Infosota: Venäjä ei sotinut Ukrainassa 2014

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut kymmenen vuotta. Nettikinastelujen ohessa huomaan aina silloin tällöin, että joku toistaa vuosia sitten vääräksi todettua potaskaa. Virheellinen väite on yksinkertainen: Venäjän joukkoja ei ollut sotimassa Ukrainan rajojen sisällä 2014-2021 välisenä aikana. Väitteellä yritetään luodu valheellista kuvaa, jossa Venäjä ei olisi muka aktiivisena osapuolena taisteluissa Ukrainan armeijaa vastaan ennen helmikuu 2022 tehtyä avointa isoa hyökkäystä.

Väite on helppo ymmärtää. Ja vielä helpompi todeta vääräksi. Venäläisiä sotilaita soti Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. Joskus väitettä yritetään tukea väittämällä, ettei Etyj-tarkkailijoiden raporteissa ole mainintoja venäläisistä sotilaista. Väitteen esittäjien harmiksi ne raportit ovat kaikkien luettavissa netissä OSCE.org sivustolla.

Aloitan vyyhdin aukomisen Venäjältä tuoduilla panssarivaunuilla ja muilla raskailla aseilla. Selkein todiste Venäjältä tuoduista uusista aseista on TOS-1 moniraketinheitin, jonka Etyj-tarkkailijat näkivät syyskuussa 2015 Ukrainan puolella rajaa.

On 26 September the SMM observed at least 36 tanks (type unknown) at the training area in “LPR”-controlled Kruhlyk (31km south-west of Luhansk). A day earlier the SMM spotted at the same training area one heavy multiple launch thermobaric rocket system (TOS-1 Buratino, 220mm).

Venäjän armeijan käyttämiä uudempia T-90A taistelupanssarivaunua havaittiin Ukrainassa. Niitä ei koskaan ollut Ukrainan käytössä, koska Venäjä ei koskaan myynyt sellaisia Ukrainalle. Täten on helppo päätellä mistä ne tupsahtivat Itä-Ukrainaan.

Ukrainassa käydyn Ilovaiskin taistelun jälkimainingeissa vuonna 2014 havaittiin, että siellähän on tuhoutuneena venäläisten modernisoituja T-72 taistelupanssarivaunuja joita ei ole myyty muille maille. Kuitenkin niitä löydettiin Ukrainan puolella rajaa!

Minskin sopimusten neuvotteluissa erikseen mainittiin, että Tornado-S raketinheittimet olisi myös vedettävä pois rintamalta. Ukrainalla ei ollut Tornado-S raketinheittimiä käytössään. Ne olivat Venäjän armeijan uusia leluja, jotka otettiin käyttöön vuonna 2014. Mistä ne olivat saapuneet Ukrainan puolelle rajaa?

Tarkkaavainen lukija huomaa tässä vaiheessa, että minä olen luetellut vain Venäjän armeijan kalustoa. Enkä ollenkaan sotilaita.

Oletetaan, että Itä-Ukrainassa sotivat ukrainalaiset separatistit oppivat kirjekurssilla pikakoulutuksena miten käytetään Venäjän armeijan uusimpia taistelupanssarivaunuja ja raketinheitinjärjestelmiä. Äärimmäisen hoiperteleva olettamus, mutta mennään sillä eteenpäin.

Kaiken tämä lisäksi Ukrainan rajojen sisäpuolella havaittiin venäläisiä sotilaita. Ensimmäisiä heistä jäi vangeiksi Ukrainan puolella rajaa syksyllä 2014. Selityksenä vangeilla oli eksyminen rajalla. Ilmansuunnat voivat olla haastavia jos sotilaille ei ole annettu pätevää koulutusta.

Venäläisiä sotilaita haastatellaan myös Silminnäkijät - Taistelu Ukrainasta kirjassa. Kirjoittaneet Timo Hellenberg ja Nina Leinonen. Näistä kahdesta Leinonen oli toimittajana Itä-Ukrainassa, kun "separatistit" alkoivat sotimaan. Leinonen näki ja kuvasi niitä tunnuksettomia vihreitä rekkaletkoja jotka tulivat Venäjältä tuomaan avustuksia Donetskin siviileille. Rekat vetivät peräkoukuissaan myös tykkejä. Hän haastattelee separatisteja, joiden joukosta löytyy Venäjältä Ukrainaan saapuneita sotilaita. He tietenkin virnuillen sanovat olevansa vapaaehtoisia. Leinonen tapasi myös Janus Putkosen kun Janus oli vasta aloittamassa uraansa Donetskissa. Putkosen päähän noussut valta alueen lehdistöasioissa oli hauska kohtaus. Suosittelen lukemaan kirjan jos löydät sen jostain.

Venäjän 136. moottoroidun jalkaväkiprikaatin poikia havaittiin seikkailemassaUkrainassa kesällä 2014. Venäläiset sotilaat itse latasivat kuvia reissustaan nettiin. He poseerasivat tiekylttien edessä, koska oli hienoa leuhkia olevansa toisessa valtiossa sotimassa. Tämän nolon tempauksen jälkeen Ukrainaan lähetetyiltä sotilailta yleensä otettiin kännykät talteen ennen reissua, mutta jotkut kuitenkin kiersivät kieltoja jotta voivat soitella kotiin. 

76. laskuvarjorykmentin sotilaita kuoli ja jäi vangiksi Ukrainassa vuonna 2014. 

Yleisen arvion mukaan venäläisiä kävi sotimassa Ukrainassa n. 12 000 sotilaan verran.

Aina kun venäläisiä sotilaita jäi vangeiksi, niin Venäjän armeija totesi heidän olleen vaan vapaaehtoisia entisiä venäläisiä sotilaita sotimassa Ukrainassa. Selitystä tarjottiin kerta toisensa jälkeen.

 Näiden selitysten uskottavuus oli heti kättelyssä olematonta. Eikä uskottavuutta lisännyt Venäjän armeijan jakamat mitalit. Armeija alkoi jakamaan taistelussa ansioitumisesta mitaleita sotilailleen vuosina 2014-2016. Mitaleja jaettiin aina enemmän heti sen jälkeen, kun Ukrainassa oli käyty isompia taisteluja "separatisteja" vastaan.

