17.7.13

Valveilla: Kalam-argumentti

William Lane Craigin Valveilla-kirjan lukeminen jatkuu. Argumenttien väliin aseteltu henkilökohtainen välipuhe kertoo Craigin uran alkuvaiheista. Opiskelijana hän rakastui ihanaan tulevaan vaimoonsa. He aloittivat pitkän matkansa, jonka aikana opiskellaan kieliä, teologiaa ja painitaan rahaongelmien kanssa. Apologetiikkaan halajava nuori mies oli pahassa paikassa, sillä Wheaton College ei ollut maailman paras teologianlaitos. Onneksi matka jatkui kohti maailman tasokkaimpia uskonpuolustajia, joten Craig sai lopulta opiskella Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Mutta se maksoi suuria summia ja stipendit olivat harvassa. Pienenä yllätyksenä hän pääsi opiskelemaan ei-uskovaisen liikemiehen lahjoituksen turvin. Ilman tuota lahjoitusta (jonka Craig mieltää Jumalan ihmeeksi) miehen opiskelu ei ehkä olisikaan onnistunut hänen toivomallaan tavalla. Emme olisi kuullutkaan Craigista.

Opiskelunsa aikana Craig sai kuulla muslimiteologin kosmologisesta argumentista, joka teki häneen syvän vaikutuksen. Se on Craigin keppihevonen, jolla yhdistetään tuore tieteellinen tutkimus maailmankaikkeudesta teologiseen perusteluun maailmankaikkeuden alkusyystä. Mikä parasta, se on melko yksinkertaista opeteltavaa, joten uskova pystyy käyttämään sitä hyvänä värväyskeinona väitellessään ei-uskovaisen kanssa.

Premissi 1: Kaikella, mikä saa alkunsa, on alkusyy.

Premissi 2: Maailmankaikkeudella on alku.

Johtopäätös: Maailmankaikkeudella on alkusyy.

Tästä seuraa, että maailmankaikkeuden aiheuttaja on ajaton, avaruudeton, aineeton, voimakas Persoonallinen Luoja, jolla ei ole aiheuttajaa.

Tadaa! Premissejä puolustellaan Valveilla-kirjassa melko laajasti, enkä heti näe miksi niiden kanssa edes tarvitsisi olla erimieltä. Päästessäni tuohon viimeiseen kohtaan Persoonallisesta Luojasta jouduin pysähtymään, selaamaan taaksepäin ja miettimään puuttuuko luvusta sivu jos toinenkin. Vaikka maailmankaikkeudella olisi jokin alkusyy, niin miten Craig hyppää Persoonalliseen Luojaan, jolla on ei-materiaalinen mieli? Sitten muistin, että tässä yhdistetään alkupuoliskolla esitelty Leibnizin argumentti.

Puheet ei-mitään ei-mistään ja selitykset virtuaalihiukkasista ohitetaan toteamalla, että nämäkin selitykset maailmankaikkeuden alkuperästä vaativat jonkinlaisen pohjan jolla tapahtua. Ne ovat kosmologisia tyhjiöitä, joissa on jonkinlainen vaihteleva energiameri. Craig ja kumppanit puhuvat filosofisesta tyhjiöstä, jossa ei ole edes tilaa itseensä. Miten ihmiset sitten voisivat koskaan edes tutkia tuollaista ei-mitään? Ei jäädä pohtimaan sitä. Eikä sitä, että pointtina kosmologien selityksissä on se, että ne hiukkaset näyttävät ilmestyvän fysiikan lakien äärirajoilla ilman aiheuttajaa. Craigin olisi kai pitänyt kirjoittaa ateistien argumenttina universumista, jolla ei ole aiheuttajaa, eikä universumista joka tulee ei-mistään. Ymmärtääkseni juju on siinä, että universumin alkusyy ei ole syy-seuraussuhteen rajoittama.

Toisaalla Craig argumentoi, ettei äärettömyyttä voi olla olemassa realistisessa maailmassa toisin kuin matematiikassa. Näin maailmankaikkeudelle todistetaan jonkinlainen alkupiste, eli ateisti ei voi piiloutua ikuisesti kestävän maailmankaikkeuden taakse alkusyyltä. Maailmankaikkeudella on oltava alku. Hilbertin hotelli valaisee tätä tosiasiaa.

