Tanus tutisee ja Some-närkästymistä Pridestä
Pride-viikko on käynnissä. Perinteitä kunnioittaen se on käynnistänyt paheksuntamoottorit ns. vanhoillisten ja perinteitä kunniottavien olentojen parissa. Tämä moottoripärinä muodostaa mölyä, joka leviää myös sosiaalisessa mediassa.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus tunsi tarvetta purkautua Facebookissa:
"Pride 2017 on politiikkaa, ei ihmisoikeuksia".
Tosiasiallisesti pride itse edustaa suurta suvaitsevattomuutta, sanan ja mielipiteen ilmaisun rajoittamista, eri lailla ajattelevien mollaamista ja syrjimistä.
On aivan käsittämätöntä, että niin monet järjestöt ja vieläpä yhteiskunnan viralliset tahot liputtavat sen nimiin. Kokonaisvaltainen ymmärrys on kyllä totaalisti sumentunut.
Jokaisella ihmisellä on ainutkertainen ihmisarvo, kaikki ovat tasa-arvoisia, samalla viivalla, mikä tarkoittaa myös sitä, että jokaisella on myös sanan ja mielipiteen ilmaisun vapaus... Valitettavasti Pride rajoittaa em asiat vain samoin ajatteleville, heidän rajoittunutta aatetta kannattaville. Joka kannattaa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia, ei mitenkään voi kannattaa pridea!
Tyypilliseen tapaansa tuon sortin uskovainen ei vaivaudu esittämään edes yhtä esimerkkiä hänen sananvapautensa rajoittamisesta. He haluavat tuntea itsensä uhreina, joten omasta mielestään he ovat vainon kohteena. Teatterin ylläpito oli heikkoa jo sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyn aikana. Draama uuden avioliittolain kauheuksista oli viihdyttävää jopa minun silmissäni. Lain tultua voimaan teatteri on vielä pystyssä, mutta yleisö on täysin kadonnut.
Jos Tanusta oikeasti vainotaan Priden suunnalta, niin hän kyllä esittäisi sellaisesta esimerkin. Mutta ei esitä, koska hän tietää kirjoittavansa liirumlaarumia. Hän luottaa faniensa hyväuskoisuuteen.
Useat yritykset vaihtoivat myös profiilikuviinsa sateenkaaren värit. Jotkut vaivautuivat ilmaisemaan epämieluisan suhtautumisensa kuviin. Yksi monista on Tokmanni, joka päivitti sateenkaaren värit profiilikuvaansa. Kuvaksessa toivotettiin myös seuraavaa:
Tokmanni kannattaa maailmaa ilman syrjintää ja toivottaa kaikille iloista Helsinki Pride -viikkoa.
Sen profiilikuvan keskustelussa on helmiä. Sellaisia epäsymmetrisiä alemman tason jämähelmiä. Nuo helmet eivät tykkää syrjinnän vastustamisesta. Selailin niitä läpi. Verkkokalvoilleni syöksähti jopa minut yllättävä väärinkäsitys.
Annika Mikkola: Käsittääkseni kauppaketjut eivät saa ottaa kantaa poliittisiin asioihin niin ihmettelen kyllä miten tämän kannatus voidaan näyttää julkisesti?
Mikä on saanut aikuisen ihmisen luulemaan, etteivät firmat saa kommentoida poliittisia asioita? En olisi koskaan arvannut jonkun olettavan tuollaista.
Iloitsen suunnattomasti siitä, että useat firmat osaavat ja uskaltavat nykyään olla avoimesti pinkin rahan houkuttelemana myös Priden puolella. Nykyään Helsingissä on enemmänkin poikkeavaa jättää
sateenkaariliput pois mainonnasta.
22 comments:
Harmi vaan, että sateenkaari julkisuudessa yhdistetään nykyään lähes poikkeuksetta sukupuolivähemmistöihin ikäänkuin heillä pelkästään olisi patentti sen käyttämiseen. Aikaisemmin, vain jokin aika sitten, se yhdistettiin ne. New Age-liikkeeseen, mutta ei vissiin enää. Myös erään kirkon lasimaalauksessa kuvattuna ollutta sateenkaarta oli joku ihminen paheksunut, kun se muka hänen mielestään oli liputtanut homojen yms. puolesta, vaikka se on myös kristillinen symboli.
Hahaa, sadekuuroisena päivänä täytyy tuollaisten ihmisten pitää silmät kiinni, kun taivas ja koko luomakunta liputtaa homojen yms. puolesta :D
Oikeastaan sateenkaari taivaalla liputtaa kaikkien ihmisten puolesta ja voisi olla muistutus, ettei sukupuolivähemmistöillä ole mitään yksinoikeutta sateenkaareen omana tunnuksenaan.
Minun on jokseenkin vaikea nähdä yksinomaan vasemmistolaisena SJW-liikkeenä marssi ja puistojuhla, johon osallistuivat mm. puolueina Kokoomus, RKP, Keskusta ja Vihreät ja kaikista mainituista puolueista sekä toki myös vasemmistopuolueista valtakunnantason poliitikkoja.
En ymmärrä sitäkään, miksi ihmiset eivät vapaassa demokratiassa ja sanan- ja kokoontumisvapauden vallitessa saisi ilmaista identiteettiään valitsemallaan rauhanomaisella tavalla. Jos tänäkin vuonna kulkueeseen osallistui useita kymmeniä tuhansia henkilöitä, vaikuttaa siltä, että tapahtumalle on kysyntää.
Tietenkään mikään yksittäinen kulkue ei voi koskaan edustaa aivan kaikkia seksuaalivähemmistöön kuuluvia. Jos jotkut vähemmistöläiset eivät koe kulkuetta omakseen, heillä toki on oikeus vaikka järjestää oma kulkue.