Viimeisenä makupalana luettavaksi hieno US Army War College Quarterly paperi. Kertoo siitä miten Venäjän erikoisjoukot aktivoituvat Ukrainassa heti Janukovytšin tultua valtaan 2010. Spetsnazin joukkojen operaatioista Ukrainassa on myös tietoa tuolla paperissa. Venäjän GRU upseeri jäi ensimmäisen kerran vangiksi 2014. Tämä tapaus johti vankienvaihtoon Ukrainan ja Venäjän välillä.

The first GRU operative was arrested on Ukrainian soil by the Ukrainian security service SBU in March 2014. He was arrested together with three others while gathering intelligence on Ukrainian military positions on the Chongar Peninsula just north of Crimea. His name was Roman Filatov, and he admitted to being an officer of GRU.

As a result of a personal deal between Russian Minister of Defense Shoigu and head of the Ukrainian presidential administration Serhiy Pashynsky, Filatov was sent back to Russia in exchange for Ukrainian Kontr-Admiral Serhii Haiduk and eight others then held hostage by the new Crimeanauthorities.

Emme voi aina tietää miksi joku erehtyy väittämään, ettei venäläisiä sotilaita ollut Ukrainassa 2014 lähtien. Voimme ainoastaan todeta, etteivät he tiedä yhtään mitään sodan tapahtumista.

Climate The Movie

Planeettamme ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa nousuaan. Ilmaston keskilämpötila jatkaa nousuaan. Helle-ennätyksiä tehdään kiihtyvällä tahdilla. Ilmastosta keskusteltaessa ääneen pääsevät myös ne, joiden mielestä näissä havainnoissa ei ole mitään panikoimisen arvoista.

Tänä vuonna julkaistiin Climate: The Movie (Cold Truth) dokumenttielokuva. Kyseessä on Martin Durkinin uusin elokuva ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä debaatista. Se on jatkoa Durkinin vuonna 2007 tehdylle The Great Global Warming Swindle elokuvalle. 17 vuotta myöhemmin Durkin haastattelee samoja asiantuntijoita kuin edellisessä elokuvassaan: Richard Lindzen, John Clauser, Henrik Svensmark, Patrick Moore, Willie Soon. Päivitetty ja ajankohtaisempi elokuva on varmasti parempi jokaisella osa-alueella. Kuitenkin elokuvan katselun jälkeen tuli selväksi, että se sisältää runsaasti korjattavaa.

Climate: The Movie elokuvan keskeisin sanoma on lyhennettävissä kolmeen kohtaan.

1) Ei ole havaittu oikeaa lämpenemistä, koska mittaukset tehdään väärin

Lämpösaarekeilmiö tarkoittaa tässä yhteydessä, että mitattu lämpö on noussut kaupunkien laajentumisen seurauksena. Mittausasemat ovat paikoissa, joissa ympäristön asfaltointi ja vastaava rakentaminen nostavat mittaustuloksia. Tietenkin nämä on otettu huomioon ja kalibroitu ilmastotutkimuksessa. Niiden lisäksi mittausasemia on maaseudulla, vuoristoissa, jne. Kaukana kaupungeista. Climate: The Movie esittää yksinkertaistettua käyrää maaseudun mittausasemien tuloksista, jonka perusteella lämpötilat eivät edes ole nousseet merkittävästi 1940-luvulta nykyisiin lämpötiloihin. Mutta ilmastotutkimuksen akateemisissa papereissa on tarkempia käyriä, joista näemme miten maaseudun ja kaupunkien lämpötilat ovat nousseet. Vielä tärkeämpi vertaus on mahdollista tehdä vertaamalla lämpötilapoikkeamia maailmankartalta. Suurimmat poikkeamat lämpenemisen suuntaan havaitaan alueilla, joissa ei ole kaupunkeja. Näitä tuloksia ja vertailuja ei näytetä elokuvassa. Katsojien annetaan ymmärtää, etteivät mittaustulokset täsmää oikeita lämpötiloja.

Toinen yritys lämpenemisen mitätöimisessä tehdään satelliittimittausten kautta. Haastateltava fyysikko William Happer toteaa mittareiden näyttäneen hurjaa lämpenemistä, kunnes ilmastotieteen maineen pelastamiseksi keksittiin satelliitteilla tehdyt mittaukset. Ne olivat parempi ja mittausasemista riippumaton keino selvittää ilmaston lämpötila. Kaupunkien lämpösaarekkeet eivät vaikuttaisi niihin samalla tavalla. Elokuva ei näytä mitä 1979 vuonna alkaneet satelliittimittaukset kertoivat. Myös ne ilmoittivat lämpenemisen jatkuvan samaan tahtiin kuin maankamaralla sijainneet mittausasemat. Katsojalle jää helposti sellainen vaikutelma, että satelliittien antamat tulokset olisivat ristiriidassa maa-asemien tulosten kanssa.

2) On havaittu lämpenemistä, mutta se on vain hyvä asia ihmiskunnan kannalta

Lämpenemistä ehkä tapahtuu. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, sillä se johtuu pikku jääkaudesta toipuvasta ilmastosta. Katsojille esitellään lämpötilakäyrää, jossa keskiajan lämmin kausi edeltää pientä jääkautta. Keskiajan pimeä kylmäkausi edeltää lämmintä kautta. Kaikkia näitä edeltää Rooman lämmin kausi. Näin näytetään miten paljon lämpötila on vaihdellut ihmiskunnan historian aikana. Keskiajalla oli jopa lämpimämpää kuin nyt, joten miksi panikoida tämän vuoden lämpöennätyksistä?

Katsojille ei kerrota, että käyrä ei oikeasti näytä nykypäivän lämpötilamittauksia. Elokuvassa käyrän lähdeviite on Ljungqvist, 2000. Sen perusteella käyrä olisi jatkunut 1999 vuoteen asti. Climate: The Movie käyttää omaa versiotaan, jossa käyrä päättyy 1950-luvulle. Loput lämpenemisestä on vain pyyhitty pois elokuvaa varten. Jos käyrään lisättäisiin myös 1999 vuoden jälkeiset mittaukset, niin pääsemme selkeästi korkeampiin lämpötiloihin kuin milloinkaan keskiajalla olisi mitattu.