"Hilbertin hotelli on järjenvastainen. Koska mikään ei rajoita esimerkkiä pelkästään hotelliin, perustelu voidaan yleistää ja siten pystytään osoittamaan, että todella äärettömän olemassaolo on ajatuksena järjenvastainen."  s. 90

Toisaalla Craig argumentoi, että Jumala on ikuinen. Joten ääretön sopiikin joidenkin asioiden ominaisuuksiin. Kestoltaan ääretön olento ei ole Craigille järjenvastainen. Ikuisuus, äärettömyys ja muut jännät ilmiöt ovat arkipäivää maailmankaikkeuden ulkopuolella. Se ei ole sen järjenvastaisempaa, kuin itsensä ennen aika-avaruutta aiheuttava maailmankaikkeus. Craigille ääretön aiheuttajien sarja on mahdottomuus, mutta ikuinen aiheutta ei ole, because why the fuck not.

Joudun nöyrästi myöntämään, että minulla ei ole aavistustakaan siitä miten maailmankaikkeus on ilmestynyt.

Totean vain tässä vaiheessa, että Kalam ei tehnyt minuun suurta vaikutusta. Ehkä en ymmärtänyt sitä, tai sitten se on muotoiltu oudosti kirjassa. Tulossa on vielä maailmankaikkeuden hienosäätöä ja moraalinen argumentti Jumalan puolesta.

7 comments:

meedio said...

On ehkä vähän off-topic mutta kirjoittelenpa vähän omia tuntojani uskonnoista. Saa oikaista, jos höpisen ihan puuta heinää.

Itseänihän häiritsee aina se, että että teistien mielestä jumalan olemassaolo on oletus, ja tieteen pitää todistaa toisin.

Mielestäni uskonnoissa on myös lähtökohtaisesti se vika, etteivät ne pohjaudu ihmisten omiin kokemuksiin yliluonnollisen kanssa, vaan lapsesta asti opetettuun perimätietoon, joka on omaksuttu totena. Toki monet ovat "löytäneet jumalan" jonkin elämäntapahtuman vuoksi, mutta hekin vain valitsevat valmiista uskontojen katalogista itselleen sopivan.

Alunperinhän uskonnot ovat syntyneet kun on pitänyt selittää kaikki, mitä ei ole voitu ymmärtää. Sitä mukaan kun tietoa on tullut lisää, on uskovaisten täytynyt perääntyä yhä kauemmas näkemystensä kanssa (lukuunottamatta kreationisteja ja muita hihhuleita jotka yhä itsepäisesti ottavat raamatun kirjaimellisesti)kunnes on tultu siihen pisteeseen, ettei ihmisten elämän kannalta ole enää millään tavalla relevanttia, onko jumalaa tai jumalia olemassa. Joko Jumala on aiheuttanut alkuräjähdyksen, tai se on tapahtunut jonkin muun tuntemattoman tapahtuman kautta.

Deismin lisäksi ne ei-hihhulit uskovaiset usein perustelevat uskonnon tarpeellisuutta moraalilla (mitä on tässäkin blogissa puitu useasti). Ilman uskontoa ihmisillä ei olisi moraalia. Tähän en voi kuin esittää vastakysymyksen: miksei teille riitä sellainen moraalisäännöstö, jonka mukaan kaikilla olisi kivaa? Olisin varmasti keksinyt tuon myös ilman korkeampaa ohjausta.

tyy said...

Pyrkimus inhimillisen kärsimyksen minimointiin on aitoa moraalia. SIihen ei paljoa jumalia tarvita.

Mitä alkusyyhyn tulee, niin jos jumalalla ei tarvitse olla alkusyytä, niin miksi sen pitäisi olla maailmankaikkeudella.

Mie en käsitä. Tosin olen tyhmä ateisti.

LaurenticAspie said...

En tiedä, oletko nähnyt tätä vielä, mutta kaksi vuotta sitten Graigillä ja Scott Clifton (AKA TheoreticalBullshit)-nimisellä YouTube-gurulla oli pientä kitkaa internetin välityksellä juuri Kalam-argumentista. Suosittelen katsomaan; Clifton pureutuu yksityiskohtiin ei-akateemikon mittapuulla hyvin kiitettävällä tavalla. Craig taas...hmm...käyttäytyy miten käyttäytyy.

http://www.youtube.com/playlist?list=PLCCF97F3B92DF3CB8

LaurenticAspie said...
This comment has been removed by the author.
Otto said...