"Minun on jokseenkin vaikea nähdä yksinomaan vasemmistolaisena SJW-liikkeenä marssi ja puistojuhla, johon osallistuivat mm. puolueina Kokoomus, RKP, Keskusta ja Vihreät ja kaikista mainituista puolueista sekä toki myös vasemmistopuolueista valtakunnantason poliitikkoja."
Kun katsoo netissä kuvamateriaalia tämänvuotiselta Pridelta, yleisimpänä ja parhaiten edustettuina siellä ovat Piraattipuolueen, Suomen Antifan, Demarinuorten ja muiden vastaavien tunnukset ja muita siellä on huomattavasti vähemmän. Puolueena Vihreitä on verrattu vesimeloniin: sisältä punainen ja päältä vihreä. Kuten muutkin SJW-tapahtumat, Pride linkittyy nimenomaan vasemmistoliberalismiin ja siksi kaikki sellaiset puolueet, joilla on edes jonkinlaisia yhteyksiä liberalismiin, voivat ajatella sinne osallistuvansa. Valtakunnantason poliitikoita voivat olla esimerkiksi Jaana Pelkosen kaltaiset julkkiskansanedustajat, joiden poliittinen kanta ei ole täysin selkeä ja jotka voisivat periaatteessa koska tahansa loikata johonkin vasemmistopuolueeseen.
Eli jos oletetaan, että meillä on tällainen vuosittainen mielenosoitustyyppinen tapahtuma, joka kerää ihmisiä kaikkialta poliittiselta kentältä Piraattipuolueesta Keskustaan ja jonka tavoitteista periaatteessa kaikkien ajatellaan olevan jo valmiiksi samaa mieltä, niin minkä puolesta tässä silloin marssitaan? Eikö ole hassu ajatus järjestää marssi tai mielenosoitus sellaisten asioiden puolesta, joita kaikki jo kannattavat? Muuten voisi marssia joka vuosi myös naisten äänioikeuden puolesta tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan eli kannattaen sellaisia asioita, joilla ei muutenkaan vaikuta olevan vastustajia julkisuudessa. Jos järjestetään marssi tai mielenosoitus jonkin asian puolesta, niin silloin pitää olla myös jotakin vastaan, koska eihän koko hommassa muuten olisi mitään mieltä. Eli marssijoilla pitää olla jokin olemassaoleva vihollinen, ääneen nimeltä mainittu tai ei.
Tästä päästäänkin sitten siihen, että julkiset marssit, kuten Pride ovat aina luonteeltaan kansakuntaa jakavia ja siten poliittisia tapahtumia. Siksi onkin ongelmallista, että yleiset, mihinkään poliittiseen aatteeseen sitoutumattomat ja kaikkia kansalaisia palvelevat tahot, kuten Kela, Metallialojen ammattijärjestö tai perus- ja lähihoitajaliitto SuPer liputtavat Priden puolesta. Varmasti sitä Sari Tanus kirjoituksellaan tarkoitti.
"Valtakunnantason poliitikoita voivat olla esimerkiksi Jaana Pelkosen kaltaiset julkkiskansanedustajat, joiden poliittinen kanta ei ole täysin selkeä ja jotka voisivat periaatteessa koska tahansa loikata johonkin vasemmistopuolueeseen."
Arvoisa kommentoija voisi tietysti ilmoittaa Kansalliseen Kokoomukseen, että hänen tietojensa mukaan kansanedustaja Pelkosen poliittinen kanta ei ole täysin selkeä ja tämä voisi loikata koska tahansa johonkin vasemmistopuolueeseen. Kokoomuksesta olivat jollain tasolla mukana myös ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Kai Mykkänen, kansanedustajat Sari Multala ja Juhana Vartiainen sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Keskustasta Kimmo Tiilikainen ja Antti Kaikkonen. Ovatko nämä kaikki poliittisesti epäluotettavia potentiaalisia loikkareita vasemmistopuolueisiin? Vihreitä en viitsi edes luetella, koska kommentaattori on jo ennalta päättänyt, että vihreät ovat "sisältä punaisia ja päältä vihreitä".
Ilmeisesti kaikki eivät kannata tällaisessa mielenosoitustyyppisessä tapahtumassa ajettuja asioita; ainakin arvoisa kommentaattori vaikuttaa kovin närkästyneeltä jo tapahtuman järjestämisestä. Kuitenkin merkittävälle osalle kansalaisia tapahtuma vaikuttaa edelleen olevan tärkeä, koska se on niin suosittu. Kyse on toki alunperin mielenosoitusmarssista joka on vuosien saatossa muuttunut yleisen kansanjuhlan suuntaan. On täysin luontevaa, että myös julkinen sektori on mukansa tapahtumassa, joka kokoaa laajoja kansanjoukkoja laajasti poliittiselta spektriltä ja kaikista yhteiskuntaluokista.
Mielenkiintoista on asian hahmottaminen negaation kautta: täytyyhän niillä olla joku vihollinen - ääneen mainittu tai ei. Melkein tuntuu, että kommentaattoria harmittaisi selkeästi ääneen lausutun vihollisen puute. Hän varmaan olisi itse sen mielellään maininnut osoituksena tapahtuman puolueellisuudesta.
Tietenkin jollain yleisellä tasolla tuollaisilla tapahtumilla onkin vihollinen: ihmiset, jotka vastustavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Erityisen kansakuntaa jakavana minun on tuota marssia erittäin vaikea nähdä. Tietysti ne, jotka ovat tahallaan päättäneet provosoitua, pystyvät provosoitumaan mistä vain. Itse asiassa yleisessä länsieurooppalaisessa kontekstissa Helsingissä yhteiskunnallisten instituutioiden läsnäolo oli erittäin vähäistä. Keski-Euroopassa ei ole poikkeuksellista nähdä vaikkapa verovirkailijoiden osastoa tuollaisella marssilla.