Elokuva esittelee myös sivilisaation alkuaikojen ihanteellisen holoseenin ilmasto-optimin, jonka ansiosta elämä oli antoisaa. Katsojille ei näytetä, että viime vuosikymmenen lämpötilat ovat jo korkeammalla kuin milloinkaan aikaisemmin holoseenin aikakaudella.

3) Havaittu lämpeneminen ei johdu hiilidioksidista.

Elokuva ohittaa täysin ilmastotutkimuksessa käytetyt periaatteet hiilidioksidin osuudesta ilmaston lämpötilan säätelijänä. CO2-kaasun pitoisuuden kerrotaan olevan niin olemattoman pieni, ettei se voi vaikuttaa kuten ilmastotutkimus väittää. Vain 0,04 prosentin osuus ei kykene säätelemään ilmastoa niin paljon. Perusteluna käytetään ilmastohistorian tuloksia. Elokuva väittää, että lämpötilat ovat nousseet ennen CO2-pitoisuuden nousua. Joten CO2 ei ole voinut aiheuttaa lämpenemistä. Katsojille ei kerrota useista tutkimuksista, joissa on nimenomaan havaittu kolmen suurimman jääkauden olleen seurausta CO2-pitoisuuden selkeästä laskusta. Joista kaksi viimeistä jääkautta päättyivät, kun CO2-pitoisuus nousi.

Nobelvoittaja John Clauser kertoo näkemyksestään lämpötilamuutosten aiheuttajasta. Clauser on puhunut pilvipeitteen muutosten olevan lämpötilan nousemisen takana. Hän kertoo pilvipeitteen vaikutuksen olevan sata kertaa vahvempi kuin CO2:n vaikutukset. Mitä enemmän pilviä sitä enemmän ne heijastavat lämpöä avaruuteen. Joten viilentyminen johtuu pilvien runsaudesta ja lämpeneminen johtuu niiden vähyydestä. Jokainen voi todeta tämän itse kuumana päivänä, kun pilvi peittää auringon. Tunnet miten ympärilläsi viilenee. Pilvipeitteen muutokset taas johtuvat kosmisen säteilyn muutoksista, kun tähtijärjestelmämme kiertää ympäri galaksia. Clauserin ja kumppaneiden puheissa on yksi selkeä ongelma. Satoja miljoonia vuosia kestävä kierto galaksin sisällä on aivan eri aikaskaalaa kuin nykyinen mitattu lämpeneminen. Eikä sillä ole väliä pilvien lämpövaikutuksen kannalta. Pilvipeite myös sitoo sen alta tulevaa lämpösäteilyä. Siksi yöllä on lämpimämpää, jos taivas on pilvien peittämä. Pilvien vaikutus on sekä viilentävä että lämmittävä. Ja ne käytännössä tasaavat toisensa. Tätä ei vain kerrota katsojille.

Vaihtoehtoiset selitykset lämpötilan nousulle perustuvat sykleihin, jotka eivät täsmää mitatun nousun tahdille. Hiilidioksidipitoisuuden nousu täsmää paremmin lämpötilan nousun kanssa.

Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on aina sallittavaa ja suositeltavaa. Se ei tarkoita, että keskustelussa toistetaan vuosia sitten kumottuja väitteitä tai selkeästi puutteellisia käyriä. Yksi elokuva voi sisältää valtavan määrän väitteitä, joista jokainen vaatii pitemmän selvityksen niiden virheiden korjaamiseksi. Siksi olisikin hyvä, jos jostain löytyisi ajankohtainen ja päivitetty apukeino pätevän tutkimustiedon etsijälle.

Kirjoitus oli alunperin Skeptikko 2024-3 lehdessä.

Loppuun laitan lisäyksenä uuden Our World is on Fire elokuvan.

 

 

Natsisympatiat nousussa

 Tucker Carlson jatkaa seikkailujaan erikoisten juttujan maailmassa. Miestä ei missään nimessä voi syyttää journalismin tekemisestä. Hän keskittynyt esittelemään erikoisesti ajattelevien ihmisten juttuja. Eikä vaivaa heitä kriittisillä kysymyksillä tai osaa älyllisesti hastaa esitettyjä asioita. Ilmiö toistu erittäin näkyvällä tavalla, kun hän rupatteli kahden tunnin verran Darryl Cooperin kanssa ohjelmassaan. Cooper on saanut mainetta natsi-Saksan maineen kiillottamisesta. Toinen maailmansota pyöritellään hänen puheissaan Winston Churchillin vastuulle. Aatu olisi vain halunnut vahvistaa Eurooppaa Neuvostoliiton uhkaa vastaan, mutta katala ja alkoholisoitunut Winston pakotti Saksan sotimaan kahdella rintamalla! Juutalaisetkin kuolivat keskitetyssä leiritoiminnassa vain sen takia, ettei saksalaisilla ollut sodan aikana tarpeeksi keinoja pitää heistä huolta. Harmillista!

Carlson vain kuuntelee kiltisti ja hämmästelee Cooperin puheita. Episodin seurauksena jotkut ihmettelivät ääneen miksi Tucker antoi areena natsisympatioita omaavalla miehelle. Mutta eihän sellainen ole harvinaista siellä oikeiston folioisemmassa päässä. Siinä missä vasemmiston puolella ihaillaan ja selitellään Neuvostoliiton ja Stalinin tekosia parhain päin, on vastaavaa valoisampaa historian tulkintaa luonnollisesti kaikissa poliittisissa suuntauksissa.

Tänä kesänä tällaiset jutut näyttävät ottavan vauhtia ja uusiokierroksia ympäri internettiä. Uusimmassa Skeptikko-lehdessä kirjoitin erään harvinaisemman juutalaisvastaisen salaliittoteorian uudesta lämmittelystä. Kas näin!

