points well beyond the ancestry of humans. Despite some remaining puzzles, there's no reason to doubt that Darwin had this point right, that all creatures on earth are biological relatives."

Edge of Evolution, Michael Behe, s. 72

FoxNews juontaja raiskasi ja tappoi tytön 90-luvulla?

Glenn Beck on noussut FoxNews-kanavan kiintotähdiksi. Hänen ohjelmassa otetaan tunteellinen ja patrioottinen (Republikaaninen) kanta ajankohtaisiin asioihin. Glennin retoriikka on noussut internetissä pienoiseksi vitsiksi. Itkukohtaukset kameran edessä ja rekvisiitalla leikkiminen ovat ihan hyvää viihdettä. Mutta aina välillä Glenn esittää kysymyksen muodossa väitteitä. Kun häntä kritisoidaan ladattujen kysymysten latomisesta, niin hän vetäytyy "esitän vain kysymyksiä"-puolustuksen taakse. Jos hän ei esitä ladattua kysymystä, niin suusta tulee kulmakarvoja nostavia lauseita. Jopa epäsuoria vihjauksia Obaman hallinnon ja natsi-Saksan eugeniikan välillä on pyörähtänyt Glennin ohjelmassa. Oltuaan leikkauksessa ja toipumassa ennen Obaman presidenttivoittoa hän valitteli terveydenhuoltojärjestelmän rappiota. Obaman ollessa presidentti hän ylistää sitä maailman parhaaksi.

Joku halusi myös huomiota. Joku perusti verkkosivun, jossa halutaan vain tietää raiskasiko ja murhasiko Glenn Beck tytön vuonna 1990. Joku halusi myös ratsastaa negativiisen väittämän todistamisella. DidGlennBeckRapeAndMurderAYoungGirlIn1990.com levisi nopeasti pitkin nettiä.

Glenn Beck ei ole vastannut mitään. Emme tiedä tappoiko ja murhasiko hän tytön. Mutta todisteet ovat alkaneet kertyä liikkeen suosion noustessa.

Ei ole mikään yllätys, että FoxNewsin lakimiehet ovat liikenteessä. Sivuston palvelimeen on otettu yhteyttä. Hetken aikaa se olikin offline. Pysyvää ratkaisua haetaan uusilla valituksilla. "Glenn Beck" on rekisteröity tavaramerkki, joten he haluavat kieltää nimen käytön epäsuotuisilla sivuilla.

Glenn Beckin puolustus tietää ettei kunnianloukkaussyyte toimi Yhdysvaltojen maaperällä. Ylivoimainen sananvapaus tekee sen niin vaikeaksi. Siksi Glenn on viemässä asiaa ulkomaisille tahoille. Kansainvälinen World Intellectual Property Organization voisi pakottaa parodiasivun pois netistä. Joku voisi erehtyä luulemaan parodiaa Beckin virallisiksii sivuiksi.

Oikeuden hakeminen Yhdysvaltojen ulkopuolelta on kuitenkin ristiriidassa Glennin aikaisempien sanomisien kanssa.

"Once we sign our rights over to international law, the Constitution is officially dead. When you say things like, 'We are not going to put the Constitution behind international law,' you say that in the international court, if you say that on the floor of the United Nations, you are a freak show."

- Glenn Beck

Parodia ja sarkasmi ovat vaarallisia asioita myös Suomessa.

Murhavaisto hakusessa

Tänään klo 00:45 MTV3 esittää uutta paranormaalia sarjaa. Murhavaisto kertoo selvänäkijöistä, jotka saavat tietoa murhista ja kauheuksista. Kameraryhmä dokumentoi tapahtumia.

Vaikuttava puolidokumentäärinen sarja murhista ja katoamistapauksista, joita selvitellään meedioiden avulla. Pelkän valokuvan tai syntymäajan avulla selvänäkijät pystyvät kertomaan hyytävän tarkkoja yksityiskohtia selvittämättä jääneistä rikoksista.

Meediot kiertävät Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Tosin huonolla menestyksellä. 27 jakson jälkeen ei ole löydetty yhtäkään kadonnutta ruumista. Yhtäkään syytettä ei ole nostettu. Yhtäkään murhaa ei ole ratkaistu.

Mutta varmasti ohjelma on ihan viihdyttävää katseltavaa. Vain yksi ohjelman meedioista on paljastunut huijariksi. Selvänäkijä Deb Webber puhuu fiktionaalisille henkiolennoille. Joten loput voivat olla ihan aitoja meedioita.



Tarkempaa analyysiä tulossa ohjelman jälkeen.

Flight of the Conchords 2-kausi

Miksei sitä saa vielä kaupasta? Miksi?

Colbertin ymmärtämisen vaikeus

Visit msnbc.com for Breaking News, World News, and News about the Economy

Surullista. Mutta hauskaa. Mutta surullista.

Joko vihdoinkin saamme Colbert Reportia Suomeen?

Kysyn siksi, että SKY-televisioyhtiö pilasi vuosikymmeneni ja tuottaa jatkuvaa raivoa. He tekivät sopimuksen Comedy Centralin kanssa. Uusi-Seelanti sai näin ohjelman maksulliselle kanavalle. Mutta Comedy Centralin videovirtaus ei enää näytä kokonaisia jaksoja Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

SKYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY!!!