"Arvoisa kommentoija voisi tietysti ilmoittaa Kansalliseen Kokoomukseen, että hänen tietojensa mukaan kansanedustaja Pelkosen poliittinen kanta ei ole täysin selkeä ja tämä voisi loikata koska tahansa johonkin vasemmistopuolueeseen."
Jaana Pelkonen on mielestäni bimbo ja poliittinen tuuliviiri, jota ei olisi koskaan äänestetty kansanedustajaksi, ellei hän olisi ollut julkkis jo sitä ennen. Mitään substanssia hänellä ei nähdäkseni ole. Mutta onhan julkkiskansanedustajia toki monissa muissakin puolueissa.
"Kokoomuksesta olivat jollain tasolla mukana myös ministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Kai Mykkänen, kansanedustajat Sari Multala ja Juhana Vartiainen sekä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Keskustasta Kimmo Tiilikainen ja Antti Kaikkonen."
Tässä perustellaan sitä, kuinka koko Suomi on Priden puolesta, koska mukana oli näin monta eri poliitikkoa. Katso tätä ja tätä ja tätä... Mutta oliko näiden poliitikkojen taholta kyse pelkästä hyveliputuksesta ja oman imagon rakentamisesta "hyvinä ihmisinä" suvaitsemalla tiettyjä vähemmistöjä vai oliko heidän osallistumisellaan Pridessa jokin muukin funktio?
"Vihreitä en viitsi edes luetella, koska kommentaattori on jo ennalta päättänyt, että vihreät ovat "sisältä punaisia ja päältä vihreitä"."
No totta hitossa ne on, sen lisäksi että ne ovat vastenmielinen sekoilu- ja hörhöilypuolue. Osaatko perustella, ettei näin muka olisi?
"Ilmeisesti kaikki eivät kannata tällaisessa mielenosoitustyyppisessä tapahtumassa ajettuja asioita; ainakin arvoisa kommentaattori vaikuttaa kovin närkästyneeltä jo tapahtuman järjestämisestä."
On totta, että en kannata Pridea tai sen takana olevaa arvomaailmaa. Huomautuksesi närkästymisestäni on kuitenkin erittäin huvittava siihen nähden, että itse vaikutat erittäin närkästyneeltä siitä, että joku ei kannata Pridea tai siinä ajettuja tavoitteita ja tohtii jopa tuoda sen ilmi. Samanlaista asennetta löytyy Pride-marssijoilta muutenkin: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. On huvittavaa, että Pride-marssijat, jotka tykkäävät korostaa omaa suvaitsevaisuuttaan ovat kuitenkin niin suvaitsemattomia kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät systä X jaa heidän arvomaailmaansa. Ihan sama juttu esimerkiksi Susanna Koivulan Pridea käsitelleen kirjoituksen kommenttiosiossa Uudessa Suomessa, joka täyttyi hyvin nopeasti Pridea kannattavien henkilöiden taivasteluista, että miten muka joku voi olla Pridea vastaan.
"Kuitenkin merkittävälle osalle kansalaisia tapahtuma vaikuttaa edelleen olevan tärkeä, koska se on niin suosittu. Kyse on toki alunperin mielenosoitusmarssista joka on vuosien saatossa muuttunut yleisen kansanjuhlan suuntaan. On täysin luontevaa, että myös julkinen sektori on mukansa tapahtumassa, joka kokoaa laajoja kansanjoukkoja laajasti poliittiselta spektriltä ja kaikista yhteiskuntaluokista.
Mielenkiintoista on asian hahmottaminen negaation kautta: täytyyhän niillä olla joku vihollinen - ääneen mainittu tai ei. Melkein tuntuu, että kommentaattoria harmittaisi selkeästi ääneen lausutun vihollisen puute. Hän varmaan olisi itse sen mielellään maininnut osoituksena tapahtuman puolueellisuudesta."
Prideen liittyy sellainen erikoinen ajatuksenkulku, että homoutta ja muita poikkeamia pitää suvaita, koska seksuaalisuus on ihmisen yksityisasia, mutta kuitenkin omaa seksuaalisuutta pitää tuoda julkisuuteen rummuttamalla sitä paraateissa. Lisäksi on kummallista olla ylpeä jostakin sellaisesta piirteestä, joka on oletettavasti synnynnäinen ja johon ei voi itse vaikuttaa. Jos homoudesta pitää olla ylpeä, niin pitää olla heteroudestakin. Oma asennoitumiseni homouteen on sellainen, että minulle se on jotakin niin neutraalia, tavanomaista ja huomiota herättämätöntä, että on hyvin outoa alkaa tuomaan sitä johonkin parrasvaloihin, karnevalisoimaan sitä tai alkaa hieromaan sitä toisten naamaan. Eivät Pride-marssit edistä mitään vähemmistöjen tasa-arvoa. Ne pitävät huolen siitä, että tiettyjen vähemmistöjen vähemmistöys on jatkossakin jotakin tavallisuudesta ja normaalista, harmaasta arjesta poikkeavaa, erikseen toitotettua ja karnevalisoitua. Drag ja muut friikit asustekokonaisuudet ja puolialasti hilluminen vahvistavat tätä vaikutelmaa, vaikka Suomen melko koleassa kesässä siitä ei löydykään paljon esimerkkejä, maailmanlaajuisesti sellainen on erittäin yleistä.
Pridessa on yleisesti ottaen samanlainen fiilis kuin Fat Acceptancessa, Body Positivyssä ja mitä muita näitä nyt onkaan: henkilöt, joilla on valmiiksi huono itsetunto jostakin ominaisuudestaan yrittävät ylikompensoida toitottamalla joka käänteessä, kuinka uskomattoman upeita, kauniita ja ihania he ovat. Ei kukaan sellainen ihminen, joka on jo valmiiksi täysin sinut oman itsensä kanssa käyttäydy tuolla tavoin.