Siionin viisaiden pöytäkirjat on eräs tunnetuimmista kirjallisista väärennöksistä ihmiskunnan historiassa. Venäjän keisarikunnan salaisen poliisin tekele oli kopioitua ja hieman muunneltua tekstiä aikaisemmasta vuonna 1864 julkaistusta satiirisesta pamfletista. Vuonna 1905 julkaistut pöytäkirjat kertoivat kamalasta juutalaisten salajuonesta. He aikoivat tuhota länsimaisen maailman. Kristilliset arvot ja valtajärjestelmät romahtaisivat Euroopassa, kun kulisseissa edistettäisiin korruptiota, pornografiaa ja materialismin arvoja. Pöytäkirjat tehtiin luultavasti pönkittämään tsaarin valtaa, kun sen lietsomalla mielialalla vastustettaisiin vallananastajia ja vallankumouksia. Antisemitismin polttoaineena pöytäkirjat painettiin kierrätettävksi yhä uudelleen muka aitoina. Nähdäänpä niitä levitettävän aitoina tänäänkin joissain internetin sopukoissa.

Pöytäkirjoista ilmestyi vähemmän tunnettu uudempi versio. Turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa kasaarit on jäänyt historian havinaan. Kasaarien tarina on jäänyt erittäin puutteelliseksi. Tuota puutetta on täytetty rajulla spekulaatiolla. 700- ja 800- lukujen käänteessä kasaarien parissa tapahtui kääntymistä juutalaisuuteen. Kulttuurillinen vaikutus on jäänyt tuntemattomaksi.

Aškenasijuutalaisten ja kasaarien yhteyttä spekuloitiin ahkerasti juutalaisten sukuhistoriaharrastajien parissa 1970-luvulta lähtien. Geenitutkimuksen avulla päästiin vihdoinkin selvittämään olisiko ns. kasaari-hypoteesi paikkansapitävä. DNA paljasti, ettei aškenasijuutalaisten ja kasaarien välillä ollut sukupuun oksia.

Antisemitistien ja holokaustikieltäjien parissa tehtiin aivan toisenlaisia päätelmiä. Arthur Koestler kirjoitti, parapsykologian harrastamisen lomassa, Kolmastoista heimo kirjan 1976. Koestlerin ideana oli poistaa rasistinen antisemitismi todistamalla, etteivät eurooppalaiset juutalaiset olleet oikeasti seemiläisiä. Kirjan fanit kuitenkin väittivät aškenasijuutalaisten olevan vääriä juutalaisia, jotka polveutuivat kasaareista. Eiväthän aškenasijuutalaiset täten olleet edes juutalaisia. Siksi antisemitistejä ei saisi väittää juutalaisvastaisiksi, vaikka he jatkoivat perinteistä antisemitismiään. Keskustelu voi parhaimmillaan kuvata hämmentäväksi. En suosittele sitä heikkohermoisille.

Samat piirit keksivät myös kasaarien hallitsijoiden olleen juutalaisia. Hallitsijat olivat läpeensä seksuaalisesti moraalittomia ja turmelivat omat sekä ympäröivät heimot. Varmat todisteet puuttuivat, mutta spekulaatiolla sai aikaan hurjia tarinoita mm. eläimiin sekaantumisesta tai babylonialaisesta rahamagiasta. Tarina muovautui ns. kasaarien mafia nimiseksi salaliittoteoriaksi.

Tämän vuosituhannen puolella tarina pysyi pinnalla vain pienten kanavien puheissa ja suljetuissa keskustelupiireissä. Kunnes 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Telegram-sovelluksiin ilmestyi selityksiä hyökkäykselle. Yksi niistä perustui kasaarien historiaan nykyisen Ukrainan alueella. Väitteiden mukaan rappioituneiden kasaarien hallinta jatkuu vieläkin modernin Ukrainan kulisseissa. Venäjä nähdään Ukrainaa puhdistavana vastavoimana, joka vapauttaa kansan demoniselta vainolta. Klassiset uhkakuvat juutalaisista hallitsemassa maailmaa on saatu kohdistettua Ukrainaan. Kovin moni ei välitä siitä, että samoilla kanavilla toistellaan Ukrainan olevan myös natsihallinnon alaisena. Joka on se yleisempi valhe, jota perustellaan mm. Azov-joukoilla. Kasaarimafia on niin ovela, että se kykenee manipuloimaan Ukrainaan natsihallinnon, pakottaa Venäjän hyökkäämään Ukrainaan ja samalla rampauttaa länsimaiden talouden. Se myös pyrkii tuhoamaan Iranin valtiona. Sekä aiheuttaa kriisin Gazassa. Lisäksi he suorittavat dna-manipulaatiota ja riivauksia vihollisheimojen parissa. Esitetyt väitteet vaihtelevat yleisön ennakkoluulojen mukaan. Tärkeintä tarinoinnissa on vyöryttää syyllisyyttä Ukrainan harteille maailman turvallisuuspoliittisista ongelmista. Useita tunteja kestävät luennot aiheesta ovat kaikkien katseltavissa mm. Youtubessa.

Heinäkuussa tarinatuotiin isomman yleisön eteen. Yhdysvaltalainen poliittinen kommentaattori Candace Owens on päässyt USA:n tv-persoonien top-100 listalle. Hänellä on yli viisi miljoonaa seuraajaa Instagram-palvelussa ja 2,2 miljoonaa tilaajaa Youtube-kanavallaan. Owensin seuraajat ovat konservatiivisemmasta päästä kansakuntaa.

Owens toisti ohjelmassaan yleisimmät väitteet kasaarimafiasta: kamalat kasaarit hallitsevat nykyistä Ukrainaa, jotta pääsisivät tuhoamaan Venäjän. Ennustan, että vuoden loppuun mennessä Owensia fanittavat toistavat ja jakavat ahkerasti eteenpäin kasaarimafia-salaliittoteoriaan liittyviä videoita. Pienen piirin tiedossa, eli salatiedossa, olleet ideat pääsevät isomman yleisön luettavaksi. Siionin viisaiden pöytäkirjat saisivat uuden päivitetyn version. Toivottavasti olen väärässä.

Jumala-Keisari varjelee, Putin ei.

Lompakolleni äärimmäisen vaarallinen Warhammer harrastus pitää mieleni virkeänä ja lattiani täynnä epämääräistä armeija-sälää. Siinä samalla seuraan miten Warhammer40K pelin suosio lisääntyy hiljalleen vuosi vuodelta.

