4.4.12

Kun rausku pääsi taivaaseen

Pääsiäisen lähestyessä kristinusko on tavallista enemmän pinnalla. Ehkä sen takia Jeesus on käärinyt hihansa ylös ja laittanut parhaan temppunsa jälleen kerran likoon. Etelä-Karolinan osavaltiossa kaivettiin rannalta esiin rausku. Rhinoptera bonasus nimisen lajin edustaja oli kuollut taivaallisen johdatuksen seurauksena. Tämä on pääteltävissä siitä, että rauskun löytänyt Erika Scheldt nappasi tärkeän valokuvan rauskusta. Kuvassa on aivan selvästi nähtävissä jumalolennon pojaksi tituuleratun miehen kasvot. Tosin Erikan ensimmäinen tulkinta rauskun pintakuviosta oli "partainen, koditon mies." Onneksi yksi Erikan ystävistä tuli nopeasti korjaamaan väärinkäsitystä. Hän totesi, että rauskun pinnalla on Jeesuksen kasvot. Silloin Erikakin näki valon.




Jos norjalaiset näkevät rauskuja rannoillaan, niin on entistä epätodennäköisempää tulkita niitä jumalolennon klyyvariksi. Norjalaiset ovat pääsemässä eroon tuonpuoleisesta murehtimisesta.

Loppuun pieni näyte siitä miten herkällä linjalla suomalaiset papit joskus taiteilevat. Sana -lehdessä oli viime vuonna "Hengen miehet tatamilla" artikkeli, jossa haastateltiin pastoria, seurakunnan työntekijää ja ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraa. Näistä tarinoista oli nuorisotyönohjaaja Timo Tuulenkarin tarina hauskin. Ainakin minun mielestäni.

"Aikidossa kumarretaan paljon, harjoituksen aluksi myös lajin kehittäjän, pitkäpartaisen japanilaismiehen kuvan suuntaan. Joku ystävä siitä minulle sanoi kerran, että te siellä kuvia kumarratte. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Jokaiseen harrastukseen kuuluu omat juttunsa.
Kumartelu kuuluu japanilaiseen kulttuuriin. Siellä ei kätellä, vaan kumarretaan. En näe kumartelussa mitään väärää, vaikka oen kristitty ja kirkon töissä. Se ei sodi minun ajatusmaailmaani vastaan."

Kyseisen ystävän asenne ja ajatusmaailma on siis melko lähellä sitä samaa ajatusta, jossa jooga ei ole soveliasta kunnon kristityille.

Kristillinen uutismedia Seurakuntalainen.fi sisältää myös blogeja. Pappi Eero Junkkaalan kirjoitus Kreationismin loukku ei ollut kovin mairitteleva kreationismin kannalta. Se poiki runsaasti palautetta ja avoimen kreationismi vs evoluutio väittelyn. Joillekin on kova paikka, kun pappi ei olekaan ottamassa Raamatun luomiskertomusta kirjaimellisena totuutena, vaan on valmis tarkastelemaan maailmaa myös tieteellisellä maailmankuvalla. Evoluutioteorian kritisoiminen on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan keskustelussa nostetaan esiin oikeaoppisuuden tarvetta.

Toistaiseksi olen tyytynyt vain lukemaan läpi noita keskusteluja. Myönnän, että kirjoitushimo on kova, mutta pakotan itseni jälleen keskittymään kirjapinojeni lukemiseen. Ja sainhan minä tänään nostettua sotilasarvoni Killzone 3:sen moninpelissä vihdoinkin Commander in Chief tasolle.

5 comments:

Acipenser said...

Hm. "Koditon parraks mies." Eikös tuo ole ihan hyvä kuvaus Jessestä?

Paholaisen Asianajaja said...

Sama kuvaus pätee myös aika moneen toijalalaiseen mieheen.

Anonymous said...

Junkkaalan kanta evoluutioon ja maapallon ikään taitaa edustaa kristityistä ylivoimaisen enemmistön kantaa. Kreationistit ovat marginaalinen, mutta äänekäs joukko. Silti minua suorastaan ahdisti lukea keskustelut. Suurin osa kommenteista oli "aivot narikkaan ja baanalle" tasolla. Antaa varsin heikon kuvan kristillisyydestä.

Lauri said...

Ihan selvä Jeesus. Älkää olko epäuskoisia :D Tässä tuli sitten kreationismikin todistettua. Eihän rauskuille ole mitään valintaetua kantaa tuollaista ikonia selkänahassaan.. tai no ehkä se kuolikin juuri siksi. Eli marttyyrirausku pyhimykseksi ja äkkiä.

hapatusta said...

Kyllä, minäkin luulen, että se on nimenomaan se äänekkäin vähemmistö äänessä kreationistien osalta. Välillä suorastaan korpeaa lukea esim. Uuden Suomen blogeja, koska samat naamat vänkyttävät samaa toistoa blogista toiseen.

Siihen päälle vielä se, että tämä marginaali kyllä hyvin auliisti määrittelemässä muidenkin osalta sen Truu Kristinuskon.