"Tietenkin jollain yleisellä tasolla tuollaisilla tapahtumilla onkin vihollinen: ihmiset, jotka vastustavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia."
Totta kai kaikilla tuollaisilla marsseilla täytyy olla jokin negaatio. Kuten sanottu, kukaan ei länsimaissa enää vuonna 2017 järjestä marsseja esimerkiksi naisten äänioikeuden puolesta, koska niiden aika oli jo suunnilleen sata vuotta sitten. Priden taustalla oleva ajatusmaailma sanelee, että tällaisia marsseja yhä tarvitaan, koska seksuaalivähemmistöjen asema Suomessakin on tänä päivänä edelleen hirveän huono, sortoa on joka paikassa ja vielä on paljon töitä tehtävänä. Minusta voidaan sanoa, että seksuaalivähemmistöjen asema Suomessa tällä hetkellä on varmasti parempi kuin se on koskaan historiassa tähän mennessä ollut. Seksuaalivähemmistöt eivät tällä hetkellä täällä todellakaan ole mikään alistettu vähemmistö, sillä LGBT-aate länsimaissa on niin vahva. Itse asiassa nämä vähemmistöt ovat mielestäni jo tällä hetkellä täydellisen tasa-arvoisia kaikkien muiden ihmisten kanssa ja jos heidän asemaansa vielä tästä parannettaisiin, se tarkoittaisi jo erityisoikeuksia muiden ryhmien kustannuksella.
http://www.parisuhteenpalikat.fi/miksi-pitaa-niin-ylpeilla/
Tässä tekstissä kirjoittaja perustelee, että miksi Pridea yhä edelleen tarvitaan: koska vihaa, sortoa ja syrjintää on kuulemma edelleen kaikkialla. Olisi toki mielenkiintoista kuulla oikeitakin esimerkkejä tällaisen vihan, sorron ja syrjinnän olemassaolosta, ettei pelkästään omien tuntemusten ja kaupunkitarinoiden tasolle taannuttaisi. Täytyisi tilastollisin esimerkein osoittaa, että esimerkiksi homot kokevat vielä tänäkin päivänä paljon enemmän pahoinpitelyjä ja syrjintää työnhaussa muuhun väestöön verrattuna, jotta näillä väitteillä olisi jonkinlaista katetta. Sitä paitsi nykyään esiintyy paljon sellaista asennetta, että syrjintää ja sortoa voi olla suurin piirtein mikä tahansa, jonka "syrjinnän" kohde sellaiseksi kokee. Ettei vaan olisi kyse "sorretun" omasta yliherkkyydestä asian suhteen, joka kumpuaa hänen omasta huonosta itsetunnostaan. Juuri tämä (kuviteltua?) syrjintää ja sortoa vastaan taisteleminen tekee Pridesta tyypillisen vasemmistolaisten uhriutujen SJW-tapahtuman. Oikeistolaiset poliitikot ovat kaiketi tiedostamattaan omaksuneet tällaisen intersektionaalisen feminismin maailmankuvan, kun he sitä avoimesti tukevat.
Erittäin hyviä kirjoituksia aiheeseen liittyen:
http://ylewatch.blogspot.fi/2017/06/helsinki-pride-jollet-ole-puolellamme.html
http://ylewatch.blogspot.fi/2017/07/onko-sateenkaaren-palvonnasta.html
Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että kun vaaditaan "seksuaalivähemmistöjen oikeuksia", niin mitä niillä tarkalleen ottaen vaaditaan ja onko näihin vaatimuksiin perusteltua suostua. Pelkkä iskulauseiden huutaminen, kuten "Nämä ovat ihmisoikeuksia ja jos olet niitä vastaan, olet ihmisoikeuksia vastaan!" ei toimi, vaikka muiden muassa Seta tätä strategiaa paljon käyttääkin. Vähemmistöillä on samat lakiin kirjatut perusoikeudet kuin muillakin ihmisillä enkä ymmärrä, että mikä niitä estää tällä hetkellä toteutumasta. Ilmeisesti tässä haetaan vielä joitakin erityisiä "seksuaalivähemmistöoikeuksia", jotka eivät periaatteessa muille kuulu.
"seksuaalisuus on ihmisen yksityisasia, mutta kuitenkin omaa seksuaalisuutta pitää tuoda julkisuuteen rummuttamalla sitä paraateissa."
Ärsyttääkö sinua myös sambakarnevaalit? Vai onko homojen seksuaalisuus tässä se kynnyskysymys?
Kyllä myös yksityisasioita SAA tuoda julki esimerkiksi paraateissa. Ei se tarkoita, että kaikkien PITÄISI tehdä niin. Ehkä sisällöllisesti kysymys on siitä, että halutaan varmistaa, että nuo perusoikeudet todella toteutuvat myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten arkielämässä. Sinällään on totta, että olisi hyvä saada lisää tutkimustietoa siitä, kuinka seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeudet esimerkiksi työelämässä toteutuvat. Sitä kai ei kukaan vastusta. Eihän?
Tuollainen kansanjuhla on myös hyvä keino konkretisoida, että puhutaan oikeiden elävien ihmisten asioista eikä mistään abstraktioista. Saavutettujenkin etujen vuoksi on aina välillä hyvä osoittaa mieltä. Jos naiset edelleen marssisivat kymmenin tuhansin joka vuosi Suomessa vaatien äänioikeutta, olisi se ehkä vihje siitä, että naisten äänioikeus ei oikein toteudu ihan lakiin kirjatulla tavalla. Tai sitten ei. Mutta ei kai kukaan sellaistakaan marssia periaatteessa vastustaisi. Eihän?