WH40K maailmassa kaikkein julmimmat sivilisaatiot ovat jääneet pystyyn ja sotivat toisiaan vastaan säälimättömällä tavalla. Mikään osapuoli ei ole "hyvä" vaan kaikkien kaapeista löytyy äärimmäisen julmia tekoja. Ihmiskunnan sukupuuttoa vastaan epätoivoisesti taisteleva Imperiumi on kaikista hallintomuodoista julmin, umpimielisin ja vainoharhaisin. Sen estetiikka on goottista synkistely scifiä. Panssarivaunuja ja sotalaivoja koristellaan Kultaisella valtaistuimella (kuolleena) istuvalle Jumala-Keisaria ylistävillä viesteillä ja lipuilla. Aseita siunataan teknopappien hymneillä ja pyhillä öljyillä. Ja niihin liitetään vahasineteillä pergamentteja (purity seals), joihin on kirjoitettu rukouksia ihmiskunnan vihollisten tappamisesta ja siunauksia tuhotehon nostamiseksi.

Avaruusaluksen komentosilta uudessa Space Marine 2 videopelissä

 Ei siis mikään yllätys, että pelin suosio on selkeästi lisääntynyt myös Venäjällä.

Venäjän kirkoissa siunataan Warhammer40K Imperiumin armeijoista tuttuja "puhtaussinettejä". Ortodoksikirkon versioiksi muokattuina. 

 

Niissä käytetään psalmi 90 tekstiä, joka sopii mainiosti suojaloitsuksi. Eivätkä tällaiset Warhammerista lainatut suojaloitsut ole ainoita vaihtoehtoja henkeään ja sieluaan varjeleville shoppailijoille. Useita käsintehtyjä riimuja ja talismaaneja on tarjolla rintamalle lähteville sotilaille. Niitä myydään ehkä ihan järkevään ruplahintaan. En tiedä kuinka suuri kysyntä niillä oikeasti on venäläisten juoksuhaudoissa.

 Ukrainassa siunataan sotilaiden käyttämiä luotisuojapaneeleja. Paneelin pelastettua sotilaan hengen siihen on tehty ikonimaalaus. Näistä paneeleista tulee Art Armor projektin taidetta.

9/11 on täällä jälleen kerran taas yhä uudelleen

Syyskuun 11. päivä tarkoittaa vuosipäivän kunniaksi tehtyä bloggausta siihen liittyvistä salaliittoteorioista. Olisiko tänä vuonna tarjolla jotakin uutta?

 Tein perinteisen pikaselauksen eri hakusanoilla. Eikä vastaani ryöminyt uusia meemejä. Enemmän näyttää siltä, että nykyinen nuoriso löytää ensimmäistä kertaa ne ensimmäiset salaliittoteoriameemit ja toistaa niitä eteenpäin. Klassikko kierrätyksessä ovat esim. ne leikatut teräspalkit jotka leikattiin romahduksen jälkeisissä talkoissa. Meemeissä teeskennellään ettemme tiedä kuka palkit leikkasi.

Näyttää myös siltä, että useat yli kymmenen vuotta sitten vielä pystyssä olleet debunkkaus-verkkosivut ovat... romahtaneet. Skeptikoiden ahkerasti tuottamat tekstit ja videot ovat harventumassa internetissä. Vain kaikkein epätoivoisimmat ja elämästään syrjäytyneet vanhukset jaksavat enää kirjoittaa syyskuun 11. salaliittoteorioista.

Eli tässä blogissa ei koskaan lopeteta WTC/Pentagon salaliittoteorioiden pyörittelyä!

WTC-tornien romahtamisesta on vuosien varrella esitetty vaikka minkälaisia tarinoita. Joissain versioissa väitetään tornien romahtamisen alkaneen rakennuksen kellarikerroksista. Eikä sieltä mistä se näyttää videoiden perusteella alkavan: lentokoneiden törmäyskohdista. Tällainen argumentti toimii vain niin kauan kun ei ajattele miten tuollainen alhaalta alkanut romahtaminen etenisi WTC-tornissa. Jos kellaritason "keskuspilari" pettää, niin se vetäisi pilaria alas koko tornin pituudelta.

 Mark Johsonin Youtube-kanavalla on kooste vähemmän tunnetuista videoista. Sieltä löytyy juuri tällainen näkymä toisesta romahduksesta.

Videolla nähdään 52 minuuttia 40 sekuntia aikamerkin kohdalla tällainen näky. Torni on jo romahtanut useita kymmeniä kerroksia törmäyskohdan kerroksista alaspäin. Mutta katutasolla tornin ovet ovat ehjät. WTC-tornin sisäinen rakenne ei jostain syystä leviä läpi katutason ulkoseinien, vaikka sen yläpuolella olisi teoria mukaan tullut alas useiden kerrosten verran teräsrakenteita.

 

 Loppuun liitän arkistoitavaksi kirjoitukseni Skeptikko-lehdestä vuodelta 2013. VerkkoMedia.org sivuston Vesa Raiskila levitti silloin salaliittoteorioita. Raiskilan teksti on vielä luettavissa WayBackMachinen avulla.

----------------------------------------------------------------------

Elokuun aikana kansalaisjournalismin kansainvälisissä nettijulkaisuissa liikkui mullistava uutinen. Tutkijat olivat vahvistaneet jotakin kiehtovaa suositun väittelyaiheen väittelijöistä: salaliittoteorioita vastaan väittelevät ihmiset ovat fanaatikkoja. Salaliittoteorioihin uskovat ovat heitä älykkäämpiä. Verkkomedia kertoi kansalle tästä uudesta tutkimuksesta:

Virallisiin kertomuksiin uskovat puolustuskannalla – vihamielisesti

Verkkotoimittaja Vesa Raskila käänsi tohtori Kevin Barrettin artikkelin, jossa tarkasteltiin tuoretta What about Building 7? A social psychological study of online discussion of 9/11 conspiracy theories tutkimusta. Michael J. Wood ja Karen M. Douglas suorittivat psykologisen tutkimuksen salaliittoteorioihin liittyvistä internetväittelyistä. Popularisoitu tulkinta tuosta paperista antaisi ymmärtää, että virallisiin kertomuksiin luottavat ihmiset ovat vihamielisempiä kuin virallisia kertomuksia epäilevät. Tutkimus näyttäisi kertovan, että salaliittokommentit ovat syrjäyttämässä tavanomaisia käsityksiä. Valtavirran käsitys siitä mitä oikeasti tapahtui syyskuun 11. 2001 on muutoksen kourissa. Ovatko salaliittoteoriat muuttumassa yleisesti hyväksityiksi käsityksiksi historiasta?