*heristää nyrkkiä*

Uri "lusikka" Geller palaa Suomen televisioon

Uri Geller ja Criss Angel tekivät yhdessä ohjeman nimeltään Phenomenom. Nyt ohjelma esitetään suomalaisella TV Viisi-kanavalla. Aloitusjakso tulee sunnuntaina kello 19:00.

Lehdistötiedotteessa hehkutetaan Gellerin hehkuvaa mahtavuutta ja mysteerisyyttä:

Uri Geller

Sigmund Freudin sukuun kuuluva Uri Geller on maailman arvostetuin ja tutkituin
mentalisti, joka tunnetaan selittämättömistä parapsyykkisistä taidoistaan.
Geller on koetellut mielen rajoja pysäyttämällä kelloja, käyttämällä telepatiaa
ja jo tavaramerkikseen muodostuneella tempullaan, lusikoiden taivuttamisella
ajatuksen voimalla.

Nykyään Geller sanoo, ettei hänellä enää ole yliluonnollisia voimia.

A-talkin kömmähdys

A-talkissa kinasteltiin uskomushoidoista ja tulevasta puoskarilaista. Ohjelman tehneillä ihmisillä unohtui kuitenkin mainita yksi asia eräästä osallistujasta. Valpas kansalaisaktiivi on ollut ahkera:



Kiitos MrrKatille.

A-talk: Luontaishoidot kuriin

Tänään kaikki sitten katsovat A-talkin klo 21:05. Studiossa peräti kaksi skeptikkoa, joista toinen on sanomisissaan ns. särmikäs Markku Myllykangas.

Luontaishoidot kuriin. Vieraina lääkäri ja homeopaatti Liisa Sulkakoski, ylilääkäri Hannu Lauerma, luontaishoitoja käyttävä Elisa Lindblom ja dosentti Markku Myllykangas.

Voimala

Tänään täytyy katsoa YLE1-kanavalta Voimala-ohjelma, klo 21:50.

Voimala: "Vaihtoehtohoidot kuriin, sanoo lääkäri. Puoskarilaista ja luontaishoidoista keskustelevat lääkärit Liisa Sulkakoski, Risto Ihalainen, Anna-Liisa Enkovaara, CAM-terapeutti Merja Lindström ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Denis Vinokur."

Kummitusohjelma ja Mysteerinen Herra X

SWIFT:n Alison Smith haastatteli nimeämättömän kummitusohjelman anonyymiä aavemetsästäjää. Ohjelman lakimiehet ja X:n allekirjoittama vaitiolosopimus estävät avoimemman kommunikoinnin. Jos enigmaattinen Herra X on oikeasti olemassa, ja haastattelu on oikeasti tapahtunut, niin paljastetut osiat sopivat aika hyvin parin huuhaa-ohjelman sisältöön.

Alison: Have you ever voiced skepticism of something and had it not make it into the show?

X: Always. I've explained why orbs are considered, even amongst my peers, to be some of the weakest evidence of paranormal activity. I've gone into detail as to what would cause someone to get an ‘orb anomaly’ in a photograph. I've explained that electromagnetic fluctuations can be caused by other sources, including man-made sources. I feel that I really could bring a great deal of skepticism to the show, and I feel that if they would show that angle; if they would show a more skeptical side to our investigations, that it would lend more integrity to the show. But it seems that’s never part of the agenda of the program.

Ohjelman viihdearvo ylittää totuudenmukaisen ja opettavaisen esityksen. Se on showpisnestä.

Riivatut kameramiehet

Erehdyin viikonloppuna katselemaan Most Haunted-ohjelmaa. Tämän kertaisessa jaksossa vierailtiin taas jossain kartanossa. Ohjelman loppupuolella odoteltiin aaveita pimeässä Tuttu nainen oli mukana porukassa (nimestä ei muistikuvaa). Nainen on kameran keskipisteessä, lähikuvassa. Nainen pelästyy jotain ja parkaisee. Hän tunsi, että joku tarttui takaapäin alhaalta jalkaan.

Minä jäin pohtimaan kuinka tyhmiä ohjelman tekijät oikein luulevat yleisön olevan.

Parkaisevan naisen takaa, _alhaalta_, nousee kameramies, joka oli pois näkyvistä kuvakulman takia. Hän on aivan naisen vieressä ja ottaa hänet lohduttavaan halaukseen.

1) Nainen tuntee kuinka joku tarttuu takaapäin reiteen.

2) Naisen takaa nousee esiin mies.

3) ???

4) Voittoa.

Mysteeri on ratkaistu.

Muutenkin sarjassa tapahtuvat paranormaalit asiat ovat vain rasittavia. Samaisessa jaksossa "meedio" Derek Acorah joutui hengen riivaamaksi. Joko vaeltava henki oli edellisessä elämässä ylinäyttelijä, tai sitten Derekillä on vielä hiomista tempussaan.