Sitä paitsi on joukossa ihan konkreettisiakin epäkohtia. Minua ainakin kylmäsi osasto, joka nimillä ja kuvilla puhui seksuaalisuutensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi eri puolilla maailmaa murhatuista ihmisistä. Tästä muistuttamista ei kai kukaan vastusta. Eihän?
Termi homorummutus on kyllä hauska. En tiedä mistä tämä propagandatermi alkujaan on peräisin, mutta en itse huomannut rumpumusiikin erityisen suurta läsnäoloa paraatissa. Ei kai kukaan silti periaatteessa vastusta perkussionistien oikeutta itseilmaisuun kunhan se tehdään toiset huomioon ottavalla tavalla. Eihän?
Vaikka Magneettimedia itsessään tietenkin on täyttä paskaa, viimevuotiselta Pridelta napsitut kuvat paljastavat, kuinka häiriintyneen näköistä porukkaa siellä on bailaamassa:
http://magneettimedia.com/pride-koko-perheen-juhla/
Sambakarnevaalit pyrkivät enemmän näytös- ja show-henkisyyteen, eikä se esitä olevansa mikään ihmisoikeustapahtuma. Ongelmana ei ole se, että homojen seksuaalisuutta simuloidaan täysin julkisesti ja avoimesti. Ongelma on se, että minkääntyyppisiä seksiakteja simuloidaan julkisesti ja porukat hilluvat melkein alasti seksiasut päällä. Tämä pätee kaikilla seksuaalisilla suuntautumisilla varustettuihin ihmisiin, myös heteroihin. Oikeastihan tuo meno kuuluisi jonnekin makuuhuoneisiin ja seksibaareihin. Vaikuttaa siltä, että Pride ei halua tulla otetuksi minään vakavastiotettavana ihmisoikeustapahtumana, vaan se on silkkaa provokaatiota ympäröivää yhteiskuntaa ja sen normeja (varsinkin pukeutumiskoodeja ja seksuaalimoraalia) vastaan. Kun itse homona tulee yhdistetyksi tuollaiseen, se on lähinnä noloa ja vaivaannuttavaa ja todellisuudessa nostaa kynnystä tulla kaapista esim. työpaikalla. Plus sitten se, että kyseessä on narsistinen ja materialistinen kulutusjuhla - mihin luulette päätekstissä esiintyneen termin "pinkki raha" viittaavan?
"Sitä paitsi on joukossa ihan konkreettisiakin epäkohtia. Minua ainakin kylmäsi osasto, joka nimillä ja kuvilla puhui seksuaalisuutensa tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi eri puolilla maailmaa murhatuista ihmisistä. Tästä muistuttamista ei kai kukaan vastusta. Eihän?"
Höh. Miten joku voi olla niin naiivi, että kuvittelee, että joku Suomessa järjestetty massahölkkäretki voi parantaa jotenkin esim. Tsetshenian homojen oikeuksia tuhansien kilometrien päässä? Toki marssijoilla usko itseensä hyveellisinä ihmisinä paranee, kun tuntee että on tehnyt edes jotakin, vaikka ei ole oikeasti tehnyt mitään (paitsi kävellyt valmiiksi sallivassa maassa ja turvallisessa ympäristössä kadulla massan mukana ja kantanut banderollia). Koska konformismi ja moraalisäteily.
"Kun itse homona tulee yhdistetyksi tuollaiseen, se on lähinnä noloa ja vaivaannuttavaa ja todellisuudessa nostaa kynnystä tulla kaapista esim. työpaikalla"
Tämä on jokseenkin validi pointti. Jos halutaan että vaikkapa homoisiä kohdellaan vastuullisina vanhempina, kumiukkojen hilluminen ei mielikuvaa paranna. Toisaalta sillä ei pitäisi olla vitunkaan väliä mitä muut ajattelevat. Homothan eivät ole homogeeninen (!) ryhmä. Aikuisen ihmisen päähän pitää mahtua ajatus, että homoja on joka junaan, kuten meitä heteroitakin.
Suurin osa marssijoista oli tänä vuonna kuten varmaan useimpina muinakin ihan tavallisen oloisia ihmisiä. Jos magneettimedia haluaa nostaa esille erityisen värikkäitä tapauksia, kertoo se enemmän magneettimediasta kuin marssista. Sitä paitsi on tietysti ymmärrettävää, että värikkäästi pukeutuneet tapaukset ovat kiitollisempia kohteita valokuvaajille.
Jos 35000 ihmistä on samalla marssilla, tietysti joukossa on erilaisia mielipiteitä ja vaatemieltymyksiä. Jos joku ei uskalla ei uskalla omalla työpaikallaan tulla kaapista siksi, että joku toinen ihminen pukeutuu hassusti jollain marssilla, asialle ei oikein voi mitään. Pelko on silloin jo lähtökohtaisesti niin musertavaa.
Mikään suomalainen marssihölkkääminen ei tietenkään paranna Tsetsenian homojen asemaa. Eivät tämän blogin kirjoitukset murhatuista ateistibloggareista Bangladeshissa mitenkään paranna näiden asemaa. Epäkohtia on hyvä pitää esillä, vaikka niille ei konkreettisesti voisikaan mitään tehdä. Ajattelin vain, että kukaan ei häiriinny asiasta muistuttamisesta. Olin ilmeisesti väärässä.
Ylipäänsä tällaiset keskustelut herättävät minussa ajatuksen, että toisin kuin itsekin usein tuudittaudun ajattelemaan, marsseja tarvitaan. Jos jo se, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tai heidän oikeuksiaan kannattavat ihmiset marssivat rauhanomaisesti yhtenä päivänä vuodessa, aiheuttaa erikoista ajatuksenvirtaa ja assosiaatioita, on marssi selvästi paikallaan.