Verkkomedia kuvailee tutkimuksen tuloksia.

Tutkijoiden aineistossa virallisia totuuksia epäilevät kommentit olivat huomattavasti yleisempiä: "2174 analysoidusta kommentista 1459 luokiteltiin konspiratiivisiksi ja 715 konventionalistisiksi." Uutisartikkeleita kommentoivien ihmisten keskuudessa niitä, jotka kantaa ottavissa kommenteissaan eivät uskoneet hallituksen kertomuksia syyskuun 11:nnen ja John F. Kennedyn murhan kaltaisista tapahtumista, oli siis yli kaksi kertaa enemmän kuin virallisia kertomuksia puoltavia. Tämän perusteella salaliittokommentit ovat syrjäyttämässä virallisiin kertomuksiin luottavat kommentit tavanomaisina käsityksinä.

Aineistoon kertyi enemmän virallisia totuuksia epäileviä kommentteja, mutta se ei välttämättä kerro mitään niiden suosiosta koko kansan keskuudessa. Wood ja Douglas keräsivät aineistonsa uutisten kommenttiketjuista vuonna 2011. Syyskuun 11. iskujen kymmenvuotispäivänä monet uutistoimistot kertasivat dramaattisia tapahtumia. Niissä nimimerkkien takaa kirjoittavat ihmiset ilmaisivat mielipiteitään terrori-iskuista, Al-Qaidasta, World Trade Center -rakennuksien tuhosta, ja monesta muusta salaliittoteorioihin liittyvistä asioista. Valitut uutissivut olivat ABC News, CNN, The Independent ja Daily Mail. Eri journalistiikan tyylit eri maista antaisivat laajemman katsauksen kommenteista.

Kommentteja oli tietenkin huomattavasti enemmän kuin 2174 kappaletta. Analysoitavien kommenttien ulkopuolelle jäivät kaikki ne kirjoitukset, joissa ei ollut toisten mielipiteiden muuttamiseksi tarkoitettua, asiallista sisältöä. Tutkijoilla oli neljä kriteeriä aineistoon pääsemiseksi:

• Pelkät solvaukset karsittiin pois.
• Kommentti ei saanut olla pelkkää metakeskustelua aiheen vierestä.
• Se ei saanut olla ainoastaan linkki toiselle sivustolle tai Youtube-videoon, ilman omaperäistä sisältöä.
• Kommentti ei saanut olla pelkkää kopioitua tekstiä toiselta verkkosivulta.

Wood ja Douglas kertovat paperissaan miksi kommenteissa oli odotettavissa enemmän salaliittokommentteja. Media ei ole huomioinut heidän kampanjointiaan totuuden puolesta. Parhaimmillaan he ovat uutistoimistoille pelkkä kuriositeetti. Siksi virallisen version vastustajilla on mielestään velvollisuus aktiivisesti paljastaa valheita. Siksi he ovat enemmän esillä uutisten kommenteissa ja kehoittavat massoja heräämään. Wood ja Douglas kuvailevat sitä järkeväksi reaktioksi. Konspiratiiviset kommentoijat uskovat ihmisten elämien olevan pahamielisten voimien hallinnassa, joten totuuden levittäminen on silloin hyvä idea. Tutkijat eivät yllättyneet konspiratiivisten aktiivisuudesta suhteessa konventionalisteihin.

Toisin kuin virallisia totuuksia tukevat kommentoijat, salaliittoteorioita tukevat kommentoijat eivät niinkään pyrkineet esittämään omaa tai tietynlaista teoriaa tapahtumista kuin osoittamaan virallisen kertomuksen vääräksi. Salaliittoteorioita vastustavat kommentoijat sen sijaan toivat enemmän esiin omia selityksiään kuin argumentoivat salaliittoselityksiä vastaan. Tutkimuksen valossa mielikuva omasta totuudestaan vihamielisesti kiinni pitävästä fanaatikosta sopii paremmin viralliseen totuuteen uskoviin kuin salaliittoteoreetikoihin.

Salaliittoteorioita vastustaville ei jää paljon vaihtoehtoja, jos salaliittoteorioiden esittäjillä ei ole tarjolla omaa selitystä tapahtumille. Ei ole yleistä salaliittoteoriaa, jota virallisen totuuden puolustaja voisi kritisoida, jos vastapuoli tyytyy lopulta toteamaan ”esitämme vain kysymyksiä”. Heillä ei ole selitystä josta pitää kiinni tai jota puolustaa kommenteissa.

Konventionalistit eivät yleensä kirjoittaneet kommenteissa virallisen version selitysmalleja. Ne olivat lähes aina valmiina itse uutisissa. Tämän takia tutkimukseen otettavissa kommenteissa jäi konventionalistien viesteistä haaviin enemmän vihamieliseksi luokiteltavia kirjoituksia. Kommenttien valintaperusteiden takia emme voi päätellä miten vihamieliset viestit jakautuvat kaikkien kommentoijien suhteen.

Tutkimuksessa huomioidaan konspiratiivisesti ajattelevien ajatusmaailman perustuvan enemmän epäuskoon, kuin uskoon siitä miten tapahtumat ovat edenneet. Esim. salaliitto WTC-tornien tuhosta ei ollut pelkästään lentokoneiden törmäysten aiheuttama. Siihen täytyi liittyä jonkinlaisia räjähteitä. Miten ja milloin ne asennettiin kenenkään huomaamatta? Siitä ei huolehdita. Virallisesta selityksestä löytyvä ristiriita riittää todistamaan salaliittoteorian oikeaksi. Maailmankatsomus perustuu poikkeavuuksien etsimiseen, ei niinkään selitysvoimaisen teorian rakentamiseen.