"Toisaalla Craig argumentoi, että Jumala on ikuinen. Joten ääretön sopiikin joidenkin asioiden ominaisuuksiin. Kestoltaan ääretön olento ei ole Craigille järjenvastainen. Ikuisuus, äärettömyys ja muut jännät ilmiöt ovat arkipäivää maailmankaikkeuden ulkopuolella. Se ei ole sen järjenvastaisempaa, kuin itsensä ennen aika-avaruutta aiheuttava maailmankaikkeus. Craigille ääretön aiheuttajien sarja on mahdottomuus, mutta ikuinen aiheutta ei ole, because why the fuck not."

Jos miettii asiaa hetken, niin aktuaaliselle äärettömälle esitetyt vasta-argumentit eivät päde ikuisuuteen, vaikka ne pätevät äärettömään lukumäärään. Rajoittamattomuus ja ääretön lukumäärä ovat siis tässä suhteessa radikaalisti erilaisia.

Jumalan ikuisuus tarkoittaa, että Jumalalla ei ole ollut alkua, sen sijaan että olisi olemassa äärettömän monta sellaista hetkeä jolloin Jumala on ollut olemassa. Ongelma tulisi tietenkin, jos aika olisi ääretön, mutta siksi ajalla täytyykin olla alku.

Craig on vastannut tällaisiin kysymyksiin nettisivuillaan. Kannattaa yleensä katsoa ensin sieltä, jos perustelut näyttävät hölmöiltä. Luultavasti joku muukin on huomannut saman:
http://www.reasonablefaith.org/god-and-infinity
http://www.reasonablefaith.org/is-god-actually-infinite

Otto said...

tyy: "Mitä alkusyyhyn tulee, niin jos jumalalla ei tarvitse olla alkusyytä, niin miksi sen pitäisi olla maailmankaikkeudella."

Ks. ensimmäinen premissi:
"Kaikella, mikä saa alkunsa, on alkusyy."
Jumalalla ei ole alkua. Ei tarvita alkusyytä. Jos maailmankaikkeudesta voisi sanoa saman, tämä olisi vastaus argumenttiin, ja siksi Craig on uhrannut paljon palstatilaa sen osoittamiseksi, että kaikki yritykset epäonnistuvat.

LaurenticAspie:
TBS:llä kestää muutaman videon verran ennen kuin hän pääsee lopulta muotoilemaan argumenttinsa selkeästi. Videon http://www.youtube.com/watch?v=4IGlgYExLOo lopussa hän tunnustaa, että Quentin Smith on muotoillut saman ajatuksen paremmin toteamalla, että mikään filosofien käyttämä kuvaus kausaliteetista ei sovi yhteen ex nihilo -luomisen kanssa. TBS:n paras muotoilu näyttäisi minusta olevan tämä:
a) God affected the universe in order to cause the universe
b) God affected nothing in order to cause the universe
c) God affected previously existing material, assembling it into the universe

Tässä nimittäin näkyy, kuinka trilemma perustuu väärään vastakkainasetteluun, vaihtoehdot eivät nimittäin ole kattavia. Miten olisi vaihtoehto d?:
d) God affected reality in order to cause the universe.

Selvennetäänpä vielä: Jos on olemassa kaikkitietävä olento jolla on vapaa tahto, kaiken mitä tämä päättää sanoa, täytyy olla totta. Tällainen olento ei voi määritelmällisesti sanoa mitään loogisesti mahdotonta. Jos tuo olento sanoo jotakin loogisesti mahdollista, mikä ei ole ennen ollut totta, sen täytyy olla totta samalla hetkellä kun hän sanoo näin. Kaikkivaltius ja ex nihilo -luominen ovat siis kaikkitietävän persoonan luontaisia ominaisuuksia.

LaurenticAspie said...

Otto, en usko että TBS näkisi universumin ja todellisuuden välillä mitään hänen argumenttinsa kannalta relevanttia eroa.

Enkä kyllä näe minäkään muuta kuin henkilökohtaisen tulkintaeron, joka ei tee juuri mitään Kalām-argumentin toimivuudelle - vaikka ihan hauskan ajatusprosessin se minulle soikin.

Enkä myöskään, miten pelkkä kyky tehdä kaikkea loogisesti mahdollista vaikuttaisi tähän väittelyyn mitenkään, kun juuri creatio ex nihilon looginen mahdollisuus on tässä ollut kyseenalaisena.