"Se ei sitä paitsi edusta kaikkia seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, vaan vasemmistolaisena SJW-liikkeenä rinnastuu lähinnä Black Lives Mattersiin, intersektionaaliseen feminismiin, Fat Acceptanceen ja muuhun vastaavaan syöpään."
"[K]yseessä on narsistinen ja materialistinen kulutusjuhla - mihin luulette päätekstissä esiintyneen termin "pinkki raha" viittaavan?"
Kumpi se nyt sitten on:
vasemmistolaisnen SJW-liike vai materialistinen kulutusjuhla?
"Suurin osa marssijoista oli tänä vuonna kuten varmaan useimpina muinakin ihan tavallisen oloisia ihmisiä. Jos magneettimedia haluaa nostaa esille erityisen värikkäitä tapauksia, kertoo se enemmän magneettimediasta kuin marssista. Sitä paitsi on tietysti ymmärrettävää, että värikkäästi pukeutuneet tapaukset ovat kiitollisempia kohteita valokuvaajille."
Silti ne tavallisesti pukeutuneet ihmiset antavat heille täyden tukensa ja hyväksyntänsä. Vulgääri ja perverssi = värikäs? Ihan sama juttu kuin Tom of Finland -manian kanssa. Kaikki tietävät, että ne ovat pornografiaa ja vieläpä todella härskiä sellaista, mutta heti kun ne yhdistetään homoihin, kaikki sellainen onkin yhtäkkiä salonkikelpoista ja mainitun ihmisryhmän oikeuksia edistävää.
Magneettimedian ohella myös eräs LGBT-bloggaaja on kiinnittänyt huomiota Pride-kulttuuriin:
http://mustaorkidea.blogspot.fi/2016/06/gay-pride-ja-pervot.html
http://mustaorkidea.blogspot.fi/2016/07/miksi-en-pida-gay-pridesta-osa-2.html
"Ylipäänsä tällaiset keskustelut herättävät minussa ajatuksen, että toisin kuin itsekin usein tuudittaudun ajattelemaan, marsseja tarvitaan. Jos jo se, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tai heidän oikeuksiaan kannattavat ihmiset marssivat rauhanomaisesti yhtenä päivänä vuodessa, aiheuttaa erikoista ajatuksenvirtaa ja assosiaatioita, on marssi selvästi paikallaan."
Juuri tällainen asenne on ongelma teidänlaisillanne. Kaksi ylläolevaa blogipostausta saivat valtavan määrän huomiota somessa, ehkäpä enemmän kuin mikään muu kyseisen kirjoittajan julkaisema. Osalle marssijoista Pride tuntuu selkeästi olevan melkeinpä jonkinlainen uskonnollinen riitti, jonka arvosteleminen on pyhäinhäväistystä. Lisäksi Priden arvosteleminen tulkitaan automaattisesti homovastaisuudeksi, vaikka kukaan ei olisi kritisoinut homoutta ja homoja yhtään mistään vaan ainoastaan sitä, mitä Pride yrittää olla ja viestittää. Näin Pride-kriittisyydestä tulee ongelma, johon lääkkeeksi määrätään Pride-marssimisen tuntuvaa lisäämistä. Juntataan Pride-ideologia eri mieltä olevien kurkusta alas väkisin. Ainakaan minulla tuo ei tule toimimaan, vaan tekee vain entistä Pride-vastaisemman niin kuin tähänkin mennessä. Koska homoja ja muita vastaavia vastaan minulla ei ole mitään. Vain niitä Pride- ja muitakin vastaavia aatteita omaksuneita ihmisiä, joille jokainen eri mieltä oleva on automaattisesti "vihaaja", misogyyni/homofoobikko/rasisti/fasisti whatever. Samanlaista asennetta löytyy esim. joiltakin feministeiltä, joille jo feminismin arvostelu on naisvihaa ja osoitus siitä, että feminismiä tarvitaan entistä kipeämmin, vaikka arvostelija olisi arvostellut vain feminismiä (=aatetta, joka esittää olevansa naisten oikeuksien asialla), eikä olisi ilmaissut mitään negatiivista naisia kohtaan yleisemmin.
Linkin takaa lainattua:
"Vielä yksi lieveilmiö on ympäröivän yhteiskunnan tahallinen ärsyttäminen. Minulle on tultu kommentoimaan, että pride-tapahtumien ideana on juurikin ”norminpurkutalkoot” ja ”jos joku konservatiivi pöyristyy meidän puuhista, niin hyvä vaan”. Tässä kohtaa astumme jo kokonaan pois homojen ja transsukupuolisten ihmisoikeuksien tai hyväksynnän alueelta ja siirrymme kritisoimaan ympäröivän yhteiskunnan sukupuolirooleja, seksuaalimoraalia, perhearvoja ja uskonnollisia arvoja. Pride ei edes tee sitä kauhean asiallisella tavalla, vaan se tapahtuu juurikin erilaisen teatterin, tahallisen provoamisen ja satiirin avulla. Täten gay pride on myös poliittinen ideologia ja sellaisena nimenomaan ns. suvaitsevaiston jatke."
"Vielä kertauksena: Minä kritisoin sitä, että mitä gay pride yrittää viestittää ja millä keinoilla. En kritisoi yksittäisiä ihmisiä tai yksittäisiä priden piirteitä, kuten pukeutumista.
Alkuperäisessä tekstissäni pointtini oli, että miksi valtaväestölle yritetään promota homojen ihmisoikeuksia seksuaalisävytteisen karnevaalin (=pervokarnevaalin) keinoin. Mutta kaikkien saamieni kommenttien jälkeen olen huomannut, että asia onkin vielä pahemmin. Gay priden tarkoitus onkin viestittää, että me olemme seksuaalivähemmistöt, me olemme erilaisia kuin te ja me olemme teidän arvomaailmaanne vastaan, hyväksykää meidät tai olette pahoja."
