27.8.14

Kuolema taivaalta!

Death from the Skies - The science behind the End of the World. Kirjoittanut Philip Plait

Maailmanloppua odotellaan monessa paikassa. Lopullisen lopun aiheuttaja on viihdeteollisuuden tarinoissa usein se mahtava komeetta, meteoriitti tai röyhteilevä Aurinko. Miten realistisia ja todennäköisiä tuollaiset tuhoskenaariot ovat? Kuinka ankarasti niitä kannattaa pelätä?

Sivistyneet ja samalla viihdyttävät selonteot planeettamme tuhosta löytyvät tähtitieteen tohtori Plaitin kirjasta. Plaitin vankka asiantuntemus ei tule hyvän tieteen popularisoinnin tielle. Erilaisten uhkakuvien toteutuminen kuvaillaan lyhyellä fiktiopätkällä. Sen jälkeen alkaa tieteellisen version esittely. Opit meteorin, meteoroidin ja meteoriitin erot. Sekä sen miten ja millainen tähti voi räjähtää supernovaksi. Onneksi ne räjähtelevät. Muuten meillä ei olisi monipuolisia metalleja, joista rakentaa viihde-elektroniikkaa.

Kosmoksella on useita tapoja tappaa meidät kaikki. Joko kertarykäisyllä aivan yllättäen vaikka vielä tänään, jos oikeanlainen järkälemäinen murikka iskeytyy maahan. Tai pitkittyneellä kitumisella, kun aurinkomme paisuu punaiseksi jättiläiseksi. Tätä jälkimmäistä tapahtumaa saamme odottaa hieman pitempään.

Tapahtumien harvinaisuuden takia olisi toisaalta kunnia kuolla mustanaukon aiheuttamaan planeettaromahdukseen, ellei peräti todistaa miten ekosysteemi kuivuu kasaan gammapurkauksen pyyhkiessä otsonikerroksen pois. Ihmiskunta ei toistaiseksi pysty mitenkään suojautumaan sellaisia vaaroja vastaan. Meteoreja vastaan sentään on olemassa teknologia, mutta ei poliittista ja taloudellista tahtoa valmistaa puolustusjärjestelmää.


Suosittelen sivistäväksi lukemuselämykseksi. Sain kirjan lahjana faniltani. Suuri kiitos siitä! Laitan teoksen jatkossa tyrkylle arvontani kirjapalkintoa tuolla blogini facebook-ryhmässä.

1 comment:

Anonymous said...

Minä kannatan jostain (Tiede 2000? 90-luvulla) lukemaani juttua, että jonkun supernovan shokkiaalto on jo hyvän matkaa ollut tulossa tännepäin, ja saattaa pyyhkiä ilmakehän poies ohi mennessään.
Tiedemiehet eivät tästä paljoa puhu, vaikka (oletettuun?) tapahtumaan on aikaa vain 50 tuhatta vuotta.