Toinen vavisuttama kokemus liittyi lautaseen, joka lensi pöydältä lattialle. Mutta yksikään kamera ei tietenkään saanut taltioitua tapahtumaa. Harmi.

YLE Teema: Meitä vedätetään!

Luultavasti katselemisen arvoista ohjelmaa Teemalta, klo 22:25.

Meitä vedätetään!

Alasdair Jeffrey paljastaa, miten herkkäuskoisia kuluttajia nykyisin narutetaan. Tänään Jeffrey ja hänen tiiminsä tutkivat pullovettä, kristalliparannusta, energialaastareita ja halpamatkan todellista hintaa. Osa 1/4.

Tämä on brittiversio Penn & Tellerin Bullshit-sarjasta.

Tänään Jeffrey käsittelee energialaastareita, mutta saanen huomauttaa, ettei jaksossa mitenkään kumota BioQuantumVibrationPatch 2009 v. 2.0 laastarin tehoa.

Telepaattinen viesti

Sain viikonlopun aikana telepaattisen viestin. Ota selvää Maitreyasta. Tottelin ääntä. Ja taas edessäni on mitä omituisin huuhaailmiö.

Maitreya on mestarimainen opettaja. Hän hallitsee maailmankaikkeuden salat. Sopivasti tämä opettavainen tietoisuus kommunikoi yhden miehen kautta: Benjamin Creme. Creme oli alusta lähtien taiteellinen sielu. Modernit teokset koristavat useampaa galleriaa. Hän oli mukana 50-luvulla perustetun ufokultin toiminnassa, mutta lähti lätkimään erimielisyyksien takia. Kyseinen paikka oli Aetherius yhteisö. Aetherius ansaitsee oman bloggauksensa, sillä he käyttävät tieteellistä rukouspatteria. Mutta siitä lisää ensi vuonna.

Benjamin Creme oli kiinnostunut myös filosofiasta. Enimmäkseen sieltä harvinaisemmasta päästä, sillä mm. teosofia teki Cremeen vaikutuksen. Hän alkoi ajatella, että planeetallamme on Mestareita. Nämä mestarit ovat täydellisiä yksilöitä, jotka ovat osa Taivaan suunnitelmaa. Kaikki tietenkin miehiä, sillä eihän naisista ole tällaisiin täydellisyyttä vaativiin hommiin. Pian Creme väitti, että yksi näitä mestareista oli ottanut häneen yhteyttä. Viestin mukaan mestareiden opettaja - Maitreya - saapuisi 20 vuodessa Maahan. Ja kas, Cremellä olisi joku tärkeä osuus tulevassa tapahtumassa. 70-luku meni treenatessa tulevaa koitosta varten. Creme ei halunnut tuottaa pettymystä. Maitreya itse antoi aina välillä vinkkejä. Ensimmäisellä USA-kiertueella vuonna 1980 hän veti jo suuria yleisöjä. Kiertueiden tarkoitus oli valmistaa ihmiskuntaa Maitreyan tulemiseen. Maailmankiertue varmisti, että moni kuuli miehen sanomaa. Cremeä haastateltiin radioon, televisioon ja sanomalehtiin. Pientä kohua nousi Luciferiin liittyvistä kommenteista. Creme ei ylistänyt Saatanaa, vaan muistutti, että termit ovat menneet ihmisiltä sekoisin. Lucifer liittyy valoon, eikä pahuuteen. Pian tietyt kristilliset järjestöt varoittelivat Cremestä ja tämän saatanallisista juonista.

Creme on opettanut monia asioita. Hän on mm. varmistanut Maitreyan kautta, että torinon kääreliina on ihka aito jälki Jeesuksesta. Maitreya on "varmistanut" samalla tavalla muita ihmeitä. Creme on myös sitä mieltä, että intialainen pedofiilisyytöksiä pakoileva Sai Baba - joka on ehkä enemmän tunnettu guruna tai jumalana - on Mestareiden joukossa. Tai ehkä jopa Kristuksen arvoinen mestari.

Olennaisin opetus liittyy Maitreyan saapumiseen. Tieto saapumisesta kun ilmoitetaan television kautta, ympäri maailmaa. Jos ei satu olemaan television äärellä kyseisenä hetkenä, niin tieto lähetetään myös telepaattisesti. Ehkä Maitreya on lisännyt sähköpostit ilmoituskeinoihinsa.

Creme ilmoitti saapumisen olevan käsillä jo 1982. Hän laittoi ilmoituksia lehtiin. New Age-ryhmät olivat innoissaan. Jostain enigmaattisesta syystä ilmoitusta ei tullut, tai sitten televisiosta tuli jotain parempaa katseltavaa. Creme osasi pelastaa tilanteen tutulla selityksellä; "hetki ei ollut oikea." Maitreyan mielestä ihmiset eivät olleet valmiita. Onneksi Maitreya on antanut varmoja vihjailuja tulevasta. Viime vuosina Hänet on voinut aistia "magnetisoituneesta vedestä."

Jos tämä on ensimmäinen kerta kun kuulet koko tyypistä, niin Maitreyan saapumista saa vielä odottaa monta vuotta.