"Kumpi se nyt sitten on:
vasemmistolaisnen SJW-liike vai materialistinen kulutusjuhla?"
Miksi joku luulisi noiden kahden olevan toisensa poissulkevat? Tietenkään Pride-marssi ei ole vasemmistolainen sanan 1800-luvun lopulla alkaneessa, työväenluokan asemaa parantaneessa merkityksessä vaan se edustaa modernia punavihreää ajatusmaailmaa, niin kuin LGBT-liike muutenkin.
Tämänvuotisen Pride-marssin kytköksistä maahanmuuttoa lisäämään pyrkivään poliittiseen toimintaan ja punavihervasemmistolaisuuteen yleisemminkin täällä:
https://beta.oikeamedia.com/o1-26722
Ehkä ne tavallisesti pukeutuneet marssijat eivät vain välitä siitä miten joku toinen pukeutuu. Miksi heillä olisi velvollisuus toimia muoti- ja ajatuspoliiseina? Ja onhan se ihan värikästä, jos joku vähän laittautuu. Henkilökohtaisesti voin todistaa, että en ole linkittynyt mihinkään maahanmuuttoa edistävään punavihervasemmistolaiseen poliittiseen toimintaan. Uskaltaisin sanoa saman useimmista ystävistäni.
Kivasti tämän keskustelun kaari on muotoutunut. Alussa kommentoija sanoi kannattavansa homojen oikeuksia. Kuitenkin homojen perustuslaissa taattu kokoontumisvapaus on jotenkin epäilyttävää. Sitten kaikki mahdollinen homojen itseilmaisu Tom of Finlandista lähtien on tuomittu. Ulkomailla murhattuja homojakaan ei oikein saa muistella, vaikka sen voisi jotenkin luulla miellyttävän "maahanmuuttokriittisiä". Laina-ajatuksia on haettu Magneettimediaa myöten. LGBT-liike kokonaisuudessaan on tuomittu yht'aikaa materialistiseksi kapitalismiksi ja punavihreäksi vasemmistolaisuudeksi.
Odotin sanoja "kulttuurimarksilaisuus" ja "Frankfurtin koulukunta" tai ehkä ne jossain olivatkin. En enää jaksanut lukea niin tarkkaan kun alkoi käydä selväksi, mistä tuuli puhaltaa.
No ainakaan kirjoittajan agenda ei jää epäselväksi. Se vain ihmetyttää, että kun kokoontumisvapaus tai sananvapaus eivät nähtävästi koske homoja, mitkä ovat ne homojen oikeudet, joita kommentaattori kannattaa. Hengittäminen? Onko sekin vähän liikaa?
"Kivasti tämän keskustelun kaari on muotoutunut. Alussa kommentoija sanoi kannattavansa homojen oikeuksia. Kuitenkin homojen perustuslaissa taattu kokoontumisvapaus on jotenkin epäilyttävää. Sitten kaikki mahdollinen homojen itseilmaisu Tom of Finlandista lähtien on tuomittu. Ulkomailla murhattuja homojakaan ei oikein saa muistella, vaikka sen voisi jotenkin luulla miellyttävän "maahanmuuttokriittisiä". Laina-ajatuksia on haettu Magneettimediaa myöten. LGBT-liike kokonaisuudessaan on tuomittu yht'aikaa materialistiseksi kapitalismiksi ja punavihreäksi vasemmistolaisuudeksi."
Tämä menee vähän tämmöiseksi paikallaan junnaavaksi, kun teikäläisen keskustelutaktiikka on enimmäkseen sitä, että edellisessä kommentissani sanomaani toistellaan päivitellen ja siitä väännetään olkiukkotyyppinen karikatyyri, joka menee suunnilleen näin: "Miten toi voi olla homojen kokoontumisvapautta vastaan?", vaikka sitä ei todellakaan alun perin rajoitettu. Toki ulkomailla murhattuja homoja voidaan muistella, mutta mitään hyötyä niille murhatuille siitä ei ole. Ihmisiä tapetaan ulkomailla monista muistakin epäoikeudenmukaisista syistä, mutta niille ei marssita, koska se ei ole tällä hetkellä trendikästä.
Totta kai voit mennä kulkueeseen pelkissä nahkastringeissä, teipata dildon perseeseesi ja imeä kalutikkaria julkisesti, mutta sinun on myös kestettävä käytöksesi seuraukset eli sen, että joku saattaa nyrpistellä naamaansa moiselle touhulle ja inhota sinua sen takia, etkä voi vältellä vastuuta teoistasi uhriutumalla ja vinkumalla "homofobiasta" ja "bigotismista" ikuisesti. Vaikka et itse pukeutuisi ja käyttäytyisi noin, liittymällä samaan rintamaan heidän kanssaan ilmaiset hyväksyväsi heidät ja jakavasi heidän arvomaailmansa. Laitat sanoja toisten suuhun kun väität, että toiset ovat heti rajoittamassa "homojen ilmaisu- ja kokoontumisvapautta" kun puututaan vähemmistöjen taholta sellaiseen provokatiiviseen käytökseen, jota ei sallittaisi enemmistöltäkään. Ongelma eivät ole Pride-marssit itsessään vaan siihen liittyvä pornoilu ja pervoilu, jota Tom of Finlandinkin tuotanto edustaa:
http://retroguy.org/artists/tomOfFinland/
Tähän liittyy sellainen kaksoisstandardi, että jos kyseinen jätkä olisi ollut naisten tissejä ja häpyjä piirtelevä heteroäijä, hänen tuotantoonsa suhtauduttaisiin erittäin häveliäästi eikä sillä varmasti kaupiteltaisi postimerkkejä, kahvipaketteja ja pussilakanasettejä. Jostain kumman syystä kaikki on salonkikelpoista ja koko perheelle sopivaa niin kauan, kun kyse on homoudesta, eli kyse ei ole enää homouden hyväksymisestä vaan siitä, että homous on jostain syystä tietyissä piireissä jo korrektimpaa ja parempaa kuin heterous. Kaikki menee läpi, kunhan se vaan liittyy homouteen.