Woodilla ja Douglasilla oli omat ennusteensa kommenttiaineistosta. Syyskuun 11. salaliittoteorioihin uskovat olisivat todennäköisemmin uskomassa myös muihin salaliittoteorioihin. Tämä osoittautui pitävän paikkansa. Sen lisäksi tutkijat ennustivat edellisten tutkimusten perusteella, että luottamus olisi harvinaista salaliittoteoroita kannattavien parissa. Samoin edellisten tietojen valossa oli ennustettavissa, että he väittelivät useammin virallista selitystä vastaan kuin esittäisivät vaihtoehtoista selitystä. Yleisin selitys ns. 9/11 totuusliikkeen parissa oli todeta iskujen olleen sisäpiirin tekemä. Yleinen perustelu salaliittoteorian paikkansapitävyydelle oli virallisesta selityksestä löytyvä oikea tai näennäinen virhe. Iskut tapahtuivat joko virallisen selityksen mukaan, tai sitten niiden täytyi olla salaliiton tulos. Selityksiksi tarjottiin myös potentiaalisia tapahtumia. Eräs kommentoija kirjoitti, että jos iskujen takana olisivat oikeasti olleet terroristit, niin USA:n ilmapuolustus olisi ampunut matkustajakoneet alas. Niin ei tapahtunut, joten iskut eivät olleet terroristien tekemiä.

Woodin ja Douglasin tutkimuksesta ei voi vetää niin selkeitä johtopäätöksiä väittelijöistä kuin ns. vaihtoehtomediassa on annettu ymmärtää.

Infosota: Tenet Media ja Moskovan mammona

Ahneus, tuo perisynti. 

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. 

Ja muita sanontoja joiden yhteyden tajuat pian.

Viime viikolla pääsimme nauttimaan autiopaikoilta yhden venäläisen vaikutuskampanjan vaiheita informaatiosodassa. Kampanjalla haluttiin vahvistaa kansakunnan kahtiajakoa, lietsoa vihaa kansalaisten välillä sekä tukea Venäjän narratiivia Yhdysvalloissa. Kampanjan ei tarvitse luoda uusia aiheita, jos se heittää pökköä pesään parhaillaan riitelyä aiheuttaviin aiheisiin.

Skandaalin keskiössä on Tenet Media. Oikeistokommentaattoreiden podcast-lähetyksiä tehtaileva firma oli Lauren Chenin ja hänen aviomiehensä perustama. Se perustettiin etsimällä yhtenäistä oikeistosanomaa julistavia ääniä. Varsinkin sellaisia, jotka olisivat valmiita ottamaan vastaan tiettyjä hienovaraisia ohjeita ohjelmiensa aiheiksi. Heille maksettaisiin esim. 100 000 dollaria viikossa. Yhteensä rahaa virtasi Tenet Medialle hieman alle kymmenen miljoonaa dollaria.

 Yhtiön rahoitus tulikin laittomalla tavalla ulkomailta. Kaksi RussiaToday firman työntekijää (Kostiantyn Kalashnikov ja Elena Afanasyeva) tekaisivat uuden henkilöllisyyden, jonka kautta lähetettiin rahaa kuoriyhtiöiden kautta eräällä amerikkalaiselle mediayhtiölle. Tenet Median työvoiman joukossa pyöri myös tekaistujen henkilöllisyyksien (Helena Shudra ja Victoria Pesti) kautta itse Afanasyeva.

FBI julkaisi syytekirjelmän kaikkien luettavaksi. Erittäin viihdyttävää luettavaa kaikille infosodan faneille. Siinä ei mainita nimeltä Tenet Median perustajia ja heidän palkkaamiaan kommentaattoreita. Nimien sijasta käytetään "Founder-1" tai "Commentator-1" vaihtoehtoja. Näistä tiedoista oli kuitenkin helposti pääteltävissä keitä henkilöt olivat, sillä kommentaattoreiden kohdalla mainittiin myös heidän tiliensä tilaajaluvut. Founder-1 oli Lauren Chen, joka on aikaisemmin kirjoitellut kolumneja mm. venäläiselle RT-sivustolle. Kertomatta seuraajilleen, että RT maksoi hänelle niiden kirjoittamisesta.

Syytekirjelmässä kerrotaan miten venäläisten luoma valehenkilö "Eduard Grigoriann" toimi värväystoimien keulakuvana. Eduard herätti pari kysymystä olemattoman nettijalanjälkensä takia. Siksi hänestä luotiin yksi ympäripyöreä profiilisivu. Se tyydytti Tenet Median palkkalistoille haluavien uteliaisuuden. Eduardin keinotekoinen elämä aiheutti hieman ongelmia, kun hänen elämänrytminsä näytti noudattavan Moskovan aikavyöhykettä Brysselin sijaan. Mutta siihenkin totuttiin. Tässä kohtaa Lauren Chenin viesteissä tehdään selväksi, että hän tiesi rahojen tulevan Venäjältä.

 Tenet Median kautta äänihuuliaan heiluttavat tyypit eivät olleet minulle tuttuja. Kaikki paitsi yksi. Tim "Pipo" Pool on ollut seurannassa ainakin kahden vuoden ajan, kun kuulin miten hän kommentoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hän kommentoi sitä samalla tavalla venäjämyönteisesti kuin esim. Hasan Piker. Poolin kommentointi oli melko samoilla linjoilla kun oikeistopiirien kommentointi oli tuohon aikaan. Tänä vuonna Pool kuitenkin näytti iskeneen isomman vaihteen päälle. Viime kuussa hän suoritti esimerkiksi tällaisen performanssin katsojilleen.

Kerrassaan erikoista pöytää läpsivää käytöstä. Poolin pipo tärisi raivosta, kun hän syytti Ukrainaa maailman suurimmaksi uhaksi, vaati Ukrainan aseavun lopettamista ja kertoi Venäjän ansaitsevan anteeksipyynnön.

FBI:n julkaisemassa syytekirjelmässä mainitaan myös aihevalinnaksi tyrkytettävä  Crocus City -ostoskeskuksessa terroristi-isku. Iskusta pitäisi syyttää Ukrainaa. Vaikka iskun tehnyt Isis kerkisi kehumaan itseään iskun teosta. Lauren Chen välitti ohjeet eteenpäin. Ja pian Tenet Median Benny Johnson puhui tällä tavalla seuraajilleen.

Kommentaattorit sijoittivat tällaista materiaalia sen normaalin amerikkalaisen kulttuurisodan sekaan. Venäläisen rahan virratessa heidän povitaskuihinsa.

Uutisen lähdettyä kiertoon Tenet Median kommentaattorit alkoivat heti selittämään tilannetta. He kaikki olivat uhreja. Venäjän agentit olivat huijanneet heitä, koska eivät olleet kertoneet olevansa venäläisiä. Mutta tuotantoyhtiönä Tenet Median omistajapariskunta tiesi rahoituksen tulevan Venäjältä. Lauren Chenin lähettämissä viesteissä puhutaan heistä nimenomaan venäläisinä. Tenet Median työntekijöillä on vielä mahdollista väittää, etteivät he oikeasti tienneet mistä rahat tulivat. He olivat vain uhreja, joita Venäjä onnistui petkuttamaan rahallaan. Kukaan heistä ei ole vielä ilmoittanut antavansa Venäjän rahoja takaisin, jotta olisivat vähemmän uhreja.

Tim Poolin ja kumppanien fanit ovat esittäneet useita puolustuspuheita. Yleisesti heilutellaan Whatabout-korttia, kun yritetään kääntää huomiota muihin ongelmiin. Useat mainitsevat Israelin vaikuttavan aivan samalla tavalla USA:n median sisältöön. Nämä puolustajat unohtavat kuitenkin, että FBI ei kiinnostunut Tenet Mediasta, koska se sai rahoitusta ulkomailta. FBI kiinnostui, koska rahoitusta tehtiin tekaistuilla henkilöillä ja kuoriyhtiöillä, rekisteröimättä rahoittajia Yhdysvaltojen FARA lakia.

Parhaillaan on menossa pieni historian siivoaminen. Lauren Chenin Youtube-kanana poistui. Hänet on poistettu Yhdysvaltainen oikeistonuorien Turning Point USA verkkosivulta. Tenet Media poistettiin Youtubesta. Tuleva oikeudenkäynti tuo varmasti lisää jänniä paljastuksia siitä mitä muuta kulisseissa tapahtui.

Litteä Maa VS Etelämantereen keskiyön aurinko

Tuhlaan vapaa-aikaani seuraamalla täysin turhanpäiväisiä väittelyjä. Yksi monista suosikkiaiheistani on tarkkailla riitelyä litteän Maan kannattajien ja koko muun maailman välillä. Maan kaarevuus pääteltiin yli tuhat vuotta sitten tähdistä ja Auringon tekemistä varjoista eri leveysasteilla. Havainnot ja päättelyt Maan muodosta olivat toimivia ennen kuin edes tiesimme mitään aurinkokeskeisestä maailmankuvasta. Sen jälkeen aihe jäi itsestäänselvyytensä takia käytännössä unohduksiin. Vasta viime vuosikymmeninä myytti litteästä Maasta on saavuttanut jonkinlaista suosiota. Kiitos internetin useat salaliittofoorumit. Ajatuksena se on onneksi vaaraton.

 Juuri litteän Maan erikoisuus ja keino sovitella täysin päinvastaisia selityksiä keskenään kiehtoo minua. Erilaiset selitykset Maan muodoille ja niiden toimiminen ovat oivia aivopähkinöitä. Samalla oppii kertauksena paljon geometriasta, matematiikasta ja tähtitieteestä. Ne asiat joiden kohdalla ajattelin – arvosanojeni perusteella - aivan muita asioita pulpetin äärellä. Ehkä piirtelin liikaa manga-pimuja vihkooni.

Eräs väittelyn suurista aiheista on hauska. Lapissa havaitaan kesäisin keskiyön aurinko. Vastaava ilmiö on nähtävissä myös Etelänavalla, kun Suomessa on talvi. Tutkimusmatkailija Roald Amundsen kirjoitti siitä päiväkirjaansa. Samoin Etelänavalla työskentelevät duunarit ovat huomanneet ilmiön. Jos kiireiltään kerkiävät katselemaan ikkunasta ulos.

Pannukakun muotoinen Maa edellyttäisi näin toimivan tähtitaivaan näkemisessä toinen toistaan monimutkaisempia selitysmalleja. Jotka ovat ristiriidassa keskenään. Litteän Maan kannattajat ovat enimmäkseen yhtä mieltä siitä, ettei Etelämantereella tapahdu yötöntä yötä. Aurinko ei heidän malleissaan koskaan jää yöksi horisontin päälle, koska heidän mielestään Etelämannerta ei ole olemassa. Se mitä me luulemme Etelämantereeksi onkin valtava jääseinä pannukakun piirinä. Pohjoisnapa on pannukakun keskipiste. Aivot menevät helposti mutkalla, kun miettii miten Auringon liikkeet saadaan sovitettua tällaisiin malleihin.

Pallouden kieltäjät ovat yhtä mieltä siitä, että Etelämantereella havaittu 24 tuntia kestävä kirkas päivä romahduttaisi yleisimmät litteän Maan mallit.

Tänä vuonna tapahtuu järisyttävin koe. Dramaattisesti nimetty Viimeinen Koe eli The Final Experiment on mahdollisuus ratkaista ainakin juuri tämä kiista. Amerikkalainen Will Duffy tarjoaa ilmaisen matkan Etelämantereelle joulukuussa neljäksi päiväksi. Hänellä on mahdollisuus itse havaita ja testata jääkö Aurinko yöksi horisontin päälle vai ei. Mukaan pääsee myös muita osallistujia, mutta heidän on maksettava omat lentonsa.

Etelämantereelle lähtevillä on mahdollisuus tarkkailla päivän pituutta. Ainakin kolme litteän Maan kannattajaa on ilmoittautunut retkelle. Useampi retkelle vartavasten kutsuttu on kieltäytynyt. Vaikka tarjolla on mahdollisuus mullistaa omaa maailmankuvaansa. Nousta litteän Maan yhteisön ikimuistoiseksi merkkihenkilöksi. Jostain syystä sellainen maine ei kiinnosta heitä.

 Odotan retken tuloksia enemmän kuin joulupukin saapumista. Vielä suuremmalla innolla odotan sitä miten osallistujat selittävät pois havaitsemansa keskiyön auringon. Ennakkoon puolustuspuheiksi on keksitty retken olevan alusta loppuun huijausta.