Nämä ajatukset eivät ole lainaa Magneettimediasta tai mistään muualtakaan. Ei tarvitse lukea, mitä Magneettimediaan on kirjoitettu, kun ne kuvat jo puhuvat puolestaan. Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta minä olen homo. Miksi minä homona vastustaisin homojen kokoontumisvapautta?
"Odotin sanoja "kulttuurimarksilaisuus" ja "Frankfurtin koulukunta" tai ehkä ne jossain olivatkin. En enää jaksanut lukea niin tarkkaan kun alkoi käydä selväksi, mistä tuuli puhaltaa."
Taas laitetaan sanoja toisten suuhun. En usko kulttuurimarxistisiin salaliittoihin ja Frankfurtin koulukunnan vaikutuksista en osaa sanoa, koska en ole siihen perehtynyt. Sinä haluaisit, että koko kansa poliitikkoja, ammattiliittoja ja virkamiehiä myöten olisi yhtenä rintamana Priden puolesta ja kun osoittautuu, ettei kaikkia voi totalitaristisesti pakottaa olemaan samaa mieltä kaikesta, pidät ajatusmaailmasi eheänä uskottelemalla itsellesi, että sinä ja kaltaisesi olette yksiselitteisesti "hyvän asian puolesta" ja muut ovat "seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja kokoontumisvapautta vastaan" eli pahoja. Te olette omineet seksuaalivähemmistöjen asian ajamisen itsellenne ja määrittelette koko yhteisön puolesta sen, mitä he haluavat ja ajattelevat. Tyypillistä kollektivismia identiteettipolitiikalle, jota LGBT-touhukin on. Näin mustavalkoiseen ja kypsymättömään maailmankuvaan eivät mahdu harmaan sävyt eli se, että voi olla itse esim. homo, joka vastustaa Setan tavoitteita tai ajattelee, että Tom of Finland edustaa huonoa makua.
Provokaation, huonon maun ja kuvatunlaisen mustavalkoisuuden lisäksi inhoan Pridea siksi, koska se on HeSetan eli Helsingin seudun Setan masinoima ja vastustan niitä tavoitteita, joita Seta julkisesti ajaa. Esimerkiksi sitä, että LGBT-asiaa tuodaan väkisin kaikkiin koulujen oppiaineisiin ja opetetaan, että sukupuolensa voi periaatteessa itse valita. Eniten minua naurattaa viime vuosien aikana yleistynyt "muunsukupuolisuus" -koohotus. Ei hemmetti, eivätkö nuo taisteluhelikopterit tajua, että jos on mies tai nainen, sitä asiaa ei kuvittelemalla voi muuksi muuttaa? Yhtä hyvin voisi identifioida itsensä merileijonaksi.
Nyt olemme ainakin saa mieltä monista asioista. Minustakin keskustelu on mennyt junnaamiseksi eikä sitä varmaan ole syytä jatkaa. Olkiukkoilun osaat kyllä hyvin Sinäkin. Käyttämäsi ilmaisu "teikäläiset" on kyllä kiinnostava ottaen huomioon, että tietääkseni emme tunne toisiamme. Tarkoittaneeko se siis kaikkia marssiin osallistuneita, siihen myönteisesti suhtautuneita, homoja tai joitain muuta ryhmää, en tiedä. Olipa miten miten hyvänsä, en tunnista itseäni karikatyyrista. Olen monessa suhteessa kriittinen HeSetan ja Setan agendaa ja toimintaa kohtaan.
Mielestäni kenenkään ei tarvitse pitää marssista, tietenkään. Itselleni kyseessä on kesäinen tapahtuma, jossa lähinnä tapaan ystäviäni. Kukaan heistä ei pukeudu värikkäästi kuvailemallasi tavalla. Olet oikeassa siinä, että mielestäni ihmisillä on oikeus pukeutua vulgaaristi, mauttomasti ja provosoivastikin, kunhan minua ei sellaiseen pakoteta. Syy, että kommentoin alunperin ja myöhemminkin, ei ole se, että vastustat marssia vaan se, että minusta esität epätosia tai ainakin vahvasti vinoutuneita mielipiteitä.
Pride-marssi jatkaa Setan vapautuspäivien traditiota, joka alkaa vuodesta 1975, ajalta kauan ennen SJW:a, BLM:a tai muuta mainitsemaasi - omien sanojesi mukaan - "syöpää". Vastaavanlaisista marsseista on muodostunut kesäinen traditio useimmissa läntisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupungeissa. Tietysti suuressa osallistujajoukossa on ihmisiä, jotka haluavat ajaa milloin mitäkin radikaalia agendaa. Kuitenkaan suurin osa osallistujista ei tällaisia aatteita kannata. Se, että ihmiset osallistuvat samalle marssille tai puistojuhlaan ei nähdäkseni tee heistä tietämättään marssin radikaaleimpien elementtien tukijoita. Varmaan osa radikaaleista itsekin tietysti haluaisi nähdä asian näin.
"Iloitsen suunnattomasti siitä, että useat firmat osaavat ja uskaltavat nykyään olla avoimesti pinkin rahan houkuttelemana myös Priden puolella. Nykyään Helsingissä on enemmänkin poikkeavaa jättää sateenkaariliput mainonnasta."
Hyvä,että löytyy vielä toisinajattelijoita tässäkin asiassa! Joutuvatkohan sellaiset yritykset (tai ainakin jotkut niistä) kuitenkin SETA:n ja muiden heidän hengenheimolaistensa moralismin tai jopa vihan kohteiksi?
Post a Comment